HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
9 – 2007
Kokousaika: 9.5.2007 klo 18.00 – 20.20
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 
120 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
 
Kysymys nro 30...............................................................................................................................
 
Valtuutettu Lipponen.......................................................................................................................
Vs. sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Björklund.............................................
Valtuutettu Lipponen.......................................................................................................................
Valtuutettu Hellström.......................................................................................................................
Valtuutettu Moisio............................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling..........................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.......................................................................................................................
Valtuutettu Vehviläinen...................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo..........................................................................................................................
Vs. sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Björklund.............................................
 
Kysymys nro 33...............................................................................................................................
 
Valtuutettu Anttila............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu.................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
 
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Ebeling........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
 
122 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN JÄSENEN JA VARAPUHEEN-.......................
JOHTAJAN VALINTA...................................................................................................................
 
Valtuutettu Rauhamäki.................................................................................................................
 
124 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
PELASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENEN JA PUHEENJOHTAJAN VALINTA........................
 
Valtuutettu Rihtniemi.....................................................................................................................
 
126 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 9...................................................................................................................
VUODEN 2007 TALOUSARVIOON MERKITYN MÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN................
 
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
Valtuutettu Puhakka (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Valtuutettu Gartz (vastauspuheenvuoro)....................................................................................
Valtuutettu Mäki (vastauspuheenvuoro).....................................................................................
 
128 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11.................................................................................................................
MAANHANKINTAMÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN KIINTEISTÖKAUPAN.............................
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISTÄ VARTEN...................................................................
 
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen..............................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)....................................................................................
Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu.................................................................
Valtuutettu Koskinen (vastauspuheenvuoro).............................................................................
 
Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)............................................................................
Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Ledamoten Oker-Blom (replik).....................................................................................................
Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu (vastauspuheenvuoro).........................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)....................................................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
 
129 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 12.................................................................................................................
KALLION TONTIN 305/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11629)..........................
 
 
Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen..............................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
 
130 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 13.................................................................................................................
HERMANNIN TONTTIEN 21658/13 JA 21001/1 JA 2 SEKÄ KATU- YM...............................
ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11535).................................................
 
Valtuutettu Miettinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
 
131 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 14.................................................................................................................
VIIKIN KORTTELEIDEN NRO 36260, 36261 JA 36268 – 36270 OSIEN..............................
SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA.............................
TONTIN 36026/15 SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN (VIIKINMÄEN.......................................
HARJANNETIEN ITÄPUOLINEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN.......................
(NRO 11380).................................................................................................................................
 
Valtuutettu Lehtola........................................................................................................................
 
Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen..............................................................................................
 
 
132 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 15.................................................................................................................
SUUTARILAN TONTIN 40110/4 YM. ALUEIDEN (PUISTOLAN TENNISHALLI).................
ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11608).....................................................................
 
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
 
 

120 §

Esityslistan asia nro 3

KYSELYTUNTI

 

Kysymys nro 30

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Lapsettomuus on vaikea ongelma. Adoptioprosessiin ryhtyminen vaatii
pitkän miettimisen. Nyt useat maat, kuten Kiina on vähentänyt
adoptoitavaksi annettavien lasten määrää. Tämä on merkinnyt, että
adoptioaika on venähtänyt erittäin pitkäksi.
 
Pulmaa pahentaa se, että adoptioon ryhtyvän pariskunnan on
odotettava kauan pääsyä tutkimukseen, jossa selvitetään, ovatko he
kykeneviä adoptiovanhemmiksi. Tämän odotusajan kestosta ei ole
säädetty lakia, joten prosessin kesto on kiinni kaupungin halusta
järjestää tarvittavat palvelut.
 
Kysyn, mitä Helsingin kaupunki tekee ja kuinka se aikoo nopeuttaa
prosessia, jotta adoptiovanhemmiksi haluavat helsinkiläiset pääsisivät
mahdollisimman pian haastatteluun ja odottamaan omaa
adoptiolastaan?
 

Vs. sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Björklund

 
                                          Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Lipposen kysymykseen vastaan kunnioittavasti seuraavaa:
 
                                          Helsingin sosiaalilautakunnalla käytännössä sosiaaliviraston
lapsiperheiden vastuualueen perheoikeudellisten asioiden yksiköllä on
sosiaali- ja terveysministeriön alaisen adoptiolautakunnan lupa toimia
yhteistyössä kansainvälisissä adoptioissa Thaimaan, Etelä-Afrikan,
Kolumbian ja Viron adoptioviranomaisten kanssa. Muiden
palvelunantajien eli Pelastakaa Lapset ry. ja Interpedia rf.,
yhteistyökumppani Kiina on huomattavasti vähentänyt adoptioita
ulkomaille. Uusiin kontakteihin olisi tarvetta myös siitä syystä, että
kiinnostus kansainväliseen adoptioon kasvaa jatkuvasti. Uusien
kontaktien luominen vaatii kuitenkin pitkän ajan. Näin ollen ei ole ollut
helppoa löytää maita, joiden toiminta on eettisesti varmalla pohjalla ja
toiminta Haagin sopimuksen mukaista.
 
                                          Adoptioneuvonta puolestaan on sosiaalihuoltolain mukaista
sosiaalipalvelua, jonka järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Sen
saaminen ei kuitenkaan kuulu ns. subjektiivisiin oikeuksiin.
Adoptioneuvonnassa selvitetään perheen soveltuvuus
adoptiovanhemmiksi.
 
                                          Vaikka sosiaalivirastossa on voitu tilapäisesti lisätä resursseja
adoptioneuvontaan vakanssijärjestelyjen ja määräaikaisen STM:n
rahoittaman adoptiohankkeen avulla, jono on entisestään kasvanut.
Huhtikuun 2007 lopussa jonossa oli jo yli 100 hakijapariskuntaa tai
hakijaa. Odotusajan arvioidaan nyt olevan 14 kuukautta.
Vakanssijärjestelyjen avulla on tarkoitus saada adoptioneuvontaan
1.9.2007 lukien yksi uusi sosiaalityöntekijän vakanssi. Tämän
arvioidaan lyhentävän jonoa usealla kuukaudella.
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Björklund vastauksesta. Tämä on
todellakin merkittävä pulma ja odotusaika on aika kohtuuton näille
perheille.
 
                                          Toivon, että kun tämä asia on nyt havaittu ja ongelma todettu ja on
ryhdytty toimenpiteisiin, että siihen saadaan sitten uusi vakanssi tätä
jonoa lyhentämään, niin asia alkaisi sitten rullata ja ei unohtuisi sitten
pelkästään tämän kyselytunnin puitteisiin.
 
 

Valtuutettu Hellström

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Mielestäni kaupungin adoptioneuvonta sekä adoptioiden järjestäminen
on erinomaisen tärkeää toimintaa. On tietysti ilahduttavaa, että nyt
demariryhmästäkin tätä asiaa puolustetaan, koska tätähän aikanaan,
nimenomaan tätä adoptiopalvelua, yritettiin lakkauttaa. Silloin
demareissa oltiin toista mieltä. Mutta hyvä, että mieli muuttuu.
 
                                          Ehdottomasti vakanssi adoptioneuvontaan on erinomaisen
kiireellinen. Sen jälkeenhän on vielä jono varsinaiseen adoptioon. Itse
asiassa mielestäni myös Helsingin adoptiopalvelua pitäisi yrittää
nopeuttaa. Olisi tietysti hyvä, kun muutenkin halutaan lapsiperheitä
puolustaa, että adoptioita saataisiin tehtyä kohtuullisessa ajassa.
Sehän on myös perheille aika tuskaista jonottaa vuosia näihin
palveluihin.
 
                                          Joten hyvä, että neuvonnan vakanssit kasvaa. Toivottavasti myös ihan
siellä adoptoinnissa saadaan sitten lisää maakontakteja. Tällä
hetkellähän – jos ei tilanne nyt ole muuttunut – on Helsingin
kaupungilla ainoat kontaktit esimerkiksi Kolumbiaan.
 

Valtuutettu Moisio

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Haluan kiittää apulaiskaupunginjohtaja Björklundia vastauksesta. Siinä
nostettiin esille juuri ne olennaiset asiat tämän kansainvälisen
adoptiotoiminnan neuvontajonojen kohdalla.
 
Itse asiassa esimerkiksi Keski-Suomessa kansainvälisen
adoptiotoiminnan neuvontaan voi päästä muutamassa kuukaudessa.
Meillä tosiaan aika on tällä hetkellä noin 14 kuukautta, mikä on aivan
niin kuin inhimilliselläkin mittakaavalla liian pitkä.
 
                                          Tein itse aiheesta talousarvioaloitteen. Oli kiva kuulla, että siihen on
vastattu eli yksi uusi sosiaalityöntekijä on tulossa asiaan.
 
                                          Kiinnittäisin kuitenkin huomiota siihen, että meillä on edelleen toinen
epäkohta, josta puhuttiin valtuustossa viime syksynä, eli adoptoivat
kaupungin työntekijät eivät saa yhtä pitkää vanhempainlomaa kuin
biologiset vanhemmat. Tämä on vielä sellainen epäkohta, joka on
edelleen meidän työnantajapolitiikassamme korjaamatta.
 

Valtuutettu Ebeling

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
 
                                          Adoptio on arvokas asia. Jos lapsi saa rakastavan ja turvallisen
perheen, se on hieno asia.
 
                                          Haluan tuoda esille kolme näkökohtaa.
 
                                          On tärkeää, että adoptiovanhemmat antavat lapselle pysyvän ja
rakkaudellisen kodin. Adoptoitu lapsi tarvitsee erityisesti pysyvää kotia.
Jos adoptiokoti hajoaa ja vielä riitaisasti, niin tällä lapsella voi olla
kaksinkertainen kokemus hylkäämisestä. Ensin biologisten
vanhempiensa suhteen ja sitten vielä tämä vahvistuu tällä uudella
prosessilla. Sen takia perheen pysyvyys on hyvin tärkeä asia.
 
                                          Toiseksi:
 
                                          Adoptiokysymystä tai sen tekee vaikeammaksi ja sitä aiheuttaa, tätä
tarvetta se, että tänä päivänä toiveet lasten saannissa usein
lykkääntyvät turhan myöhäisiksi ja sitten voi ollakin, että huomataan,
ettei lapsia enää saada. Olisi suotavaa, että lapset saataisiin
aikaisemmin ja yhteiskunta voisi toimia sillä tavalla, että se tehtäisiin
paremmin mahdolliseksi.
 
                                          Kolmanneksi:
 
                                          On syytä muistaa, että Suomessa kuolee vuosittain noin 11 000 lasta
abortin seurauksena. Adoptiolasten saanti helpottuisi huomattavasti,
jos merkittävä osa näistä lapsista saataisiin pelastettua ja jos ei heidän
omat vanhempansa koe heitä voivansa hoitaa, niin silloin heidät
voitaisiin antaa adoptoitaviksi.
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Haluaisin vielä valtuutettu Hellströmille sanoa tiedoksi, että en ole
koskaan enkä muista, että kovin moni demariryhmässä olisi
vastustanut ja ollut lakkauttamassa adoptiotoimintaa Helsingissä. Ehkä
jotain joku on ollut mieltä. Tämä on valtuutettu Hellströmille selkeästi
näin julkisesti kerrottavana.
 
                                          Sitten haluaisin myös valtuutettu Hellströmille huomauttaa siitä, että
Sosialidemokraattinen ryhmä on aina pyrkinyt toimimaan
lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja pitää sitä erittäin tärkeänä.
Sitä varten tätä hyvinvointiyhteiskuntaa päiväkoteineen,
peruskoulujärjestelmineen alettiin rakentamaan silloin 1960-luvulta.
Toki korjattavaa on ja parannettavaa ja kehitettävää aina riittää.
 

Valtuutettu Vehviläinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Myöskin itselläni vastaus valtuutettu Hellströmille, kun hän totesi, että
sosialidemokraatit olisivat aikanaan olleet lakkauttamassa
adoptiotoimintaa.
 
                                          Tuo muistikuva on virheellinen. Olimme tukemassa sitä näkemystä,
että adoptiotoiminta tulisi järjestää seudullisesti pääkaupunkiseudun
yhteishankkeena, jotta se ei olisi pelkästään Helsingin
kustannettavana, koska tätä palvelua tarvitaan pääkaupunkiseudulla
laajemminkin, ei pelkästään pääkaupungissa.
 

Valtuutettu Ingervo

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Lautakunnassa kun ollaan käsitelty tätä asiaa aiemmin, talousarvion
yhteydessä mm., niin neuvonnan lisäämistä ovat mielestäni kaikki
kannattaneet. Sitten se, kuinka paljon kaupunki järjestää sitä
välitystoimintaa omana toimintana, siitä on ollut erimielisyyksiä, joista
tässäkin varmaan oikeastaan varsinaisesti on puhuttu näissä eri
ryhmien heitoissa nyt viime puheenvuorojen aikana.
 
                                          Mielestäni pidän erittäin tärkeänä tätä kyselytuntikysymystä. Se on
ajankohtainen. On erittäin tärkeää, että adoption kriteerit säilyvät
korkeina ja että siihen on riittävästi ihmisiä sitten tapaamassa perheitä,
että se alkuvaihe ei turhaan pitkittyisi.
 
 

Vs. sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Björklund

 
                                          Rouva puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Moisio muistutti siitä, että Helsinki myöntää
adoptiovanhemmille vanhempainlomaa. Huomaan, että keskustelu sen
loman pituudesta selvästikin jatkuu.
 
                                          Se ero, joka adoptiovanhempien vanhempainlomaan tuolloin aikanaan
tuli määritellyksi - oliko se nyt viikon mittainen? – perustui siihen
arvioon, että biologisen vanhemman, äidin osalta, otettiin huomioon
synnytyksen aiheuttama fyysinen rasitus, joka oli selitys sille, että
adoptiovanhempien vanhempainloma on jonkun verran lyhyempi.
 
                                          Ihan selvyyden vuoksi on syytä muistuttaa, että taitaa olla kovin harva
kunta ja kaupunki tässä maassa, joka tällaisen adoptiovanhempien
vanhempainloman myöntää. Helsinki on tietysti ylpeä siitä, että me näin
teemme.
 

Kysymys nro 33

Valtuutettu Anttila

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Lehtien palstoilla kaupunkilaiset kertovat, miten autoja pysäköidään
jatkuvasti laittomiin paikkoihin eikä asialle tehdä mitään. Kesäaikana
llainen käyttäytyminen vain lisääntyy. Laiton pysäköinti haittaa
kaupunkilaisten liikkumista. Mm. lastenvaunujen kanssa liikkuminen on
hankalaa.
 
Kaupunkilaiset myös kyselevät, mihin he voisivat ottaa yhteyttä, kun
tällainen toiminta omilla nurkilla on jatkuvaa ja pysyvää. Nyt sellaista
tietoa ei ole helposti saatavilla. Kaupunkilaisten mielestä pysäköinnin
valvontaa tehostamalla ja tekemällä esitykset asianomaiseen
ministeriöön laittomasti pysäköityjen autojen pyörien lukitsemisesta
voitaisiin saada asia eteenpäin.
 
 
 
Kysyn asianomaiselta apulaiskaupunginjohtajalta, mihin toimiin on
ryhdytty tai aiotaan ryhtyä pysäköinnin valvonnan resurssien
lisäämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi ja aikooko kaupunki tehdä
esityksen valtiovallalle laittomasti pysäköityjen autojen paikalleen
lukitsemisesta?
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Ordförande, bästa fullmäktige. Puheenjohtaja, parhaat valtuutetut.
 
                                          Vastauksena valtuutettu Anttilan kysymykseen esitän kunnioittavimmin
seuraavaa:
 
                                          Ajoneuvon lukitseminen virheellisen pysäköinnin vuoksi edellyttää tätä
koskevaa lainsäädäntöä. Kaupunki teki asiasta aloitteen liikenne- ja
viestintäministeriölle jo 1990-luvun alussa. Aloite ei kuitenkaan johtanut
lainsäädäntötoimiin oikeusministeriön torjuessa hankkeen.
Oikeusministeriön mukaan asiaan liittyi olennaisia kansalaisten
oikeusturvaa ja omaisuuden suojaa koskevia kysymyksiä.
Lainsäädännön muutokset edellyttäisivät mahdollisesti perustuslain
säätämisjärjestystä.
 
Asiaa käsiteltiin uudelleen vuoden 2005 lopulla tehdyn
valtuustoaloitteen pohjalta. Kaupunki teki kesäkuussa 2006 esityksen
liikenne- ja viestintäministeriölle nykyisen
pysäköintivirhemaksujärjestelmän toimivuuden selvittämisestä.
Selvityksen perusteella uuden seuraamusjärjestelmän tarvetta voitaisiin
arvioida ja tarvittaessa käynnistää erikseen lain valmistelutyö. Tällä
hetkellä asia on oikeusministeriössä odottamassa käsittelyä. Ehkäpä
oikeusministeri ottaa asian etenemisen seuratakseen.
 
                                          Pysäköinninvalvonnassa on 60 pysäköinnin tarkastajan ja kolme
johtavan pysäköinnin tarkastajan vakanssia. Vakanssien päätettynä
pitäminen on työlästä, sillä vajausta aiheutuu mm. muihin tehtäviin
siirtymisistä sekä erilaisten virka- ja perhevapaiden vuoksi. Pysäköinnin
tarkastajien rekrytointia on pyritty nopeuttamaan, tosin kaupungin
täyttölupamenettely vie sekin oman aikansa.
 
                                          Kaupunkilaiset voivat tehdä ilmoituksen liikennettä tai kulkemista
haittaavasta pysäköinnistä virka-aikana rakennusviraston
asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu välittää valvontapyynnöt johtaville
pysäköinnin tarkastajille. Virka-ajan ulkopuolella käytössä on
päivystävä numero, joka ilmoitetaan asiakaspalvelun nauhoitetussa
puhelintiedotteessa sekä rakennusviraston verkkosivuilla osoitteessa
www.hkr.hel.fi/pysakointi. Asiakaspalvelussa otetaan vastaan
valvontapyyntöjä arkisin klo 8.15 – 16, päivystysnumerossa arki-iltaisin
klo 20:een saakka, lauantaisin klo 9 – 15 ja sunnuntaisin klo 12 – 18.
iden aikojen ulkopuolella valvontapyynnön voi esittää poliisille, jonka
valvonta on ympärivuorokautista.
 

Valtuutettu Anttila

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Sauria. Hyvä, että lain valmisteluesitys
on meneillään ja että myöskin resursseja on suunnitteilla lisätä.
 
                                          Kysymyksessäni on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin jalankulkijoiden
näkökulma ja sitten julkisen liikenteen näkökulma.
 
                                          Tällä hetkellä kun kävelee kaupungilla, niin nimenomaan esimerkiksi
ns. jalankulkijakaduilla on jatkuvasti väärin pysäköityjä autoja ja
myöskin jalkakäytävillä pysäköidään autoja väärin.
 
                                          Julkisen liikenteen kaistat, jotka kaupungin rakennustyömaiden takia
ovat vielä hankalammat, niin olen itse nähnyt muutaman kerran, kun
bussi ja ratikka odottavat takana, kun on väärin pysäköityjä autoja.
Esimerkiksi viimeksi Snellmaninkadun ja Liisankadun kulmauksessa
ratikka ei päässyt kääntymään, kun siinä oli väärin pysäköity auto.
 
Tämähän ei suinkaan ole tarkoitus, että julkinen liikenne häiriintyy niin,
että meillä on väärin pysäköityjä autoja. Kaupunki on kuitenkin
kaavoittanut sekä kadunvarsipysäköintiä että paikoitusluolia ja
tavoitteena on, että ihmiset käyttäisivät näitä kaupungin kaavoittamia
paikkoja ja saataisiin säännöt ja julkinen liikenne ja jalankulkuliikenne
toimimaan joustavasti. Tästä syystä pidän erittäin tärkeänä, että
pysäköinninvalvonnan resursseja lisätään jatkossa ja tätä toimintaa
tehostetaan niin, että meillä on olemassa pelisäännöt kaikille, sekä
jalankulkijoille, julkiselle liikenteelle että autoille. Ketään ei tarvitse
syyllistää turhaan.
 

Ledamoten Oker-Blom

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
 
I den här formen skulle nog inte några sådana här hjullås hjälpa saken
över huvudtaget. Den avskräckande effekt som böteslappen har är
ungefär samma som vad hjullås eventuellt skulle ha. I det enda fallet
som jag skulle kunna tänka mig att det skulle ha någon nytta är om de
skulle sättas på utländskt registrerade bilar, enbart då när de är
felparkerade i syfte att få in en större andel av böterna, eftersom vi vet
att det är stor skillnad i andelen böter som betalas av ägare till finskt
registrerade bilar och ägare till utländskt registrerade bilar. Men det här
kan vara ganska svårt lagligt sett att arrangera, om det nu är så att
Anttila vill ha hjullås på bilar som är speciellt olämpligt parkerade så gör
det ju saken bara värre om t.ex. spårvagnen inte kommer fram. Om
man sedan låser den där bilen där så kommer väl inte spårvagnen fram
på en ännu längre stund. Jag ser inte riktigt poängen med det här.
remot har vi ju redan i bruk ett system där man kan ringa efter att en
bil helt enkelt förs bort om den är parkerad t.ex. på skyddsvägen eller
framför en portgång.
 
Ytterligare så vill jag säga allmänt om det här att effekten av att man får
böter finns redan i dag. Det om vi höjer t.ex. bötesbeloppet som är en
av de här sakerna som har diskuterats, att staden för vidare till
ministeriet en önskan om ändring av lagen, så har knappast någon
önskvärd effekt. Böteslappen är helt tillräckligt hög för att avskräcka
som det är nu. Problemet är det att det finns så litet parkeringsplatser
att många ser sig tvungna att parkera fel eller är lata och parkerar fel.
Men att höja summan tror jag inte har någon effekt och sedan ännu
avslutningsvis tror jag att det viktigaste skulle vara inte skapa nya
tjänster till parkeringsövervakningen men se till att de tjänster som finns
alltid är besatta och så fort som möjligt besätta eventuella lediga och
jag tror att den här diskussionen om de tjänsterna säkert går litet hand i
hand med diskussionen om t.ex. sjukvårdare och socialarbetare,
skolpersonal. Lönerna är i lägsta laget och om vi vill ha mindre
omsättning på de här tjänsterna så kanske man måste fundera på vad
vi kan erbjuda.
 

Valtuutettu Saarnio

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Ottamatta nyt kantaa siihen, olisiko pyörien lukitseminen parannus
nykyiseen tilanteeseen, on kuitenkin erittäin hyvä, että valtuutettu
Anttila on kiinnittänyt huomiota liikennekulttuuriin juuri pysäköinnin
kannalta.
 
 
                                          Väärin pysäköinti on varsin ongelmallista esimerkiksi Bulevardilla, jossa
pyörätie on varsin kapea. Usein juuri väärin pysäköidyt autot
katkaisevat pyöräilyliikenteen ja siitä on todellista haittaa sekä
pyöräilijöille että jalankulkijoille. Erityisen huolestuttavaa on se, että ilta-
aikaan pysäköintikulttuuri on mennyt todella huonoksi. Olen usein
puhunut vanhan ähallin edessä tästä pysäköinnistä. Siinä näyttää
olevan kaikkein turvallisinta, kun vetää reilusti puistoon pysäkkiin, niin
ei kuulemma pysäköinninvalvojatkaan sinne ulotu, vaan silloin pitäisi
olla poliisin asialla.
 
                                          Tässä mielessä olisi tietysti syytä, että pysäköinninvalvonta ja poliisi
kävisivät entistä paremmin yhteistyökeskusteluja näistä asioista.
Ymmärrän, että poliisilla on tässä kaupungissa paljon muitakin huolia
kuin pysäköinti. Pysäköinninvalvonnan pitäisi huolehtia se pääasiassa,
mutta joissain räikeimmissä tapauksissa tarvitaan myös poliisitoimia.
 
                                          Kaiken kaikkiaan kysymys on koko liikennekulttuurista,
kaupunkikulttuurista. Tässä mielessä pysäköinti on yksi osa sitä.
Toivottavasti siihen saadaan parempi kuri aikaiseksi kuin tänään on.
 

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Olen hyvin samaa mieltä valtuutettu Oker-Blomin kanssa siitä, että
joissakin tapauksissa pyörien lukitseminen voi suorastaan huonontaa
tilannetta, että pitäisi ehkä pyrkiä sellaiseen mahdollisuuteen, että
ärin pysäköity auto voitaisiin hinata pois tai muulla keinoin toimittaa
pois ja väärin pysäköijä joutuisi lunastamaan sen, mielellään aika
korkeaa maksua vastaan. Tällä voisi olla huomattavasti parempi
toimivuus kuin tällä nykykäytännöllä, jossa todellakin, kuten valtuutettu
Anttila sanoi, raitiovaunut joutuvat joskus odottamaan harmillisen
pitkään.
 
                                          Olen myös hyvin huolissani väärin pysäköinnistä sekä puistoissa että
etenkin kävelykaduilla. Varsinkin Mikonkadun tilanne on hyvin
surullinen. Sitä käytetään ikään kuin kaupungin keskeisenä, hyvin
halpana pysäköintialueena, vaikka siinä minun mielestäni on kyllä
kävelykadun liikennemerkki. Tähän toivoisin tehokkaampaa valvontaa.
Erityisesti ilta-aikana, vaikka alueella partioi myös poliisipartioita, väärin
pysäköintiin ei puututa. Kaupungin pysäköintivalvontaa pitäisi pyrkiä
suuntaamaan siten, että valvonta olisi tehokasta myös virka-ajan
ulkopuolella ja myös ihan kaupungin keskustan ulkopuolella. Täällä
tietysti se tilanne on kaikkein harmillisin tällä hetkellä.
 
                                          Pysäköintivirhemaksu on liian alhainen. Kuten valtuutettu Oker-Blom
totesi, silläkään ei ole ennaltaehkäisevää vaikutusta. Liikenteen eri
pummeja pitäisi kohdella myös taloudellisesti hyvin samalla tavalla. On
käsittämätön epäsuhta, että joukkoliikenteen tarkastusmaksu on
korkeampi kuin väärinpysäköintimaksu.
 
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Täällä valtuustossa ollaan oltu monesti hyvin huolissaan
joukkoliikenteen pummilla matkustamisesta ja ihan oikein ollaan siitä
huolissaan. Hyvä, että myös pummilla pysäköinnistä ollaan huolissaan.
 
                                          Jos ajatellaan niitä toimia, mitä kaupunki on tehnyt pummilla
matkustamista vastaan, tarkastusmaksua on nostettu, tarkastajien
määrää on nostettu. Itse asiassa tänä päivänä pummilla
matkustamisesta mätkäistään kaksinkertainen tarkastusmaksu
suhteessa pummilla pysäköintiin. Eikö nyt olisi loogista, että kaupunki
toimii ihan samalla lailla tässä tilanteessa, 40 eurosta 80 euroon ja
lisää tarkastajia? Se on, mikä on ollut täällä resepti pummilla
matkustamiseen. Ero vaan pummilla matkustamisella ja pummilla
pysäköinnissä on se, että pummilla matkustaminen toki vähentää
lipputuloja ja sitä kautta heikentää joukkoliikenteen mahdollisuuksia,
mutta se ei ole samalla lailla keneltäkään pois kuin pummilla pysäköinti
tai pummilla bussikaistalla ajaminen. Kun pummilla pysäköi
raitiovaunukiskoille tai sellaiseen paikkaan, jossa huonosti bussi pystyy
ahtaasti liikkumaan, niin se pysäyttää koko joukkoliikenteen. Eli tämä
on se iso kysymys.
 
                                          Meidän pitää kehittää sitä, että on mahdollisuus jättää yksityisauto
parkkipaikkoihin, metro- ja juna-asemille, tulla sieltä joukkoliikenteellä
keskustaan. Samalla pitää erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että
pidetään kävelykadut todellisina kävelykatuina.
 
                                          Valtuutettu Lehtipuu nosti esiin Mikonkadun. Itse haluan nostaa esiin
Iso-Roobertinkadun, jossa välillä tuntuu, että on turvattomampaa
kävellä Iso-Roobertinkadulla kuin olisi kävellä esimerkiksi Annankadulla
autokaistalla. Siellä autot väistävät sitä hullua, joka kävelee
autoväylällä, mutta kun Iso-Roobertinkadulla kävelykadulla kävelee,
niin autoilijat tuntuu pitävän sitä törkeänä, kun on auton edessä.
 

Valtuutettu Moisio

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että pysäköintivirhemaksuja
pitäisi nykyisestään nostaa.
 
                                          Olen itsekin kuullut tuntemieni autoilijoiden kuvauksia siitä, kuinka
monta kertaa on taloudellisesti kannattavaa pysäköidä väärin
kaupungissa, koska sakko tulee niin harvoin kohdalle.
 
                                          Ja olen samaa mieltä ja jaan tämän huolen siitä, että pyöräteiden
lisäksi kävelykadut tuntuvat olevan vapaata pysäköintialuetta. Me
olemme olleet huolissamme siitä, miten kauppiaiden A-standit tukkivat
kaduilla liikkuvien mahdollisuudet ja esimerkiksi ovat esteenä
näkövammaisten liikkumiselle. Sanoisin, että kävelykaduilla kyllä
suurempi uhka ovat todellakin nämä väärin pysäköidyt autot.
 
                                          Väärin pysäköidyistä autoista koituu kaupungille myös merkittäviä
kustannuksia. Esimerkiksi keväisen katujen puhdistuksen tieltä, kun
hinataan väärin pysäköityjä autoja pois, niin virkamiesten arvioiden
mukaan siitä syntyy 600 000 euron kustannukset joka vuosi, jolle
varmasti keksisimme täällä valtuustossa paljon parempaakin
käyttötarkoitusta.
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Anttilan kysymys on ajankohtainen.
 
                                          Seuraan Kasarmitoria. Sen pysäköintipaikat poistettiin. Nyt siellä
pysäköidään laittomasti. Ei siinä maksujen korotukset auta.
(Välihuuto!)
 
                                          Tässä kaupungissa halutaan asua myös keskustassa. Asukkaat ja
kaupungissa asioivat tarvitsevat myös pysäköintipaikat.
 
                                          Parkkipaikkoja on toistuvasti vähennetty. Asukkaita on tullut lisää.
Lisäpaikkoja ei ole läheisyydessäkään. Tämä pysäköintikulttuuri on
autopaikkojen vähentyessä heikentynyt koko ajan. Kaupunkiin siis
tarvitaan lisää paikkoja. En usko, että maksukorotuksilla, ainakaan
kohtuullisilla maksukorotuksilla, tämä meno muuttuu mihinkään.
 

Ledamoten Oker-Blom

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          40 euron sakko on kuitenkin jo niin iso, että sillä on haettu vaikutus eli
ei pysäköidä väärin, jos on mahdollista löytää laillinen paikka.
Mahdollisesti on jotain sellaisia ihmisiä, jotka parkkeeraavat laillisesti ja
jättävät maksamatta ja maksavat sen sakon silloin tällöin. Mutta
kysymys ei ole siitä, että saadaan mitään ongelmia ratkaistua sillä, että
korotetaan se summa. Se on aivan tarpeeksi suuri nykyisellään.
 
                                          Ja taas sorrutaan siihen, että – (Välihuuto!) Ole nyt hiljaa siellä, kun
minä puhun - täällä laitetaan kaikki autoilijat, kaikki auton omistajat
samaan kategoriaan, ikään kuin kaikki väärin pysäköidyt autot, jotka
sakotetaan, ovat sellaisia tapauksia, jossa liikennettä haittaa tai jossa
vähintään pyörätie katkaistaan tai ihmiset eivät pääse porttikongista
sisään tai ulos. Näissä tapauksissa meillä on jo se
poishinausmahdollisuus. Hyvin paljon sakotetaan kuitenkin ihan
tavallisia, yleensä hyvin pysäköityviä helsinkiläisiä, jotka tekevät
virheen tai on joku muu yksinkertainen väärin pysäköityminen.
 
En näe ollenkaan sitä, että mikä yhteys tähän on pummilla
matkustamiseen ylipäätään. Ja sitä paitsi, jos auto on ratikkakiskoilla,
niin sitten hinataan se hyvin nopeasti siitä pois. En tiedä, lämmittäisikö
valtuutettu Arhinmäen sydän, että henkilö, joka pysäköityy niin, että
kaikki ratikat jäävät sinne paikallaan, maksaa 80 euroa 40 euron
sijasta. Ei tässä ole mitään tolkkua, nyt tässä keskustelussa.
 

Valtuutettu Anttila

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Ensinnäkin valtuutettu Oker-Blomin viimeiseen puheenvuoroon.
 
                                          Toteaisin, että varmaan valtaosa autoilijoista käyttäytyy niin kuin
yhteiset pelisäännöt edellyttävät tässä kaupungissa niin, että
jalankulkijoilla, julkisella liikenteellä ja autoilijoilla on samanlaiset
mahdollisuudet liikkua kaupungilla. Ja se joukko, joka sitten
systemaattisesti tai muuten huolimattomasti aina rikkoo näitä
pelisääntöjä, niin kyllä on aivan oikeutettua, että se joukko myöskin
pannaan vastaamaan tekemästään haitasta. Siitä nyt on tällä hetkellä
kysymys.
 
                                          Toteaisin valtuutettu Urholle, että toisin kuin hän sanoo, niin
autopaikkoja on lisätty kaupungissa. Niitä on tehty niin, että
kadunvarsipysäköintiä on vähennetty ja vastaavasti on paikoitusluolia
maan alle lisätty. Joten niiden käyttö pitää myöskin olla, niistä joutuu
maksamaan. Mutta se on ollut myöskin kaupungin tahto, että näin
tehdään.
 
                                          Kadut on tarkoitettu ihmisten liikkumista varten eikä suinkaan niin, että
autot siellä jatkuvasti joko väärin taikka oikein pysäköityinä seisovat.
Lyhyttä asiointipysäköintiä varten on selvästi kaavoitettu tietyt paikat.
Eli kaupungilla on periaatteessa olemassa selkeät pelisäännöt. Nyt on
kysymys niiden noudattamisen valvonnasta.
 
                                          Toivoisinkin, että apulaiskaupunginjohtaja Sauri ryhtyisi tässä asiassa
sillä tavalla toimenpiteisiin, että näitä ehdotuksia, mitä täällä nyt on ollut
pysäköintivirhemaksujen nostamisesta, autojen lukitsemisesta, pyörien
lukitsemisista, joka on ihan kansainvälinen käytäntö, on aivan
mahdollista tehdä ja muut ne lailliset tehostamiskeinot, myöskin
pysäköinnin valvojien palkkausta tai työoloja kehittämällä niin, että
voidaan valvontaa tehostaa. Kunnollinen ohjelma
kaupunginhallitukseen.
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Täällä on sanottu, että bussi liikkuu ahtaasti meidän kaduillamme ja
ärin pysäköidyt autot haittaavat liikennettä.
 
                                          Mielestäni silloin on kysymyksessä suunnitteluvirhe, jos bussi ei pääse
kunnolla kääntymään. Nykyään tahtoo aina mennä kantti kiven päälle
pikkuisen, kun mennään kulman ympäri, kun on niin ahtaasti
suunniteltu nämä väylät. Elikkä suunnitteluun pitäisi kiinnittää huomiota
ensisijaisesti, että ratikat ja bussit pääsisivät kääntymään niin, ettei
siellä ole sellaisia tarpeettomia haittaavia elementtejä, jotka tätä
haittaavat.
 
                                          Tein aikanaan aloitteen siitä, että koottaisiin ammattiautoilijoista
liikenteen sujuvuutta esittävä työryhmä, joka kiinnittäisi tähän asiaan
huomiota. Ei se valtuutetuilta saanut minkään näköistä kannatusta.
Mieluummin täällä sakotetaan autoilijoita väärin pysäköinnistä kuin
otetaan ja tehdään liikenteestä sujuvaa siten, että ei tarvitsisi
kaupunkilaisia rokottaa tarpeettomilla maksuilla. Ne ovat täysin
tarpeettomia.
 
Kun mennään Italiaan, Espanjaan tai muualle, katsokaa siellä sitä
pysäköintiä. Paremmin sieltä löytää parkkipaikan kuin Helsingistä. Se
on mielestäni kummallista, kun täällä autoteollisuus ? on
huomattavasti pienempi kuin mikä se on siellä. Elikkä tämä on
enemmän autoilijoitten kiusaamista kuin ihan rehellistä hommaa.
 
                                          Ja sitten ne paikat, missä pysäköintivirhemaksuja eniten kirjoitetaan,
niin kannattaisi ottaa ja tarkistaa ja kartoittaa, minkä takia sillä alueella
pysäköidään niin jumalattomasti väärin. Siihen täytyy olla joku syy.
Onko siellä sellaisia työpaikkoja ja muita vastaavia, jotka vaativat
huoltotoimenpiteitä tai muuta sellaista, koska tarpeesta se muodostuu
se väärä pysäköintikin. Ei sinne kukaan huvikseen lähde väärin
pysäköimään.
 

Valtuutettu Ebeling

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
 
                                          Yhden näkökulman haluan tuoda tähän keskusteluun.
 
                                          Hyväksyn ajatuksen siitä, että eri liikennerikkomuksia kohdellaan
yhdenvertaisesti. Tällä perusteella pidän perusteltuna, että pysäköinnin
virhemaksu korotetaan samalle tasolle kuin joukkoliikenteen
virhemaksu, mikäli kaksi muuta ehtoa täyttyy. Ensiksikin,
pysäköintipaikkojen saatavuudesta pidetään vastaavalla tavalla huolta
ja toiseksi, mahdollisuus maksamiseen tehdään yhtä helpoksi.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Hyvät valtuutetut, bästa fullmäktige.
 
                                          Kiitos hyvästä keskustelusta ja monesta hyvästä ideasta. Muutama
kommentti keskusteluun.
 
                                          Keskustassa pysäköintivirhemaksu on nyt 50 euroa, ei 40 euroa, kuten
aikaisemmin esitettiin. Pysäköintivirhemaksu menee aina myöskin
valtion kautta. Kaupungin täytyy tehdä esitys valtiolle ja sitten,
pitkällisen prosessin jälkeen ylärajaa nostetaan. Tämä 50 euroon
nostaminen saatiin nyt viime vuonna muistaakseni aikaan.
 
                                          Suurin ongelma on nimenomaan raitiovaunukiskoille pysäköinti. Saan
puhelimeeni tekstiviestinä aina tiedot raitiovaunuliikenteen häiriöistä ja
niitten syistä. Ylivoimaisesti yleisin syy on nimimerkki ”este raiteilla”. Se
tarkoittaa sitä, että joku on pysäköinyt raitiovaunukiskoille. Siinä ei auta
pyörien lukitseminen eikä pois hinaaminenkaan, koska hinausauton
paikalle saaminen kestää aina sen verran kauan, että kyllä siinä
kaupungin ratikkaliikenne on pahimmassa tapauksessa kokonaan
sekaisin ennen kuin sitä autoa saadaan siitä pois hinatuksi. Kysymys
on minun käsittääkseni yksinkertaisesti liikennekulttuurista. Ehkä
paikalla olevat tiedotusvälineiden edustajat voisivat asian ottaa
sopivassa yhteydessä esille.
 
                                          Valtuutettu Urho otti esille Kasarmitorin pysäköinnin, siis laittoman
pysäköinnin.
 
                                          Kasarmitorin alle rakennettiin vastikään varsin suuri pysäköintilaitos.
Seuraus on se, että Kasarmitori on usein täynnä väärin pysäköityjä
autoja, kun autoilijat eivät viitsi ajaa sinne itse pysäköintilaitokseen ja
ehkä sitten maksaa sitä pysäköinnin hintaa.
 
                                          Kysymys on liikennekulttuurista. Näitten asioitten kanssa tehdään
kovasti töitä. Suurimpia ongelmia on myös se, että pysäköinninvalvojan
työtä on erittäin vaikea saada ikään kuin puoleensavetäväksi, koska
voidaan kuvitella, että palaute siinä työssä ei useinkaan ole positiivista.
 

122 §

Esityslistan asia nro 5

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN JÄSENEN JA VARAPUHEEN-

JOHTAJAN VALINTA

 

Valtuutettu Rauhamäki

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Pahoittelen. Tämä ei ihan suoraan omalle tontille kuulu, vaikka oma
paikkani on kyseessä.
 
                                          Ehdotetaan uudeksi jäseneksi valtuutettu Jere Lahtea ja uudeksi
varapuheenjohtajaksi kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsentä Mikael
Sandbackaa.
 

124 §

Esityslistan asia nro 7

PELASTUSLAUTAKUNNAN JÄSENEN JA PUHEENJOHTAJAN VALINTA

 

Valtuutettu Rihtniemi

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Ehdotan uudeksi jäseneksi ja samalla puheenjohtajaksi Pauli Leppä-
ahoa.
 

126 §

Esityslistan asia nro 9

VUODEN 2007 TALOUSARVIOON MERKITYN MÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN

 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Haluan ihan lyhyesti, tähän liittyen, nostaa taas tämän vakavan
jonotustilanteen tässä kaupungissa esiin. Elikkä itse asiassa tämä
esitys, joka tässä määrärahan ylittämisestä on, on tarkoitettu
nimenomaan hoitoketjun joustavoittamiseksi ja sinällään ihan
paikallaan. Haluan kertoa, mikä on tilanne vanhuspalvelujen
jonotuksessa.
 
                                          Tällä hetkellä siellä on – hyvät valtuutetut – yli kaksisataa vanhusta
sellaisessa paikassa, jonne he eivät itse asiassa kuulu. Siellä on
odottamassa vanhainkotiin elikkä sosiaalitoimen puolelle 54 vanhusta,
tehostettuun palveluasumiseen 43 vanhusta ja asumispalveluihin
seitsemän vanhusta, elikkä yhteensä 104 vanhusta odottaa tällä
hetkellä paikkaa sosiaalitoimen puolelle. Jos tässä puhutaan 30
paikasta, niin tämä ei vielä todellakaan ratkaise tätä asiaa. Samaan
aikaan pitkäaikaissairaalaan odottaa akuuttisairaalassa 26 vanhusta ja
kotona on yli sata elikkä 107 ihmistä.
 
                                          Tämä tilanne on sillä tavalla vakava, että vaikka tätä keskustelua on
käyty sekä sosiaali- että terveyslautakunnassa nyt jo parin vuoden ajan
hyvin intensiivisesti, lisätty yhteistyötä – seuraava yhteistyöpalaveri on
jopa huomenna illalla lautakunnilla – niin tämä tilanne ei ole ratkennut.
Taustalla on ihan selkeästi, että meillä on aivan liian vähän
laitospaikkoja.
 
Tässä maksetaan sitä laskua, mikä on joskus aikanaan tavallaan
pedattu, kun on lähdetty sille linjalle, että ei ole tarpeeksi hoivapaikkoja
perustettu. Tällä hetkellä tilanne on tämä, että siellä on yli kaksisataa
vanhusta. Se on surullinen tilanne niiden ihmisten kannalla. Siellä on
erittäin pitkälle dementoituneita ja sellaisia ihmisiä, jotka eivät suurin
piirtein tiedä, missä kaupungissa, missä maassa tai missä ajassa he
elävät ja he elävät yksin siellä. On se surkea tilanne.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Puhakka puhui hoitoketjuista.
 
                                          Ja tilanne ... Tämä määrärahaesitys liittyy HUSin sakkomaksuihin ja
niihin liittyviin hoitoketjun toimimattomuuksiin. Siitä on ollut projekti nyt
vetämässä, jossa on aidosti sekä HYKS-alueen että sosiaaliviraston
että terveyskeskuksen edustus ja sitten asianomainen organisaatio
tasapainottamassa tilannetta.
 
Sen projektin tilanne ei ole niin synkkä kuin valtuutettu Puhakka ...
Minulla ei ole näitä lukuja tässä, että pystyisin niistä keskustelemaan.
Se näyttää tällä hetkellä toimivan. Eli jos mitataan HUSin
sakkomaksuissa, niin on radikaali parannus tullut, eli ei olla ihan
nollatilanteessa. Muistaakseni maaliskuun lopussa oltiin 70 % alle
viime vuoden sakkomaksujen. Ja kun samaan aikaan Vantaa, joka on
toinen vastaavan ongelman kanssa painiskeleva, niin Vantaalla oli
nousua edelliseen vuoteen. Mutta mitä se tarkoittaa? Sehän tarkoittaa
sitä, että hoitoketjut ovat saatu toimimaan HUSin HYKS-alueen ja
kaupungin välillä. Tämä on vaikea projekti, että saadaan koko tilanne
tasapainoon. Sehän tarkoittaa sitä, että myös kaupungin sisällä pitää
hoitoketjut toimia, johon valtuutettu Puhakka ymmärtääkseni viittasi.
 
                                          Toivoisin malttia. Ensimmäinen vaihe: kahden eri toimivan
organisaation välinen rajapinta saadaan kuntoon, ja sitten seuraava
vaihe, kun se on kunnossa, lähdetään etsimään tasapainoa koko
hoitoketjuun, jossa silloin varmasti puututaan myöskin niihin ongelmiin,
joita valtuutettu Puhakka toi esille.
 
                                          Eli siis kokonaisuutena tämä projekti mielestäni etenee varsin hyvin,
tavoitteena se, että sakkomaksuja ei ole HUSin toimesta ja
nimenomaan sen takia, että niitä potilaita, jotka olisi pitänyt kotiuttaa,
niin heitä ei ole vielä kotiutettu HUSista tai ei ole saatu otettua vastaan
meidän puolella. Mutta että päästään koko hoitoketjun tasapainoon,
joka on lopullinen tavoite, niin se vaatii jonkin verran aikaa. Se ei ole
ihan helppo asia, mutta se on selkeä tavoite. Uskon siihen, että me
pääsemme siihen.
 

Valtuutettu Puhakka (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kaupunginjohtaja Pajunen on aivan oikeassa, että meillä toimii
jononpurkuprojekti ja se, että sakkomaksut pienenevät, mutta minä
puhuinkin ihmisistä, jotka odottavat hoitopaikkaa.
 
                                          Elikkä se, että meillä on selkeästi vielä, että ... Mielestäni on erittäin
hyvä, että tämä jononpurkuprojekti on ollut ja on edelleen käynnissä,
jossa nimenomaan katsotaan näitä rajapintoja. Mutta se, että tällä
hetkellä joka tapauksessa meillä on selkeä vaje vielä vanhainkoti- ja
tehostetun palveluasumisen paikoista, se vaje on – hyvä
kaupunginjohtaja - olemassa. Sitä ei poista se, että sakkomaksut
pienenevät.
 
                                          Ja niin kuin meillä selkeästi tiedostetaan terveyslautakunnassa ja
sosiaalilautakunnassa, tätä projektia pitää viedä koko ajan rinnalla
eteenpäin. 200 vanhusta on aivan liikaa. Toki tämän kokoisessa
kaupungissa on aina, voidaan puhua muutaman kymmenen ihmisen
jonosta. Kaksi, kolme vuotta sitten tämä jono oli 60 vanhusta. Nyt tämä
jono on aivan samalla tasolla. Meillä oli samaan aikaan viime vuonna
110 vanhusta jonossa ja nyt 130 vanhusta on jonossa sairaaloiden
puolella sosiaalitoimeen. Elikkä tilanne ei ole siltä osin kohentunut.
 
Väitän, että tässä on taustalla pitkäaikainen arviointiharha siitä, että
vanhukset selviytyisivät kotona yksin. Näin ei ole. He tarvitsevat
paikkoja ja niitä tarvitaan lisää.
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Puhakka puhui juuri siitä oleellisemmasta asiasta eli millä
tavalla helsinkiläinen avo- tai palveluasuminen kehittyy.
 
Ja kun niitä asuntojakaan ei päivässä rakenneta tai edes aina
vuodessakaan ja kun on tiedossa tämä meidän väestörakenteemme
hankala kehitys, erityisesti Helsingissä, niin tässä tarvitaan
asuntopoliittisia toimia.
 
                                          Toivon, että tätä ei nähdä Helsingin, tai vain helsinkiläiset eivät joudu
tässä vastuuseen, koska kysymys on alueellisesti haastavasta
tehtävästä. Emmehän me voi olla ainut kunta, joka palveluasumisesta
huolehtii. Ja tässä on se - hyvät ne henkilöt, jotka olette
yhteistyöneuvotteluissa mukana - millä tavalla Espoo, Vantaa ja
Helsinki saadaan sitoutumaan palveluasumiseen, eri tyyppisiin
tehokkaan hoivan ja avohoivankin suhteessa niin, että saamme sille ?
riittävästi. Sitä kautta tämä koko prosessi lähtee liikkeelle, että tämä
ketju kulkee. Mutta oli tärkeätä, että näitä maksuja otettiin. Sitä kautta
paljastuu tämä tilanne, mikä meillä on ollut tällä hetkellä.
 
                                          Toivon, että asuntopoliittisessa ohjelmassa - jossa toivon mukaan
ytyy nyt ylikunnallista potkua - oivalletaan tämä tärkein tämän alueen
haasteista.
 

Valtuutettu Gartz (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Puheenjohtaja.
 
 
                                          On totta, että meillä edelleen on noin 200 vanhusta hoitojonossa
jonottamassa sosiaalitoimen paikoille. Mutta on tapahtunut paljon
myönteistä tämän jonojenpurkuprojektin aikana. Paitsi että HUSin
sakot alenevat, myös jonotusajat ovat alentuneet huomattavasti, jos
vertaa esimerkiksi tilanteeseen vielä puoli vuotta sitten.
 
                                          Muistutan siitä, että meillä on uudessa vanhuspalveluohjelmassa
periaate, jonka mukaan kaupungin tulee supistaa pitkäaikaissairaan-
hoitoa ja siirtää voimavaroja mm. sosiaalitoimen hoivatason palveluihin.
Tämä prosessi on kesken. Tästä puhumme mm. huomenna terveys-
lautakunnan ja sosiaalilautakunnan yhteisessä kokouksessa.
 
Tähän liittyy myös koko tämän vanhuspalvelujen nykyinen rakenne.
Vanhuspalveluohjelmassahan on idea monipuolisesta
vanhustenkeskuksesta. Itse olen entistä vakuuttuneempi siitä, että
meidän pitää käynnistää pilotti mahdollisimman nopeasti. Tässä
tilanteessa, jolloin vanhukset joutuvat siirtymään paikasta toiseen, kun
hoivan ja hoidon tarve muuttuu, tulee aina olemaan jonoja.
Monipuolisessa vanhustenkeskuksessa hoito siirtyy vanhusten luo eikä
päinvastoin.
 
 

Valtuutettu Mäki (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kaupunginjohtaja mainitsi, että nämä ketjut saadaan sujuviksi, ja täällä
puhuttiin paljon erityyppisistä hoitoketjuista ja vanhuksista, jotka
odottavat paikkaa.
 
                                          Mutta tästä unohtui nyt se tärkein asia, että hoitopaikkoihin tarvitaan
henkilöstöä. Henkilöstöä on tällä hetkellä liian vähän ja tämä liian
vähäinen henkilöstö on uupumassa.
 
                                          Eli kaikenlaisilla hoitoketjuilla, HUSin sakkomaksuilla tai niiden
päättymisellä ei pystytä ratkaisemaan tätä koko ajan pahenevaa
ongelmaa.
 

128 §

Esityslistan asia nro 11

MAANHANKINTAMÄÄRÄRAHAN YLITTÄMINEN KIINTEISTÖKAUPAN

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISTÄ VARTEN

 

Ledamoten Oker-Blom

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          En näe, että tässä olisi mahdotonta toteuttaa samankaltaisia
suunnitelmia, vaikka valtio pysyisi omistajana. Vaikuttaa siltä, että 30
milj. euron hinta on suhteellisen korkea.
 
                                          Joten ehdotan, että tämä asia palautetaan valmisteltavaksi siten, että
etuosto-oikeutta ei käytetä, vaan pyritään valtion kanssa saamaan
aikaiseksi samankaltaista suunnittelua alueella.
 
 

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Itse kannatan tämän maanhankintamäärärahan korottamista esitetyllä
30 milj. eurolla ja lunastamisen suorittamista.
 
                                          Täytyy kuitenkin todeta, että tätä samaa maa-aluetta ja lisäksi noin
50 ha siihen liittyvää muuta maa-aluetta tarjottiin kaupungin
ostettavaksi neljä vuotta sitten hintaan 16,5 milj. euroa, eli hinta oli
silloin 13,5 milj. euroa edullisempi ja maa-alue oli yli kaksinkertainen.
On esitetty näkemyksiä, että kaavatilanne oli silloin epävarmempi.
Yleiskaavaehdotus oli kuitenkin valmis ja kaupungillahan oli silloinkin
kaavoitusmonopoli. Eli kaavoitusriskissä ei varmaan ollut suurta eroa.
 
Oston lykkääminen on hidastanut maiden saamista rakentamiseen ja
osaltaan nostanut tonttimaan hintaa. Esittelytekstin mukaan esitetty
hinta on noin 275 euroa k-m2, kokonaisrakennusoikeuden ollessa
110 000 k-m2. Tämän päivän käypä hinta alueella on ehkä noin 800
euroa k-m2 , joten ei kauppaa ihan huonona voi pitää nytkään. Vuonna
2003 rakennusoikeuden käypä hinta alueella oli 650 euroa k-m2, joten
ns. käypien hintojen ja kauppahintojen euromäärien erotus on säilynyt
lähes ennallaan. Maata olisi kuitenkin saatu kaksinkertainen määrä.
 
                                          Mieleen tulee, että samoihin aikoihin käsiteltiin sotaveteraanien
vapaata pysäköimisoikeutta, jonka samainen kaupunginhallitus tyrmäsi,
kun se olisi maksanut 30 000 euroa.
 
Eli kaikki on suhteellista ja ihminen on erehtyväinen.
 

Valtuutettu Ojala

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Harvoin olen valtuutettu Koskisen kanssa niin täysin samaa mieltä kuin
tällä kertaa. Mutta nyt täytyy antaa tunnustus. Siellä myönnettiin virhe.
 
                                          Vuonna 2003 kaupunginhallituksen kokouksessa asia todellakin
palautettiin. Jäsen Otto Lehtipuun esitys oli, että kaupunginhallitus
päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että
ylijäämämaiden sijoitus ratkaistaan erikseen ja selvitetään
vaihtoehtoiset keinot Hakuninmaan ja Honkasuon alueiden saamiseksi
asuinkäyttöön.
 
                                          No niin, nyt tämä asia on sitten kolme vuotta muhinut ja hinta
tuplaantunut ja määräala pienentynyt paljon. Silloinen
kaupunginhallituksen jäsen Jan Vapaavuori kannatti tätä
palautusehdotusta ja siitä äänestettiin sitten kaupunginhallituksen
kokouksessa siten, että vähemmistöön ivät silloinen
kaupunginhallituksen jäsen Hiltunen, jäsenet Kallio, Lindeman ja
Vehviläinen ja äänin 11 – 4 tämä palautus tehtiin. Eli kalliit toverit siellä
oikealla, kalliiksi tuli tämä teidän päätöksenne silloin.
 
                                          Mielenkiintoista tässä asiassa on myöskin se, joka on syytä nyt
huomioida. Me olemme todella kovasti jäljessä asuntotuotannossa ja
erityisesti me olemme jäljessä vuokra-asuntotuotannossa. Silloin
esitys, mikä oli vuonna 2003 pöydällä ... Siis nythän täytyy muistaa,
että tässä lopputuloksessa siis asuntorakentamisen pinta-ala ei muutu,
mutta se mikä muuttuu, Honkasuolle esitettiin vuonna 2003, niin kuin
nytkin, 50 000 k-m2 ja nimenomaan pientalotuotantoon ja niin esitetään
tässä uudessakin, mutta vuonna 2003 Hakuninmaalle oli nimenomaan
hdetty siitä, että sinne esitetään suhteessa 40, 60 myös ara-
tuotantoa. Siellä oli siis ajatuksena, että sinne tosiaan saadaan
myöskin vuokratuotantoa, mutta myös omistusasuntotuotantoa ja nyt
ainoastaan hdetään siitä, että Hakuninmaan osalta ei ole määritelty
tätä. Me emme tiedä eikä taida tulla, näin oletan, koska hinnat ovat
tällä tavalla kivunneet.
 
                                          Eli rakkaat valtuutetut, joskus on se paikka, jolloin kannattaa kantaa
vastuuta ja miettiä, mitä on tullut tehtyä. Nyt ei tietenkään tätä ole
mitään järkeä enää ehdottaa ? vastustaa.
 
Ihmettelen kyllä valtuutettu Oker-Blomin ehdotusta, että tämä asia vie
palautettaisiin, että vieläkö se pitäisi vielä tuplaantua tämä hinta ja
asunnot jäädä rakennuttamatta, että kyllä minä sitten jo helsinkiläisenä
revin kohta hiukset päästäni.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Ensinnä tästä valtion toteuttamisesta.
 
                                          Valtiohan tosiasiassa myi tämän Spondalle ja sitten parkkeerasi sen
tällaiseen pöytälaatikkoyhtiöön, jonka parkkeerauksen me nyt sitten
llä etuostolla ikään kuin korjaamme itsellemme. Jos me ostaisimme
sen sieltä, niin siihen tulisi ylimääräisiä varainsiirtoveroja. Tämä on
taloudellisin tapa, jos se aiotaan kaupungille ottaa.
 
                                          Kysymys, että valtio lähtisi itse sitä toteuttamaan, niin sanoisin, että kun
ne kerran sen jo myivät Spondalle, niin tämä Solidium ei ole ollenkaan
mikään toteutusyhtiö, vaan se on tilapäinen parkkeerausyhtiö. Jos me
emme ota sitä, niin oma arveluni on, että jossain vaiheessa, ehkä
viivytetynkin ajankulun jälkeen se tulisi myyntiin alkuperäisen tavoitteen
mukaan. Valtion ajatus ei ole ollut itse tätä mitenkään kehittää. Ja
silloin se on tuntemattomuudessa, kenen käsiin se lopulta joutuisi.
 
                                          Usein tällaisella uudella raakamaa-alueella kannattaa tontin ostajan
odotella, että alue tulee kypsäksi, jolloin pääsee hyötymään siitä siihen
investoinneista parhaalla tavalla. Näin se saattaisi kyllä viivästyttää
rakentamista, että se joutuisi tuntemattomiin käsiin.
 
                                          Näin ollen uskon, että alueen järkevän toteutuksen kannalta, jossa on
myös tämä yhteistyö Espoon ja Vantaan kanssa - tämähän kuuluu
siihen Kuninkaankolmion alueeseen, joka on ikään kuin pilotti yli rajojen
palvelurakenteen ja muun tekemisessä - että sitäkin maan hallussa olo
kyllä helpottaa.
 
                                          Mitä tulee tähän kaavariskiin, niin itse kuvasin kaavariskin aika
inhorealistisesti silloin kaupunginhallituksessa, mutta silti suosittelin
ostamista tuolloin aikaisemmin. Se kaavariski oli vähän laajempi kuin
täällä nyt on kuvattu, koska Kehä II:n linjaus oli aidosti auki. Jos se olisi
kulkenut maan päällisenä, niin kuin aika vahvat voimat sitä ajoivat, niin
silloin se olisi toteutunut, tämä kaavariski. Se, että Kehä II:lle löytyi
tunneliratkaisu, jota tietysti täytyy ajaa, että se tunneli sinne myös
kaivetaan, niin se on aika uutta kehitystä ja se parantaa näiden kulmien
toteututusmahdollisuuksia. Ns. pitkä tunneli näyttää nyt hyvinkin
mahdolliselta ja edulliselta. Sen päälle silloin voidaan kunnolla näitä
maita rakentaa ja kehittää.
 
                                          Mitä tulee sitten, jotta valtio saisi tässä pyyhkeitä, niin en malta olla
sanomatta, että kyllähän valtio nostattaa seudun hintatasoa sen takia,
että me keskustelemme kaavoitetun maan hinnoista, mitä on
rakennusoikeus, vaikka kaavaa ei ole vielä. Näitähän ei ole
asemakaavoitettu. Muut maanomistajat eivät tähän pysty. Ja nyt kun se
juridiselta statukseltaan on raakamaata, niin sitten kun mennään
lunastuksiin, joita on suhteellisen vähän kuitenkin, niin niissä tilastoissa
valtio nostattaa koko seudulla ja tällä tavoin varsin ikävällä tavalla
vedättää. Tämä hinta on kyllä niin bunkkeroitu oikeudellisesti nyt tällä
parkkeerauksella, että ei kukaan ministerikään pysty, ettei siellä joku
oikeuskansleri uhkaa valtakunnanoikeudella, myydä sitä tappiolla
verrattuna, vaikka hinta on itse valtion ja Spondan välisissä, valtio on
saanut toisaalta osakkeista niistä hinnan ja se on täysin keinotekoinen,
millä näissä eri transaattioissa tämä on tähän vedätetty. Mutta nyt se
on bunkkeroitu niin, että ei ole mitään toivoa saada sitä halvemmalla.
 

Ledamoten Oker-Blom

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kiitän apulaiskaupunginjohtaja Korpista hyvin selkeyttävästä
puheenvuorosta.
 
                                          Siinähän on kyse tosiaankin myös siitä, että valtio myy ikään kuin
itselleen, joka vielä tekee tästä asiasta kummallisempaa.
 
                                          Valtuutettu Ojalalle sen verran, että en tässä vaiheessa tarkoitakaan,
että otetaan asia uudelleen käsiteltäväksi, vaan että tämä jätetään
ostamatta, todetaan, että se juna meni jo ja keskitytään muihin
alueisiin. (Välihuuto!) Niin, tämä on ehdotukseni.
 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Olisin vaan halunnut apulaiskaupunginjohtaja Korpisen puheenvuoron
osalta todeta sen, että varmasti oli näin, että epävarmuuksia oli, mutta
ainahan niitä, emme ole sataprosenttisella varmuudella varmaan
koskaan tehty päätöksiä. Silloin vuonna 2003 kuitenkin esimerkiksi
listatekstissä luki, että Kehä II – yleiskaavaehdotuksessa 2002 – on
esitetty sijoitettavaksi tunneliin.
 
                                          No, en minä nyt halua enempää veistä vääntää haavassa, mutta joka
tapauksessa mielestäni tämä on nyt varmaan opettavaista meille
kaikille. Ennen kaikkea nyt olen huolissani siitä, että kun kalliimmalla
ostetaan, niin merkitseekö sitten tämä sitä, että sitä vähäistäkään
vuokra-asuntotuotantoa ei ole sitten odotettavissa.
 

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Pidän hyvänä tapana tulla tänne valtuuston eteen etenkin, jos aikoo
pitää vähän pidemmän puheenvuoron tai puhua vähän isommasta
asiasta, niin kuin luultavasti nyt teen molempia.
 
                                          Alkuun kuitenkin voin lohduttaa valtuutettu Koskista, että kyllähän se
veteraanien pysäköintiasiakin hoidettiin sitten myöhemmin, että se on
nyt kunnossa, vaikka se maksoikin sen kolmekymmentätuhatta - vai
mitä se maksoikaan.
 
                                          Valtuutettu Ojala muisteli – ihan nimien kanssa – sitä asiaa, joka
listatekstissä on anonyymisti. Eli neljä vuotta sitten kaupunginhallitus
palautti esisopimuksen tästä kaupasta ja tein silloin sen vastaesityksen,
tai palautusesityksen ja se tosiaan keräsi silloin enemmistön taakseen.
Nyt on tietysti jälkiviisaasti helppo tunnustaa, että silloin tehtiin
epäonninen päätös. Tilannearvio oli sillä kertaa väärä. Mutta kyllä
täytyy sen verran puolustautua, että maailma ja myös Malminkartano
oli kovin erilaisia paikkoja, vaikka siitä on vain tämä neljä vuotta aikaa.
Tulevaisuuden ennustaminen on tietysti hankalaa. Ja jos siinä aina
onnistuisi, niin myös kunnallispolitiikka olisi helppoa ja
asuntopolitiikkakin voisi näyttää toisenlaiselta koko seudulla eikä vain
Helsingin osalta.
 
                                          Tässä tietysti valtuutettu Koskisen ansiokkaat hintalaskelmat, esimerkit
hieman lohduttavat, että tässä siis suhdanne on ollut hankala ja
kuitenkin ihan siihen käypään hintaan tai kovimpaan markkinahintaan
ei ssä jouduta menemään, vaan päästään halvemmalla.
 
                                          Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen toisti aika paljon jo siitä mitä itsekin
ajattelin nostaa esiin.
 
                                          Tuo palautusesitys silloin neljä vuotta sitten pohjautui lähinnä kahteen
asiaan, joista ensimmäinen oli sen epäily, että onko tuo hanke silloin
vielä toteutuskelpoinen.
 
                                          Silloinhan nimenomaan tuolla kulmalla oli monta auki olevaa asiaa.
Meillä oli silloin sellainen käsitys, että aika laaja enemmistö ajoi
Malminkartanon täyttömäen laajentamista. Olimme sitten myöhemmin
iloisesti yllättyneitä, että enemmistö olikin kanssamme samaa mieltä
siitä, että täyttömäen laajentaminen tai sen avaaminen ei ole
perusteltua, vaan että kannattaa valita asuntotuotanto. Jos täyttömäen
laajentamiseen olisi menty, niin silloin olisi viety pohja näin laajalta
asuinalueelta ja silloin se kauppa ei olisi ollut perusteltu.
 
                                          Kehä II oli myös murheena silloin jo, lähinnä siltä kannalta, että ensin
todellakin ajettiin – kuten apulaiskaupunginjohtaja Korpinen hyvin
muotoili – vahvojen voimien avulla kaupunkimoottoritietä. Siinäkin on
sitten onneksi kehitys selkiytynyt tämän neljän vuoden aikana.
 
                                          Ja erityisen iso muutos on tapahtunut pääkaupunkiseudun yhteistyössä
tämän ajanjakson kuluessa, eli nyt ollaan päästy lähelle tilannetta,
jossa tuota kaupungin kolkkaa päästään toteuttamaan kolmen
kaupungin yhteistyönä ja päästään todella erilaisin ? suunnitelmin
eteenpäin.
 
                                          Toinen kysymys, jota silloin kaupunginhallituksessa mietittiin, kuten
listateksti kertoo, niin asia oli pari, kolmekin viikkoa pöydällä, kun
kysymys oli varsin hankalasta asiasta.
 
                                          Toinen kysymys, jota silloin mietittiin, oli se, tuleeko kaupungin omistaa
kaikki se maa joka rakennetaan. Siihen myös se palautusesityksen
muotoilu viittasi, jonka valtuutettu Ojala täällä ihan oikein siteerasi.
 
                                          Olen edelleen sitä mieltä, että ei välttämättä aina, että monta kertaa
päästään ihan hyvään tulokseen sillä tavalla, että yksityinen taho toimii
rakennuttajana tai hankkeen toteuttajana ja kaupunki leikkaa sitten
kaavoituksen arvonnousua maankäyttösopimuksella tai jollain muulla
järjestelyllä.
 
                                          Tietysti, kun kysymys oli valtion maista, oli sellainen ehkä toiveikas
käsitys, että valtiollakin olisi asuntopoliittisia intressejä tällä seudulla ja
jos tavoitellaan valtion tukemaa tuotantoa, niin sitä voisi tehdä myös
valtion omistamalle maalle, että sitäkään ei kaupungin sen takia
tarvitsisi välttämättä lunastaa.
 
                                          Mutta kuten jo apulaiskaupunginjohtaja Korpinen totesi, tässä
tapauksessa lunastaminen on järkevää nimenomaan sen takia, et
päästään toteuttamaan niitä suunnitelmia, joita meillä on.
 
                                          Pidän valtuutettu Oker-Blomin esitystä hieman yllättävänä ja se on
toistaiseksi vailla kannatusta eikä se tässäkään puheenvuorossa tule
kannatusta saamaan, päinvastoin. Kyllä kaupunginhallituksen esitys
nyt on perusteltu. Sehän on yksimielinen esitys olkoonkin, että hinta on
valitettavasti toisenlainen kuin neljä vuotta sitten.
 
                                          Palaisin vielä tähän valtion vastuuseen.
 
 
                                          On sääli, että tämän hetkinen asuntoministeri viihtyy kahvion puolella
eikä ole salissa kuuntelemassa, miten asuntopolitiikkaa tulisi seudulla
kehittää, mutta hän saanee valtuuston pöytäkirjan vaikka netistä
luettavakseen ja perehtyy siihen silloin.
 
                                          Meillä oli tuolloin, neljä vuotta sitten, myös ylitoiveikkaaksi osoittautunut
käsitys siitä, että valtiolla oikeasti olisi halua tulla vastaan
asuntopolitiikassa ja että valtio mieluummin luovuttaisi maata sellaiselle
taholle, joka niitä toteuttaa kuin lähtisi keinottelemaan sillä. Tässäkin
tapauksessa Siperia tai Honkasuo on opettanut. Toivottavasti valtio
löytää tässä taas ? johdonmukaisemman linjan. On tosiaan
valitettavaa, että neljän vuoden kehitys on ollut kaupungin kannalta
kielteinen.
 
Mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että nyt esillä oleva päätös on
syytä tehdä esityksen mukaisena.
 

Valtuutettu Koskinen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Ojala itse asiassa sen totesikin, että tässä
yleiskaavaehdotuksessa kun puhuttiin kaavoitusriskistä, niin Kehä II oli
jo merkitty tunneliin.
 
                                          Samalla haluaisin kuitenkin todeta, että rakennusmaata kannattaa kyllä
lähes aina ostaa kun sitä on tarjolla, varsinkin pääkaupunkiseudulla. En
ota kantaa, kuka on ostaja.
 

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kaksi kommenttia valtuutettu Lehtipuun puheenvuoroon.
 
                                          Ensimmäinen koskee ylijäämämaan sijoittamista mahdollisesti
Malminkartanoon.
 
Valtuutettu Lehtipuu totesi puheenvuorossaan, että onneksi muut ovat
tulleet sille linjalle, joka vihreillä jo silloin oli.
 
 
Kyllä siinä oli aikamoista ”viherpesun” makua, koska pitää muistaa, että
Malminkartanon täyttömäen laajentaminen kyllä sitten
kaupunginhallituksessa järkevällä tavalla meni eteenpäin, mutta vielä
ennen kaupunginhallitusta sillä tavalla, että sitä ei lähdetä
laajentamaan, sitä täyttömäkeä, mutta kyllä vihreät olivat vielä
esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa sillä kannalla, että se
jätetään auki, että ei tämä vihreiden linja nyt ole ollut alusta asti niin
selvä kuin valtuutettu Lehtipuu antoi ymmärtää siitä, että vihreät olisivat
jotenkin erityisen voimallisesti olleet tätä täyttömäen laajentamista
vastaan, vaan siinä on kyllä heilunut tuulen mukana kanta.
 
                                          Toinen kommentti liittyy siihen, että kannattaako kaupungin ostaa
maata.
 
                                          Tietysti, jos me haluamme, että kaavoitetulle alueelle tulee myös
kohtuuhintaista vuokra-asumisrakentamista, niin silloin kaupungilla
pitää olla iso rooli maanomistuksessa. Ja aivan, kuten valtuutettu
Koskinen sanoi, että maan ostaminen nyt on ylipäätänsä kannattavaa.
Mutta ennen muuta, jos me haluamme asuntopolitiikkaa tehdä niin, että
on myös kohtuuhintaista vuokra-asumista, niin kyllä silloin kaupungilla
pitää olla se rooli. Jos me annetaan se yksityiselle puolelle, yksityinen
ostaa maat, niin ei yksityisen intressissä ole maalleen tuottaa
kohtuuhintaista asumista, vaan niin isoa voittoa tuottavaa kuin
mahdollista. Sen vuoksi on surullista, jos vihreiden linja on se, ettei ole
väliä, kuka maata omistaa ja kuka sinne rakentaa, koska se tarkoittaa
sitä, että tavoite kohtuuhintaisesta asumisesta karkaa yhä
kauemmaksi.
 

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Lehtipuun puheenvuoroon pari kommenttia. Toinen liittyy
valtion ja kuntien rooliin.
 
                                          Minäkin olen ollut pettynyt vähän siitä valtion roolista, oli hallitus ollut
mikä tahansa. Siellä kuitenkin takana on myös se ongelma, että kunnat
sitten hyödyntävät sen kaavahyödyn valitettavan usein itselleen,
eivätkä tee - niin kuin me toivomme usein - sitten niitä kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja.
 
                                          Ennen edellisiä eduskuntavaaleja olin muutamassa asuntopoliittisessa
ohjelmatilaisuudessa. Siellä vannottiin niin kovasti sen vuokra-
asumisen perään.
 
Kyllä minua taas hämmästyttää, kun tietää, että vain maata
omistamalla pystyy määrittelemään selkeästi sen asuntopoliittisen
linjan sillä alueella, niin miten täällä sitten taas hapuillaan tämän
jälkeen. Juuri niin kuin valtuutettu Arhinmäki sanoi, kun kaupunki ostaa
ja omistaa ja omistaa omaa maataan, silloin sitten niitä asuntopoliittisia
toimia on huomattavasti väljempi, niitä voi suunnitella huomattavasti
väljemmin kuin silloin, kun se tehdään vieraalle maalle.
 
                                          Meillä on jatkossa valtava haaste – niin kuin Kauppakamarikin täällä
toivoi – tuottaa niitä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Toivon mukaan
nyt ymmärretään se, että nimenomaan maan omistaminen, joka maan
omistaminen on erittäin arvokasta, sitä kannattaa tehdä ja olla
aktiivinen aina siinä vaiheessa, kun maita, joita on aika harvassa enää
Helsingin alueella, vapautuu.
 

Ledamoten Oker-Blom (replik)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Lehtipuu totesi hyvin sen, mitä ajoin takaa, vaikka ei tukenut
tätä minun ehdotustani. Hän otti hyvin kuitenkin esille sen keskeisen
seikan, että se on hyvin ikävää, jos emme voi valtion kanssa
suunnitella näitä alueita, jos ei valtio ole tässä luotettava kumppani ja
riippumatta, mistä alueista puhutaan, Sipoosta lähtien.
 
Totta kai pitää lähteä siitä, että Helsingin ja valtion välinen suhde pitää
olla kunnossa ja intressit luulisi olevan aika samankaltaiset eli se, että
saadaan tarpeeksi asuntoja ja juuri sopiville paikoille niin, että tämä
alue kehittyy. Se, että nyt ruvetaan vertaamaan Sipoota ja tätä, niin se
on mielestäni liioittelua. Kysymys on kuitenkin siitä, että se on hyvin
harmillista, jos valtio ei ymmärrä tätä, että valtiokin voisi jäädä sinne
omistajaksi ja saataisiin ehkä yhdessä aikaiseksi saman lopputuloksen
tässä asiassa.
 
                                          Lisäksi toteaisin sen, että minä en ole mitenkään täällä kritisoimassa
niitä, jotka silloin esittivät palautusta vuonna 2003, koska ei voi kukaan
sitä tietää, mihin suuntaan hinnat kehittyvät. Ja se, että joku ehdottaa
palautusta ja se menee näin, niin sellaista sattuu. Kysymys on siitä,
että ensinnäkin ei tiedä, mihin suuntaan hinnat ovat menossa. Elämä
olisi hyvin helppoa ja kaikki me olisimme hyvin rikkaita, jos aina tietäisi,
mihin suuntaan hinnat ovat menossa.
 
 
Silti nyt on varmaan syytä miettiä, ovatko nyt jälleen hinnat menossa
ylös vai alas vai pysyvätkö samalla tasolla ja lisäksi syytä miettiä sitä,
että Helsinki rakentaa tällä hetkellä enemmän kuin ehkä koskaan
aikaisemmin yhtä aikaa. Onko juuri nyt oikea aika ostaa kuitenkin
kohtuullisen korkealla hinnalla ...
 

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Lehtipuu (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Aloitan käänteisessä järjestyksessä.
 
                                          Valtuutettu Oker-Blom kaipasi valtiota tähän mukaan.
 
                                          Valitettavasti se tilanne nyt on päässyt siihen, että kun valtio katsoi
ilmeisesti puhelinluettelosta vastaanottajia näille maille, niin ne olivat
oikean kirjaimen kohdalla, mutta kaupungin sijasta löysi sieltä
kapitalistin ja se on menetetty jo, tämä mahdollisuus kaupungin ja
valtion kumppanuuteen tältä osin. Eli nyt esillä oleva ehdotus on ainoa
mahdollinen, jossa päästään enää eteenpäin.
 
                                          Valtuutettu Arhinmäki epäili, että vastustaisin jotenkin sitä, että
kaupungin maille rakennettaisiin tai että haluaisin, että kaupungin rooli
olisi pienempi maanomistuksessa.
 
                                          En sitä suinkaan tarkoittanut, vaan ajoin takaa sitä, että vaikka
kaupungin omistaminen on hyvä pääsääntö, niin siitä voi olla joitakin
poikkeuksia ja tosiaan se tilannearvio neljä vuotta sitten oli ehkä siltäkin
osalta hätiköity. Mutta sellainen siinä nyt klausuuli silloin oli.
 
                                          Ja sen sijaan, mitä tässä nyt sekä valtuutettu Bryggare että valtuutettu
Arhinmäki puhuivat vuokra-asuntotuotannosta, niin siitä on helppo olla
hyvin samaa mieltä. Eli kyllä vuokra-asuntotuotantoa
kokonaisuudessaan pitää edistää. Siitäkin voidaan tietysti sitten
varmaan viimeistään maankäyttö ja asumisohjelman yhteydessä
keskustella, että mitkä ovat niitten vuokra-asuntojen tarkat
sijoitusalueet ja kuinka suuri osuus kunkin alueen asuntokannasta tulee
olla vuokra-asuntoja. Mutta tähän varmaan palaamme tovereitten
kanssa tuonnempana.
 

Valtuutettu Anttila

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          On pakko jollakin tavalla reagoida sekä valtuutettujen Oker-Blomin että
Lehtipuun puheenvuoroihin, etteikö olisi ollut tietoa.
 
                                          Ensinnäkin:
 
                                          Jätetään ostamatta valtion maat, jossa yleiskaavassa Honkasuon
alueelle on kaavoitettu suunniteltu 2 000 asukkaan kaupunkimaista
pientaloasumista, Hakuninmaa, jossa on osayleiskaava valmiina, 5 000
asukasta, ihan keskeisiä Helsingin asuntopoliittisia kysymyksiä, jotka
olivat jo tällöin, kun kaupunginhallituksen enemmistö teki tämän
päätöksen, tiedossa.
 
                                          Näin ollen mielestäni olisi jotenkin rehellisempää kuitenkin myöntää,
että rehellisesti olimme sitä mieltä, että ei pidä kaupungin hankkia
maata omistukseensa ja sillä siisti.
 
                                          Näin ollen en myöskään voi hyväksyä tätä, mitä valtuutettu Lehtipuu,
taikka haluan korjata valtuutettu Lehtipuun käsityksen tästä
Malminkartanon täyttömäestä.
 
Sehän oli nimenomaan apulaiskaupunginjohtaja Sauri, joka teki tätä
työtä virkatehtäviensä mukaisesti, mihin sijoitetaan jätemaat ja
kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa – aivan oikein, niin kuin
valtuutettu Arhinmäki totesi – ei suinkaan vihreät tehneet tätä esitystä,
vaan sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto tuki. Näin ollen – juuri niin
kuin valtuutettu Arhinmäki totesi – vihreät pitkin hampain sitten
totesivat, että ollaan mukana tässä sitten kuitenkin ja ajetaan sitä, että
aina eivät kaikki asiat, joista haluaa kunnian itsellensä ottaa, suinkaan
ole vihreiden puolelta tulossa, että sillä toivoisin, että joskus todettaisiin
tämä asioiden oikea luonne. Näin ollen
kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto ohjasi myöskin
kaupunginhallituksen keskustelua ja käsittelyä.
 
                                          Malminkartanon täyttömäen kohdalla demarit ovat olleet alusta lähtien
sitä mieltä, että ei pidä tuhlata Malminkartanoa kahden, kolmen vuoksi
ajaksi, kun ei ole pysyvästä tilanteesta kuitenkaan kysymys, selkeästi
hyvä asuinalue, joka on lähellä Honkasuota kaiken lisäksi.
 
                                          Ja sitten, mikä oli tilanne Honkasuon tunnelirakentamisen kohdalla, oli
aivan juuri niin kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpinen sanoi.
 
 
                                          Helsinki on nimenomaan edellyttänyt jo yleiskaavavalmistelussa, että
pitkä tunneli on se, joka tulee. Sillä edellytyksellä me annoimme
esimerkiksi Helsingin edustajat siihen työryhmään, jotka nyt ovat
onnistuneet sitten saamaan tämän kolmen kaupungin yhteisen
näkemyksen yhdessä Uudenmaan tiepiirin kanssa, että pitkä tunneli,
joka alittaa Honkasuon ja sitä kautta varmistaa tämän Helsingin
maankäytön tavoitteen.
 
                                          Sitten vielä lopuksi toteaisin tähän, että mikä on VR, mikä on valtion
rooli tässä, kun valtuutettu Lehtipuu peräänkuulutti valtion intressiä olla
rakennuttajana.
 
                                          Kun oli VR:n konepaja-alue, joka on lähellä ydinkeskustaa itäisessä
kantakaupungissa, olisin kyllä toivonut, että Helsingin kaupunki olisi
nimenomaan sen alueen hankkinut itsellensä. Siinä ei onnistuttu. En
muista ihan tarkkaan sitä historiaa, minkä takia kaupunki ei ostanut
VR:n konepaja-aluetta, vaan antoi valtion edelleenkin pitää sitä. Ehkä
uskottiin silloinkin, että VR:llä eli valtiolla on rakentamisintressi, vaan ei
ollut. VR myi sen YIT:lle, joka yritti saada siihen sen jälkeen, kun tä
maanomistusoikeus oli siirtynyt YIT:lle, huomattavasti tehokkaampaa
rakennusoikeutta kuin mitä sitten lautakunta esimerkiksi hyväksyi. Me
palautimme sen ja totesimme, että kaupunkikuvalliset asiat joka
tapauksessa ratkaisevat enemmän kuin YIT:n ahneus. Tämä oli se
valtion halukkuus toimia rakennuttajana, mitä itsekin joskus kyllä olen
toivonut, että VR tai valtio voisi omilla maillaan toimia yhdessä kunnan
kanssa rakennuttajana, huolehtia sillä tavalla asukkaiden
asuntotarpeista ja ehkä syntyisi myöskin enemmän sosiaalista
asuntotuotantoa kuin mitä tällä hetkellä on. Kun kaupunki omilla
maillaan rakennuttaa, tuntuu siltä, että enemmistövoimat Helsingissä
huolehtii enemmän vapaarahoitteisesta ja hitas-asumisesta kuin
konsanaan vuokra- ja sosiaalisesta asuntotuotannosta.
 

Ledamoten Dahlberg

 
                                          Ärade ordförande, bästa fullmäktige. Hyvät valtuutetut.
 
Jag ska börja med att säga att jag nog understöder fullmäktigeledamot
Oker-Bloms förslag att vi inte skall köpa det här området. Jag undrar är
det månne Drumsö som spökar hela tiden, vetskapen om att det var i
tiden ett dåligt beslut att inte köpa Drumsö, som gör att man
nödvändigtvis, att staden ska äga all mark som ska byggas bostäder
på.
 
 
Drumsö har kunnat byggas till en trivsam och populär stadsdel, en stad
i staden, också med privat markägande eller kanske just därför. Det är
en myt att bara kommunalt ägt och kommunalt köpt ger gott resultat. Vi
har områden dessutom att bygga på för många år framåt. Busholmen
är inte ens påbörjat, Ärtholmen väntar, Eirastranden växer sakta fram,
hela området kring Fiskehamnen, alla de här strandområdena, vi har
Degerö, Mellersta Böle... Ingenting av det där har egentligen hänt
någonting ännu med. Men det är många som är tydligen väldigt
intresserade av att höra om bostadsbyggandet här.
 
Med nuvarande byggtakt brådskar inte det aktuella området, som vi har
nu i det här ärendet. Musikhusgropen är ett exempel på att
byggherrarna inte har ont om arbete på annat håll just nu. Det ska vara
ekonomi också i byggandet. Om vi vill ha hyresbostäder till vettigt pris,
då ska vi inte i första hand låta staten höja priset på tomtmarken, då blir
bostäderna dyrare än det som s.k. vanligt folk har råd med. Det är ju
helt naturligt.
 
Staden har planerat det aktuella området för bostadsbyggen. Staten
äger området och statens bolag köper det. Prissättningen kan vara
vilka Kalle Anka pengar som helst, det kostar ju inte staten någonting.
Man tar ur vänster ficka och för den till höger ficka, i det här fallet trettio
miljoner euro och dessutom så handlar det om trettio miljoner euro
plus... plus vad då? Eftersom köparen skall sanera marken, om detta
måste göras, vilket vi har sett att i de flesta fall nuförtiden är fallet, låt
då staten göra det, varför ska vi sätta ytterligare pengar på det. Staten
eller statsministern har kritiserat Helsingfors för att det byggs för litet
bostäder. Så låt då staten visa att staten själv har viljan att delta i
lösandet av bostadsproblematiken i Helsingfors. Bostadsministern är
så att säga en av oss, en här från fullmäktige. Så vi har för första
gången så att säga raka rör rätt till staten. Nu om någonsin borde
Helsingfors röst kunna bli hörd också inom Kapiteeli. Ansvaret är också
statens för bostäderna, ingalunda bara vårt. Det är inte bara vi som ska
betala priset för det.
 
                                          (Puheenjohtajan välikysymys.)
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Ihmettelen hyvin paljon valtuutettujen Oker-Blomin ja Dahlbergin
esitystä ja puheenvuoroja. Hallituspuolueen edustajina he hyvin
tietävät, että valtiolla ei ole minkäänlaista aikomusta ryhtyä
rakentamaan varsinkaan vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle.
 
                                          Täällä on aiheellisesti korostettu kaupungin oman tonttimaan
omistuksen merkitystä.
 
                                          Yhdyn tähän näkökohtaan.
 
                                          Mutta epäilen hieman niitä puheenvuoroja, joissa on nähty tonttimaan
omistus ikään kuin ratkaisuna myös vuokra-asuntotuotannon
lisäämisen tarpeisiin Helsingissä. Totta kai kaupungin oma tonttimaan
omistus antaa siihen mahdollisuuksia, mutta se ei ole riittävä ehto.
Esimerkiksi tänä vuonna Helsingissä valmistuu vuokra-asuntoja vain 45
kpl. Ensi vuodelle on suunnitelmissa yksi kohde, 80 asuntoa.
Yksityisillä rakennuttajilla ei ole suunnitelmissaan yhtään ainoata
vuokra-asuntotuotantokohdetta Helsingissä, ei yhtään ainoata
yksityisten rakennuttajien vuokra-asuntokohdetta ole missään
suunnitelmissa.
 
                                          Eli mielestäni meidän on syytä palata asunto-ohjelman käsittelyn
yhteydessä myös niihin keinoihin, joita kaupunki voi käyttää siihen, että
tonttimaata, jota itse omistetaan, myöskin rakennettaisiin niin, että
sinne tulisi vuokra-asuntoja. Helsinki tarvitsee oman rakennusyksikön,
ei vain asuntotuotantotoimiston, vaan myös rakennusyksikön.
 

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          En kannata palautusta. Seuraavalla kerralla hinta saattaisi olla 50 milj.
euroa, kun se olisi täällä esillä, että kiireesti pitäisi ostaa.
 
                                          Sen verran näistä vuokra-asunnoista voisin todeta, että herra
”casagrande” rakentaa Tapanilassa kolmeakymmentä vuokra-asuntoa
paraikaa, että kyllä niitä muutkin tekevät.
 

Ledamoten Dahlberg

 
                                          Ärade ordförande.
 
Egentligen var ledamoten Oker-Bloms avsikt att begära att ärendet
skulle förkastat. Det blev en felsägning från hans sida. Jag stödde
alltså egentligen ett förkastande, men hur som helst.
 
                                          Valtuutettu Hakaselle, joka nyt ihmettelee kovasti tätä asiaa ja sanoo,
että meidän pitäisi, että me varsin hyvin tiedämme, ettei valtiolla ole
minkäänlaisia aikeita rakentaa asuntoja.
 
                                          Emmehän me sitä odotakaan, että valtio itse rakentaisi asuntoja, mutta
valtio voisi myydä tällä kovalla hinnalla tämän alueen jollekin
rakennusfirmalle. Siitähän tässä on kysymys. Se on kumma, että aina
kun tulee vasemmistolta jonkinnäköinen kommentti näistä asioista, niin
se koskee aina sitä, että valtion tai kunnan pitää kaiken rakentaa ja
kaiken hoitaa ja silloin se tulee hyvin hoidetuksi ja muuten aivan kuin ei
privaattipuoli pystyisi tekemään yhtään mitään tässä maassa ja
kuitenkin on yksityisyrittäjät, jotka ovat kuitenkin pitäneet rattaat
rullaamassa. Ei kaikkea voida vain veronmaksajien piikkiin laittaa.
 
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kommenttina valtuutetuille Koskiselle ja Dahlbergille:
 
                                          Toistan, että yksityisillä rakennuttajilla ei ole suunnitelmissa uusia
vuokra-asuntotuotantokohteita. Tämä on tieto, jonka itse sain
asuntotuotantotoimistosta.
 
Ja tuskin niillä 35:llä nyt rakenteilla olevalla asunnolla kannattaa kovin
paljon leveillä, jos puhutaan Helsingin vuokra-asuntopulasta.
Kaupungin asuntojonossa on 15 000 hakijaa, josta 10 000 yksinäisiä
asujia. Nyt puhutaan siis aivan eri mittakaavan kysymyksistä.
 
Tähän ongelmaan tarvitaan todella ratkaisuja. Uskoisin, että kaupungin
oma rakennusyksikkö olisi sellainen keino, jolla voitaisiin vaikuttaa
siihen, että pystyttäisiin jotenkin kontrolloimaan jatkuvasti kasvavaa
rakennuskustannusten hintatasoa.
 

Valtuutettu Bryggare

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Haluan vielä, vaikka ryöpytettiin valtuutettu Lehtipuuta väärästä
arviosta ja hän kävi tunnustamassa, että tuli tehtyä väärin, kiittää siitä,
että hän sen teki. Sen sijaan en ole vielä kuullut kokoomuksen ryhmän
arviota tästä asiasta, miten siellä suunnalla arvioidaan tällaista
politiikkaa.
 
Kun ennen eduskuntavaaleja käytiin keskustelua asuntopolitiikasta, niin
yhdessä rintamassa kuulutettiin vuokra-asumisen perään tiukasti ja
sitouduttiin siihen. Toki se tullaan näkemään jatkossa, kun teemme sitä
yhteistä asunto-ohjelmaa, että millä tavalla siihen sitoudutaan aidosti.
 
                                          Mutta olisi kyllä kiva joskus kuulla aidosti myös se puhujapöntöstä, että
miten näissä tällaisissa arvioissa ollaan. Ollaanko vaan hiljaa ja sitä
kautta yritetään vaieta virheestä vai uskalletaanko tunnustaa, että
välillä kaikki mene putkeen.
 
 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kun kokoomuksen puolella oli aika tyhjää, kun tätä keskustelua käytiin
täällä aika vilkkaasti, niin minä nyt sitten vielä toistan sen, jonka kyllä
valtuutettu Koskinen hyvin kuuli. Hän hyvin rehellisen puheenvuoron
täällä käyttikin. Kehuin siitä. Mutta muille kokoomuslaisille, että kalliit
toverit oikealla, että vuonna 2003, jos olisi tehty toisenlainen päätös,
olisi säästetty puolet tästä summasta ja saatu lähes puolet suurempi
maa-alue. Mutta parempi myöhään, kun ei koskaan, vaikka vähän
kalliimmalla tulee. Se, mitä valtuutettu Bryggare sanoi, niin toivottavasti
tämä nyt on opiksi.
 
Se, mikä tässä nyt ainakin menetettiin paitsi aikaa, niin menetetään
ilmeisesti myöskin vuokra-asuntoja, joita silloin piti tulla, niin alueelle ei
tule, Hakuninmaalle, niin kuin oli kaavailtu.
 

Valtuutettu Soininvaara

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Me voimme tietysti loputtomiin keskustella täällä siitä, kuka on tehnyt
minkäkinlaisia väärinarvioita. Se on tietysti kiistatonta, että jos silloin
olisi tehty toisin, nyt olisi parempi tilanne, mutta siitä voidaan
keskustella, mikä se päätöksentekotilanne silloin oli ja mikä ei.
 
                                          Tärkein asia tässä on kokonaan unohtunut, se, että näin tämä
varsinainen konna on valtio sen takia, ettei missään muussa
eurooppalaisessa maassa valtio harrasta maankeinottelua, niin kuin
suurkaupunkien kaupunkimaalla.
 
                                          Käytin tämän puheenvuoron lähinnä sen takia, että havaitsin
valtiovallan juuri saapuneen saliin ja varmaan huolellisesti kuuntelee.
 
Sen takia ? Senkaltainen asuntopolitiikka, jossa valtio nostaa maan
hintaa omilla kaupoillaan, joka saa aikaan sen, että myös lunastettavan
maan hinta nousee siinä samalla, niin se on mielestäni
ennenkuulumatonta.
 

129 §

Esityslistan asia nro 12

KALLION TONTIN 305/4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11629)

 

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Sivulla 27 mainittu sopimus on allekirjoitettu 8.5.2007.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.
 
                                          Ihan näin lyhyesti:
 
                                          Ilahdutti erittäin paljon tämä asia 12, Kallion muutos, varsinkin se, et
sivulla 24 mainitaan - ruotsinkielisessä versiossa - että ”Huset skall ha
sadeltak”.
 
On hienoa, että vihdoinkin katsotaan sitä katumiljöötä, joka on jo
olemassa ja katsotaan, että uudisrakennus suunnitellaan siihen niin,
että se sopii ja että siinä on myös huomioitu kestävät muodot eli se,
että talossa on oikeasti katto, saman mallinen katto, joka on ilmeisesti
myös näissä ympäröivissä taloissa.
 
                                          Toivottavasti saadaan myös muuhun kaupunkiin tätä hyvää käytäntöä
nyt ulotettua niin, että tulevassakin suunnittelussa katsotaan
kaupunkikuvaa, sitä ympäröivää kaupunkikuvaa, joka on vanhempaa
kuin 1960-luvun jälkeen rakennettua ja että uskalletaan tehdä sellaisia
ratkaisuja, jotka oikeasti sopivat ja ovat kestävän kehityksen mukaisia
niin, että muodot myös vastaavat sitä mikä Suomessa on järkevää
kattorakentamista.
 
                                          Kiitos tästä. Tack.
 

130 §

Esityslistan asia nro 13

 

HERMANNIN TONTTIEN 21658/13 JA 21001/1 JA 2 SEKÄ KATU- YM.

ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11535)

 

Valtuutettu Miettinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kyseessä oleva asemakaavan muuttaminen toisi kaksi melko suurta
muutosta Pohjois-Hermannin pienehkölle asuinalueelle.
 
                                          Hermannin rantatielle tulevat muutokset ovat kannatettavia. Erityisesti
lumenkaatopaikan siirtäminen Kyläsaareen olisi merkittävä parannus
alueelle sekä liikenteen että hajuhaittojen vähentämiseksi. Uudet asuin-
ja toimistorakennukset rajaisivat aluetta selkeästi Hermannin rantatien
suuntaan.
 
                                          Toinen muutos, jonka kaavamuutos toisi tullessaan, on saanut
asukkailta runsaasti kielteistä palautetta. Alueelle haluttaisiin kaavoittaa
tontti kolmelle kaupunkipientalolle. Osa tontista sijaitsee kuitenkin
jyrkässä pohjoisrinteessä, joka on erittäin suosittu pulkkamäki ja
kiipeilykallio.
 
                                          Kaavamuutosta on muutettu asukkailta tulleen palautteen vuoksi siten,
että tontin raja on siirretty niin, että pulkkamäki muka säilyisi. Mutta kun
käy paikalla katsomassa ja vertaa tilannetta esityslistan liitteenä
olevaan karttaan, voi todeta, että varsinainen mäki jäisi edelleen
laitimmaisen rakennuksen alle ja reunoille jäisi vain möykkyinen
kallioalue, jota on hankala laskea pulkalla. Lisäksi suunnitelmassa on
merkintä siitä, että tonteille johdetaan tie juuri tämän kallioalueen
alapuolelta. Pulkkailu tulisi näin hengenvaaralliseksi.
 
                                          Lasten arkiliikunnan ja pihaleikkien kannalta on erittäin tärkeää, että
kodin lähellä on paljon erilaisia paikkoja, jotka houkuttelevat ulos
pleikkarin ja tietokoneen ääreltä. Myös läheiselle päiväkodille mäki on
rkeä retkikohde.
 
Syyksi näiden pientalojen rakentamiselle mainitaan se, että alueen
yksipuolista rakennuskantaa saadaan monipuolisemmaksi ja alueen
imagoa kohotettua. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että
monimuotoinen kaupunkiluonto on huomattavasti tärkeämpi imagovaltti
Pohjois-Hermannissa kuin muutama, vaikkakin upea pientalo
kerrostaloalueen keskellä.
 
                                          Tämän vuoksi ehdotan, että asia palautetaan uudelleen
valmisteltavaksi siten, että kaupunkipientalot sijoitetaan niin, että lasten
pulkkamäki säilyy kunnollisena ja turvallisena.
 

Valtuutettu Hellström

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaavaa ei pitäisi tällaisena
toteuttaa. Esitin kaupunginhallituksessa sen palautusta. Nyt olen siinä
käsityksessä, että palautus ei tässä salissa menisi läpi, joten yritän
saada tästä kaavasta muutamalla ponnella hieman parempaa, josko
muillakin valtuutetuilla olisi ymmärrystä tämän todella tärkeän
pulkkamäen suhteen.
 
                                          Tässähän olisi ollut mahdollista jättää hyvinkin 260 k-m2 rakentamatta
kaikkineen noin 4 500 k-m2:stä, jolloin mäki olisi säästynyt käytännössä
kokonaisuudessaan. Mutta siihen nyt ei sitten ollut valmiuksia kaikilla
muilla.
 
                                          Kuitenkin tämä mäki on todella tärkeä, kesällä kiipeilyssä ja talvella
pulkkamäkenä. Kokonaisuuden kannalta tämän virkistysalueen arvo on
mielestäni suurempi kuin yhden tai kahden perheen asunto tässä
yhteydessä.
 
                                          Erittäin ikävää tässä on se, että tällä hetkellä täällä puistossa on
suojeltu rakennus, joka sinne jää, jolla ei ole yhtään parkkipaikkaa eikä
myöskään ajoyhteyttä tontilleen. Sitten kuitenkin näille nyt uusille
tuleville asunnoille täytyy rakentaa parkkiluola maan alle ja ajoyhteys
puiston halki.
 
                                          Mielestäni kun rakennetaan puistoon, hyvin olisi voinut ajatella, että on
varmasti sellaisia ihmisiä, jotka hyvin mielellään ottaisivat asunnon
llaiselta paikalta ja tyytyisivät siihen, että autopaikat ovat sitten
Hermannin rantatien varressa eikä talon vieressä.
 
                                          Kuitenkin tätä on parannettu siten, että mäelle on jäänyt enemmän
tilaa, mikä on ihan hyvä asia. Mutta tässä on nyt pari asiaa tässä
haivainnekuvassa, joka tietysti on vain havainnekuva eikä sitova.
Puiston alalaitaan on laitettu puurivi, jollaista sinne ei nyt ainakaan
pitäisi mennä laittamaan, johon voi törmäillä. Lisäksi tontin kulma on
ihan siinä pulkkamäen alalaidassa. Mäen turvallisuuteen vaikuttaa
paljon, millä lailla tontti aidataan. Mielestäni sitä ei pitäisi aidata
ainakaan metallisilla tai betonisilla rakenteilla tai kivirakenteilla, vaan
pikemminkin pensasaidalla, että jos siihen sattuu törmäämään, niin ei
satu kohtuuttomia vahinkoja.
 
                                          Sen takia esitän ponnen, eli
 
                                          kaupunginvaltuusto edellyttää, että puistosuunnittelu ja a-
tontin aitaus toteutetaan siten, että pulkkamäen
käyttömahdollisuuksia heikennetään mahdollisimman
vähän.
 
                                          Sitten toisaalta, koska nyt on niin, että näihin pientaloihin ajetaan sitä
pulkkamäen alalaitaa ja nyt jo kaavamääräyksissä on esitetty, että
Violanpuiston itälaidan pää Saarenkatua suljetaan pollareilla tai
avattavilla puomeilla, jotta ei ole läpiajoliikennettä, niin mielestäni myös
se toinen pää voitaisiin rajoittaa porteilla kulku siten, että autot eivät
ainakaan kohtuuttoman kovaa aja siitä mäen ali ja puiston halki.
 
                                          Joten esitän toisen ponnen:
 
                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Saarenkadun
autoliikenteen rajoittamiseksi myös puiston länsilaitaan
sijoitetaan avattavat portit.
 
                                          Ei olisi mitenkään kohtuutonta, että nämä puistoon hyvälle paikalle
muuttavat voivat autoa ajaessaan käydä avaamassa yhden portin
lasten turvallisuuden nimissä.
 

Valtuutettu Helistö

 
                                          Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kannatan molempia valtuutettu Hellströmin esittämiä ponsia.
 
                                          Vielä tuosta jälkimmäisestä ponnesta:
 
                                          Rohkaisisin muitakin valtuutettuja sen hyväksymään, sillä nyt jo
asemakaavassa ollaan rakentamassa yhtä porttia Saarenkadulle, jotta
Saarenkadun läpiajo olisi mahdollisimman hankalaa.
 
 
                                          Asukkaiden kannalta on aivan sama, onko Saarenkadun molemmissa
päissä portit tai vain toisessa reunassa portti. Asukas asunnostaan
poistuessaan autolla tai sinne palatessaan joutuu joka tapauksessa
avaamaan sen portin, ei kahta kertaa, vaan vain yhden kerran. Siinä
mielessä valtuutettu Hellströmin ponnessa esittämän toisen portin
lisääminen ei vaikeuta asukkaiden liikkumista lainkaan, mutta
nimenomaan vaikeuttaa tarpeeksi Saarenkadun läpiajoa.
 
                                          Toivon, että muutkin poliittiset ryhmät huomaavat tämän toisen ponnen
nerokkuuden.
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tässä on jo seikkaperäisesti käyty tätä asiaa lävitse. Se mikä on tietysti
harmittavaista, että kun tässä on tätä muutosta tehty pulkkamäen
saamiseksi paremmin tai jättämiseksi sille alueelle, niin muutos ei
kuitenkaan ole ollut tyydyttävä elikkä se, että se ei ole tarpeeksi
säilymässä.
 
                                          Tämä on ihan periaatteellinen kysymys tällaisilla kaupunkialueilla, että
säilytetään, vaikka ne tuntuisivat kokonaisuutena ja isoissa
mittasuhteissa pieniltä alueilta, mutta ne ovat asukkaiden kannalta
äärimmäisen tärkeitä. Ajatellen tätäkin aluetta, niin yksi pulkkamäki,
vaikka se saattaa tuntua kokonaisen kaupunkisuunnittelun kannalta
pieneltä asialta, mutta asukkaiden viihtyvyyden ja lähiympäristön
kannalta se on erittäin merkittävä.
 
                                          Olen tässä ihan kääntymässä samoille linjoille, että kun tuskinpa
valtuusto palauttaa tätä asiaa uudelleen valmisteltavaksi, elikkä
kannatan valtuutettu Hellströmin esittämiä ponsia, joilla voitaisiin tätä
tilannetta kohentaa asukkaiden kannalta.
 
 

Valtuutettu Anttila

 
                                          Kiitoksia. Se oli hyvä neuvo. Opettajan taidot ovat unohtuneet vähäsen.
Hyvä.
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Minusta tuntuu, että tämä asia on nyt pikkuisen hakusessa.
(Välihuuto!) Kalvo on ihan oikein päin. On joo.
 
                                          Tässä on tämä suunnittelualue. Täällä on Sörkan vankila, että sillä
tavalla. Ja täällä on Villanpuistoa, että ... (Välihuuto!) Joo. Okei. Mutta
varmaan ... Eikö se näin päin ollut ihan hyvä? .... Jos ette ymmärrä
stä, niin sitten ette ole ymmärtäneet koko asiaa, jota olen koko ajan
epäillytkin vähäsen, että ...
 
                                          Mutta joka tapauksessa tässä on 2002 voimassa oleva kaava, joka
htee siitä, että tähän oli suunniteltu ... Tässä on tämä koko
pulkkamäki, josta nyt on kovasti keskusteltu. Se on tässä näin. Viisi
vuotta vanhassa kaavassa on kaavoitettu tähän nuorisotiloja
sosiaaliviraston käyttöön. Ja kun sosiaalivirasto sitten ilmoitti, että heillä
ei ole kuitenkaan näihin tiloihin tai tähän rakennukseen tarvetta, niin
silloin kaupunki päätti, että sitä asemakaavallista rakennusoikeutta
kuitenkin kannattaa käyttää. Viisi vuotta sitten, kun tätä kaavaa on
käsitelty, asukkaat ovat täysin hyväksyneet sen, että koko mäki jää,
kaikkine pulkkamäkineen jää tuon rakennuksen alle. Näin ollen se
tilanne, joka nyt on tässä valtuustossa hyväksyttävänä olevassa
kaavassa, on huomattavasti suurempi parannus siihen voimassa
olevaan kaavaan, joka on vain viisi vuotta vanha, viimeisin. Siinä on
1992 ja 2002 käsitellyt kaavat.
 
                                          Paikalla on olemassa suojeltu rakennus, joka on omavaltaisesti ottanut
itsellensä ison pihapiirin ja aidannut sen. Se ulottuu melkein
pulkkamäkeen taikka tähän. Pulkkamäkihän kulkee tässä kohtaa suurin
piirtein. Ja tässä rakennuksessa, suojellussa rakennuksessa – se on
kaupungin omistuksessa – on iso pihapiiri.
 
                                          Ja nyt tässä kaavassa, joka on valtuuston käsittelyssä, on tilannetta
parannettu huomattavasti. Täytyy muistaa, että – niin kuin esityslistasta
näkyy – lautakunta palautti tämän asian ja siitä on paljon keskusteltu
asukkaiden kanssa. Minä olen ollut useissa eri asukastilaisuuksissa ja
niin ovat olleet muutkin lautakunnan jäsenet.
 
 
                                          Tosiasiallinen tilanne on se, että tämä suojeltu rakennus, niin sen
pihapiiriin on tullut tämä toinen, oikeastaan nämä kaksi rakennusta ja
pulkkamäki - joka tässä menee suurin piirtein näin - kun viimeisessä
asukastilaisuudessa olimme, niin sen jälkeenkin 10 m siirrettiin tätä
vasemmalla olevaa rakennusta eteenpäin ja samalla pienennettiin
rakennusoikeutta, jotta voidaan vielä paremmin turvata pulkkamäen
säilyminen ja samalla myöskin katkaistiin tämä. Tällä hetkellähän tässä
on olemassa läpiajoliikenne huolimatta siitä, että näille, tällä talolla ei
ole siihen mitään tarvetta. Violanpuisto säilyy entisellään. Päinvastoin,
se parannetaan tässä yhteydessä. Tänne pannaan sulku ja tonteille ajo
on ainoastaan näille kahdelle talolle tässä ja sitten tälle yhdelle tässä ja
se on koko se liikenne, mikä sillä alueella on. Pulkkamäen tarve tulee
erittäin hyvin. Jos kaikki, me, jotka olemme käyneet siellä lukemattomia
kertoja, tiedämme, että tuohon kohtaan saa vaikka kymmenen
pulkkamäkeä. Viimeisessä tilaisuudessa, joka oli talviaikaan ja käytiin
katsomassa se todellinen pulkkamäen paikka yhdessä
asemakaavoittajan kanssa ja paikalla olleiden asukkaiden kanssa -
minä olin ainoa silloin lautakunnan jäsenistä, joka olin siinä tilanteessa
– ja katsottiin oikein, että miten se pulkkamäki tulee tämän
asemakaavaehdotuksen mukaan ja se säilyy siinä ihan suurin piirtein
samassa paikassa mitä nytkin.
 
                                          Joten en voi oikein ymmärtää asian palauttamisen perusteita. Tietysti
jos halutaan jollain ponnella vielä varmistaa, että rakennusvirasto sitten
toimii asemakaavamääräysten mukaisesti, niin mikäs siinä. Mutta
turhia ne minulle mielestäni tässä tapauksessa ovat.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Niin kuin esityslistan tiedoista näkyy, alueen asukkaat, sadat asukkaat,
Hermanni-Vallila Seura ja monet muut ovat esittäneet tämän
kaavaehdotuksen muuttamista.
 
                                          On tietysti hyvä, että tämän asian valmistelun aikana asukkaita on
jossakin määrin kuultu. Asukkaathan eivät sinänsä vastusta
kerrostalorakentamista tänne, mutta he haluavat kuitenkin turvata sen,
että alueella säilyy mahdollisimman laaja viher- ja ulkoilualue.
 
                                          Kun ajatellaan, mitä viiden vuoden aikana on tapahtunut, niin paitsi että
kaupunkisuunnittelulautakunta on muuttanut jonkun verran
suunnitelmia, esityksiä, niin koko tuon alueen, tuon puistoalueen
ympärille on kehittynyt valtavan paljon lisää konkreettisia suunnitelmia
rakentamisesta ja viheralueet ovat se ongelma, joka tuon alueen
suunnitteluun liittyy. Niitä ei siellä todellakaan ole liian kanssa.
 
                                          Eli mielestäni tässä ei ole kysymys nyt vain pulkkamäestä, vaan
laajemmin siitä, miten tuolla alueella voitaisiin turvata mahdollisimman
paljon viher- ja ulkoilualuetta siinä itse alueen sisäosissa.
 
                                          Kannatan valtuutettu Miettisen esitystä asian palauttamisesta.
 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Hermannin alueella on viime vuosien aikana rakennettu paljon. Se alue
on muuttanut paljon ilmettään. Tässäkin esityksessä on paljon hyviä
asioita. Erityisesti lumenvastaanottopaikan uudelleenjärjestely on asia,
joka tulee koko alueen liikennettä vähentämään ja vaikuttamaan
myönteisesti.
 
                                          Mutta sitten tässä rakentamisessa, tässä esillä olevassa esitykses
tästä pulkkamäestä on tullut vähän tällainen symbolikysymys, siitä,
minkälaisia arvoja otetaan huomioon kaupungin kaavoitus- ja
rakentamispäätöksissä.
 
                                          Kannatin kaupunginhallituksessa tämän asian palauttamista. Mutta nyt
kun on kuultu lisäselvityksiä, en kannata tässä vaiheessa enää asian
palauttamista, mutta kannattaisin valtuutettu Hellströmin ensimmäis
pontta, jossa kiinnitetään huomiota puistosuunnitteluun ja tontin
aitaukseen.
 

131 §

Esityslistan asia nro 14

VIIKIN KORTTELEIDEN NRO 36260, 36261 JA 36268 – 36270 OSIEN

SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA

TONTIN 36026/15 SEKÄ PUISTO- YM. ALUEIDEN (VIIKINMÄEN

HARJANNETIEN ITÄPUOLINEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

(NRO 11380)

 

Valtuutettu Lehtola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Lyhyt kysymys.
 
                                          Tässä esityksessä ei ole maisemallista havainnekuvaa. Siinä on kyllä
sellainen lintuperspektiivistä katsottuna kartantapainen havainnekuva.
Sen korkeuskäyriäkin on vaikea lukea.
 
                                          Paikallisten asukkaiden keskuudessa on tunnettu lähinnä vain huolta
siitä, että onko tämä rakennustapa siellä Viikinmäessä sellainen, että
se häiritsee maisemaa. Jos se on liian räikeä ja näkyvä ja korkea, se
häiritsee lähes kansallismaiseman luokkaa olevan Pikkukosken
alapuolisen Vantaanjoen maisemaa.
 
                                          Itse kaava-asia on erittäin hyvä. Sinne tulee erittäin upea asuinalue.
Enkä itke edes sen ampumaradan perään, vaikka olenkin sen
vihkiäisissä ollut läsnä ja olen ampunut siellä noin viikko vihkiäisten
jälkeen ensimmäisen kerran. Se on hieno asia, että lyijyisestä maasta
alkavat kukat nousta kukkimaan.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Pääosa tästä kaava-alueesta on todella tällaisessa ”kattilassa” ja
matalaa rakentamista, enemmän kaupunkipientalotyyppistä, mutta
sitten Vantaanjoen suuntaan mennessä tämä nousee rinteenä ja
rinteessä on korkeimmat rakennukset 4-kerroksisia. Mutta tämä
harjanne, varsinainen kallioharjanne, joka maisemallisesti laskeutuu
jokeen, niin se ei kuulu tähän kaava-alueeseen, vaan se on, se kyllä
näkyy tästä kaavakartasta. Siellä korkeimmat ovat 3,5-kerroksisia. Eli
voi sanoa, että kokonaisuudessaan tämä on verrattain matalaa profiilia.
Ja sitten joen puolen rinteessä on 2-kerroksisia, enemmän
rivitalotyyppistä terassitaloasutusta.
 
Uskoisin sen kokonaisuudessa sopeutuvan varsin hyvin maisemaan.
Ja mitä näillä kulmilla muuten on aikamoisia pistetaloja, huomiota
herättäviä, niin sellaisiahan tänne ei tule.
 

132 §

Esityslistan asia nro 15

SUUTARILAN TONTIN 40110/4 YM. ALUEIDEN (PUISTOLAN TENNISHALLI)

ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11608)

 

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kaavan eteneminen valtuuston hyväksyttäväksi on todettava
tyydytyksellä. Kaava mahdollistaa uusien tennis- ja sulkapallokenttien
rakentamisen Puistolaan Koillis-Helsinkiin. Erityisesti alueen talvikäyttö
paranee, kun nykyisin kesäkäytössä olevat tenniskentät saadaan
katettua talveksi. Myös jalkapallokentän mahdollinen rakentaminen
talvilämmitteiseksi parantaa merkittävästi alueen palloiluseurojen,
kuten Malmin Palloseuran ja Puistolan Urheilijoiden
talviharjoittelumahdollisuuksia.
 
                                          Kiitokset Koillis-Helsingin puolesta.
 

Valtuutettu Tenkula

 
                                          Valtuutetut Koskinen jo kiittelikin valmistelusta.
 
                                          Olisin yhtynyt samaan asiaan ja erityisesti, koska kyseessä on myöskin
tämä jalkapallokenttä.
 
                                          Tässä esityksessä, liikuntaviraston lausunnossa tulee tosiaankin esiin,
että siihen on suunniteltu talvikäyttöä. Mutta tänään kuulinkin
liikuntavirastosta, että siitä ollaan luopumassa, koska sen kustannukset
olisivat tulleet liian kalliiksi. Se on tietenkin ikävää, jos näin on.
 
                                          Mutta huolenaiheeni on, mistä halusin puhua, on juuri tämän
jalkapallokentän pukuhuonetilat.
 
                                          Jotenkin kun tuntuu, että se on niin pieni asia tällaisessa isossa
hankkeessa, mikä tämä on, tässä on kaavahankkeesta kyse ja se on
erittäin hyvä, mutta tuntuu, että sitten tällaiset pienet käyttömäärärahat,
kuten pukuhuoneiden kunnostamiseen ei riitä rahaa.
 
                                          Toivoisinkin, että tällä puheenvuorollani, kun täällä on paikalla
virkamiehiä – nyt taitaa olla, että kyseinen apulaiskaupunginjohtaja ei
juuri ole paikalla, mutta terveiset varmaankin menee perille – että
käyttökiellossa olevat pukuhuoneet saataisiin kuntoon ja siten alueen
liikuntamahdollisuuksia parannettua. En tee asiasta mitään pontta,
vaan uskon, että tämä puhe riittänee.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Koillis-Helsinkihän on kaikkein aktiivisin, yksi kaikkein aktiivisimpia
juniorijalkapallon alueita Helsingissä. Tässä ajatuksena oli, kaavan
yhteydessä, että olisi parannettu merkittävästi
talviharjoittelumahdollisuuksia nimenomaan junioreille. Mutta kuten
valtuutettu Tenkula totesi, niin myöhemmin on ilmennyt ongelmia
ymmärtääkseni maapohjan kanssa, joka on niin pehmyttä, että
paalutustyö ja muu pohjan tekeminen olisi ollut niin kallista, että siihen
ei ole näillä paikallisilla seuroilla mahdollisuutta lähteä.
 
                                          Nyt myös tällaisena toiveena, jota en esitä pontena, vaan lähinnä
puheenvuorona, olisi tärkeää, että tälle alueelle, erittäin tärkeät tälle
alueelle ne sadat ja sadat, toista tuhatta varmaankin,
juniorijalkapalloilijaa, että heille mahdollistettaisiin paremmat
talviharjoitteluolosuhteet ja etsittäisiin sellainen paikka, jossa olisi
taloudellisesti myös sen maapohjan kannalta mahdollista
talviharjoitteluolosuhteiden parantaminen.
 
Tämä kaava sinänsä oli hyvä ja olisi sen mahdollistanut, mutta tämä oli
tämä yllättävä juttu, tämä maapohja. Eli korvan taakse, että llaiselle
olisi erittäin suuri tarve. Toivottavasti kaupunki toimii aktiivisesti sen
puolesta, että tällainen alue näille junnuille löytyy talviharjoittelua
varten.
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
 
 
 
                                          Rakel Hiltunen                                      Hannu Hakala
                                          puheenjohtaja                                       osastopäällikkö
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
 
 
 
                                          Harri Saksala                                        Mari Puoskari
                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu