HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
12 – 2007
Kokousaika: 19.6.2007 klo 18.00 – 21.16
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 
164 §.................................................................................................................................................
KOKOUKSEN KESKEYTTÄMINEN..............................................................................................
 
165 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN 7 §:N.........................
MUKAINEN KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMA........................................................................
 
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
 
166 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN 10 §:N.......................
MUKAINEN HELSINGIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA JA SELVITYS..............................
 
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Kalima...........................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Sademies......................................................................................................................
 
 
 

164 §

KOKOUKSEN KESKEYTTÄMINEN

 
                                          Kokous keskeytettiin klo 18.10 – 20.56 väliseksi ajaksi
pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskeskustelua varten.
 

165 §

Esityslistan asia nro 3

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN 7 §:N

MUKAINEN KAUPUNKISEUTUSUUNNITELMA

 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Hyvät valtuutetut ja arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          En ryhdy tässä toistamaan äsken esittämääni. Totean vain sen, että
tämän ehdotuksen valmistelu edustaa sellaista hallintokulttuuria,
jollaista itsenäisen Suomen kunnallishallinnossa tuskin on usein nähty
ja jonka luulisi kuuluneen jonnekin yli sadan vuoden takaiseen aikaan,
jolloin kansalaisia pidettiin hallintoalamaisina, joita ei tarvinnut kuulla,
saati sitten ottaa mukaan päätöksentekoon päätösten valmisteluun.
 
                                          Valtuuston kannalta tähän esitykseen liittyy myöskin hyvin
huolestuttava ja vakava piirre, johon äskeisessä valtuustojen
yhteiskokouksessa useat henkilöt kiinnittivät huomiota. Tässä siirretään
tosiasiassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen varjolla valtaa
virkamiesjohdolle. Tässä tehdään aivan uutta päätöksenteon
rakennetta, jossa valtuustoista on tulossa kumileimasimia olennaisissa
palvelujen kehittämistä ja rakenteita koskevissa asioissa.
 
                                          Esitän, että valtuusto päättää palauttaa kaupunkiseutusuunnitelman
uudelleen valmisteltavaksi niin, että ennen päätöksentekoa luodaan
mahdollisuuksia asukkaiden ja henkilöstön osallistumiselle sekä
kaupunginvaltuustoissa tapahtuvalle perusteelliselle
lähetekeskustelulle.
 

166 §

Esityslistan asia nro 4

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN 10 §:N

MUKAINEN HELSINGIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA JA SELVITYS

 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tähän suunnitelmaan sisältyvät arviot ja johtopäätökset ovat aika
monelta osin vähintäänkin epäsuhteisia, ellei peräti ristiriidassa
toistensa kanssa.
 
                                          Tässä ollaan esimerkiksi huolissaan työikäisten määrän ennustetusta
vähenemisestä ja työttömyyden pitkittymisestä.
 
Johtopäätöksistä puuttuu kuitenkin kokonaan se, millä tavalla kunta itse
luo lisää työpaikkoja ja vastaa työllistämisestä.
 
                                          Arvioista ilmenee myös, että lapsiperheiden ja lasten osuus on
vähenemässä, mutta ei esitetä toimia tämän kehityksen suunnan
kääntämiseksi.
 
Tähän suunnitelmaan sisältyvät johtopäätökset esimerkiksi
kouluverkon vähentämisen jatkamisesta, samoin terveysasemien
vähentämisen jatkamisesta.
 
                                          Tähän suunnitelmaan sisältyy myös kannatettavia ehdotuksia,
esimerkiksi ehdotukset monipuolisista vanhustenkeskuksista ja
vanhusten hyvinvointikeskuksista sekä esitys ohjelman
valmistamisesta asunnottomuuden poistamiseksi.
 
                                          Tähän ei kuitenkaan sisälly oikeastaan yhtään uutta toimenpide-
esitystä, joka koskisi toimeentulotukea tarvitsevia, vammaisten
yksilöllisiä kuljetuspalveluja tai maahanmuuttajien toimeentulon ja
työllisyyden parantamisen konkreettisia toimia.
 
                                          Palvelutarpeiden arviosta tässä käy selvästi esille vanhusten
palvelujen, terveydenhuollon ja eräiden muiden palvelujen tarpeiden
nopea kasvu. Tältäkään osin tässä ei esitetä oikeastaan
johtopäätöksiä, joilla tähän tarpeeseen vastattaisiin, vaan pikemminkin
korostetaan toimenpiteitä, jotka karsivat lähipalveluja.
 
                                          Täällä yhteiskokouksessa valtuutettu Puhakka jo kiinnitti huomiota
ivähoitoalueiden poistamiseen kokonaan, joka tässä suunnitelmassa
on otettu linjaksi.
 
                                          Itsekin ihmettelen sitä varsinkin sen takia, että esimerkiksi Espoossa
yksityisen päivähoidon osuus on olennaisesti suurempi kuin
Helsingissä ja Vantaalla ja yksityiset päiväkotiyritykset ovat jo alkaneet
Espoossa ketjuuntua. Jokainen voi kuvitella, mihin kymmenen,
viidentoista vuoden aikataululla tämä esitys päivähoitoalueiden
poistamisesta kokonaan johtaa. Eriytyminen alkaa lisääntyä jo
päivähoidosta lähtien.
 
                                          Henkilöstön saannin turvaaminen on lähivuosien suurimpia haasteita.
Se käy tästä arviosta ilmi. Siihen vastaaminen edellyttäisi palkkojen
lkeenjääneisyyden korjaamista.
 
                                          Tämän suunnitelman kohtaan 5 henkilöstöpolitiikasta ei sisälly
kuitenkaan minkäänlaista, edes ideaa siitä, että aiottaisiin korjata tätä
palkkauksen jälkeenjääneisyyttä. Sen sijaan suunnitelmassa
useampaankin kertaan korostetaan kustannustehokkuuden lisäämistä.
Jokainen, joka kunnan hallintoa vähänkään on seurannut, tietää, mitä
tällä tarkoitetaan taas henkilöstön kannalta.
 
                                          Helsingille kertyy tämän paperin mukaan verotuloja ainakin 70 milj.
euroa enemmän kuin budjetissa on ennakoitu tänä vuonna. Miksei
esimerkiksi näitä varoja ohjata henkilöstön palkkojen korjaamiseen ja
vakanssien lisäämiseen?
 
                                          Kaiken kaikkiaan, hyvät valtuutetut, ehdotan puitelain edellyttämän
toimeenpanosuunnitelman ja selvityksen palauttamista uudelleen
valmisteltavaksi niin, että luodaan edellytyksiä asukkaiden ja
henkilöstön osallistumiselle sekä valmistellaan konkreettisia esityksiä
peruspalvelujen rahoituksen ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi.
 

Valtuutettu Kalima
 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          On selvää, että en voi kannattaa valtuutettu Hakasen
palautusehdotusta.
 
                                          Se johtuu jo siitä, että tämän asiakirjan otsikko on ”Pääkaupunkiseudun
väestö- ja palvelutarveselvitys”, siis siinä selvitetään eikä pyritäkään
esittämään mitään ratkaisuja.
 
                                          Tämän päivän kokous antaa kuitenkin aihetta sellaisiin pohdintoihin,
jota me sosialidemokraatit olemme tehneet omassa
valtuustoryhmässämme. Haluan tuoda nämä pohdinnat esiin, jotta
jatkossa sitten voitaisiin kiinnittää huomiota näihin näkökohtiin.
 
                                          Eräs näistä pohdinnoista liittyy Helsingin osuuteen yhteisissä elimissä.
Viittaan tässä metropolian muodostamiseen, siis siihen prosessiin,
jossa Stadia yhdistettin Evtekiin, muodostettiin uusi
ammattikorkeakoulu ja jossa Helsinki kuitenkaan ei saanut osuuttaan
vastaavaa vaikutusvaltaa päätöksentekoelimissä. Tämä on seikka, jota
meidän ryhmämme ei voi hyväksyä.
 
                                          Olen pohtinut pitkään sitä, pitäisikö tässä esittää ponsi siitä, että näen,
että muodostettaessa näitä elimiä, Helsinki ei lähde mukaan sellaisiin
elimiin, jossa se ei saa osuuttaan vastaavaa vaikutusvaltaa.
 
                                          En tee pontta, koska siitä ei ole keskusteltu muitten ryhmien kanssa,
mutta oletan, että yksimielisyys tämän periaatteen noudattamisesta on
varsin selkeä. Uskon, että kaikki ryhmät luultavasti voivat kannattaa
tätä periaatetta.
 
                                          Niinpä toivonkin, että jatkossa - tavalla tai toisella – valtuusto ottaa
kantaa tähän periaatteeseen, hyväksyy sen ja antaa sen ohjeeksi sitten
jatkotoiminnalle.
 
                                          Toinen asia, johon on pakko puuttua, on yksityiskohta, joka on
lukiomaksut.
 
                                          Sellaiset maksut, jossa Helsinki perusteettomasti palveluvaihdossa
sponsoroi tai maksaa muiden kuntien palveluita on ehdottomasti
lopetettava. Meidän tulee teettää selvitys siitä, kuinka paljon tällaisia
maksuja on ja sen jälkeen katsoa sitä, kuinka me voimme näistä
selvitä.
 
 
                                          Mielestäni lukiomaksut ovat yksi tyyppi näitä maksuja. Siis kysymys on
siitä, että Helsinki maksaa ulkokuntalaisten lukion käyntiä
tarpeettomasti. Tämä pitää oikaista.
 
                                          Sitten sellainen seikka, joka minua hämmästytti tässä kokouksessa
voimakkaasti, oli se, että täällä helsinkiläiset valtuutetut ryhtyivät
vastustamaan Malmin kentän rakentamista, josta meillä on aivan
selkeät päätökset. Valtuuston enemmistöpäätöksellä on todettu, että se
kuuluu niihin kohteisiin, jotka asuntorakennetaan.
 
Mielestäni on käsittämätöntä, että täällä ryhdytään, ikään kuin tässä
yhteiskokouksessa sitten näitä tavoitteita murentamaan. En voi
ymmärtää tällaista.
 
                                          Lopulta asia, joka liittyy hankintoihin.
 
                                          Hankintastrategia on sellainen asiakirja, joka meidän on punnittava
jatkossa yhdessä hyvin tarkkaan. Nimittäin on käynyt ilmi, että Espoon
ja Helsingin näkemykset siitä, millä periaatteilla julkisia hankintoja
tehdään, poikkeavat olennaisesti toisistaan.
 

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.
 
                                          En palaa enää tähän Malmin lentoasemakysymykseen.
 
                                          Puitelailla on tarkoitus parantaa tuottavuutta, kehittää kuntien
järjestämien palvelujen ohjausta sekä varmistaa laadukkaat ja
kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Kaupungin tehtävänä on
varmistaa, että julkisia varoja käytetään laadukkaisiin ja
kustannustehokkaisiin palveluihin. Jos näin ei tehdä, jokainen
helsinkiläinen kokee vaikutuksen heikentyvinä palveluina ja verotuksen
kiristymisenä. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan myös yrityksiä.
 
                                          En usko kuntasektorin yksin pystyvän tuottamaan tarvittavia palveluita
tai edes saamaan riittävästi henkilöstöä palveluiden tuottamiseen.
Pidänkin realistisena kaupunginhallituksen 16.4. hyväksymän
elinkeinostrategian linjausta, jossa todetaan, että kaupungin
mahdollisuudet lisätä merkittävästi omaa palvelutuotantoaan ovat
rajalliset jo pelkästään henkilöstön näkökulmasta.
 
 
Noin kolmannes kaupungin henkilöstöstä siirtyy lähivuosina eläkkeelle.
Ikääntymisestä johtuva luonnollinen rakennemuutos tarjoaa kunnille
ainutlaatuisen mahdollisuuden palvelutuotannon tapojen hallittuun
muuttamiseen.
 
Kasvattamalla osto-osaamista, luomalla selvät hankintaohjeet ja
kilpailutuskäytännöt on mahdollisuutta vahvistaa jo nyt toimivia
palvelumarkkinoita. Kesäkuun alusta voimaan tullut hankintalaki tuo
tähän myös omat velvoitteensa. Optimaalista olisikin, jos asiakkaat eli
kuntalaiset voisivat itse päättää, kuka palvelun tuottaa. Riski asiakkaan
menettämisestä on omiaan takaamaan palvelun laadun ja
tehokkuuden.
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Täällä puhutaan työvoimapulasta, joka meitä uhkaa.
 
                                          Tarjoan pääkaupunkiseudulle kaksikymmentätuhatta suomen kieltä ja
Suomessa kasvanutta nuorta tähän tehtävään.
 
                                          Suomessa on satatuhatta syrjäytymisuhan alaisena olevaa nuorta,
jotka ovat keskeyttäneet koulunkäyntinsä ja jotka eivät ole
sosiaalihuollon palvelujen parissa. Tässä meillä olisi sitä
työvoimareserviä, jota tarvittaisiin, jos halua löytyisi. Se täytyy vaan
ottaa ja valjastaa ja pistää koulun penkille valmistumaan ammatteihin,
jolloin saamme tätä työvoimaa. He eivät sitten lurjustele nurkissa enää.
 
                                          Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on ulkomaille
muuttaneiden suomalaisten eläköityminen ja muuttaminen kotimaahan.
 
Sitä ei näissä väestöennusteissa ole lainkaan huomioitu. He tulevat
tarvitsemaan palveluja, asuntoja ja ovat tottuneet parempaan kuin mitä
meillä on tarjota. Heidän kanssaan on myös elettävä.
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
 
 
                                          Rakel Hiltunen                                      Pertti Vanne
                                          puheenjohtaja                                       kansliapäällikkö
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
 
 
 
                                          Otto Lehtipuu                                        Sanna Perkiö
                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu