Arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Vastauksena valtuutettu Karhuvaaran kysymykseen totean, että
kaupunginhallituksen päätökseen ryhtyä valmistelemaan asemakaavan
muutosta Perhonkadun katkaisemiseksi liikenteeltä ei virastossa ole
ryhdytty. Tarvittavat päätökset kadun katkaisemiseksi on tehty jo
aiemmin. Niitä ei kuitenkaan ole toteutettu käytännössä.

 

                                          Kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 1987 Perhonkadun pihakatu-
ja kevytliikennejärjestelyt. Suunnitelman mukaan Perhonkatu on
katkaistu ajoestein Lapuankadun suunnasta tultaessa Perhonkentän
itäreunasta ja Mechelininkadun suunnasta tultaessa Perhonkatu 8
tonttiliittymän itäpuolelta. Päiväkodin tontin kohdalla oleva ajoesteiden
välinen osuus on merkitty yhdistetyksi polkupyörätieksi ja
jalkakäytäväksi.

 

Liikennesuunnitteluosasto on tarkastanut viime viikon tiistaina kyseisen
liikennejärjestelyn maastossa. Perhonkatua ei ollut merkitty yhdistetyksi
pyörätieksi ja jalkakäytäväksi päätöksen mukaisesti. Länsipään
ajoesteitä ei ole toteutettu päätöksen mukaiseen kohtaan ja
keskimääräinen ajoeste puuttui. Itäpään ajoesteitä ei oltu rakennettu.

 

                                          Liikennejärjestelyjen toteutus ja niiden kunnossapito kuuluu
rakennusvirastolle. Liikennesuunnitteluosasto on pyytänyt
rakennusvirastoa toteuttamaan kaupunginhallituksen päätöksen
mukaisen järjestelyn.

 

                                          Kun vuonna 1987 hyväksytyt järjestelyt toteutetaan, läpiajoliikenne
poistuu ja lasten liikenneturvallisuus paranee olennaisesti.
Rakennusvirasto on viime viikon torstaina ilmoittanut toteuttavansa
järjestelyt välittömästi. Tarviketilausten vaatima aika huomioon ottaen
järjestely voidaan toteuttaa parin viikon kuluttua. Tämän päivän
havainto kyllä on, että betonikilpikonnat ovat jo paikalla.

 

                                          Sosiaalilautakunnan esitys Perhonkadun asemakaavan muuttamiseksi
niin, että katualue päiväkodin kohdalla liitetään osaksi viereisen
Perhonkentän –nimistä puistoa, on parhaillaan kaupunginhallituksessa

pöydällä.

 

                                          Esityksessäni kaupunginhallitukselle asiassa esitykseni on, että
asemakaavamuutokseen ei tässä vaiheessa ryhdyttäisi.

 

                                          Mitä tulee kyselyssä mainittuun suunnitteluyhteistyöhön viranomaisten
ja vanhempien kesken, sosiaalivirasto on ilmoittanut, että vanhempia
kuultiin mm. toukokuussa 2006 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

 

                                          Sosiaalivirasto toteaa osaltaan, että päiväkoti Leppäsuo on menossa
peruskorjaukseen. Samoihin aikoihin peruskorjataan myös puisto,
jossa lapset nykyisellään ja tulevaisuudessakin ulkoilevat. Näin ollen on
luontevaa, että ulkoiluun ja puistoon liittyvät muut turvallisuustekijät
otetaan huomioon peruskorjauksen yhteydessä.

 

                                          Totean, että kaupunginhallituksen alueelle hyväksymän
liikennejärjestelyn välitön toteuttaminen on tässä vaiheessa ensisijaista
kyselyssä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Järjestelyn
toteuttaminen estää muun paitsi jalankulun ja pyöräliikenteen
päiväkodin kohdalla. Puiston suunnittelu käynnistyy tänä vuonna. Sen
rakentaminen on talousarvioehdotuksessa ajoitettu vuoteen 2008.

 

 

                                          Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Korpista erittäin hyvästä ja todella
nopeasta toiminnasta.

 

                                          Itse olen alun perin kotoisen Hämeestä. Ja itse asiassa olen erittäin
iloinen siitä, että en mitenkään poikkea tästä helsinkiläisestä
valtaväestöstä hitauteni suhteen, jos ajatellaan tätä kahdenkymmenen
vuoden toimitusaikaa näille vanhoille päätöksille.

 

                                          Olen erittäin iloinen siitä, että näihin toimenpiteisiin on ryhdytty, koska
varsinkin nyt kesäaikana se puisto on siinä ympäröivien lapsiperheiden
käytössä muutenkin eikä vain päiväkotiaikana.

 

                                          Ja toinen asia jatkoa ajatellen, sitä asuntolaa, niin toivon kuitenkin, että
ei haudattaisi vielä sitäkään mahdollisuutta, että koko päiväkoti
mahdollisesti saisi uudet tilat.

 

                                          Toivoisinkin ihan tässä jatkossa, että virkamiehet voisivat seuraavan
kahdenkymmenen vuoden aikana vaikkapa miettiä sitä, minkälaiset
mahdollisuudet koko tämän päiväkodin siirtämiseen esimerkiksi

Taivallahden ala-asteelle sinne yläkoululle, olisiko se jotenkin
mahdollinen, niin päästäisiin myöskin tästä asuntolaongelmasta eroon.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Haluaisin kiinnittää huomiota siihen ethos’een, jolla tähän kysymykseen
on suhtauduttu.

 

                                          Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa se mielestäni kertoo
sellaisesta piittaamattomuudesta, joka usein vaivaa päätöksentekoa
elikkä lastensuojelulakia ei muisteta eikä käytännössä noudateta.
Lastensuojelulaki nimittäin velvoittaa viranomaiset tekemään ratkaisuja
lasten etua silmällä pitäen ja tätä tulisi myös kaupunkisuunnittelun
noudattaa.

 

                                          Tässä Hietaniemenkadun kysymyksessä minua on hämmästyttänyt se,
että asuntolan volyymiin sisältyvät riskit kielletään suvaitsevaisuuden
nimissä. Tällöin tullaan ottaneeksi riski uhrista, että vasta sitten jos
jotain tapahtuu, niin sitten vasta vanhempien huoli ja lasten tarpeet
aletaan ottamaan vakavasti. Tämä on jotenkin kauhean tyypillistä,
tällainen uhraamisen logiikka suomalaiselle kulttuurille. Mielestäni se
on enemmänkin primitiivisyyden merkki kuin osoitus sivistyksestä.

 

 

                                          Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Hyvä, että päiväkoti ja puisto peruskorjataan ja otetaan
turvallisuustarpeet huomioon.

 

 

                                          Kun teimme niitä päätöksiä asuntolasta, valtuusto korosti aika
yhtenäisesti, että kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään, koska
vanhemmat kantoivat tuolla alueella suurta huolta lastensa turvallisista
päivistä.

 

                                          Valtuutettu Karhuvaaralle haluaisin sanoa, että ilmeisesti Taivallahden
ala-asteen tiloihin on tulossa jo yläaste, joten siellä tuskin on tilaa vielä
päiväkodille. Mutta olisihan se toisaalta hieno asia, jos siellä toimisi
päiväkoti, esiopetus ja sitten ala-aste.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tosiaan kaupunginhallituksen listalla tuli esiin tämä toteutumaton
pihakatusuunnitelma, jonka apulaiskaupunginjohtaja Korpinen selosti.
Tämä on varmaan tarpeen toteuttaa. Ja jos se on sellainen, että se
rauhoittaa kadun liikennettä, mutta siitä kevyt liikenne ja pyörät
pääsevät silti kulkemaan, niin on erittäin kannatettavaa ja hyvä, että se
toteutetaan nopeasti.

 

                                          Sen sijaan en pidä mitenkään tarpeellisena sitä, että ruvettaisiin
kaavalla katkaisemaan koko katua etenkään, kun päiväkoti on
menossa remonttiin. Sinne tulee oma sisäpiha ja lapset pääsevät ulos
myös suoraan sinne pihalle eikä tarvitse mennä suoraan kadun kautta.

 

                                          Ja tämä asuntola ja päiväkoti, jotka eivät suinkaan ole ihan vierekkäin,
mahtuvat kyllä käsitykseni mukaan oikein hyvin tähän naapurustoon.
Ja sitten kun on kokemusta näiden toimintojen yhteensovittamisesta,
niin sitten, jos tarvetta on, voi miettiä uudestaan. Mutta meidän
kokoisessa kaupungissa asuntoloita ja päiväkoteja on väkisinkin
vierekkäin. Päiväkodin lapset eivät ole koskaan ilman aikuista ulkona.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Asuntolapäätöksen yhteydessä sosiaalilautakunnassa ja täällä
valtuustossa myöskin olin ihan hyvässä uskossa siitä, että ilman muuta
tämä riittävä aitaratkaisu ja Perhonkadun katkaisu tältä osin toteutuu
käytännössä.

 

 

                                          Mielestäni on itsestään selvää, että kaikkien päiväkotien pihojen
turvallisuus ja toimivuus pitää varmistaa jo ennen sen päiväkodin
käyttöön ottoa, vaikka ei sinne asuntolaa tulisikaan.

 

                                          Mielestäni piha-alueen selkeästi rajaava aita on ihan välttämätön
turvallisuustekijä. On ihan turha seisottaa lapsia, kolmea,
neljääkymmentä lasta toppahaalareissa sisällä sen takia, että joku
aitakohta puuttuu jostakin, että päästään yhtä aikaa sitten varmasti
menemään ulos.

 

                                          Mielestäni kaupunkisuunnittelussa ei ole varaa olla yhtään piittaamaton
päiväkotialueiden pihojen kaavoituksen yhteydessä sikäli, että niiden
toimivuus pitää varmistaa jo siinä ja neuvottelut pitää käydä niin, että ei
tulisi enää tällaisia tilanteita jatkossa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Aivan kuten valtuutettu Dahlberg totesi, hallintokuntien yhteistyöllä on
todella tarvetta tiivistää toimintaansa, jotta tällaisenkin asian
yhteydessä esiin tulleet keskeneräiset toimenpiteet olisi voitu kirjata
yhdellä kerralla. Tämä asia on ollut pariin kertaan
kaupunginhallituksessa pöydällä, kuten apulaiskaupunginjohtaja
Korpinen totesi. Niiden parin viikon aikana on tullut jatkuvasti uutta
tietoa, mitä on tehty tai jätetty tekemättä.

 

                                          Tärkeintä tässä kuitenkin on kokonaisuutta ajatellen, että Leppäsuon
päiväkoti peruskorjataan ja siinä yhteydessä mietitään puiston käyttö,
pihan uudelleen järjestelyt ja myöskin liikennejärjestelyt. Tämä
kokonaisuus olisi ollut syytä pohtia jo siinä vaiheessa, kun teimme
päätöksen näistä toimenpiteistä, joilla päiväkoti jatkaa toimintaansa
kyseisessä kiinteistössä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni olisi selvittämisen arvoinen asia, miksi aiempi päätös on
jäänyt toteuttamatta ja miten tulevaisuudessa vältetään vastaava.

 

 

                                          Ordförande, bästa fullmäktige. Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät
valtuutetut.

 

                                          Vastauksena valtuutettu Luukkaisen kysymykseen esitän
kunnioittavimmin seuraavaa:

 

 

                                          Valtuutettu Luukkaisen kysymyksessä mainitut asiat ovat olennaisia
joukkoliikenteen kilpailukyvyn kannalta. Liikennelaitoksessa on
meneillään lukuisia hankkeita, joilla matkustajapalvelujen turvallisuutta
parannetaan. Hankkeet ovat luonnoltaan pitkäkestoisia ja taloudellisia
resursseja vaativia. Asennemuokkausta vaativat tulokset saadaan
vasta pitemmän ajanjakson kuluessa.

 

                                          Varsinaisten liikennesääntörikkomusten valvonta kuuluu
poliisiviranomaisille. Kuljettajien ajotapaa ja toimintaa pyritään
parantamaan koulutuksella ja asennemuokkauksella. Elokuun 1.
päivänä 2007 tulee voimaan laki kuorma- ja linja-autonkuljettajien
ammattipätevyydestä. Lain tarkoituksena on kuljettajien ammatillisia
valmiuksia parantamalla lisätä liikenneturvallisuutta ja kuljettajien
edellytyksiä tehtäviensä hoitoon. Kuljettajan ammattipätevyys on
voimassa vain 5 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen kuljettajan tulee
osallistua jatkokoulutukseen pätevyytensä säilyttämiseksi.
Jatkokoulutukseen on pääkaupunkiseudulla tarkoitus sisällyttää myös
asiakaspalvelua koskeva osio. Lain myötä alalla toimivat kuljettajat
joutuvat entistäkin varmemmin omaksumaan liikennesääntöjen
noudattamisen tärkeyden.

 

                                          Asiakaspalvelu on keskeisenä tekijänä HKL:n uusissa
kilpailuttamisohjeissa. Kilpailutusperiaatteissa on erikoisesti painotettu
kuljettajien koulutusta, josta annetaan lisäpisteitä. Vaatimuksena on,
että asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja matkustajia neuvovaa.
Palvelun laatua valvoo liikennelaitoksen laatutiimi, jonka vahvuutta on
keväällä 2007 lisätty.

 

                                          Tammikuussa julkistettiin HKL:n, YTV:n, VR:n, Paikallisliikenneliiton ja
poliisin yhdessä laatima pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen
turvallisuusstrategia, jossa osapuolet sitoutuvat kehittämään
toimintaympäristöä ja turvallisuusosaamista. Lainsäädännön
kehittämiseen pyritään vaikuttamaan niin, että joukkoliikenteessä niin
matkustajat kuin liikennehenkilökuntakin voivat kokea olonsa
turvalliseksi ja välttyä häirinnältä ja väkivallalta.

 

                                          Koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennetoimijoiden
liikennehenkilökunnalle tarkoitettujen turvallisuus- ja toimintaohjeiden
laatiminen on niin ikään käynnistetty. Ohjeet määrittelevät entistä
tarkemmin, miten henkilökunnan tulee toimia mm. matkustajien
aiheuttamissa häiriö- tai vaunun likaamistilanteissa. Myös vartiointia
metroissa ja raitiovaunuissa on lisätty.

 

 

                                          HKL:n kokeiluhanke langattomasta laajakaistayhteydestä
joukkoliikennevälineissä edistää joukkoliikenteen kulkua järjestämällä
kriittisiin risteyksiin liikennevaloetuuksia, mikä parantaa myös
liikenneturvallisuutta. Hankkeen edetessä on tarkoitus selvittää ja
mahdollisuuksien mukaan myös testata käytännössä, miten
langattoman laajakaistayhteyden avulla voidaan välittää
matkustajaturvallisuuden parantamiseksi reaaliaikaista valvontakuvaa
joukkoliikennevälineistä.

 

                                          Liikennevälineiden siisteyttä ja päätepysäkkipalvelua valvotaan
systemaattisesti ja kehitys on ollut suotuisaa. Valvonnasta saadut
tulokset vaikuttavat suoraan liikennöitsijän saamiin bonuksiin.
Laatubonuksien kautta pyritään taloudellisesti ohjaamaan
liikennöitsijöiden kokonaislaadun kehittämistä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Haluan kiittää apulaiskaupunginjohtaja Sauria vastauksesta. Siinä oli
selvästikin otettu vakavasti huomioon ne ongelmat, joita toin omassa
kysymyksessäni esille.

 

                                          Kun kirjoitin tästä samasta asiasta, näistä epäkohdista pari viikkoa
sitten Ilta-Sanomien mielipidesivulla, niin sain todella paljon palautetta
samansuuntaisista tilanteista, joista itsekin raportoin kysymyksessä.
Omat kokemukseni eivät olleetkaan vain mitään poikkeuksia, vaan
selvästi jäävuoren huippu.

 

Siinä mielessä on erittäin tärkeätä, että tämä asia otetaan tosissaan ja
siihen suhtaudutaan hyvin vakavasti ja ongelmat pyritään poistamaan.

 

                                          Ja edellä kuvattujen ongelmien lisäksi olen saanut aika paljon valituksia
myös siitä, että ajamattomia vuoroja on hyvin paljon. Nämä tietenkin
kaikki ovat niitä laatupisteitä ja koskien bussiyhtiöitä, mutta valituksia
on hyvin paljon myös sekä raitiovaunu- että metropuolelta, jotka ovat
kaupungin omia juttuja. Niissähän ei sitten ikään kuin liikennöitsijällä
laatupisteitä ole taikka ne eivät vaikuta tähän hintaan, mitä niistä
maksetaan.

 

                                          Toki on olemassa ja olen tavannut hyvin paljon osaavia ja erittäin
ystävällisiä kuljettajia, kiitokset siitä heille. Mutta nämä muutamat
suharit, jotka liikenteessä pörräävät, ovat haittana taikka vahingoittavat

koko ammattikuntaa kuin myös sitten ilman muuta koko
joukkoliikennettä.

 

                                          Joukkoliikenne on helsinkiläisten ja Helsingin kannalta niin tärkeä asia,
että sen laadun parantamiseksi pitäisi tehdä kaikkensa, mitä vain
pystyy ja voi.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Käsittelemme tärkeää kysymystä joukkoliikenteen laadusta ja
liikenneturvallisuudesta. Itsekin olen tehnyt asiasta hiljattain
valtuustoaloitteen.

 

                                          Kysyjän esittämät esimerkit kuvaavat tilanteita, joissa kuljettajien
toiminnassa on ollut parantamisen varaa.

 

                                          On tärkeää, että kuljettajat ja muut joukkoliikennettä hoitavat tekevät
työnsä hyvin, mutta on myös tärkeää varmistaa, että heillä on aito
mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Valitettavasti näyttää siltä, että
esimerkiksi bussiliikenteessä ongelmia on etenkin työn organisoinnissa
ja johtamisessa sekä kilpailutuksessa.

 

                                          Bussiliikenteen yhtiöittäminen, kilpailuttaminen ja tehostaminen ovat
käytännössä johtaneet kasvaviin epäkohtiin, joihin tarvitaan kestäviä ja
pikaisia ratkaisuja. Kilpailutuksessa palvelun laatu on oltava keskeinen
valintakriteeri. Tähän suuntaan onkin edetty viimeisessä bussiliikenteen
kilpailutuksessa, jossa laadun painoarvoa nostettiin. Näin tapahtui siitä
huolimatta, että valtuutettu Luukkaisen puoluetoverit
joukkoliikennelautakunnassa vastustivat laadun painoarvon
kasvattamista.

 

                                          Bussiliikenteen suunnittelussa ja organisoinnissa on selviä ongelmia.
Aikataulut on järjestettävä väljemmin niin, että bussit voidaan ajaa
nopeusrajoituksia noudattaen aikataulun mukaan. Todellisia ajoaikoja
on syytä mitata. Aikataulujen on palveltava asiakkaiden tarpeita ja
vuoroja on oltava niin usein, että bussiin sopii sisään. Työ- ja
koulumatkaliikenteen laatuun on erityisesti panostettava. Kuljettajille on
jätettävä liikenneturvallisuuden ja jaksamisen kannalta riittävät tauot.
Bussiliikenteen työjärjestely- ja henkilöstöpolitiikkaa on parannettava
pitkäjänteisesti niin, että kuljettajan ammatti kiinnostaa ja siinä
viihdytään.

 

 

                                          Voiko vielä jatkaa hetken? (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kaupungilla on vastuunsa tilaajana, joukkoliikenteen tilaajana.
Kuljettajien niskaan ei voida laatuongelmia kaataa.

 

                                          Kuljettajalla pitää olla riittävästi ajoaikaa ja hyvät tauko- ja sosiaalitilat
sekä vessat. Näin tänä päivänä ei ole.

 

                                          Laatua ei valvota riittävästi eikä sopimuksia noudateta. Esimerkki:
nykyiset sopimukset kieltävät bussien sivuikkunoiden teippaamisen
umpeen. Matkustajat eivät näe busseista ulos, koska bussien ikkunat
ovat täynnä mainoksia.

 

                                          Miksi kaupunki ei puutu siihen, että esimerkiksi bussi 69 menee
Malmille ja bussi 17 Itä-Pasilaan HKL:n pääkonttorin editse.
Sivuikkunat ovat ummessa. Miksi tilaaja ei tee mitään, kun huomaa,
että on selviä sopimusrikkomuksia? Ja minkä takia ei ole säädetty
mitään sanktioita siihen, jos sopimuksia ei noudateta? Totta kai
liikennöitsijä teippaa ne ikkunat umpeen, jos saa siitä rahaa,
matkustajien ja joukkoliikenteen laadun kustannuksella. Kysymys
apulaiskaupunginjohtaja Saurille.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Luukkainen otti esille tärkeän kysymyksen, mutta vain
yhdestä näkökulmasta.

 

                                          Joukkoliikenteen palvelutaso ja liikenneturvallisuus koostuu monesta
eri tekijästä. Henkilökunnan ammattitaidon ja palveluasenteen
kehittämisen rinnalla tulee nykyistä enemmän kiinnittää huomiota myös
kaluston kuntoon.

 

                                          Jotenkin tuntuu siltä, että kun Helsingissä on nyt viime aikoina niin
paljon puhuttu matalalattiaraitiovaunujen ongelmista, niin vähemmälle
huomiolle on jäänyt erityisesti bussien kunto ja matkustajia kiusaavat
kesken matkaa hyytyvät bussit. Laadukas joukkoliikenne vaatii
kuitenkin kunnollista kalustoa.

 

                                          Haluaisin myös tukea keskustelussa valtuutettu Puuran esille ottamaa
kysymystä siitä, että joukkoliikenteen henkilöstön osalta on syytä
todeta, että epävarmuus ja työolojen sekä ehtojen heikko kehitys ovat
johtaneet kuljettajapulaan.

 

                                          Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia kehityksen kääntämiseksi
positiiviseksi. Muuten palvelun laatuongelmat tulevat kärjistymään.
Kuljettajien koulutusta sekä työn organisointia ja johtamista on
selkeästi parannettava.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Luukkainen on tehnyt erittäin aiheellisen kysymyksen.
Meille on hyvin tärkeätä, että meillä on hyvin toimiva joukkoliikenne.

 

                                          Valtuustossa olemme tehneet linjauksen joukkoliikenteen osuuden
kasvattamisesta. On kuitenkin mahdoton saada tämä toteutumaan,

ellei palvelutaso ole luotettavaa, laadukasta ja käyttäjäystävällistä.

 

                                          Nyt kaikkien mittareiden mukaan matkustajatyytyväisyys näyttää
palvelutasonsa osalta olevan erittäin huolestuttavan suuntainen,
aleneva. Tähän on todella puututtava ja tehtävä jotain.

 

                                          Olikin hyvä kuulla apulaiskaupunginjohtajalta, että hän suhtautuu
asiaan vakavasti, kokonaisvaltaisesti ja että sekä kuljettajien ja
matkustajien asennemuokkaukseen panostetaan.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ensinnäkin totean, että kyllä tässä on käsitelty ja valtuutettu
Luukkaisen kysymys on useammalta kuin yhdeltä kannalta, että tässä
on monia hyviä näkökantoja.

 

                                          Viime syksynä, tai viime kesän jälkeenhän tehtiin Helsingin kaupungin,
poliisin ja monien muiden toimijoiden kanssa yhteisprojekti, jossa
nimenomaisesti esimerkiksi itäsuunnan metroliikenteeseen kiinnitettiin
huomiota, turvallisuustason parantamiseen, häiriökäyttäytymiseen ja
muuhun tällaiseen. Tulokset olivat erittäin hyvät. Näkyvyyttä saatiin,
turvallisuus kasvoi. Kaupunkilaiset kokivat sen erityisen hyvänä, tuon
projektin.

 

                                          Onkin hyvä kuulla se, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri mainitsi, että
tällaista eräänlaista turvallisuusauditointia tämän asian ympärillä
jatketaan.

 

                                          Itse kannattaisinkin sitä, että jossain määrin nivoutettaisiin yhteen niin
nämä liikenneturvallisuudet kuin sitten matkustajakäyttäytyminen ja
ennen kaikkea häiriökäyttäytymiseen puuttuminen. Mutta yhtä tärkeänä
kuin joukkoliikennevälineissä tapahtuvat häiriöt, myöskin se, kuinka
asemilla, joukkoliikenneasemilla, läheisyydessä ja näin pois päin,
kuinka siellä turvallisuus toteutuu. Ei nimittäin ole yhtään sen helpompi
asia se, että joukkoliikennepaikalla on häiriökäyttäytymistä kuin sitten
itse siellä joukkoliikennevälineessä. Jos nyt otetaan aika ajoin varsin
vilkkaat metroasemat esimerkkinä, niin kyllä siinä varmasti monella
vanhemmalla tai nuoremmalla ihmisellä ei aina ole kovin turvallinen
olo, kun siellä liikkuu.

 

 

                                          Mutta erittäin hyvä oli kuulla apulaiskaupunginjohtaja Saurilta, että
asiaan paneudutaan ja toivottavasti nämä kaikki näkökulmat
huomioiden.

 

 

                                          Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Äskeinen kuultu turvattomuus ja siivottomuus ovat aika vaikuttavia. Itse
en ole moiseen törmännyt, vaikka julkista liikennettä olen kovasti
käyttänyt.

 

                                          Mutta joka tapauksessa valtuutettu Luukkainen puuttuu erittäin
tärkeään asiaan eli julkisen liikenteen houkuttelevuuteen ja se, että
ihmiset pystyvät matkustamaan siellä turvallisesti.

 

                                          Tänään Taloussanomissa EK:n puheenjohtaja Antti Herlin totesi, että
bensan hinta tulee kolminkertaistumaan ja se tarkoittaa, että juuri tämä
julkinen liikenne tulee olemaan se tulevaisuuden liikennemuoto, millä
ihmiset pääsevät töihin ja hoitavat yleensäkin asioita täällä Helsingin
suurkaupungin alueella.

 

                                          Senpä takia juuri näihin valtuutettu Luukkaisen mainitsemiin epäkohtiin
pitää puuttua ajoissa.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Täällä on aika paljon asioita tullut esiin jo. Mutta kyllä itse näkisin sen,
että ehkä kaikkein kipein epäkohta on se, että sen jälkeen, kun 2000-
luvun alussa muistaakseni kilpailutimme bussiliikenteen, niin ihan
selvästi nämä valtuutettu Puurankin esiin tuomat asiat elikkä kiire ja
aikataulutuksen ongelmat, esimerkiksi se, miten nopeasti kuljettajien on
vietävä bussinsa pisteestä a pisteeseen b, ovat vaikuttaneet
palvelutasoon. Mielestäni on ollut jo monta vuotta nähtävissä se, että
kiire nimenomaisesti enemmän kuin mikään muu, aiheuttaa tätä ikävää
käyttäytymistä kuljettajien osalta sekä nämä valtuutettu Luukkaisen
esiin ottamat kysymykset matkustajien jättämisestä pysäkille, että
raitiovaunukuskien tai bussien kuljettajien ajamisesta punaisia valoja
päin tai esimerkiksi se, mitä mielestäni itse olen todistanut jo monta
vuotta, että lisääntyvästi vanhuksia ja lastenrattailla liikkuvia jää ovien

väliin, koska bussien kuskeilla on selvästi niin kiire päästä eteen päin
pysäkiltä. Tämä on ihan selvästi silminnähden lisääntynyt.

 

                                          Joten kyllä katsoisin, että elintärkeätä olisi, että nämä perusasiat
saataisiin kuntoon seuraavilla kilpailutuskierroksilla ja myös
neuvotteluissa liikkeenharjoittajien kanssa, toisin sanoen, että
aikataulut eivät saa olla liian nopeita ja että kuljettajille on taattava
lepotauot päätepysäkeillä, ettei valmiiksi lähdetä kiireessä ja valmiiksi
vihaisina seuraavaa matkaa ajamaan.

 

                                          Siinä mielessä mielestäni, vaikka nämä ovat hienoja hankkeita,
langaton laajakaista ja muut uudet teknologiset ratkaisut, niin niin
kauan kun perusasioihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, niin ne
ovat itse asiassa aika turhaakin luksusta.

 

                                          Toivoisin, että kun uusia kilpailutuskierroksia ja muita neuvotteluja
käydään, paitsi laatukysymyksille, aikataulukysymyksille ja muille
työolosuhteisiin liittyville kysymyksille annettaisiin paljon nykyistä
enemmän painoarvoa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Ikävalkon puheenvuoroon on helppo jatkaa, koska juuri näin
on, että ellemme me itse kilpailutusehtoja laatiessamme huolehdi siitä,
että myöskin henkilöstöllä on toimintaansa edellyttämät kaikki asiat
kunnossa niin, että heillä on riittävät lepotauot ja toimintaedellytykset,
niin he voivat tehdä laadukkaasti työtä, niin se näkyy siinä laadussa.

 

                                          Siltä osin minua häiritsee tässä se, että tavallaan nyt syyllistetään sitä
henkilöstä, kun me itse olemme täällä valtuustossa tehneet sellaisia
päätöksiä, joilla olemme edellyttäneet erittäin tiukkaa kilpailutusta,
alhaisia hintoja ja sitä kautta sitten syntyy nämä ongelmat, jotka ovat
osittain nähtävissä nyt sitten tämän päivän laadussa.

 

                                          Näin ollen valtuutettu Puuran mainitsema joukkoliikennelautakunnassa
käsitelty asia, jossa nimenomaan laatu ja sitä kautta myöskin
henkilöstön mahdollisuudet tehdä laadukasta työtä otetaan osaksi
kilpailuttamisohjelmaa, on erittäin tärkeä. Niin kauan kun sitä ei tehdä,
täällä on ihan turha tavallaan kasata näitä ongelmia sitten henkilöstön
päälle.

 

 

                                          Toivoisin, että tällä hetkellä, kun on vielä kesäkuuma, meidän pitäisi
pohtia myöskin sitä, että työolot kesällä ja talvella voivat olla erilaiset ja
se pitäisi näkyä myöskin aikatauluissa ja lepotauoissa jne.

 

                                          Joten toivon, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri asiaa miettiessään
pohtii sekä kilpailutusta että työoloja eri vuoden aikojen kohdalla.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

                                          Kiitos hyvästä keskustelusta, jonka esitetyt näkemykset olen merkinnyt
tarkoin muistiin. Muutama vastaus ja kommentti esitettyihin
puheenvuoroihin.

 

                                          Valtuutetut Puura, Anttila ja Kantola olivat huolissaan työntekijöitten
asemasta ja työolosuhteista.

 

                                          Tässä tehdään kyllä kaikin voimin työtä, että esimerkiksi nämä kesän
kuumat saataisiin jollakin tavalla helpommiksi kuljettajien kannalta.
Esimerkiksi näissä paljon puhutuissa uusissa nivelraitiovaunuissa on
ilmastointi, joten siellä tällaista ylikuumenemista ei ohjaajan hytissä
pääse tapahtumaan. Myös vanhoihin nivelraitiovaunuihin on asennettu
ilmastointi ja myöskin joissakin vaunuissa – niin kuin ehkä arvoisat
valtuutetut ovat huomanneet – kokeillaan lippaa, joka toimii sitten
aurinkovarjona ja monia muita teknisiä ratkaisuita on pyritty löytämään.

 

                                          Bussinkuljettajista oli todella pulaa viime kesänä, mutta syksyn ja
talven mittaan tilanne on ahkeran rekrytoinnin vuoksi helpottunut.

 

                                          Valtuutettu Vuorela kysyi teippauksista ja miksi annetaan rikkoa
sopimuksia.

 

                                          Nyt on senkaltainen tilanne, että näitä sopimuksia myös kaluston
osalta, mukaan lukien mainosteippaukset, tehdään sopimuskausittain.
Sopimuskaudet voivat olla viisikin vuotta. Ja todennäköisesti valtuutettu
Vuorelan näkemät teipatut autot ovat voimassa olevan sopimuksen
mukaisia, koska uusi sopimuskausi, jossa teippausta rajoitetaan, ei ole
vielä alkanut. Tämä on käsittääkseni selitys tähän ilmiöön. Totta kai jos
sopimuksia rikotaan, siihen puututaan ja myöskin siitä on sanktioita.
Mutta on syytä olettaa, että kysymys on vanhoista sopimuksista, joissa
vielä ei ole voimassa teippauskielto.

 

 

                                          Valtuutettu Lipponen nosti esiin bensan hinnan kolminkertaistumisen.

 

                                          Tästä on nyt erilaisia oireita olemassa. Tämän aamun Financial Times
–lehdessä öljynviejämaitten järjestön OPEC:in pääsihteeri oli antanut
lausunnon sopivasti G8-kokouksen alla, että jos tämä into
biopolttoaineisiin jatkuu, OPEC vähentää investointeja, mistä aiheutuu
sitten öljyn hintojen voimakas nousu. Ja paradoksaalista kyllä,
kiinnostus biopolttoaineisiin nostaa, OPEC:in mukaan, öljyn hintoja eikä
laske, niin kuin maalaisjärjellä voisi kuvitella.

 

                                          Valtuutettu Ikävalko kertoi tapauksesta, jossa kuljettaja oli ajanut
punaisia päin tai jättänyt matkustajia ovien väliin.

 

                                          Tällaista varmasti tapahtuu, mutta se olisi helpompaa puuttua niihin, jos
kuulisi aina yksityiskohdat siitä, koska on tapahtunut ja millä linjalla on
tapahtunut. Silloin siihen voidaan puuttua. Muuten ne helposti jäävät
urbaaniksi legendaksi, joka jää sitten elämään kaupunkilaisten
puheissa. Joten mielelläni otan vastaan tällaisia raportteja
valtuutetuilta, jotta asiaan voidaan sitten puuttua ja asia selvittää.

 

                                          Laatuun tietysti puututaan kilpailuttamisen kriteerien avulla. Niin kuin
täällä tuli jo todettua, joukkoliikennelautakunta jo kiristi monin tavoin
laatukriteereitä tulevaa kilpailukierrosta ajatellen ja on odotettavissa,
että tämä tulee sitten laatua parantamaan. Kannattaa tietysti muistaa
myös, että mitä enemmän kriteereitä, sitä kalliimpia sopimuksia ja sitä
enemmän tarvitaan rahoitusta joukkoliikenteelle.

 

                                          Mutta en malta olla viimeksi vielä sanomatta, että kansainvälisissä
joukkoliikennetutkimuksissa ”Best” –tutkimuksen nimellä tunnetussa,
jota tehdään parissakymmenessä eurooppalaisessa kaupungissa,
Helsinki oli viime vuonna kakkonen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ärade ordförande, bästa
fullmäktige.

 

                                          Vastauksena valtuutettu Ingervon kysymykseen esitän sivistys- ja
henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sijaisen sijaisena
kunnioittavimmin seuraavaa:

 

                                          Kulttuuriasiainkeskuksen kautta on pitkään tuettu
kaupunginosatapahtumia ja kyläjuhlia. Avustus myönnetään
hakemuksen perusteella. Kaupunginosien omat tapahtumat ovat
tärkeitä paikallisuuden ja monimuotoisuuden kehittämisessä.

 

                                          Vuonna 2007 tarkoitukseen on varattu sama summa kuin vuonna 2006
eli yhteensä 35 000 euroa. Jaettava raha ei siis ole lainkaan
pienentynyt. Avustuksen lisäksi kyläjuhlille tarjotaan mahdollisuutta
käyttää viraston hankkimaa laitteistoa ja esiintymislavaa sekä
työllistämishankkeena tuettua Stadin juhlaorkesteria. Rahaksi
muutettuna tämä noin kaksinkertaistaa tuen.

 

                                          Kesäkuun alkuun mennessä tukia on myönnetty hieman yli 20:lle
järjestäjälle. Momentin rahat on varattu vain tähän tarkoitukseen, eli
muut tapahtumat eivät vaikuta kaupunginosatapahtumien rahoitukseen.
Tuettavia tapahtumia odotetaan tänä vuonna olevan noin 30.
Tilaisuudet ovat luonteeltaan erilaisia. Kyläjuhlia järjestetään myös
ilman kaupungin avustusta. Lisäksi kulttuuriasiainkeskus tukee muista
varoista erilaisia asukkaiden aloitteista tehtäviä tilaisuuksia.

 

                                          Kyläjuhlien avustuksen maksimisummana on tänä vuonna pidetty
1 500 euroa. Suuri enemmistö hakemuksista alittaa tuon summan. Sillä
on merkitystä vain 4 – 5 tapahtumalle vuosittain. Lähtökohtana
tapahtumissa on kansalaisaktiivisuus ja harrastajapainotteisuus.

 

                                          Kulttuuriasiainkeskuksen työntekijät neuvovat asukkaita ja seuraavat
toimintaa. Työstä vastaa viraston kulttuuripolitiikan osasto.
Kulttuuriasiainkeskus on myös käynnistänyt keskustelut hallintokuntien
yhteistyön tiivistämiseksi ja kyläjuhlia koskevien lupamenettelyjen
keventämiseksi.

 

                                          Muutamat kyläjuhlat, kuten Käpylän ja Mätäjoen tapahtumat, ovat viime
vuosina laajentuneet tuomalla niihin nimekkäitä esiintyjiä ja erilaista

myyntitoimintaa. Tällöin rahatukena jaettu noin 1 500 euroa on vähän,
mutta toisaalta tulee arvioida, ovatko ne enää varsinaisia kyläjuhlia vai
tulisiko niitä tukea ja arvioida festivaaleina.

 

                                          Ammattimaisesti järjestetyille festivaaleille on omat
avustusmomenttinsa. Tuettavia festivaaleja on Helsingissä nykyään
noin 50. Kymmenessä vuodessa helsinkiläisten festivaalien määrä on
yli kaksinkertaistunut. Myös määrärahat festivaalien tukemiseen ovat
kasvaneet, mutta eivät samassa suhteessa kuin festivaalien määrä.
Tässä yhteydessä voin todeta, että suunnitelmallinen festivaalien
avustaminen käynnistyi Helsingissä vasta kulttuurikaupunkiprojektin
myötä.

 

                                          Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kautta jaettava festivaalituki on vuonna
2007 noin 1,5 milj. euroa. Tästä Helsingin Juhlaviikkojen osuus on
erittäin merkittävä eli noin kaksi kolmasosaa. Varsinaisia festivaaleja
arvioidaan taiteellisen sisällön sekä mm. yleisöjen tavoittamisen ja
organisaation osaamisen näkökulmasta. Esimerkiksi Kontulassa
järjestettävä Kontufestivaali ja Maailma Kylässä –tapahtuma saavat
festivaaliavustusta. Tietokeskuksen tekemän tuoreen tutkimuksen
mukaan peräti noin 90 % helsinkiläisistä pitää festivaalien järjestämistä
hyvänä asiana kaupungille.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Kiitos vastauksesta.

 

                                          Nyt on hyvä muistaa se, että puhutaan ei-kaupallisten
kaupunginosatapahtumien tulevaisuudesta, joita on siis erikokoisia.

 

Jos tällainen festivaalituki olisi ajoissa mainostettu kyläjuhlatoimijoille
korvaavana tukimuotona, niin varmaan se olisi vaikuttanut tämänkin
vuoden tilanteeseen. Jos jatkossa kyläjuhlien avustuskatto on 1 500
euroa, niin se helposti näivettää keskustan ulkopuolisia isompia
tapahtumia. Toivon, että ne eivät missään nimessä saa loppua
kokonaan. Näin ei saa käydä.

 

                                          Edelleen toivoisin, että kyläjuhlan nimissä olevia avustuksia voitaisiin
kuitenkin kasvattaa ja miettiä sitä asiaa uudelleen. Käpylän kyläjuhlista
tiedän, että avustus on viimeksi ollut 24 000 ja kävijöitä 10 000.
Tietenkin se on ilmoista aika paljon kiinni. Mutta nämä

muutosavustukset, kun ne tulevat samaan aikaan kun
kaupunkikulttuuriyksikkö lakkautettiin ja sen mukana oli myös omat
tukimahdollisuudet, niin tietenkin se, että tulee niin kuin yhtäaikaisena
ja vähän yllättävänä ja ennakoimattomana.

 

                                          Sanoisin, että kyläjuhlat ovat halpa tapa tuottaa ei-kaupallisia hyvän
mielen tapahtumia siellä missä ihmiset asuvat ja me tarvitsemme niitä
jatkossakin.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Vaikka kuulimme apulaiskaupunginjohtaja Saurin puheenvuorossa, että
myönnettävä rahasumma on sama, niin myös tilastollisesti kai on
kiistatonta se, että näitä kyläjuhlien nimellä olevia tapahtumia on tänä
vuonna merkittävästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Siihen
saattaa olla kaksi syytä. Toinen lienee nyt tämä uusi yksittäisten
tapahtumien tukikatto, 1 500 euroa. Sehän on mitoitettu erittäin pienille
tapahtumille. Osa näistä kyläjuhlien nimellä kulkevista tapahtumista on
pieniä tapahtumia, mutta monet niistä ovat olleet sellaisia, että ne ovat
aikaisemmin saaneet kaupungilta isommat avustuksen ja sen lisäksi
myös tuotantotukea, mikä tarkoittaa käytännössä entisen
kaupunkikulttuuriyksikön puolelta tullutta ikään kuin osaamistukea
siihen, että tapahtuma on pystynyt myös itse varainhankinnan kautta,
tekemällä erilaisia yhteistyösopimuksia ja muita, rakentamaan sen
oman tapahtumansa suuremmaksi kuin mitä se kaupungin pelkkä raha-
avustus olisi mahdollistanut.

 

                                          Me olemme nyt käymistilanteessa näitten tämäntyyppisten tapahtumien
turvaamisen kannalta. On todellakin tarpeen, että
kulttuuriasiainkeskuksessa mietitään tätä hiukan strategisemmin ja
yhdessä muiden hallintokuntien kanssa myös ja nähdään, että näitä
tapahtumia on hirveän eri sorttisia, että kaikkea ei ehkä kannata ängetä
ihan samaan laatikkoonkaan.

 

                                          Itseäni pelottaa se, että tässä sinänsä hienon euroviisu –tapahtuman
huumassa meillä saattaa olla ajatus sellaisesta tapahtumien
Helsingistä, joka katselee kaupungin kulttuuritapahtumia liian kapean,
yleisen edustuksellisen kuvan kautta ja unohdetaan sitä, että nämä
kaupunginosiin, keskustan ulkopuolelle vietävät tapahtumat, usein
tarjoaa hirveän hyvän mahdollisuuden monipuolisen kulttuuriohjelman
tekemiseen ja nimenomaan sellaisten kaupunkilaisten ja ohjelmallisten

tapahtumien kohtaamisen, jota ei oikeastaan muualla synny. Ne ovat
ilmeeltään ja luonteeltaan erilaisia juhlia ja kuuluvat mielestäni tähän
kulttuuritapahtumien Helsinkiin. Ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että
voidaan mokata tämä koko homma, jos ei kiinnitetä siihen huomiota.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Ingervon tekemä kysymys ja huoli on aivan aiheellinen.

 

                                          Valtuutettu Rantanen toi niitä asioita juuri esiin, mitä ajoin itsekin.

 

                                          Näillä kyläjuhlilla on pitkä perinne ja ne ovat lähiöille erittäin tärkeitä.
Ymmärrän, että tässä on rahasta kyse, mutta tämä huoli, että ne
loppuvat kohta kokonaan. Ne ovat helsinkiläisille tarkoitettuja
tapahtumia. Keskustan tapahtumat ovat ehkä hieman jotain muuta.

 

                                          Tässä ehkä olisi syytä katsoa rahoitusta, kun ne ovat niin eritasoisia,
erilaisia, että löytyisikö sitä rahaa jostain muualtakin kuin
kulttuuriasiainkeskuksesta. Hallintokuntien yhteistyössä voisi jatkossa
miettiä rahoitusta hieman paremmin siltä osin. Kaupallisuus ei saa olla
niiden pääaihe tai tarkoitus. Ne ovat aitoja kyläjuhlia ja lähiöiden juhlia.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kyläjuhlat ovat tärkeitä. Ja kuten valtuutettu Ingervo aikaisemmin
totesi, ne ovat myöskin erittäin halpa tapa tuottaa sellaista
ruohonjuuritason ja kansalaisaktivismitapahtumia eri puolille kaupunkia.
Niiden syntymiseen tietysti tarvitaan niitä alueen aktiivisia ihmisiä. On
hyvä, että kaupungilla on järjestelmä tukea erilaisia tapahtumia. Ja se
on tietenkin, että kun on, niin kuin nyt on syntynyt sellainen käsitys, että
kaupunki olisi jotenkin heikentämässä tätä, niin asia on hyvä saada
oikaistua ja korostaa sitä, että kaupunkikin haluaa tässä olla mukana.

 

                                          Mutta kyllä sitten, jos puhutaan tästä kaupallistumisesta, niin ei
tietenkään pelkästään kaupallisia tapahtumia, vaikka minä en niin
huonona pidä näitä, ilmeisesti nyt mitä Helsingin Sanomatkin on
kovasti mainostanut näitä erilaisia kansalaishappeningeja, mitä on ollut
eri osissa kaupunkia. Nehän voivat olla eri vuonna erilaisia ja vähän eri

tahojen järjestämiä.

 

                                          Mutta kyllä minua on kiusannut esimerkiksi meidän Toukolan juhlien
järjestämisessä ja mikä siellä on ollut se suurin vaikeus, sen paikallisen
liike-elämän nuiva suhtautuminen. Onneksi Arabian kauppakeskus
kysyi ? asukkailta mielipiteitä ja saatoin siinä sanoa, että tämä olisi
yksi asia parantaa mielikuvaa ja pr:ää siellä, että on mukana kyläjuhlien
järjestämisessä.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Haluaisin lyhyesti vastata valtuutettu Rantasen huoleen, että isoja ja
kaupallisia kulttuuritapahtumia arvostettaisiin enemmän tai pidettäisiin
tärkeämpinä kuin pieniä tai kokeilevia tai alueellisia tai spontaaneja
tapahtumia.

 

                                          Kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa päinvastoin lautakunta on hyvin
tiukasti pitänyt ja olen iloinen siitä, että yhtenä rintamana pitänyt erittäin
tärkeänä alueellista tasa-arvoa oikeastaan kautta linjan kysymyksessä
kuin kysymyksessä ja painottanut nimenomaan mm. koillisen ja itäisen
Helsingin kulttuuripalvelujen tärkeyttä. Eli ainakaan lautakunnan
asenteiden suhteen ei tarvitse tällaista huolta kantaa.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.

 

                                          Kiitos jälleen keskustelusta. Kulttuurijohtaja Timonen on istunut
kirjaamassa esitettyjä näkemyksiä muistiin.

 

                                          Mutta sen tiedon haluaisin oikaista, että kyläjuhlien määrä olisi nyt
jotenkin romahtamassa.

 

                                          Käytettävissä olevan tiedon mukaan näin ei olisi. Kyläjuhlien määrä on
ilmeisesti pysymässä suurin piirtein ennallaan. Nyt on vasta kesäkuun
6. päivä, joten on ehkä hiukan varhaista arvioida lopputulemaa.
Ilmeisesti mitään erityistä kyläjuhlien määrän putoamista ei ole
havaittavissa. Tilaisuuksien luonne saattaa muuttua vuosien varrella,
niin kuin äsken mainittu Mätäjoki –festivaali, joka on kasvanut varsin
suureksi tapahtumaksi.

 

 

Kulttuuriasiainkeskuksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että
kansalaisten omaehtoisesti järjestämät tapahtumat saavat kaupungin
tukea.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Vuosaaren sataman valmistuminen ja käyttöön otto - mutkikkaiden
vaiheiden jälkeen - ensi vuonna tulee olemaan merkkitapaus. Nyt esillä
olevassa asiassa parannetaan eräin osin Vuosaaren sataman
palvelukykyä, ja nämä ehdotetut toimet ovat varmaan perusteltuja.

 

                                          Olen kuitenkin sitä mieltä, että uuden ja varmaankin Euroopan
moderneimman sataman ja sinne suuntautuvan satamaliikenteen
kaikkia mahdollisuuksia ei ole kaupungin piirissä riittävästi otettu
huomioon. Naapurikunnat Vantaa, Kerava ja kauempanakin olevat
kunnat pyrkivät hyödyntämään tulevan sataman logistiset, mutta myös
muut edut. Valuuko uuden sataman hyötyjä tarpeettomasti Helsingin
rajojen yli?

 

                                          Tutustuin tänä keväänä kaupunginhallituksen hyväksymään Helsingin
elinkeinostrategiaan ja sen runsas viikko sitten hyväksyttyyn
toteuttamisohjelmaan. Vuosaaren sataman kannalta kirjaukset näissä
papereissa ovat laihoja.

 

                                          Vuosaaren satamaa ja sinne tulevaa yritysaluetta pidetään tärkeänä,
mutta se jää toteamukseksi. Sataman ja sen yritysalueen suunnittelu
on ollut sataman ohjauksessa. Sataman ja yritysalueen suunnittelussa
satamalaitos on varmaankin tehnyt hyvää työtä. Mutta nyt pitäisi nähdä
satama-aidan yli. Uutta modernia satamaa pitäisi voida hyödyntää

Helsingin yleisessä elinkeinopolitiikassa enemmän kuin mitä tähän asti
on ollut ajatuksissa.

 

                                          Helsingin elinkeinopalvelu on tietääkseni ollut sivussa sataman
yritysalueen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yritysalue on nyt
tietääkseni aika tavalla fikseerattu. Se menee nyt niin kuin se menee.

 

                                          Elinkeinostrategiapaperi toteaa, että satamalla tulee olemaan erityisesti
itäisessä kaupunginosissa huomattavia myönteisiä
kerrannaisvaikutuksia, mutta asiaa ei sen kummemmin analysoida.
Jäädäänkö siis vain odottamaan, millaisia ja koska näitä
kerrannaisvaikutuksia tulee?

 

                                          Olen sitä mieltä, että näitä kerrannaisvaikutuksia voidaan ohjata ja
lisätä määrätietoisella elinkeinopolitiikalla. Tämä vaatii ponnistuksia ja
markkinointia myös kaupungin taholta. Tunnettua esimerkiksi on se,
että Itä-Helsingissä on paljon mahdollisuuksia toimitilarakentamiselle.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Esitänkin asiassa toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Vuosaaren sataman
käyttöön otto pyritään tehostetusti hyödyntämään
kaupungin ohjaamilla toimilla siten, että uusi satama ja
satamaliikenne heijastusvaikutuksineen voisi voimistaa
Helsingin ja erityisesti Itä-Helsingin elinkeino- ja
yritystoimintaa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

 

                                          Pyydän saada kannattaa valtuutettu Lohen tekemää toivomuspontta.

 

                                          Itse on vähän erilaisia näkemyksiä tästä aiheesta, mutta se kuuluu
kohta.

 

                                          Vuosaaren sataman alkuperäinen kustannusarvio oli 260 miljoonaa,
alv 0. Nyt tehtävien korotusten jälkeen se on 391 miljoonaa. Täten
kustannukset ovat nousseet 50 %. Samanaikaisesti
rakennuskustannusindeksi on noussut 15 % ja
maanrakennuskustannusindeksi 20 %. Näin laskien on syntynyt 90 –

100 milj. euron lisäkustannukset, jotka eivät selity näillä
kustannusindekseillä.

 

                                          Tällä kertaa hämmästyttää myös yhteiskustannusten lisääntyminen 14
milj. eurolla. Valtuusto käsitteli viimeksi kustannuksen nousua
tammikuussa. Silloin ei ollut esillä yhteiskustannusten kasvua.
Yhteiskustannukset ovat yleensä 10 %:n luokkaa koko hankkeen
kustannuksesta. Nyt esitetään pelkkänä ylityksenä kolmatta osaa siitä.
Olisi mukava kuulla, mille tasolle yhteiskustannukset ovat
kokonaisuudessaan nousemassa. Olen ymmärtänyt, että tietyt
yhteiskustannuserät ovat kasvaneet 2 – 3-kertaiseksi alkuperäiseen
arvioon verrattuna.

 

                                          Kuten edellä totesin, Vuosaaren sataman kokonaiskustannusarvio on
391 milj. euroa. Vaikka satama saisi rahat tuottoina takaisin vuosien
saatossa, pitää muistaa, että viime kädessä Vuosaaren sataman
maksajina toimivat sen asiakkaat. Satama olisi pitänyt rakentaa
mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta sen palveluhinnat
saadaan alhaisiksi ja Suomen vientiyritykset säilyttäisivät
kilpailukykynsä. Kallis rakentaminen luo kalliita palveluja.

 

                                          Vuosaaren sataman rakennusbudjetin runsas ylittyminen ja lisääntyvä
tonttitarve kertoo puutteista hankkeen alkuperäisessä suunnittelussa.
Kallis rakentaminen tarkoittaa myös kalliita hintoja satamassa toimiville
logistiikkayrityksille.

 

                                          Osa Vuosaaren satamaan sijoittavista yrityksistä on paremmassa
asemassa kuin toiset. Helsingin Sataman keskeisenä strategiana
näyttää olevan se, että sataman logistiikkapalvelut annetaan
muutamalle toimijalle niitä sen paremmin kilpailuttamatta. Tästä ovat
esimerkkeinä Nurmisen tavaralogistiikka-alue ja nyt esillä oleva
Nurmisen autologistiikka-alue.

 

                                          Strategiansa mukaan landlordina toimiva Helsingin Satama esittää nyt
strategiastaan poiketen rakentavansa Helsingin kaupungin rahoilla
Nurmiselle autologistiikkakeskuksen. Kysyn, pitääkö hanke todella
toteuttaa kaupungin rahoilla?

 

                                          Vuosaaren sataman logistiikka-alueelle valittiin kilpailutuksen jälkeen
Sponda, jonka ainoana tarjoajana lupasi vuokrata ja rakentaa alueen,
vaikka sinne ei saataisi tarpeeksi asiakkaita. Tämän hetkisen tiedoin
vain toinen alueen suunnitellusta rakennusosasta toteutetaan nyt.
Logistiikka-alueen tasaosa jää pahimmassa tapauksessa moneksi
vuodeksi rakentamatta. Juuri tuolle alueelle olisi moni nykyisillä

satama-alueilla toimiva pk-yritys halunnut sijoittua. Tämä asiaa selviää
Real –projektin aikanaan tekemästä kartoituksesta. Nyt logistiikka-
alueelle jäänee vuosiksi käyttämätöntä maa-aluetta, samalla kun
Satama hakee lisää alueita vain yhdelle toimijalle. Voinee kysyä, onko
tämä tarkoituksenmukaista?

 

                                          Eräs kysymys Vuosaaren sataman rakentamisessa on ollut myös se,
miten yritysten olisi tullut ilmaista halunsa sijoittua alueelle. Helsingin
Sataman johdolle osoitetut pyynnöt eivät välttämättä ole edenneet
viralliseen käsittelyyn.

 

                                          Tyhjien konttien varastoimisesta Länsisatamassa on kuulemma tullut
ongelma. Ne vievät liikaa tilaa ja Helsingin Satama on supistamassa
niiden varastointialuetta.

 

                                          Tyhjien konttien helppo saatavuus on oleellinen osa logistiikkaketjua ja
satamapalveluja. Tätä asiaa ei tule unohtaa. Uudessa satamassa tai
aivan sen läheisyydessä tulee olla riittävästi tilaa tyhjien konttien
säilyttämiselle.

 

                                          Pk-yritykset ovat lähestyneet myös kiinteistövirastoa ja ilmoittaneet,
että ovat kiinnostuneet vuokraamaan tontteja logistiikka-alueen
ulkopuolelle. Kiinteistövirastoon on myös lähetetty tietoa Helsingin
Satamalla olevasta Real-projektin tekemästä selvityksestä alueelle
halukkaista yrityksistä. Tätä ei ole kuitenkaan mainittu kiinteistöviraston
lausunnossa, päinvastoin kerrotaan, että tontteja ei olisi kysytty.
Toivottavasti uusi elinkeinostrategia luo uutta käytäntöä näiltä osin.

 

                                          Esitän vielä pyynnön, että kaupungin kautta Sataman taholta otetaan
aktiivisempi ote alueelle vielä haluaviin yrityksiin.

 

                                          Lopuksi kysyn, miten sataman lisäkustannukset rahoitetaan ja millä
ehdoilla?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Lohen tekemää toivomuspontta, jota myöskin
valtuutettu Koskinen kannatti. Olen oikein iloinen, että näin tapahtui.

 

                                          On helppo jatkaa valtuutettu Koskisen tähän viimeksi nostamaan
huoleen pien- ja keskisuurten yritysten toiminnan sijoittumisesta

Vuosaaren sataman alueelle.

 

Olen saanut samanlaista palautetta, mitä valtuutettu Koskinen on
saanut, että pien- ja keskisuurten yritysten sijoittuminen tälle alueelle ei
ole edennyt sillä tavalla kuin he olisivat toivoneet. Olen samaa mieltä
myöskin siitä, että tälle asialle pitää tehdä jotakin.

 

                                          Ja kun valtuutettu Lohi omassa puheenvuorossaan viittasi Helsingin
elinkeinostrategiaan ja miten siinä pitäisi ottaa Vuosaaren satama
huomioon pitkällä tähtäimellä, olen tässä asiassa aivan samaa mieltä.

 

                                          Kun luin Helsingin kaupunginhallituksessa olleen elinkeinostrategian ja
sen toteutusohjelman, niin mielestäni se oli aivan liian laiha tähän
hetkeen ajatellen. Olisin toivonut, että asia, josta olemme täällä
valtuustossa monta kertaa keskustelleet, mikä on Helsingin
elinkeinostrategian merkitys koko tämän alueen kilpailukyvyssä, että
tätä asiaa olisi myöskin voitu käsitellä valtuustossa.

 

                                          Mielestäni valtuustolle olisi pitänyt antaa mahdollisuus keskustella
Helsingin elinkeinostrategiasta pitkällä tähtäimellä. Sillä on erittäin suuri
merkitys sekä asumiseen, liikenteeseen, palveluihin ja monella tavalla
Helsingin koko kilpailukykyyn. Nyt tämä meni pelkästään
kaupunginhallituskäsittelyssä.

 

                                          Toivon, että tästä tulee kuitenkin valtuutetuille mahdollisuus jossakin
tilanteessa ottaa, joko lähetekeskusteluissa tai seminaareissa
mahdollisuus puhua Helsingin elinkeinostrategiasta.

 

                                          Ja kun ajatellaan vielä Vuosaaren sataman merkitystä
elinkeinostrategian ja politiikan kannalta, niin Vuosaaren satamaanhan
syntyy useita tuhansia työpaikkoja. Millä tavalla se vaikuttaa
asumiseen, palveluihin Vuosaaren alueella? Vuosaari on kuitenkin tällä
hetkellä, siellä on ... Meillä on torstaina lautakunnan listalla ehdotus
siitä, että toimistotontit muutetaan asuintonteiksi. Tässä tilanteessa,
kun emme tiedä, millä tavalla Vuosaaren satama tulee vaikuttamaan
lähialueen maankäyttöpolitiikkaan, on todella tärkeätä, että se olisi
pohdittu myöskin elinkeinopolitiikan kannalta, koko maankäytöt
Vuosaaren alueella. Siellä on myöskin yleiskaavassa olevia vapaita
alueita, joiden maankäyttötarkoituksista parhaillaan keskustellaan.
Siinäkin mielessä Vuosaaren sataman merkitys elinkeinostrategian
kannalta on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle.

 

                                          Ja muutenkin ajatellen tulevaisuutta, pitäisi meidän pohtia kaikkien
isojen työnantajien kohdalla, kun isoja toimistoja sijoittuu, mitä se tulee

vaikuttamaan Helsingin elinkeinopolitiikan kannalta. Jos ajatellaan
esimerkiksi Forum Viriumia, joka on iso työpaikka-alue, niin ei se
pelkästään ole niin, että pohditaan sen sijoittumista, vaan mitä se
vaikuttaa asumiseen, palveluihin, koska kaikilla niillä on vaikutuksia.

 

                                          Näin ollen valtuutettu Lohen esille nostama ponsi, että näitä asioita
tarkastellaan myöskin elinkeinostrategian ja politiikan kannalta, on
erittäin tärkeä asia.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Valtuutettu Koskinen kysyi Vuosaaren satamahankkeen rahoituksesta.

 

                                          Satamahanke rahoitetaan sillä tavalla, että Satama on tehnyt monien
vuosien ajan jo varauksia tätä hanketta varten ja niiden varausten
kokonaissumma on kahdensadan miljoonan euron luokkaa. Se
varaussummahan on nyt syöty eli nyt lähdemme velkarahoitukseen.
Ensisijaisena lainoittajana on Euroopan Investointipankki, mutta myös
muiden rahoittajien kanssa käydään tällä hetkellä neuvotteluja. Eli siis
se perus, tähän asti olemme olleet pystyneet käyttämään niitä aiemmin
tehtyjä varauksia. Ja niin kuin aiemmin on todettu, Vuosaaren sataman
viivästyminen, vaikka sillä oli monia negatiivisia vaikutuksia, niin sen
positiivinen vaikutus oli rahoituksessa se, että tuli useampia vuosia,
jolloin saamme tätä varausta tehtyä.

 

                                          Sitten ihan kommenttina valtuutettu Lohen puheenvuoroon Itä-
Helsingin merkityksestä.

 

                                          Itse olen kovin samoilla linjoilla valtuutettu Lohen kanssa, että näen,
että Vuosaaren satama, lentokentän logistiikkaväylä, sen toteutuminen
yhdistettynä sitten valtuuston tekemään esitykseen Sipoon läntisistä
ranta-alueista, se merkitsee - toteutuessaan tämä kokonaisuus -
huikeata elinvoiman lisäystä ja varmasti tulee näkymään Itä-Helsingin
työpaikkamäärän lisääntymisenä. Ja niin kuin kaikki tiedämme, meidän
toimitilatonttiemme tarjontahan on sellainen, että meillä kaikkialla
muualla tällä hetkellä kuin Itä-Helsingissä, tontteja ei oikein tahdo enää
olla riittävästi tarjolla. Itä-Helsingissä sen sijaan meillä on
kaavoitusreserviä vaikka kuinka paljon olemassa. Jos saamme tämän
menestyksen kierteen sinne itäsuuntaan lähtemään, sillä on
arvaamattoman suuri vaikutus koko Helsingin kaupungin ja koko

Helsingin seudun menestykseen.

 

                                          Eli mielestäni valtuutettu Lohi on hyvinkin oikealla asialla.

 

 

                                          Rouva puheenjohtaja.

 

                                          Tämä asian eteenpäin meneminen on erittäin hyvä, kun se tapahtuu
valtuutettu Lohen ponnen esittämässä hengessä.

 

                                          Nythän tilanne on se, että monet kaupungit kilpailevat nyt ja rakentavat
paljon elinkeinostrategiaa tämän Vuosaaren sataman pohjalle.
Esimerkiksi Vantaa, juuri tämän lentokenttäsynergiaetunsa kanssa ja
Kerava, Lahti suunnittelee Hollolan Hakosiltaan suurta
logistiikkakeskusta jne.

 

                                          Nyt valtuustolle annetusta asiakirjasta käy ilmi sellainen
mielenkiintoinen ilmiö, että autotuojat pyrkivät siellä saamaan
varastokenttiä. Mahdollisesti varastokenttiä joudutaan korvaamaan
tuollaisilla parkkitaloilla, koska siinä ilmeisesti halutaan hyödyntää tämä
vapaavarastoetu, että ne autot saadaan pitää siellä varastossa, kunnes
tulee niin paljon rahaa, että ne saadaan tullilta ulos lunastettua. Tämä
on selkeä ilmiö. Hangon kaupunkihan uhrasi Suomen kauneimpiin
kuuluvan luonnonsuojelualueen tällaiseksi hirvittäväksi autokentäksi.
Siellä on nyt havaittu kuitenkin, että autojen kunnostusverstaat, joissa
ne autot pannaan myyntikuntoon, ovat sijoittuneet taas kaupungin
pohjoispuolelle eri puolille kaupunkia kuin tämä satama. Tämä tarjoaa
myöskin huomattavan mahdollisuuden juuri tämänlaista
elinkeinotoimintaa edistää. Juuri Itä-Helsinkiin voidaan, jos siellä
maareserviä vaan suinkin on, näitä sijoittaa.

 

                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

 

 

 

                                          Rakel Hiltunen                                      Hannu Hakala

                                          puheenjohtaja                                       osastopäällikkö

 

                                          Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty:

 

 

 

 

                                          Tiia Aarnipuu                                        Sture Gadd

                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu