Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kiinnitän tässä yhteydessä jälleen kerran huomiota siihen, että tähän
liittyy myöskin osto-optio ja tämä keskustelu meidän pitäisi käydä
jossain vaiheessa perusteellisesti valtuustossa.

 

                                          On kiusallista, että jatkuvasti näissä ratkaisuissa kuljetaan sillä tavoin,
että ne tulevat yksittäisinä asioina. Monet meistä kokevat, varmasti
muutkin kuin minä, että tässä on yleisiä linjauksia, joita pitäisi pohtia,
mutta niitä ei kertaakaan tuoda tänne kokonaisuutena pohdittavaksi.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Myllypuron uuden palvelukeskuksen toteuttamista on toivottu pitkään.
On hyvä, että tässä asiassa päästään eteenpäin.

 

                                          Nykyisen liikekiinteistön vuokrakauden lyhentämisestä joudutaan
tämän esityksen perusteella maksamaan aika kallis korvaus. Sen
perusteita voi tässä yhteydessä vain kysellä.

 

                                          Tähän asiaan liittyy pari muuta kysymystä, joista toivoisin
asianomaisen kaupunginjohtajan vastausta.

 

                                          Ensinnäkin, minkä takia kaupunki myy tämän tontin pois? Miksi ei
tehdä uutta pitkäaikaista tontinvuokrasopimusta uusien yrittäjien
kanssa? Ja toiseksi, miksi kaupunki ei tässä yhteydessä tämän
esityksen perusteella näytä hankkivan omistukseensa mitään osaa
tästä uudesta kiinteistöstä tai muulla tavalla ilmaise aikovansa varata
tiloja alueen julkisten palvelujen tarpeisiin? Tuolla alueellahan niitä
tarpeita on monenlaisia, esimerkiksi sosiaali-, nuoriso- ja
kirjastotoimessa.

 

                                          Ehdotankin seuraavanlaista pontta, samalla kun toivon vastauksia
näihin kysymyksiin.

 

                                          Ponsi kuuluu näin:

 

                                          Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen
selvittämään mahdollisuudet järjestää Myllypuron uuteen
palvelukeskukseen lisää tiloja myös alueen julkisten
palvelujen tarpeisiin.

 

                                          (Puheenjohtajan välikysymys.)

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja. Kyllä on jätetty ennen kokouksen alkua ja voin
toimittaa sen myöskin.

 

                                          (Puheenjohtajan välikommentti.)

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Myllypuron ostoskeskuksen kehittäminen on ollut poikkeuksellisen
vaikea hanke. Sinne oli hieman varomattomasti uusittu,
kiinteistölautakunnan toimesta, hyvin pitkät vuokrasopimukset. Siitä
syystä siellä oli paljon yrittäjiä, joiden saaminen mukaan uuteen
kehittämishankkeeseen oli äärimmäisen vaikea, aikaa vievä projekti.
Myös se, että siellä oli kaksi tasavahvaa, kiinnostunutta
kaupanharjoittajaa, niin heidänkin saamisensa hankkeeseen
sopusointuisesti oli aivan poikkeuksellisen vaikeaa. Tästä kärsi koko
Myllypuro. On erittäin tärkeää, että tämä hanke saadaan nyt käyntiin.
Se tulee luomaan Myllypuron ilmettä hyvin merkittävällä tavalla
positiiviseen suuntaan.

 

                                          Mitä tulee meidän omiin tilatarpeisiin, tämän metroaseman
ympäristössä on kaavoitettu erittäin merkittävästi
rakennusmahdollisuuksia. Siellä puhutaan sadastatuhannesta
kerrosneliömetristä. Siellä ei minkäänlaista puutetta ole kaikille hyville
hankkeille, joille vaan on toteutus realismia.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kannatan valtuutettu Hakasen tekemää pontta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Apulaiskaupunginjohtaja Korpisen vastaus toi hyvin esille sen, että
tässä on todella pitkään vireillä ollut monimutkainen hanke.

 

                                          Itsekin tiedän Maunulasta, että nämä ovat välillä monimutkaisia, nämä
ostoskeskusten uudistamishankkeet.

 

                                          Kuitenkin ne suunnitelmat, jotka liittyvät tähän metroaseman ympärillä
myöhemmin mahdollisesti toteutuviin rakennuskohteisiin, ovat aika

paljon suuntautuneet esimerkiksi terveydenhoidon puolelle. Myllypuron
alueella esimerkiksi lähikirjasto toimii surkeissa tiloissa. Siellä on
myöskin sosiaali- ja nuorisotoimen puolella tarpeita parempiin tiloihin.

 

                                          En näe, että tässä olisi kysymys joko tai –asetelmasta, vaan siitä, että
niiden jo olemassa olevien tai valmisteilla olevien suunnitelmien lisäksi,
jotka liittyvät metrosairaala –tyyppiseen kohteeseen, katsottaisiin myös
tässä yhteydessä, onko mahdollisuus parantaa alueen lähipalveluja.
Ponsi on muotoiltu sillä tavoin, että siinä toivotaan - tai edellytetään -
asian selvittämistä.

 

 

 

                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kuten tunnettua on, idästä tulee nopeat miehet ja näissä siitä on
hyötyä.

 

                                          Tämä nyt käsittelyssä oleva Taivallahden ranta-alueen kaava on
merkittävä ja ollut pitkä prosessi.

 

                                          Jos muistelemme sitä, miten tämä on edennyt, niin itse asiassa jo
Yleiskaava 2002:n yhteydessä – joka hyväksyttiin, kuten nimestä voi
päätellä, marraskuussa 2003 – siinä vaiheessa Taivallahden
hotellihanke, hotelli- ja kylpylähanke, mutta ennen muuta hotellihanke
oli esillä.

 

Kun yleiskaava hyväksyttiin, Vasemmistoliiton ryhmä esitti, että
yleiskaavassa ei tehtäisi varausta Taivallahden alueelle hotellihanketta
varten. Eli tästä lähtien Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti

suhtautunut kriittisesti hankkeeseen. Yleiskaavassa ensin yksin. Sitten
myöhemmin olemme saaneet tukea muilta ryhmiltä, niin vihreiltä,
sosiaalidemokraateilta, osalta sosiaalidemokraateista, osasta vihreiltä
ja myös kokoomuksen ja oikeiston suunnalta. Eli on hyvä, että kun
tämä prosessi on mennyt pidemmälle, niin yhä enemmän on tullut
kritiikkiä tätä hanketta kohtaan.

 

                                          Ihan lyhyesti käyn läpi niitä kriittisiä huomioita, joita tämän osalta meillä
on ollut ja minkä vuoksi olemme jo yleiskaavasta lähtien
johdonmukaisesti Vasemmistoliitto vastustanut aluetta.

 

                                          Jos ajattelemme Hietsua, Hietarannan uimarantaa, niin sehän on
nimenomaan stadilaisten, helsinkiläisten merellinen paratiisi. Me
olemme alusta asti halunneet kehittää rantaa nimenomaan
helsinkiläisten ykkös kesänvietto- ja uimarantapaikkana. Ja me
haluamme myös Taivalsaaren osalta kehittää Hietsun rantaa samalla
lailla eli niin, että se ei ole erillinen linnake, johon tulee jotain muuta,
vaan se on luonnollinen jatke Hietsulle.

 

                                          Tällä hetkellähän Taivalsaaren kunto on heikohko. Sitä ei ole laitettu
kuntoon juuri sen vuoksi, että kaavaprosessista on ollut kinaa ja siellä
on ollut Helsingin kaupungin omia toimintoja, joita ei ole laitettu
kuntoon. Eli se on totta, että nyt se ei ole kovinkaan hyvässä kunnoissa
eikä siellä ole yleistä käyttöä, vaan se on kaupungin rakennusviraston
käytössä.

 

                                          Jatkossa sitä pitää ehdottomasti kehittää. Sitä olemme alusta asti,
Vasemmistoliitto esittänyt. Ja olemme edelleen sitä mieltä, että pitää
Taivalsaareen rakentaa, mutta pienimuotoisesti, ei isoa hotellihanketta,
joka ei sovi rantamaisemaan ja joka ennen muuta ei ole luonnollinen
osa Hietsua, Hietsun rantaa, vaan tulee omaksi linnakkeekseen, joka ei
ole niinkään suunnattu stadilaisille kesänviettoa varten, vaan ennen
muuta matkailijoille. Helsinkiin tarvitaan toki turisteja ja matkailijoita ja
kylpylöihinkin niitä, mutta Hietsu on paikkana sellainen, että haluamme,
että siitä nimenomaan kehitetään helsinkiläisten keskusta. Jos
ajatellaan tätä kaavaa ja esitystä, niin ajatuksena on se, että
ensisijaisesti rakennus on hotelli. Eivät helsinkiläiset omassa
kaupungissaan ensisijaisesti varmaankaan mene hotelliin.

 

                                          Tämä on hyvin periaatteellinen kysymys, mitä me teemme meidän
rannoillemme, miten me niitä kehitämme, annammeko niitä entistä
enemmän pois vai kehitämmekö yhteiseen käyttöön. Töölö-Seura on
ollut aktiivinen tässä hankkeessa. Heillä on ollut omia kehitelmiä,
esimerkiksi ajatus saunamaailmasta. Se on yksi erittäin hyvä idea ja

sitä varmasti saadaan vietyä eteenpäin, kun nyt yhdessä täällä
valtuustossa tänään hylkäämme ajatuksen tästä hotellihankkeesta,
hotelli- ja kylpylähankkeesta ja lähdemme siitä, että
pienimuotoisemmin, kevyemmin kehitetään Taivalsaaren aluetta niin,
että siitä tulee nimenomaan osa, jatke Hietsulle, siitä tulee
helsinkiläisten kesänviettopaikka ja mielellään myös sellainen, jossa
talvella voisi olla sauna ja voisi olla avantoa ja muuta, jossa voisi
talviaikaan myös käydä.

 

                                          Sen vuoksi, kun valtuutetut ovat käyneet varmasti läpi huolella tätä
esittelytekstiä ja nähneet, mitkä ovat olleet meidän kantamme alusta
asti, esitänkin, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja
nimenomaan niillä perusteilla, jotka löytyvät esityslistan sivulta 28, joka
on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Eija Loukoilan eriävä
mielipide.

 

                                          Eli luen sen:

 

                                          ”Asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi
niin, että Taivalsaareen kaavoitetaan 4 000 – 6 000 k-m2 kerrosalaa
varauksena myöhempää kaupunkilaisten vapaa-ajan käyttöä ja
virkistystarpeita palvelevaa hanketta varten.”

 

                                          Eli me haluamme, että Taivalsaarta kehitetään. Me haluamme, että
siitä tulee yksi hieno osa meidän rantojamme. Mutta me haluamme,
että se on nimenomaan osa Hietsua, osa sitä stadilaisten
kesäparatiisia. Sen vuoksi me haluamme, että tämä kaava palautetaan
sillä tavalla, että siihen lähdetään suunnittelemaan pienimuotoista
toimintaa, joka on ennen muuta suunnattu helsinkiläisille.

 

 

 

                                          Kun luin apulaiskaupunginjohtaja Korpisen paikka paikoin
mestarillisesti muotoillun esittelytekstin, minulle muistui mieleen eräs
1950-luvun - tai olikohan se 1960-luvun? – mainos, joka jonkun

vitsiniekan muunnellussa versiossa kuului näin: ”Hän luuli pyykkinsä
valkoiseksi, kunnes hän näki Sunolla pestyn perkeleen”. Tämä
leikillisesti sanottuna.

 

 

                                          En ollenkaan epäile, ettei ehdotettua hotelli- ja kylpylärakennusta voisi
saada elegantiksi ja houkuttelevaksi, kutsuipa sen ääriviivoja
meritähdeksi tai amebaksi. Mutta onko sen oikea paikka Taivallahden
ranta, siitä voimme olla eri mieltä ja ilmeisesti olemmekin, myös RKP:n
ryhmän sisällä.

 

                                          En väitä, että he, jotka puhuvat kylpylähotellin puolesta, olisivat
väärässä, koska he eivät ole. Argumentit hotellin puolesta ovat käypiä.
Mutta näin ovat argumentit hotellin sijoitusta vastaankin.

 

                                          Kun puhumme kaupunkikuvasta, tulemme subjektisuuden puolelle,
mikä on kaunista tai rumaa, missä silmä lepää ja mikä ärsyttää. Monet
töölöläiset ovat jyrkästi rakentamista vastaan, eikä ainoastaan
Töölössä asuvat. He ovat ottaneet yhteyttä. Projektin puolesta puhujat
sen sijaan ovat olleet hiljaisempia. En ole saanut projektia ylistäviä e-
posteja enkä puheluja.

 

 

                                          Kun 16-vuotiaana olin vanhempieni ja Baden-Badenissa asuvan
isotätini kanssa teetanssiaisissa Baden-Baden Korhausessa, saada
ymmärtää, mitä kylpylähotelli aikoinaan oli merkinnyt koko kaupungille.
Siellä kun ei vaan kylvetty. Siellä oli pelikasino, johon minua ei

valitettavasti alaikäisenä päästetty edes katsomaan. Mieheni eräs esi-
isä, Bernhard Simón, taas rakensi aikanaan Sveitsin Batragaz –
nimiseen kylään Gwellenhoff –loistohotellin ja ns. koranstalten, johon
johdettiin vuoristosta kuuman lähteen parantavaksi tiedettyä vettä.
Hotelliin saapui silloin useiksi viikoiksi ruhtinaita ja raharuhtinaita koko
maailmasta. Koko seutu kukoistui Kor –hotellin myötä ja eri
uskontokunnillekin rakennettiin omat pienet kirkot. Mutta Venäjän
vallankumouksen seurauksena pohja putosi pois ja loistohotelli, jossa
itsekin kerkesin viettämään pari unohtumatonta päivää ja yötä, purettiin
joitakin vuosia sitten. Sääli. Se oli uskomaton ja kaunis miljöö. Pelkkä
kylpyhuone oli ainakin normaalin yksiön kokoinen. En usko, että
Helsinkiin rakennetulla kylpylähotellilla koskaan voisi olla erityisen
suurta merkitystä Helsingin menestykselle ja taloudelle. Mukavan lisän
se tietysti toisi toisenlaisia huveja hakeville turisteille.

 

 

                                          Huomattavasti eksoottisempaa olisi varmaan nähdä myrskyävä meri
kylpylähotellin ikkunasta, jos se esimerkiksi rakennettaisiin
Hernesaareen. Eiranrannan jatkeena voisi olla kylpylähotelli sekä ranta
ja rantavesiä elävöittävä kilpailupurjehduskeskus, josta seitsemän
vuotta sitten tein valtuustoaloitteenkin tai sitten voitaisiin sijoittaa
kylpylähotelli yhteen keskustakirjaston kanssa Töölönlahteen. Vanhat
roomalaisetkin älysivät yhdistää kylpemistä ja sivistystä. Jos siihen
vielä yhdistettäisiin Katajanokasta sammonnut Armi –projekti, niin
eiköhän Helsingistä jo alettaisi puhua maailmalla. Tämä viimeinen idea
ei suinkaan ole minun, vaan erään arkkitehtuuriprofessorin kehittämä
ajatus.

 

 

                                          Uskon vakaasti, että kaupungin rannoilta voitaisiin löytää huomattavasti
parempi paikka kylpylähotellille ja tarpeeksi suuri tontti, joka ei estäisi
rakentamasta niin suurta, että yrityksen kannattavuus on kyseenalaista.

 

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät kollegat.

 

                                          Tätä asiaa voidaan perustellusti lähestyä kahdesta eri näkökulmasta
ainakin, ehkä useammastakin. Nimittäin, sitä voidaan katsoa Helsingin
kansainvälisen kilpailukyvyn ja Helsingin aseman näkökulmasta ja sitä
voidaan katsoa sitten Töölön näkökulmasta tai helsinkiläisten
näkökulmasta. Ja kumpikin näkökulma on mielestäni oikeutettu. Ei
voida sanoa, että ne, jotka puolustavat töölöläisten oikeuksia,
halpahintaisesti kalastelisivat ääniä nurkkakuntaisilla argumenteilla tai
ne, jotka lähtevät Helsingin asemasta tässä Euroopassa ja
maailmassa, olisivat väärässä pyrkiessään lisäämään kaupungin
kilpailukykyä.

 

                                          Itse olen valinnut pitkän harkinnan jälkeen Helsingin kilpailukykyä
korostavan näkökulman. Ja haluan hieman perustella tätä kantaa,
koska illan aikana varmasti vielä näitä argumentteja puolin ja toisin
punnitaan todella vakavasti.

 

                                          Minulla on kädessäni Kuntalehti, jossa on meidän ministerimme
kansikuva, hieno kansikuva. Ja sitten sieltä sivulta 47 löytyy ”Tapaus
Bilbao” –niminen artikkeli. Siellä kerrotaan seuraavaa: ”Harva kaupunki
on pystynyt samaan kuin Bilbao, muuntumaan lähes tuntemattomasta
teollisuuskaupungista kansainvälisen kulttuurimatkailun hitiksi. Ja
miten? Avaamalla taidemuseon. Eli ei mitä tahansa museota, vaan
itsensä Frangérin Guggenheim –säätiölle suunnitteleman
taideteoksen.” Ja sitten tässä kuvataan, että tämä museo ei suinkaan
ole ainoa hanke, vaan siellä on lukuisia hankkeita, jotka ovat aikaan
saaneet sen, että taantuva, taantunut teollisuus-, teräs- ja
laivanrakennuskaupunki lähti kukoistukseen. Eräänä keinona oli juuri
tällainen strateginen lähestyminen ja ikään kuin kannanotto siihen, että
luodaan kiintoisia kohteita ja mahdollistetaan sitten matkailu- ja muut
elinkeinot.

 

 

                                          Toinen kirja, joka on kovasti vaikuttanut minuun viime aikoina, on
Pekka Korpisen ”Helsinki tulevaisuuden kaupunki”, joka on mainiota
luettavaa. Toivoisin, että se jaettaisiin jokaiselle valtuutetulle ja
kaupunginhallituksen jäsenelle ja ehkä virkamiehillekin, jos he haluavat
näitä lukea. Hän kirjoittaa täällä sivulla 17 siitä, millä tavoin aika
vaikuttaa hankkeiden etenemiseen kunnallishallinnossa. Otsikko on –
luku 3 – ”Onko hitaus hyve kunnallishallinnossa?” Hän kirjoittaa
seuraavasti: ”Jos aika kulkee peruuttamattomasti eteenpäin eikä sitä
voi pysäyttää, hidastelu aiheuttaa lopullisia menetyksiä.
Myöhästyminen yhden innovaation soveltamisesta johtaa
myöhästymiseen seuraavan käyttöönotossa. Kehittämispalon puute
johtaa lopulta yleiseen henkiseen taantumaan ja kaupungin
kuihtumiseen. Luullakseni yritysten tuskailussa kaupungin
päätöksenteon hitaudessa on juuri tästä kysymys. Investointi ei voi
loputtomasti odottaa. Se siis tehdään toiseen kuntaan, jos ei se ole
mahdollista.”

 

                                          Tässä tapauksessa näkökulmani on siis harkinnan jälkeen tämä. Ja
sitten olen vielä pohtinut sitä, että ajatelkaa, tässä on vahvistettu
yleiskaava, jossa tämä hanke on osoitettu tähän tarkoitukseen.
Mitoitusta on pienennetty. Se oli ensin 14 000, nyt se on 12 300. Ja
tässä on mahdollista, ei siis pelkästään sellainen yhdistelmä, että tulee
hotelli ja kylpylä, vaan on mahdollista, että tulee töölöläisten toivoma
saunamaailma ja kylpylä, joka olisi aika suomalainen ratkaisu. Se
viihdyttäisi varmasti muitakin kuin töölöläisiä. Ja kun nämä yleiset
saunat, joita valtuutettu Helistö yrittää pitää ansiokkaasti pystyssä, saisi
tuen täältä sitten tällaisesta saunamaailmasta, jossa olisi toisenlaisia
vaihtoehtoja. Kaikki kunnia valtuutettu Helistön toiminnalle.

 

                                          Haluan myöskin sitten viitata Tampereella olevaan vastaavaan
Lapinniemen kylpylään, joka on, juuri niin kuin tämä, yksityisellä rahalla
tehty hotellikylpylä. Siellä – tutkimusten mukaan – sitä käyttää myöskin
laajalti paikallinen väestö. Siis se on parantanut palveluja. Olen itse
ollut siellä. Siellä on kaikenlaista palvelua ja se on erinomainen.

 

                                          Mielestäni tässä pitää pohtia tätä asiaa laajasti. Oma näkökulmani, ja
sosiaalidemokraattien enemmistö, selkeä enemmistö asettui
puoltamaan kaupunginhallituksen esitystä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Kuunnellessani valtuutettu Kaliman puheenvuoroa melkein unohdin,
missä maassa, missä kaupungissa olemme.

 

                                          Tämä on aivan totta. En malta olla kommentoimatta tätä kansainvälistä
näkökulmaa tässä, että totta kai meidän visiomme, strategiamme ja
kaikki rakentuvat sille, että Helsinki on kansainvälinen, osaava ja
innovatiivinen kaupunki, mutta se, että siihen tarvitaan Taivalsaaren
kylpylä, niin se on mielestäni vähän kaukaa haettu.

 

                                          Itse en ole saanut yhdeltäkään töölöläiseltä palautetta tästä
Taivalsaaren kylpylästä, enkä itse asiassa ensimmäistäkään pyyntöä
vastustaa tätä kylpylää.

 

                                          Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sitä kylpylää ei tulisi rakentaa
Taivalsaareen. Tässä olen kyllä ihan helsinkiläisten kannalla.

 

                                          Se, että täällä jo valtuutettu Arhinmäki totesi hyvin, että se on luonteva
jatke siinä Hietsun rantaa. Tällä hetkellähän se on pelkkää ryteikköä.
On häpeä, että sitä on pidettykin näin kauan ryteikkönä ja odotettu, että
joku tulee ja tekee sillä bisnestä. Ja nythän tämä esitys on täällä
pöydällä ja me ratkaisemme sen tänään, mitä siellä tapahtuu.

 

                                          Se, että nyt puhutaan siitä, että sinne tulee kylpylähotelli, joka on
kaupunkilaisten käytössä, näinhän ei ole. Sinne tulee hotelli-kylpylä,
siis näin päin. Ei kylpylähotelli, vaan hotelli-kylpylä. Sinne tulee myös
luxus-kylpylä, koska muutoinhan se sillä paikalla ja yksityisenä
bisneksenä ei ole missään tapauksessa kannattava. Elikkä se siitä,
kuinka se on kaupunkilaisten, tavallisen Matti Meikäläisen tai Maija
Meikäläisen käytössä. Ja tiedetään myös se, että varmasti meillä
suurimmalla osalla meillä valtuustossa on varaa käydä siellä kylpylässä
ottaen huomioon ne maksut, mitkä siellä tulevat. Me olemme
hyvätuloisia tai keskituloisia. Mutta silloin, jos me puhumme kaikkien
kaupunkilaisten palveluista, niin silloin se on liian korkea se kynnys.

 

                                          Ja todellakin, olen kannattamassa valtuutettu Arhinmäen esitystä täällä
ja samoilla perusteilla, minkä olemme jo esittäneet tämän asian
valmistelun alkuvaiheessa, elikkä haluamme Taivalsaaren
nimenomaan helsinkiläisten käyttöön ja nimenomaan vapaa-ajan ja
virkistystarpeita palvelemana. Silloin sinne mahtuu ne saunamaailmat.
Sinne mahtuu liikuntaa. Sinne mahtuu vapaa-ajan viettoa ja ennen
kaikkea, sinne ei tarvitse maksaa pääsymaksuja, vaan se on kaikkien
kaupunkilaisten käytössä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kun me keskustelemme nyt tästä Taivallahden kylpylän kohtalosta
uudelleen – asiahan kerran jo ratkaistiin – niin mielestäni on tärkeätä,
olen miettinyt tätä hyvin monta kertaa, kun siellä alueella olen kävellyt
talvella ja syksyllä ja keväällä ja kesällä, ajatella, että se alue on hyvin
herkkä ja hyvin erityislaatuinen.

 

                                          Mielestäni olisi tärkeätä, että sitä aluetta kehitettäisiin kansalaisten
yleiseen virkistyskäyttöön ja viheralueeksi. Nyt alueella on paljon
virkistyskäyttöä. Siellä on talvella latuja. Siellä on talvella luistinrataa.
Siellä on kesällä tenniksen peluuta. Siellä on uimaranta levittäytynyt
sitten. Eli paljon erilaista perheiden puuhaa ja nuorison tapahtumaa.

 

                                          Kylpylä vaikuttaisi aika merkittävästi alueen tunnelmaan ja mm. siellä
on niin kapeat kulkuväylät, voisi vain kuvitella, minkälainen suunnaton
autoliikenne siellä alkaisi sitten pörräämään. Helsingin keskustassa
liikennemäärät ovat lyhyessä ajassa kasvaneet kolmanneksella.
Päästöt ovat merkittäviä. Ja se Taivallahden alueen nurkka on ollut
tavallaan, ne hautausmaat ja uimaranta-alue ja sitten tämä ns.
ryteikköaluekin ovat olleet sellaista rauhallista keidasta siellä, minne on
voinut mennä sitä Mechelininkadun ja Runeberginkadun ruuhkaa sitten
vähän karkuun. Jos sinne rakennettaisiin se kylpylä, niin kyllä tämä
rauhallinen alue olisi sitten kadotettu.

 

                                          Toivon, että valtuutetut miettivät sitä. Me tarvitsemme varmasti
kylpylähotellin Helsinkiin, mutta onko tämä todellakaan se oikea paikka
sitten rakentaa tällainen hotelli?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          On sanottu, että tämä asia on turhaan politisoitunut. Nyt kun kuuntelee
tätä keskustelua, niin sehän on erittäin tärkeää, että asia on
politisoitunut. Minusta tuntuu, että tässä on sellainen selkeä jakolinja
valtuustoryhmienkin sisällä siitä, minkälaista Helsinki-kuvaa ja
minkälaista tulevaisuuden Helsinkiä halutaan kehittää.

 

                                          Hietarannan Taivallahden alue on ainutlaatuinen. Sen säilyvyyden
suhteen on nyt selkeästi olemassa riski. Tämä hotelli – korostan sanaa

”hotelli, kylpylähanke” – ei vain mielestäni nakerra tätä Hietalahden
uimaranta-alueen yhtenäisyyttä, vaan huonommassa tapauksessa
vaarantaa tämän 1930-luvulta saakka liki muuttumattomana olleen
urheilu-, uimaranta- ja virkistysalueen.

 

                                          Minusta tuntuu, että ei oikein vieläkään ymmärretä sitä, miten tärkeä
tällainen Hietsun –tyyppinen alue on. Voisin kuvitella, että meillä ei
tueta sellaista ehdotusta, että Kaivopuistoon rakennetaan tuollaisen
pohjalaisen City-Marketin kokoinen kylpylä. Voisin kuvitella, että se
tavallaan Kaivopuisto ymmärretään jo sellaisessa arvossa –
(Välihuuto!). Jos valtuutettu Helistö haluaa verrata City-Markettia ja
ravintola Kaivohuonetta, niin ihan vapaasti.

 

                                          Niin kuin sanottu, tällä hetkellä Hietsun uimaranta-alue on yksi Suomen
suosituimpia kohteita. Sen kävijämäärät vuosittain ovat keskimäärin
tuollaista 200 000 – 250 000 kävijää. Parhaimpina vuosina, vuonna
2003 on mitattu kutakuinkin puoli miljoonaa kävijää. Tämäkö on se
kohde, joka vaatii kaikkein suurimman remontin Helsingissä? Tämäkö
on kohde, johon täytyy etsiä eniten parannusta?

 

                                          Tosiaan tuntuu, että vieläkään ei osata oikein arvostaa tällaisia alueita
kuin Keskuspuisto tai Hietsu. Kylpylää ymmärretään. Sille osataan
laskea arvo. Mutta tämäntyyppisille asioille ei osata laskea arvoa.

 

                                          Menemättä sen enempää nyt, kun on kysymys palautuskeskustelusta,
näihin liikennekysymyksiin ja yrittäjäkysymyksiin, niin täytyy nyt mainita
se, että tuntui kyllä varsin vähäiseltä määrältä arvioida liikenteen
lisääntyvän vain 660 autoa vuorokaudessa. Valtuutetut tuntevat hyvin
ne, miten liikennemääriä lasketaan. Jos ajattelee, että tulee tuon
kokoinen hotelli, jossa on 148 huonetta ja kasa autopaikkoja, ettäkö
liikenne lisääntyisi vain 25 autoa tunnissa. Se on todella vähän. Se on
erittäin vähän, mitä on arvioitu. Tässä suhteessa todella toivon, että
virkamiehet ovat laskeneet tämän oikein, että voimme luottaa
tämäntyyppisiin lukuihin.

 

                                          Mitä tulee yrittäjyyteen, niin mielestäni meidän tehtävä ei ole päättää,
mitä kukin yrittäjä haluaa tehdä. Mutta onhan tämä erikoinen ratkaisu,
että kaupunkisuunnitteluvirasto kaikessa luovuudessaan piirtää
meritähden muotoisen rakennuksen. Sanoin, ettei ole olemassa
yrittäjää tälle hankkeelle valmiiksi, vaan jonkun täytyy tulla ja hyväksyä
meritähden muotoinen rakennus kylpylätoimintaa. Se on mielestäni
ainutlaatuista kuitenkin tässä meidän
kaupunkisuunnittelukuviossamme, mikä käytännössä tarkoittaa sitä,
että totta kai tässä on jo selkeä hanke taustalla.

 

 

                                          Eli mikä kiire - arvoisat valtuutetut - meillä on rakentaa jokainen paikka
täyteen erityisesti, kun tätä hanketta on kolme vuotta annettu odottaa
sen takia, että tutkittiin muut mahdollisuudet kylpylän
sijoittamispaikaksi, uudet merelliset osayleiskaavat ja kerta toisensa
jälkeen todettiin ne kaikki hyvin soveltuviksi: Jätkäsaari, Kalasatama,
Hernesaari ja kaikki muutkin vastaavat paikat? Kaikki nämä
osayleiskaava-alueet todettiin erittäin soveliaaksi kylpylätoiminnalle. Ja
kun me tiedetään, että uusien osayleiskaava-alueiden suurin riski on
se, että ne eivät kiinnity vanhaan kaupunkirakenteeseen. Ne tarjoavat
muita houkuttimia kuin kirkon tai Kelan konttorin tai peruskoulun. Silloin
kylpylällä voisi olla laajempikin funktio, ihan siis eheyttämään tätä
kaupunkikuvaa.

 

                                          Joten – arvoisa puheenjohtaja – teen toisen palautusesityksen, joka
kuuluu seuraavasti:

 

                                          Kaupunginvaltuusto päättänee palauttaa Taivallahden ranta-alueen
kylpylähotellin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
mahdolliselle hankkeelle etsitään sijoituspaikkaa uusilta merellisiltä
osayleiskaava-alueilta.

 

                                          Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että Taivalsaaren alue
kunnostetaan siten, että koko Hietarannan, Taivallahden alue, ranta-
alue saadaan alueen luonto- ja kulttuuriarvoja tukevaan käyttöön.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olen palautuksen kannalla.

 

                                          Kuitenkin haluan todeta sen, että kun täällä nyt annetaan ymmärtää,
että tässä olisi kaksi näkökulmaa, ne, jotka näkevät kansainvälisesti
tämän ja Helsingin kilpailukyvyn kannalta tärkeänä asiana, että nyt juuri
tälle paikalle ja mahdollisimman nopeasti, että aika ei mene meidän
ohitsemme, pitää saada kylpylähotelli ja toisaalta sitten ne, jotka ehkä
eivät ole tätä mieltä, niin he sitten edustavat töölöläisten tai
helsinkiläisten näkökulmaa, niin näin ei mielestäni kuitenkaan ole. Ei
valtuutettu Kalimakaan aivan suoraan näin sanonut, mutta tavallaan
kyllä se sieltä tuli. Tätä keskusteluahan on käyty vähän siihen sävyyn
monta vuotta. Paikalliset seurat, jotka ovat vastustaneet ensin sitä
jättikaavaa ja tätä nytkin massiivista hanketta, että he olisivat jotenkin

nurkkapatriootteja. Näin ei suinkaan ole.

 

En ole ainakaan yhdenkään vielä – helsinkiläisen – kuullut vastustavan,
että Helsinkiin haettaisiin paikka isollekin kylpylähotellille, mutta se
paikka ei varmastikaan, oikea paikka ole tämä. Tämä ei ole, kuten
valtuutettu Kalima väitti, ettei koskaan ole sopiva. Täällä juuri
valtuutettu Pajamäki totesi, että on selvitetty jo sopivia paikkoja ja niitä
löytyi jos halutaan, mutta jostakin syystä niitä ei vaan sitten haluta
näille uusille alueille.

 

                                          Voisin sanoa yhden vielä lisää, joka kannattaisi vielä ehkä selvittää.
Meillä on tällä hetkellä, me tiedämme kaikki, että Munkkiniemessä
Kalastajatorppa on vajaakäytössä. Siellä on loistavat alueet.
Esimerkiksi sinne mahtuisi varmaan vielä laajennusta. On monta
paikkaa. Mutta miksi nyt juuri tälle paikalle, joka on todella
ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja valtakunnallisesti arvokas alue ja
joka on siis helsinkiläisten, ei vain töölöläisten eikä vain lähitienoon
asukkaiden - voisiko sanoa – henkireikä monella tavalla, vaan väitän,
että kaikkien helsinkiläisten ja jopa ulkokuntalaisten henkireikä Hietsu.
Sitä tulisi kehittää todellakin asukkaiden virkistyskäyttöön eikä nyt sitten
rakentaa tätä kylpylähotellia.

 

                                          Meillehän on sanottu ja vakuutettu, että eihän tämän asemakaavan
hyväksyminen nyt sitten suinkaan tarkoita sitä, että sinne rakennetaan
hotelli, että tämähän mahdollistaa kylpylähotellin rakentamisen, mutta
sinne voidaan rakentaa myöskin vain pelkästään kylpylä. No jokainen
nyt tietää, että se ei nyt kannata. Tämä on mielestäni, sanotaan
suoraan, että tähän nyt halutaan kylpylähotelli. On reilua myöntää, että
ne, jotka sitten äänestävät sen puolesta, he haluavat juuri tälle paikalle
kylpylähotellin. Hotellikylpylä, se tulee olemaan ensisijaisesti hotelli ja
silloin se ei ole niinkään helsinkiläisten käyttöön tarkoitettu kylpylä.
Elikkä ollaan sitten reiluja ja täällä tehdään päätös.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Toivon, että tämä asia palautetaan ja haetaan eri paikka
kylpylähotellille, hotellikylpylälle ja tehdään tästä helsinkiläisten yhä
parempi virkistyskeidas.

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

 

                                          Taivalsaari on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, kuten jo monet ovat
sanoneet. Se on kaavassa merkitty virkistysalueeksi yhdessä
Hietarannan uimarannan kanssa. Ja se on – kuten monet ovat
sanoneet – helsinkiläisten virkistyskäytössä. Kymmeniä tuhansia
helsinkiläisiä käyttää Hietsua ja kuten valtuutettu Pajamäki sanoi, jopa
puoli miljoonaa kävijää siellä on vuodessa.

 

                                          Nyt esillä olevassa Taivalsaaren asemakaavassa suunnitellaan
alueelle kylpylähotellia, joka on täysin vieras ja sopimaton elementti
tälle alueelle. Se on aivan liian lähellä arvokasta hautausmaata.
Töölöläiset kutsuvatkin mahdollista uutta kylpylähotellia nimellä
”kalmistokylpylä”.

 

                                          Suunnitellussa kylpylähotellissa olisi 12 000 k-m2 ja 3-kerrosta. Se
tulee siis olemaan 15 metriä korkea. Useat tunnetut arkkitehdit ja
maisemasuunnittelijat ovat pitäneet näin suurikokoista rakennusta
liikennejärjestelyineen alueelle liian suurena kompleksina. Vaikka
suunniteltu kylpylähotelli on maapinta-alaltaan yhtä suuri kuin Elielin
aukio tai lähes yhtä suuri kuin Rautatientori, siellä on vain 148
huonetta. Tämän kokoinen hotelli on asiantuntijoiden, kuten S-Ryhmän
hotelliasiantuntijoiden mielestä ei-kannattava hotellihanke. Lisäksi
kylpylä on nykyajan vaatimuksiin nähden vanhanaikainen, sillä
nykyaikaiset kylpylät, kuten Vantaalle nyt suunniteltu Flamingo, on
moneen kertaan suurempi. Flamingossa on mm. yksi uima-allas, joka
on hehtaarin suuruinen, siis 10 000 m2 eli yhtä suuri melkein kuin tämä
meidän kylpylä. Lukuisia kylpyläkokonaisuuksia on siellä. Siellä on
keilahalli, elokuvateatteri jne. Siis kylpylät ovat muuttuneet
viihdekeskuksiksi. Flamingossa tulee lisäksi olemaan 309 huonetta eli
kaksi kertaa niin paljon huoneita kuin tässä meidän kylpylässä.

 

                                          Ja kuten valtuutettu Kalima sanoi, tällaisia kylpylöitä todella tarvitaan.
Mutta en usko, että tämä surkean pieni kylpylä, joka ei tule olemaan
edes kannattava, jollakin tavalla muuttaisi Helsingin Bilbaoksi.
Rakennetaan sitten tälle alueelle Guggenheimin museo. Se ehkä
soveltuisikin siihen paremmin kuin tämä kylpylä.

 

                                          Nyt käsittelyssä oleva kaava on aiheuttanut helsinkiläisissä 800
valitusta. Itse olen kirjallisessa kysymyksessäni alkuvuodesta kysynyt,
voisiko tämän kaavan muuttaa siten, että siihen tulisi pienempi sauna-
kuntorakennus kahviloineen. Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen
suhtautui asiaan vastauksessaan aivan myönteisesti.

 

                                          Töölö-Seuran aktiivijäsenet ovat lähteneet ideoimaan Taivalsaaren
alueelle kylpylän sijasta saunamaailmaa, joka edustaisi suomalaista

puurakentamista. Hankeryhmässä on jo mukana Suomen Saunaseura,
Suomen Latu, Suomen Kuntoliikunta ry. ja rakentajina Finnforrest ja
SRV-Yhtiöt. Siis tässä on varsin vahva ryhmä takana.

 

                                          Saunamaailma olisi kooltaan vain viidesosa siitä rakennuksesta, joka
nyt, se meritähden näköinen, jota nyt tähän suunnitellaan. Tämä
saunamaailma olisi 1-kerroksinen. Joten se tulisi olemaan
huomattavasti matalampi. Se palvelisi pääasiallisesti helsinkiläisiä
asukkaita, mutta myös turistit voisivat vuokrata saunatiloja ja käyttää
ravintolapalveluja.

 

                                          Ehdotan nyt käsittelyssä olevan Taivalsaaren asemakaavan
muutosehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi seuraavin
perusteluin:

 

                                          Kylpylähotellirakennus ympäröivine liikennejärjestelyineen on liian
massiivinen hanke kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä.
Lisäksi hotellihanke, jossa on vain 148 huonetta, ei ole
liiketaloudellisesti kannattava.

 

                                          Ehdotamme alueelle pienimuotoisempaa, 1-kerroksista virkistykseen
liittyvää rakennusta, joka olisi pääasiallisesti kaupunkilaisten käytössä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.

 

                                          Kannatan lämpimästi valtuutettu Pajamäen tekemää palautusesitystä.

 

                                          Olen itse seurannut tätä koko niinkin pitkään kuin kaksi ja puolivuotisen
valtuutettu-urani ajan ja enpä muista, että mitään päätöstä olisin
jännittänyt niin paljon kuin nyt jännitän, että miten tässä käy. Tämä
menee tiukaksi. Tämä alue on minulle henkilökohtaisesti todella rakas
ja siitä se varmaan johtuu, että niin kovasti mietityttää, että kuinka
tässä käy.

 

                                          Tämä on hieno ja historiallinen alue ja Helsingin suosituin uimaranta.
Toivoisin, että sitä ei pilattaisi nyt tällä liian suurella suunnitelmalla.

 

                                          Juuri nimenomaan tämän mittakaavan vuoksi en kannata tätä
suunnitelmaa.

 

                                          Mielestäni ilman muuta sitä aluetta pitää kehittää. Se on nyt, täytyy

sanoa suoraan, ihan hirveässä kunnossa, enkä missään tapauksessa
aja sitä, että se jätettäisiin nykytilaansa. Uimarannan laajentaminen ja
jokin pienimittakaavaisempi rakentaminen varmasti elävöittäisi sitä ja
siistisi sitä aluetta.

 

                                          Jotkut hankkeen kannattajat ovat sanoneet, että jos tämä olisi
pienempi, tämä rakennusoikeus, niin tätä ei saataisi kannattavaksi tätä
hanketta. Mutta kuten myös valtuutettu Pajamäki toi esille, niin täällä
käy satoja tuhansia ihmisiä kesäisin ja muulloinkin. Siellä on todella
paljon ulkoilijoita. Joten varmasti siellä jonkinlainen kahvilaravintola-
sauna –kompleksi pärjäisi.

 

                                          Myös on ollut mielenkiintoista tässä hankkeen kannattajien tiimoilta se,
miten Töölö-Seuraa ja töölöläisiä ollaan haukuttu nimbyiksi tämän
suunnitelman yhteydessä.

 

                                          Itse kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä tietenkin paljon olen
tekemisissä kaupunkilaispalautteen kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että
tässä on ollut ihan varsin edistyksellistä ja suorastaan ainutlaatuista
toimintaa Töölö-Seuralta, että he ovat tehneet tällaisen, itse teettäneet
vaihtoehtoisen suunnitelman. Uskon, että siinä on varmasti vielä paljon
kehittämistä. Se ei ole yksi yhteen toteuttamiskelpoinen tällaisena kuin
se nyt on. Mutta se, että tällainen kaupunginosayhdistys itse teettää
rakentavasti uuden suunnitelman eikä sano vain, että ei, ei, ei, niin
mielestäni se on hienoa toimintaa ja arvostan sitä suuresti.

 

                                          Kuten monet muutkin ovat täällä sanoneet, olen itsekin suuri kylpyläfani
enkä sen takia tätä suunnitelmaa kannata, mutta esimerkiksi
Hernesaari, jonne nyt laaditaan uutta osayleiskaavaa, se olisi todella
hieno sijoittamispaikka tällaiselle kylpylälle ja miksi ei hotellillekin.

 

                                          Eli toivoisin, että vielä avarakatseisesti voitaisiin katsoa muita
vaihtoehtoja ja jättää nyt tämä Hietsun ympäristö, Taivalsaari,
Taivallahti, helsinkiläisten ja muualtakin tulevien ulkoilijoiden käyttöön.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat.

 

                                          Vaikka minulla ei ole ollut mahdollisuutta, ainakaan toistaiseksi
valitettavasti vierailla Bilbaossa, rohkenen kuitenkin pitää valtuutettu
Kaliman täällä esittämää rinnastusta tämän hotellikylpylän ja
maailmanluokan taidemuseon, Guggenheimin museon välillä

vähintäänkin yliampuvana.

 

Epäilen myöskin, että vaikka tällaisilla hotellikylpylöillä voi olla monia
luovuutta edistäviä piirteitä, niin tuskin Helsingin innovaatiokykyä ja
kehitystä ratkaistaan sen perusteella, hyväksymmekö me tällaisen
hotellikylpylän ja juuri tuohon paikkaan.

 

                                          Kyse ei ole todellakaan siitä, olisiko Helsinkiin hyvä saada kylpylä,
vaan nimenomaan siitä, että halutaanko juuri tuohon paikkaan
hotellikylpylä.

 

                                          Tämä kaavaehdotus on mielestäni yllättävän ristiriitainen
perusteluiltaan. Siinähän ensimmäiseksi tavoitteeksi ilmoitetaan
Hietarannan kehittäminen uimarantana ja osana kantakaupungin
virkistyskäytössä olevaa ranta-aluetta ja sen jälkeen esitetään sitten
juuri tälle alueelle massiivinen kylpylähotelli, joka rikkoo asukkaille
tärkeän virkistysalueen, kulttuuriympäristön ja maiseman.

 

                                          Ison hotellirakennuksen ja sen vaatimien liikennejärjestelyjen
rakentaminen ei vastaa myöskään yleiskaavan yhteydessä hyväksyttyä
ohjetta pienimuotoisesta rakentamisesta. Tosin, välillä kun
apulaiskaupunginjohtaja Korpisen juttuja lehdistöstä seuraa, niin ”pieni”
ja ”suuri” näyttää olevan Helsingin kaupunkisuunnittelussa aika
suhteellisia käsitteitä muissakin yhteyksissä.

 

                                          Taivallahden ranta-alue tarjoaa todella hienon mahdollisuuden kehittää
kantakaupungin länsiosan ranta-alueiden vyöhykettä kaikille asukkaille
avoimena virkistysalueena. Kaistaleen varaaminen tuolta jalankulkijoille
niemen kiertämistä varten on kovin laiha lohtu siitä, jos uhrataan
hotellibisnekselle osa kaupunkipuistoksi merkitystä alueesta ja
rantamaisemat.

 

                                          Tässä on jälleen kerran kysymys siitä, millaiset arvot johtavat
kaupunkisuunnittelua, ohjaavatko sitä kovat markkina-arvot, jotka
palvelevat harvoja, rikkaita, hyvätuloisia vai kuuluvatko rannat ja
virkistysalueet kaikille.

 

Rannan käyttäjät ja kaupunginosayhdistykset myös muualta päin
Helsinkiä ovat tuoneet selvästi esille alueen merkityksen ja
vaatimuksen ”rannat asukkaille”. Täällä tuli jo esille, että heidän
piiristään on myös valmisteltu vaihtoehtoisia esityksiä pienimuotoisista
hankkeista, jotka sopisivat ehkä paremmin tuolle alueelle. Tätä
kaavaesitystä ja kylpylähotellia vastaan on myös esitetty
poikkeuksellisen arvovaltaista kritiikkiä arkkitehtien ja

maisemasuunnittelun asiantuntijoiden taholta.

 

                                          Eli mielestäni asia on todella syytä palauttaa uudelleen
valmisteltavaksi.

 

                                          Taivallahden alue on syytä kunnostaa, mutta nimenomaan
helsinkiläisten yhteiseksi virkistysalueeksi ja tavalla, joka kunnioittaa
tuon alueen luonto- ja kulttuuriarvoja.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kokoomuksen ryhmässä käytiin pitkä keskustelu aiheesta, niin tänään
kuin jo viikko sitten. Kokoomuksen ryhmässä tehtiin myös päätös siitä,
että ryhmä ei kannata tämän asian palauttamista, vaan kannattaa
tämän kaavan hyväksymistä. Ryhmämme sääntöjen mukaan kuitenkin
muutama ryhmäläinen halusi vapaat kädet ja harkitsee vielä, miten
sitten toimii äänestystilanteessa.

 

                                          Emme kannata palautusta ensinnäkin sen takia, että nythän päätetään
nimenomaan kaavasta. Siellä ei ole tällä hetkellä vielä hanketta
pystyssä, mutta tämä mahdollistaa tietysti sen, että joskus siihen on
mahdollista tulla hanke ja sitä kautta kylpylä.

 

                                          En kannata myöskään tämän kaavan palauttamista sen takia, että jos
se palautetaan se tietää sitä, että töölöläisille ei tule myöskään
palveluita eikä helsinkiläisille sille alueelle.

 

                                          Jos olette käyneet joskus Lapinniemen kylpylässä Tampereella, joka
on myös järven rannalla, ei ihan keskustassa kuitenkaan, niin suuri osa
niistä käyttäjistä on ihan tavallisia kaupunkilaisia, niitä asujia siitä
läheltä.

 

                                          Emme myöskään kannata kaavan palauttamista sen takia, että tämä
laajentaa ja tämä kaava mahdollistaa uimarannan laajentamisen eikä
suinkaan niin, että se rikkoo taikka estää sen käytön, niin kuin täällä on
aikaisemmin väitetty.

 

                                          Emme kannata sen palauttamista myöskään sen takia, että tällä
kaavalla on myös Töölön alueella yllättävän paljon kannattajia.
Kannattajat ovat olleet - niin kuin täällä valtuutettu Dahlbergin totesi –
ehkä enemmän hiljaa, ainakin julkisuudessa, mutta sitä hiljaista viestiä

sieltä on tullut. Henkilökohtaisesti on otettu yhteyksiä ja ilmoitettu, että
Töölöön tarvitaan tämänkaltaisia palveluja, joita kylpylä sinne toisi.

 

                                          Vielä kerran, näillä perusteilla toivon, että tämän kaavan käsittelyä
voidaan jatkaa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

                                          Puhun kaavan palauttamisesta ja nimenomaan palautuksen puolesta.

 

                                          On valitettavaa, että näin merkittävässä periaatteellisessa
kaupunkisuunnittelukysymyksessä Kokoomuksen uusi ryhmän
puheenjohtaja on ampunut rivit suoriksi ja teettänyt ryhmäpäätöksen ja
huolehtinut siitä, että vain hyvin harvalla kokoomuslaisella on
mahdollisuus äänestää niin kuin parhaaksi katsoo.

 

                                          Olen hieman kummissani kuunnellut näitä perusteluita sille miksi
Kokoomuksen mielestä tämä kaava pitäisi hyväksyä.

 

                                          Tässä ei nyt pidä pettää itseään siinä, että tämä olisi vain
asemakaavapäätös. Totta kai asemakaava on se lopullinen päätös,
jolla kaupunki kertoo kantansa siitä, mitä johonkin paikkaan voi
rakentaa tai ei voi rakentaa.

 

                                          Kyllä minulla on hyvin sama käsitys kuin täällä aiemmin valtuutettu
Pajamäellä, että tässä on jonkinmoinen hanke, jos ei nyt ihan valmiina,
niin ainakin iduillaan ja lähdössä liikkeelle, jos tämä kaava
hyväksytään.

 

                                          On pelkkää hurskastelua ensin hyväksyä kaava ja sen jälkeen toivoa
sormet ristissä, että voi kun kukaan ei sitä toteuttaisi. Kyllä kaavan
hyväksyminen on aina kaupungin tahdonilmaus siitä, mitä toivotaan
tapahtuvan.

 

                                          On mielestäni aika selvää, että jos valtuusto tämän kaavan nyt
hyväksyy, niin meillä on pian Töölössä hotelli. Siellä ei ole siis mitään
kansalaiskylpylää tai muuta sellaista lystikästä, niin kuin täällä joissakin
kannatuspuheenvuoroissa kaivataan, vaan siellä on hotelli.

 

                                          Valtuutettu Rautava totesi, että töölöläisiltä puuttuu palveluja.

 

 

On sekin aika mielenkiintoinen aluepoliittinen näkökulma. Jos jossakin
päin Suomea on palveluita tai hyvät kulkuyhteydet palveluitten luo, niin
Töölössä jos ei muualla. En allekirjoita myöskään sitä käsitystä, jonka
siinä rivien välistä olin kuulevinani, että Töölöstä puuttuisi hotelleja.
Kyllä siellä niitäkin mielestäni on. Uimaankin pääsee, nimenomaan
uimarannalta.

 

                                          Olen samaa mieltä niistä perusteluista, joilla tämä ehdotus lähtee
liikkeelle ja joita tässä sekä valtuutetut Arhinmäki että Pajamäki ovat
nostaneet esiin, että kyllä tuota kohtaa kaupungissa pitää parantaa ja
kehittää ja siistiä. Se nykytilanne ei ole hyvä. Tässä
kaavaehdotuksessa on erinomaista se, että sen ajatuksena on
laajentaa nykyistä olemassa olevaa uimarantaa ja lisätä puistoa ja
kohentaa tuon Taivallahden kulmaa.

 

                                          Mutta olen hyvin jyrkästi eri mieltä siitä, että siihen kannattaisi laittaa
noinkin iso hotellirakennus. Se tulee aiheuttamaan merkittäviä
liikenneongelmia mm. sen takia, että tässä kaavaehdotuksessa on
varattu liian vähän pysäköintitilaa.

 

                                          En ota kantaa siihen, kuinka monta hotellihuonetta siinä hotellissa
pitäisi olla, jotta se olisi kannattava. Kyllä yrittäjä sen varmaan osaa
laskea tai sitten muuttaa konseptiaan sen verran, että tuottoakin tulee.
Mutta pysäköintiongelmasta ei päästä mihinkään. Se on nyt jo
ongelma, kuten valtuutettu Bryggare täällä ihan oikein toteaa. Miksi siis
lähteä pahentamaan sitä? Eikö kannattaisi luopua tällaisesta
rakennushankkeesta, lähteä laajentamaan uimarantaa, johon on
erinomaiset julkiset liikenneyhteydet ja vaikkapa lisätä
pyöräpysäköintiä, jotta valtuutettu Bryggarekin pääsee Paloheinän
suunnasta fillarilla uimarannalle?

 

                                          Siispä kannatan asian palauttamista.

 

                                          Täällä on tehty parikin jo kannatettua ihan hyvää palautusehdotusta.
Mutta kyllä näistä kallistuisin valtuutettu Pajamäen muotoilun kannalle.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Ehkä muutama sana ja muutama kuva muistin palauttamiseksi.

 

                                          Tämähän on poikkeuksellisen kauan ollut vireillä ja jotkin faktat

muuntuvat sitten ajan kuluessa ja muistikin vaatii aina virkistystä.

 

                                          Tätähän haki yrittäjätaho. Vuonna 1998 tuli tontinvarausanomus. Sitä
käsitellään siis edelleen. Tämä tahti meidän elinkeinosuhteissamme -
joihin valtuutettu Kalima viittasi - niin se viettää kohta 10-vuotis-
päiväänsä, tämä anomuksen käsittely. Kysyimme yrittäjältä, onko se
voimassa ja he vastasivat, että kyllä se on voimassa. Mutta onhan tahti
kieltämättä ollut vähän hidas. Ala on kehittynyt tässä välillä. Varmaan
sitä täytyy katsoa tarkemmin, jos te joskus sitten pääsette sille viivalle,
että tästä tulee jotain totta.

 

                                          Kysymyshän on siitä, että uskoisin, että ei tätä varausmenettelyllä
sitten jatketa, jos kaava tulee hyväksytyksi, vaan siitä järjestetään
kilpailu ja tarjouskilpailu, johon sisältyy myös sitten ne ehdot, jotka ovat
mm. arkkitehtuurikilpailu.

 

                                          Tämä kaavamerkintä on sellainen, että se pakottaa kylpylän, mutta ei
pakota hotellia. Silloin on siis teoriassa sellainenkin mahdollisuus,
riippuu tietysti, miten kaupunki maan omistajana käyttäytyy, että
voidaan pyytää tarjoukset vaikkapa sellaisesta vaihtoehdosta, joka on
aika lähellä töölöläisten haluamaa pelkkää kylpyläpäätä ja sitten toinen
hotellin ja kylpylän kanssa, jolloin voidaan verrata, mikä sen
taloudellinen merkitys on kaupungille.

 

Koko ajanhan tässä on ollut lähtökohtana se, että sinne ei ole meidän
ohjelmissamme yleishyödyllistä ilmaista kaupungin maksamaa
hanketta. Siinä on jo mainittu 6 milj. euron kustannukset, tässä rannan
parantamisessa ja muussa. Jos siihen päälle pannaan ilmainen
julkinen kylpylä, niin se on erittäin raskas investointi. Totta kai on kiva,
jos raha ei ole mikään rajoite. Mutta tätä nyt on valmisteltu niin, että
kaupungilla on budjettirajoituksensa. Tämä ei olisi kärjessä hankkeena
yleishyödyllisenä ilmaispalveluna, vaan se tehtäisiin niin, että siinä on
kumppanuutta yrittäjien ja kaupungin välillä kaikkien eduksi.

 

                                          Mitä tulee näihin kylpylä, siihen ns. muuhun hyvään paikkaan, niin pieni
historiallinen kertaus.

 

                                          Hernesaaren kärkeen ehdotti Fazer aikanaan, mutta se torpattiin
laajalla kansanliikkeellä aikanaan. Linnanmäen vesitorniin yritettiin
kylpylää. Se kaatui Linnanmäen ankaraan vastarintaan. Harkimo ja
kumppanit hakivat Töölönlahden pohjoispuolelle panemalla
Helsinginkatua maan alle. Se kaatui mahdottomuuksiin jne. Näitä ns.
hyviä muita paikkoja on helppo sanoa ennen kuin se on tarkemmin
tutkittu. Mutta sitten kun siellä ollaan kaavatasolla, niin löytyy muita

näkökohtia. Jos ajatellaan näitä uusia satamalta vapautuvia alueita,
kestää aika kauan ennen kuin ne taloudellisesti kannattavasti ovat
kypsiä alueita kannattavaan liiketoimintaan. Totta kai sinnekin voi
sanoa, että tehdään kaupungin varoin ilmainen paikka. Ja jos se on
aluksi työmaan keskellä, niin ei se mitään, kaupunkihan maksaa viulut.
Mutta ennen kuin yrittäjä voi tulla tuollaiselle rakennustyömaalle, niin
siinä menee kyllä niin, että täytyy siinä olla hiukan viimeisteltyä
valmiutta ympärillä, nimittäin eivät asiakkaat rakasta työmaan kuorma-
autojen liikennettä, joka täyttää maata ja puhdistaa saastuneita maita ja
muita siitä ympäriltä. Se ei ole paras bisnestausta. Tässä on aivan
valmis ympäristö.

 

                                          Mitä tulee sitten siihen, onko yksi kylpylä nyt se, joka täyttää
kylpylämarkkinat Helsingissä.

 

                                          Itse olen potenut kihdiksi epäiltyä ja käynyt aika monet Euroopan
kylpylät läpi. Esimerkiksi Italian niemimaalla on kaupunkeja, joissa
saattaa olla viisikymmentä kylpylää yhdessä kaupungissa ja monessa
paikassa on kymmenittäin niitä. Helsinki, jos se haluaa olla merellinen
ja jos siihen yhdistetään vielä saunamaailma jollain lailla meidän
imagotekijänä, kyllä tänne mahtuu jokaiselle valtuutettu Pajamäen
kaipaamalle alueelle tämän lisäksikin, mutta niiden aikataulu on sitten
ihan toinen.

 

                                          Muutama kuva. Nämähän ovat tuolla, pienoismalli ja kuvat.

 

                                          Tässä hahmotelma. Rakennuksen yksityiskohdat on määriteltävä
kilpailulla ja arkkitehtien toimesta. Tässä näkee maaston mittasuhteita.
Tuo 3-kerroksisuus mereltä katsottuna ei kyllä hirveästi erottaudu,
varsinkin kun siinä takana on korkeampia rakennuksia Töölössä.
Edelleen kuvia, hahmotelmia, siluettia. (Välihuuto!) Se vähitellen
siirtyy tuossa veden alle. Se on hyvä havainto. Se metsäraja kuitenkin
on 3-kerroksisessa, niin puusto tulee sen kohtalaisesti peittämään. On
myös otettava huomioon, että tämä ei ole samanlainen koskematon
merimaisema niin kuin esimerkiksi Aurinkolahden maisemat, joista
eräistä rakennuksista on tuoreeltaan keskusteltu. Palaan vielä tähän.
Siellä on vastapäätä kuitenkin rakennettua rantaa. Tämän hienous
kylpylänä on se, että siinä on joka puolella vettä ja ilta-aurinko kiertää
tätä niemeä ja talosta sisältä katsottuna veteen se tulee olemaan
elämyksellinen ja hieno paikka Helsingissä kävijöillä. Meillä ei ole
hirveästi aiheita, jotka pidättelisivät täällä kävijöitä montaa vuorokautta.
Se on ihan keskeinen elinkeinokysymys, miten täällä olisi edes pariksi
päiväksi jotain aihetta olla. Jos me keksimme hiukan lisää, niin en
usko, että kaupungin etua pahasti silloin rikotaan.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kannatan asian palauttamista. Puhun koko ryhmän suulla, eikä meidän
ryhmämme ole tarvinnut ampua rivejä suoriksi.

 

                                          Me puhumme Helsingin lähes keskusta-alueesta, kun puhumme
Taivallahden rannasta.

 

                                          Keskustan ryhmä on kyllä kaikki nämä vuodet ollut epäilevä
hotellikylpylän rakentamiselle Taivalsaareen. Kerrosalaneliöt ovat
tämän kylpylähankkeen kehittelyn myötä pienentyneet. Nythän
puhumme 12 300 kerrosalaneliöstä.

 

                                          Meidän mielestämme tämä paikka voisi olla muunlainen, sanoisinko
enemmän suomalainen kylpylä. Se voisi olla kuntoliikunnan ja
saunamaailman alue, kuten täällä on tätä vaihtoehtosuunnitelmaa
saunamaailma –nimellä esitetty. Tämä voisi olla suomalaisen
arkkitehtuurin ja puurakentamisen alue. Tämä olisi suomalaista
kylpylää ja kuntoliikuntaa. Kuvittelisin, että tämä
apulaiskaupunginjohtaja Korpisen mainitsema, myöskin ulkoa tulevien
vierailijoiden pitäminen Helsingissä voisi tämäntyyppisellä konseptilla
onnistua.

 

                                          Me haluamme kehittää Hietarannan aluetta uimarantana, laajentaa
uimarantaa. Me haluamme monipuolistaa myöskin kaupunkilaisten,
mutta myöskin täällä vierailevien vapaa-ajan toimintojen kirjoa.
Taivallahden rantaa voisi kehittää tällaisena ulkoilu-, urheilu- ja
virkistysalueena ja uimakautta jatkettava, voi jatkaa ympäri vuoden.
Nämä ovat kaikki niitä asioita, jotka kiinnostavat sekä kaupunkilaisia
että täällä kävijöitä. Nämä ovat myös kaikki niitä asioita, jotka ovat
tavallaan meidän yhdessä hyväksyttyjen kaupunkisuunnittelun
periaatteiden mukaisia.

 

                                          Ne kaikki töölöläiset, joiden mielipiteitä olen kuullut, olivat he sitten ison
hotellikylpylän puolesta tai vastaan, ovat olleet sitä mieltä, että jotain
tälle alueelle pitää päättää.

 

Täällä on ollut nyt näitä palautusehdotuksia. Ryhmämme ei ole vielä
ihan valinnut sitä mitä kannatamme. Emme aio tehdä omaa, koska
tässä jo hajoaa niin monta. Tässä on valtuutettu Pajamäen esitys. Siinä

vähän keskitytään liikaa siihen, että rakennetaan nyt jonnekin kylpylä.
Me haluamme keskittyä siihen, että Taivallahden alue ratkeaa. Ja onko
se kylpylä, joka sitten rakennetaan Helsinkiin, niin onko se sitten
merellinen vai onko se Kampissa - jos se on Kamppiin edelleen
mahdollista tehdä – niin siihen emme halua tässä vaiheessa ottaa
kantaa. Haluamme ottaa kantaa Taivalsaaren kehittämisestä.
Valtuutettu Arhinmäen palautusesitys rajaa kerrosalat hyvin tarkkaan.
En tiedä, olemmeko myöskään valmiita siihen.

 

Valtuutettu Asko-Seljavaaran palautusesitys tässä vaiheessa näyttää
minun mielestäni henkilökohtaisena mielipiteenäni parhaalta. Siinä on
hyvät perustelut ja se esitys, mitä kannatan.

 

                                          (Puheenjohtajan välitoteamus.)

 

                                          Jos ei sitä ole kannatettu, niin kannatan.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kannatan valtuutettu Pajamäen tekemää palautusesitystä, kuten tein jo
kaupunginhallituksessa.

 

                                          Tässä on nyt korostettu, että tämä on kaava-asia. Sitähän tämä
nimenomaan on. Mutta tällaisena tämä kaava tulee nimenomaan
ohjaamaan tähän paikkaan juuri niillä kerrosmaksimineliöillä hotelli- ja
kylpylähankkeen, jotta se olisi kannattavaa yleensä rakentaa siihen.

 

                                          Olen – niin kuin kaupunginhallituksessa sanoin – sitä mieltä, että me
tarvitsemme kunnon kylpylän kaupunkiin ja mielellään vaikka
useampiakin. Kyllä niitä tänne mahtuu, niin kuin
apulaiskaupunginjohtaja Korpinenkin sanoi. Mielestäni se voi olla
nimenomaan suurempi hanke jopa kuin tässä on esitetty, ja meillä niitä
paikkoja löytyy, merellisiä, varmasti uusilta alueilta hyvin.

 

                                          Mielestäni tämä Taivallahden ranta-alue, Taivalsaari on kunnostettava
ensisijaisesti nimenomaan kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilukäyttöön.
Ehkä tällainen saunamaailma –hanke voisi olla yksi hyvä mahdollisuus.

 

                                          Mielestäni tämä on palautettava nimenomaan valmisteltavaksi
uudestaan, jotta tämä saadaan paremmin, tämä ranta-alue
kaupunkilaisten käyttöön.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Kylpylähanke Helsinkiin on tervetullut ja itse asiassa on jopa yllättävää,
ettei Helsingissä ole kunnon kylpylää. Myös ajatus saunamaailmasta
on kannatettava.

 

                                          Itse toivoisin, että Helsinkiin rakennettaisiin terveyskylpylä
mineraalivesineen ja suolahuoneineen sekä moninaisine hierovine
painesuihkuineen.

 

                                          Nyt esillä oleva hanke ei kuitenkaan vakuutta riittävästi siitä, että
kylpylästä tulisi terveyspainotteinen kylpylämiljöö, vaan pikemminkin
jonkinlainen Serena –versio.

 

                                          Kannatan siis kylpylää, useampiakin Helsinkiin, mutta en tätä
umpiomaista hanketta. Eli palautukseen.

 

 

                                          Rakas puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Palautukseen:

 

                                          Mielestäni Helsinki on tavattoman tylsä kaupunki. Me kyllä
kaavoitamme ja rakennamme kävelyteitä, pyöräteitäkin,
rantapenkereitä, puistoja, mutta me hyvin harvoin kaavoitamme
sellaisia kaavoja, jotka tuovat kaupunkiin lisää toimintoja ja sellaisia
toimintoja varsinkin, jotka on tarkoitettu meille kaupunkilaisille ja täällä
Helsingissä toimiville ihmisille.

 

                                          Mielestäni tässä asemakaavaesityksessä on paljon hyviä puolia,
vilpittömästi. Lähtisin nyt siitä, että parasta olisi se, että tämä biitsialue,
hiekkaranta-alue laajenee reippaasti. On tärkeää, että Taivallahden
niemi – vai Taivalsaari, mikä lieneekään nyt oikea nimitys? – että se
otetaan käyttöön, että sen rappiotila loppuu.

 

                                          Kokonaisuudessaan tämä Hietsun biitsialue tämäntyyppisen
kylpylähotellin kanssa minun näkökulmastani paranee. Alueelle tulee
yksi toiminnallinen kivijalka lisää, joka vain eräällä lailla parantaa

kaikkia osatoimintoja, joita Hietsussa on.

 

                                          Voin kuvitella tilanteen, että olen makoilemassa Hietsun biitsillä ja
katselen pohjoissuuntaan ja huomaan, että tekisipä mieli mennä
drinkille ja sinne minä pääse drinkille. Tällä hetkellä - vaikka alkoholia
muuten käytänkin aika vähän – sillä alueella ei ole käsittääkseni
alkoholitarjoilupaikkoja mm. (Välihuuto!) Voi olla, voi olla.

 

                                          Ihan keskeinen hyvä asia on tietenkin se, että tässä asemakaavassa
on mukana tämä kylpyläidea ihan keskeisenä. Jos olette lukeneet ne
asemakaavamerkinnät, niin asemakaavassa edellytetään, että
vähintään 35 % rakennettavasta kiinteistöstä on kylpylää, niin kuin
apulaiskaupunginjohtaja Korpinen tuossa vähän aikaa sitten muistutti.

 

                                          Minua vähän ihmetyttää, minkä takia hotelli nyt on sitten niin paha asia,
jos vaikka kylpylä ehkä hyväksyttäisiinkin? Tässä tulee nyt tällaiset, en
nyt sano mitään rasistisia, mutta vähän tällaiset niin kuin oman kylän
pojat puolustavat ja oman kylän tytöt puolustavat omia alueitaan, että
meille helsinkiläisille kyllä kylpylä kelpaa, mutta te ulkopuoliset, menkää
hotelliin jonnekin muualle.

 

                                          Mielestäni tämä paikka on hotellille myös aika hyvä, tosin ehkä vähän
syrjässä kaupungin muista toiminnoista, ajatellen nyt hotellin
asiakkaita.

 

                                          Se, että hotelliin on kaavoitettu niin vähän parkkipaikkoja, on mielestäni
vihreänä ihan hyvä asia. Olisi karmeata, jos sinne oltaisiin
kaavoittamassa 300 henkilöauton parkkipaikkaa. Näinhän ei ole. Tällä
hetkellä sinne on kai tulossa 75 parkkipaikkaa. Sitä paitsi hotellin
asiakkaat eivät kai hirveästi henkilöautoilla paikan päälle saavu. He
tulevat muilla liikennevälineillä ja taksilla. Kylpyläasiakkaat sitten ehkä
paremminkin tulevat omalla autolla, niin kuin Hietsun biitsillekin aika
moni tulee, jostain ihmeen syystä. Tosin alueen
joukkoliikennevalikoimaa pitäisi kyllä vähän parantaa. Se 55 ei
mielestäni pelkästään riitä.

 

                                          Ymmärrän hyvin asemakaavan vastustajia ja asukkaita siinä mielessä,
että muutokset ovat usein pelottavia. On aika psykologisesti
ymmärrettävää, että muutoksia vastustetaan. Mutta sitä en tässä
vastustuksessa ihan ymmärrä, että miksi tästä hankkeesta pyritään
antamaan niin vahvoja ja jopa vääränlaisia mielikuvia? Ihan
parhaimpana vääränlaisena mielikuvana, mm. tänään meille
valtuutetuille jaettiin monistenippu, missä oli upotettu tämä
hankesuunnitelma karttaan, tai valokuvaan. Tässä on suhteet,

mittasuhteet menneet kuvamanipulaation tekijöillä vähän huonosti.

 

                                          Vastustaisimmeko me nyt esimerkiksi Soutustadionia, jos sitä oltaisiin
nyt rakentamassa eikä silloin, kun se olympialaisiin rakennettiin? Ihan
varmasti vastustettaisiin monista eri syistä.

 

                                          Kovasti puhutaan kulttuurihistoriasta ja että tämä alue on nyt
kulttuurihistoriallisesti niin tärkeä, että tähän ei nyt tällaista hanketta
voisi tehdä.

 

                                          Mielestäni kulttuurihistoria ei ole este tai ei pitäisi olla este, vaan se
pitäisi olla sisältö paremminkin ja niin kuin ratkaisu. Mielestäni kylpylä
ja myös hotelli sopii tähän kulttuurihistoriaan ihan yhtä hyvin kuin myös
saunamaailma. Saunanjohtajana toivotan sellaisenkin hyvin hyvin
tervetulleeksi tähän kaupunkiin.

 

                                          Vertaisin vähän tätä asiaa myös tähän Vuosaaren Aurinkolahden
meripaviljonki –suunnitelmaan, joka nyt on kaupunginhallituksessa.

 

                                          Todella ihmettelen sitä, miten nyt kaupunginhallitus - tai
apulaiskaupunginjohtaja Korpinen - lähteekin siitä, että se hanke on nyt
jotenkin niin kuin väärässä paikassa, johtuu ehkä siitä, että
Aurinkolahdessakin on vaikutusvaltaisia ihmisiä.

 

                                          Mutta näin ollen, henkilökohtaisesti ainakin, olen hyväksymässä tätä
asemakaavaa.

 

 

                                          Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Aivan melko lyhyesti:

 

                                          Kannatan tämän esityksen palautusta.

 

                                          On tärkeää saada tälle alueelle kaava ja on tärkeää, että tätä aluetta
voidaan uudistaa. On myönteistä, että niinkin kantakaupungissa kuin
Töölössä on tällaisia vielä käyttämättä olevia alueita, joille voidaan
saada uutta toimintaa ja joilla kaupunki ikään kuin myös asukkaidensa
kannalta laajenee.

 

                                          Mielestäni on kuitenkin selvästi niin, että kylpylähotelli ei ole oikea asia
tälle alueelle, vaan nimenomaan sellainen toiminta, jossa ranta

laajenee ja tulee ihmisten käyttöön ja toisaalta nimenomaan sellaiset
toiminnot, joista täällä monet ovat puhuneet virkistyksen ja liikunnan
tukeminen sillä tavalla, että tämä alue olisi avoin ja vapaa ja
pääasiassa helsinkiläisten itsensä käytettävissä, vaikka toki myös sitten
täällä vierailevien ihmisten nautittavissa.

 

Kylpylähotelli lisäisi liikennemääriä. Se ei ole tuon alueen kannalta
hyvä asia.

 

En oikeastaan osaa ottaa kantaa siihen, kuinka välttämättömiä ja
kuinka monia kylpylöitä Helsingissä pitäisi olla. Mutta
apulaiskaupunginjohtaja Korpiselle ehkä kommenttina, että
ymmärtääkseni kukaan ei ole vaatinut tänne kaupungin rahoilla
pyöritettävää ilmaista kylpyläkompleksia, vaan enemmänkin näissä
kaavan palautusta kannattavissa puheenvuoroissa on puhuttu siitä,
että tuon alueen toimintojen pitäisi olla hieman toisenlaisia kuin se mitä
tähän nyt on ehdotettu.

 

                                          Mielestäni olisi tärkeää, että tämä esitys palautuisi ja sen jälkeen
valmisteltaisiin uusi kaava nopeassa tahdissa sillä tavalla, että alueen
kehittämiseen voitaisiin ryhtyä siten, että se olisi hyvässä
virkistyskäytössä ja sopisi sen alueen jatkoksi, missä se sijaitsee.

 

 

                                          Tämän kaavan hyväksyminen tai hylkääminen ei ole kovin helppo juttu
varmaan meistä kenellekään.

 

                                          Haluaisin tuoda tässä yhteydessä muutamia asioita päätöksenteon
tueksi, mitkä eivät vielä kokonaan ole tulleet täällä esiin.

 

                                          Ensinnäkin se, että siitä on todellisuudessa, myöskin tämän kaavan
pohjalta ja kooltaan, tulossa kaupunkilaisille varmaan kaikkein eniten
palveluja tarjoava kylpylärakennus ja lisäksi - niin kuin täällä on
monessa puheenvuorossa mainittu - se siistii myöskin käytöstä näillä
rannoilla, koska alueelle tulee, oli se rakennelma nyt sitten
saunamaailma tai hotelli, tai siis kylpylä, niin sinne tulee joka
tapauksessa ympärivuorokautinen valvonta nykyistä paremmaksi.

 

Ja minkä vuoksi juuri tälle paikalle?

 

                                          Katsoisin, että oli se malli ja tyyli mikä tahansa, niin se tukee tämän
alueen virkistyskäyttöä. Se tukee tenniskenttiä, pallokenttiä,

rantapelejä. Rantasaunoja voidaan rakentaa alueelle, esimerkiksi eri
valmistajien näyttelynä. Ulkoallas. Myöskin siihen tarkoitukseen, kun
meillä on sinilevää rannat täysi niin, että menee monta viikkoa kesällä,
että emme voi merta käyttää, meillä olisi mahdollisuus käyttää siellä
olevaa allasta. Lisäksi kahvilat ja ravintolat mm. tukevat nimenomaan
nykyistä rantatoimintaa.

 

                                          Ja sitten lisäksi vielä:

 

                                          Tämä on oikeastaan alueena ainoa, missä on selvä luonnon
hiekkaranta ja joka vielä tämän suunnitelman mukaan toivottavasti
laajenee.

 

                                          Eli olisin pitkistä, pitkistä harkinnoista ja osittaisesta jo kielteisestä
kannastakin huolimatta hyväksymässä omalta osaltani tämän kaavan.
Mutta todella toivon, että valtuusto valvoo, millainen häkkyrä tänne
rakennetaan, kuinka paljon tänne rakennetaan, niin että emme saa
toista Carusellia sinne rannalle.

 

                                          Ja sitten oli hotellien kannattamattomuuksista ja kannattavuuksista
kysymys.

 

Siitähän me emme ole nyt päättämässä. Ja ihan mainiten vaan, että
esimerkiksi Kalastajatorpalla vanhalla hotellin puolella – joka on siinä
rannan vieressä – on 77 huonetta tällä hetkellä ja Messilässä Messilän
hotellimaailmassa 42 hotellihuonetta ja siellä nekin, enemmän ja
vähemmän kituuttaen, toimivat.

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

 

                                          Valtuutettu Karhuvaaran puheenvuorossa pisti korvaani nimenomaan
juuri tämä ajatus, että valtuuston tulisi vahtia, että tästä ei tulisi toista
Carusellia.

 

                                          Riippumatta siitä mitä mieltä kukin on Carusellista, jolla on oma
käyttötarkoituksensa – minunkaan mielestä se ei ole ehkä
arkkitehtuurisesti kaikkein onnistunein rakennus – mutta kyllä tässä
lähtökohtana pitää oikeasti tajuta, että jos tehdään asemakaava, joka
on tällainen kuin on, niin jos pelkää, että se ei toteuta niitä tavoitteita,
mitä haluaa, niin silloin sitä ei kannata nimenomaan kannattaa. Tähän
kaavaan liittyvät ongelmat ovat sen tyyppisiä, mitä uhkakuvia

valtuutettu Karhuvaara ikään kuin koki pelkäävänsä. Sen takia
mielestäni tuntuu hassulta sitten päätyä päinvastaiseen kantaan eli
kannattaa tätä kaavaa.

 

                                          Ylipäänsä täällä käytetyissä puheenvuoroissa kaksi asiaa minua hiukan
hämmensi. Otan vain alkuun tämän, että puhutaan tästä
innovaatiomeiningistä ja sillä perusteella milloin mitäkin ja jos sitten
tulee ikään kuin vastakritiikkiä, sanotaan, että se on muutosvastarintaa
ja ikään kuin edistyksen este.

 

                                          En hyväksy tätä argumentaatiota, vaikka siihen joskus voisi syytä
ollakin. Tämäntyyppisissä hankkeissa on kyse oikeasti siitä, että
mietitään, kannattaako se toteuttaa siinä esitetyssä muodossa vai onko
sille vaihtoehtoisia hankkeita. Kysymys ei mielestäni tässä kohtaa ole
se, että se olisi nimenomaan edistyksen este. Joskus se edistys, mitä
ajetaan, ei ole sellainen, jota kaikissa muodoin kannattaa kannattaa.

 

                                          Toinen juttu oli se, että vasemmiston puolelta ainakin valtuutettu
Puhakka käytti esimerkkiä, että tämä ei ole kaikille suunnattu hanke.

 

                                          En minä myöskään ajattele, että kaikkien hankkeiden täytyisi olla
kaikille suunnattuja. Tässä mielessä tämä ei ole minun syyni vastustaa
tätä hanketta ja esittää palautusta.

 

                                          Minun haluni palauttaa tämä kaava liittyy nimenomaan siihen, että
tämän hankkeen, liikennevaikutukset mukaan lukien, esillä ollut
parkkipaikkaongelma on sellainen, joka ei mielestäni tuolle alueelle
parhaalla tavalla sovi.

 

Toinen on sitten ympäristö. Kaupunkiympäristönä se ei ole hirveän
onnistunut lopputulos olkoonkin, että siinä on hyvät arkkitehdit ja hanke
on siihen toimeksiantoon nähden huomattavasti parempi mitä se alun
perin oli. Jos katsoo sitä rakennuksen massoittelua, niin onhan se
kokoonsa nähden huomattavan paljon sirompi rakennus kuin mitä se
olisi saattanut olla. Pidän tuota arkkitehtitoimistoa siinä melko
onnistuneena.

 

                                          Toki he ovat aika onnistuneita myöskin myymään hankettaan. Elikkä
kun katsoo havainnekuvia, niin - niin kuin havainnekuvat yleensä -
niissä tietysti tehostuu se massan kadottaminen esimerkiksi sen
tyyppisillä istutuksilla ja puilla ja muilla sen tyyppisillä, jotka siellä toki ei
tänä päivänä vielä ole, että se ikään kuin on siltä osin myös –
sanoisinko – hyvin tuotteistettu.

 

 

                                          Pidän sitä liian raskaana. Se on tuohon paikkaan nimenomaan
sijoitettuna. Se ei mielestäni ole sen takia mielekäs.

 

                                          Ja kolmas syy, miksi olen palautuksen kannalla, liittyy tähän
osallistumisprosessiin tämän tapahtumien ja päätöksenteon kuluessa.

 

                                          Tässä on sahattu pikkaisen edestakaisin ja on päädytty jossain
vaiheessa siihen, että tätä hanketta ei sellaisena ajeta ja ollaan ikään
kuin päästetty laajat piirit suunnittelemaan siihen kevyempiä ratkaisuja
ja nyt sitten ikään kuin päätöksentekokoneisto on jälleen muuttanut 180
astetta kulmaansa ja aika paljon sitä osallistumistyötä, joka oli
mielestäni esimerkillisen hyvällä tavalla otettu vastaan, että lähdetään
sitten tekemään sinne jotain sellaista järkevää, joka olisi asukkaidenkin
kannalta mielekästä, niin tältä vedetään pohja pois. Se ei ole mielestäni
kivaa eikä järkevää.

 

                                          Sitten sanoisin vielä sen, että koko tässä kaavassa on menetelty, juuri
tässä osallistumisjärjestyksessä ja päätöksenteossa hiukan
nurinkurisesti.

 

                                          Kun olin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa, niin eteen tuli ajatus,
että tämä uimarannan kaava jaettiin kahteen osaan, joka käytännössä
johtui siitä, että tiedettiin, että tämä kylpylä tulee aiheuttamaan
viivästyksiä ja muita sen sellaisia. Mutta se johti siihen, että koko
rantaa ei voitu suunnitella yhtenä kokonaisuutena. Sen seurauksia oli
mm. se, että sinne sijoitettiin sauna tavallaan väärään paikkaan, elikkä
se saunarakennus, joka siinä toisessa kaavassa on, on sitten siellä
toisella lahdella, jonka vesikään ei ole riittävän hyvä itse asiassa sen
saunan kannalta. Ja nyt sitten tämän toisen saunan, saunamaailman
kannalta on tietysti ongelmallista se, että on ero, toisessa kaavassa on
sitten sauna väärässä paikassa. Ja sitten tuli tämäntyyppisiä ongelmia,
jotka liittyivät myöskin sen vanhan paviljongin ja ylipäänsä tämän
uimakoppirakennuksen sijoittamiseen ja muuhun sellaisiin. Jos se koko
alue olisi suunniteltu kokonaisuutena, niin siitä olisi tullut paljon
parempi, mutta se haluttiin tehdä tavallaan taktisista syistä toisin. Se on
mielestäni ollut väärä ratkaisu.

 

                                          Jos otamme lähtökohdaksi sen, että se uimaranta itsessään ja sen
tietyn tyyppinen ikimuistoinen käyttö on sellainen, jota halutaan suosia,
halutaan se jossain muodossa ikään kuin nähdä hyvänä juttuna, niin
silloin näissä hankkeissa mitä täällä on, on kovasti toisenlainen visio.

 

Juuri ennen puhunut valtuutettu Karhuvaara kuvasi juuri sitä
tenniskenttien maailmaa ja tätä tietyn tyyppistä voimakkaan

palvelurakenteen lisäämistä tuolla alueella, kun taas sitten esimerkiksi
valtuutettu Pajamäen puheenvuorossa - ja monen niistä, jotka ovat
suhtautuneet skeptisesti tähän isoon hankkeeseen - on korostunut se,
että se ranta on jo nyt itsellään aika itseohjautuvana sellainen, jolla on
iso arvo helsinkiläisessä ympäristössä, etenkin nuorten ihmisten
keskuudessa.

 

Mielestäni sille pitäisi antaa tietty sija ja nähdä se arvona. En tarkoita
sitä, että sen pitää olla huonossa kunnossa, ettei sitä pitäisi kehittää.
Juuri se paikka, mihin tuo on tullut, missä on vanhat venerakennukset,
se vaatisi jatkokehittelyä. Kuitenkin esitettävä vaihtoehto muuttaa sen
koko rantakulttuurin joksikin toiseksi kuin mitä minun mielestäni on
järkevää. Joidenkin toisten mielestä se voi olla ehkä kivaa.