HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
7 – 2007
Kokousaika: 11.4.2007 klo 18.00 – 19.51
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 
86 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
 
Kysymys nro 28...............................................................................................................................
 
Valtuutettu Lehtola..........................................................................................................................
Vs. kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja,..................................................................
apulaiskaupunginjohtaja Björklund................................................................................................
Valtuutettu Lehtola..........................................................................................................................
Valtuutettu Ojala..............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio..........................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki......................................................................................................................
Valtuutettu Kantola..........................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara...................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki......................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff.............................................................
 
Kysymys nro 29.............................................................................................................................
 
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
 
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rihtniemi.....................................................................................................................
Valtuutettu Kantola........................................................................................................................
Valtuutettu Pajamäki.....................................................................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.....................................................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
 
88 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 5...................................................................................................................
LASTEN PÄIVÄHOITOJAOSTON LISÄJÄSENEN VALINTA..................................................
 
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
 
90 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN...................................
KESKUSTELUPÖYTÄKIRJAN OSALTA....................................................................................
 
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Lohi..............................................................................................................................
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
Valtuutettu Lohi (vastauspuheenvuoro)......................................................................................
Valtuutettu Arhinmäki....................................................................................................................
Valtuutettu Hellström....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Aarnipuu.....................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Molander.....................................................................................................................
Valtuutettu Lehtola........................................................................................................................
Valtuutettu Lohi..............................................................................................................................
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Huhtamäki..................................................................................................................
 
91 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
HELSINGIN TIEDEPUISTON YRITYSHAUTOMOT OY:N PÄÄOMA-...................................
RAKENTEEN VAHVISTAMINEN................................................................................................
 
 
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
 
98 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 15.................................................................................................................
EROTTAJAN PELASTUSASEMAN PERUSKORJAUKSEN HANKE-...................................
SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN..........................................................................................
 
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
Valtuutettu Hakola.........................................................................................................................
 
 

86 §

Esityslistan asia nro 3

KYSELYTUNTI

 

Kysymys nro 28

Valtuutettu Lehtola

 
                                          Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
 
Kaupunginvaltuuston 4.3.1998 tekemän Helsingin kaupungin
aravavuokra-asuntojen pääomakustannusten tasoittamisen periaatteita
koskevan päätöksen mukaan ylin talokohtainen vuokra saa ylittää
yhtiön keskiarvovuokran 10 %:lla. Päätös synnyttää kuitenkin
rakenteellisen ongelman yhtiöissä, joissa on hyvin eri-ikäisiä taloja.
 
Kun yhtiöön tulee uusia rakennuksia ja niiden vuokrat halutaan pitää
edellä mainitun periaatepäätöksen mukaisina, se voi tapahtua vain
tasaamalla pääomavuokria alhaisella pääomakertoimella. Tämä
aiheuttaa, että vanhemmat rakennukset ja niiden asukkaat joutuvat
kantamaan suhteettoman suuren osuuden pääomakulujen kasvusta.
 
Tämä ongelma on näkynyt mm. Kiinteistö Oy Maunulan Asunnoissa,
jolla on taloja aina 1950-luvulta asti. Taloista 80 % on rakennettu ennen
vuotta 1980. Yhtiön keskivuokra on huomattavasti alle koko kaupungin
aravavuokra-asuntojen keskivuokrien. Yhtiö on viime vuosina
kiinnittänyt huomiota pääomakustannusten tasoittamisen ongelmiin. Se
on esittänyt mm., että uusien talojen, eli vuokranmääritysyksiköiden
vuokraa olisi verrattava kaupungin kaikkien vastaavien
kiinteistöyhtiöiden keskivuokraan. Yhtenä mahdollisuutena yhtiö on
nähnyt, että ylin talokohtainen vuokra ei saisi olla yli 20 % keskiarvoa
korkeampi eikä alin vuokra yli 20 % keskitasoa alempi.
 
Kysyn, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä vuokra-
asuntojen pääomakustannusten tasoittamisessa ilmenevien epäkohtien
korjaamiseksi?
 

Vs. kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja,

apulaiskaupunginjohtaja Björklund

 
                                          Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Lehtolan kysymykseen vastaan kunnioittavasti seuraavaa:
 
                                          Kaupungin aravavuokra-asuntojen pääomavuokria tasataan
yhtiökohtaisesti ja tontin vuokria koko kaupungin aravakiinteistökannan
kesken.
 
                                          Kaupunginvaltuuston 4.3.1998 päättämän vuokrien tasauksen
periaatteen mukaan yhtiöiden tulee pisteyttää vuokrat siten, että
vuokrien talokohtaiset keskiarvot ovat enintään 10 % yli ja enintään 20
% alle yhtiön vuokrien keskiarvon. Vanhan asunnon vuokra saa siis,
järjestelmän mukaan, olla jopa 30 % alempi kuin uuden asunnon
vuokra. Käytännössä huoneistokohtaisiin vuokriin vaikuttaa lisäksi
kunkin talon vuokranmääritysyksikön huoneistokohtainen jyvitys, joka
voi joissakin tapauksissa vielä suurentaa vuokrahaarukkaa.
 
                                          Vuokrien tasauksien rajoituksilla on pyritty estämään ylikorkeat vuokrat
ja pitämään korkeimmatkin vuokrat asumistuen ylärajan alapuolella
sekä pitämään vuokrat mahdollisimman oikeudenmukaisina
keskenään. Vuokraerot vanhojen ja uusien asuntojen osalta muuttuvat
peruskorjausten seurauksena. Kun rakennus peruskorjataan, sen
vuokra nousee. Vuokrien tasausjärjestelmä estää silloin vuokrien
nousun kohtuuttomaksi. Mikäli päätettäisiin nostaa vuokrien
talokohtaista ylärajaa 10 %:sta 20 %:iin yli yhtiön keskiarvon, se johtaisi
nähtävästi joissakin yhtiöissä vuokrien nousuun yli asumistuen
ylärajan.
 
                                          Kaupungin tavoitteena on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta
jatkossakin. Kaupungin aravavuokra-asuntojen tasausjärjestelmä antaa
siihen hyvän mahdollisuuden. Järjestelmä mahdollistaa uusien
asuntojen rakentamisen ilman, että vuokra niissä muodostuu
kohtuuttomaksi. Kaupungilla ei ole tarkoituksena, ainakaan toistaiseksi,
ryhtyä muuttamaan kaupungin aravavuokra-asuntojen
vuokrientasausjärjestelmää.
 
 

Valtuutettu Lehtola
 
                                          Rouva puheenjohtaja.
 
                                          Pyydän aluksi kiittää herra apulaiskaupunginjohtaja Björklundia
asiallisen analyyttisestä vastauksesta.
 
                                          Nämä kysymyksessä mainitut seikat ovat kokemusmaailmasta
peräisin. Ne ovat varsinkin juuri tämän kyselyssä mainitun yhtiön
piiristä, jonka lähinaapurina tunnen suhteellisen hyvin. Tässä
yhteydessä nimenomaan, koska siellä on erittäin hyvän taloudenpidon
avulla päästy kohtuulliseen vuokratasoon, niin siellä tällaiset
sattumanvaraiset seikat, jotka saattavat siten kuitenkin vuokria
vanhemmissa asunnoissa nostaa, on koettu epäoikeudenmukaisena.
Jaan kyllä asukkaiden kanssa tämän tunteen.
 
                                          On totta, mitä herra apulaiskaupunginjohtaja sanoi, että tämä on tietysti
riskinsä, että jos tämä asumistukeen pääsee vaikuttamaan. Mutta
siihen on omat keinonsa kyllä olemassa. En pidä sitä riskiä kovin
suurena. Ja nimenomaan tämä on kysymys, jota täytyisi kuitenkin
laskennallisesti, analyyttisesti koko ajan seurata ja etsiä
mahdollisimman oikeudenmukaisia ratkaisuja.
 

Valtuutettu Ojala

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Apulaiskaupunginjohtaja Björklund, joka on va. kiinteistötointa johtava
apulaiskaupunginjohtaja tässä asiassa, totesi mielestäni aivan oikein,
että ainakaan toistaiseksi ei olla järjestelmää muuttamassa.
 
                                          Se, mitä valtuutettu Lehtola omassa esityksessään kysyi tavallaan, ei
sekään niitä isoja ongelmia poistaisi, mitä ylipäätänsä liittyy vuokralla
asumiseen ja sen kalleuteen. Tietenkin Helsingin kaupungin kannalta,
jos haluamme todellakin, että Helsingissä on jatkossa riittävästi tarjolla
työvoimaa ? palvelualoille, yksityisellä sektorilla kuin julkisella
sektorilla, meidän on saatava lisää vuokra-asuntotuotantoa, mutta
meidän on myös saatava nimenomaan lisää kohtuuhintaista vuokra-
asunto-tuotantoa. Vuokralla asujat, toisin kuin monet luulevat, itse
asiassa maksavat ei ainoastaan siitä asuntonsa vuokrasta, vaan
myöskin sitten kuoletuksista pääoman ja muiden osalta, jollei
asumistukea heille myönnetä. Elikkä itse asiassa vuokralla asuminen
on huomattavasti kalliimpaa. Siis tähän ei sitten lopulta jää mitään
perittävää muille.
 
Eli itse asiassa, mihin pitäisi puuttua, on tertiäärilainojen korkoihin ja
ylipäätänsä siihen, että saadaan kohtuuhintaista aravavuokra-
asuntotuotantoa liikkeelle. Se on kaikkein suurin huolen aihe.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Lehtola nosti esille tärkeän ongelman.
 
                                          Osaltaan tähän ongelmaan on johtanut se, että kaupunki ryhtyi
aikoinaan fuusioimaan kiinteistöyhtiöitä hyvin suuriksi yksiköiksi. Nyt
hdään, että sillä ei ole kuitenkaan pystytty hillitsemään vuokrien
nousua.
 
                                          Asukkaiden kannalta vuokrantasausjärjestelmä ylisuurissa yksiköissä
on tehnyt myöskin vaikeaksi oman talon kustannuskehityksen
seuraamisen ja valvomisen.
 
                                          Pääongelma – kuten valtuutettu Ojala äsken jo toi esille – on
asumiskustannusten yleinen nousu.
 
                                          Mielestäni tähän kysymykseen pitäisi esimerkiksi asunto-ohjelman
valmistelussa kiinnittää vakavaa huomiota ja miettiä myöskin tätä
taustaa vasten sitten mahdollisia muutoksia tähän
vuokrantasausjärjestelmään, mutta siis ennen muuta hakea ratkaisuja,
joilla alennetaan yleisesti asumisen hintaa Helsingissä ja jolla lisätään
kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja jolla kaupunki myöskin
omilla toimillaan, omien kiinteistöjensä ja tonttiensa osalta on
noudattamassa toisenlaista politiikkaa kuin tämä markkinaehtoinen
linja, joka on johtanut juuri tähän kohtuuttoman asumisen hinnan
nousuun.
 

Valtuutettu Saarnio

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Lehtola puuttuu asiaan, joka puhuttaa hyvin paljon tänä
ivänä vuokralaisia, koska tämä järjestelmä, jolla vuokria tasataan,
tuntuu joskus kohtuuttomalta varsinkin sellaisissa yhtiöissä, joissa
vastakkain ovat vanhat pienet ns. jääkaapittomat asunnot vastaan
sitten uudet saunalliset, parvekkeelliset asunnot. Asumistaso on
varmasti aivan kokonaan toisenlainen eikä sitä oikein vuokralla voi
helposti mitata, mistä on kysymys. Tämä tilanne on johtanut siihen, että
näiden vanhojen asuntojen vuokrat ovat kohtuuttomasti kiivenneet ja
ehkä väli asumistason mukaan on tullut hieman oudonlaiseksi. Jos nyt
ajatellaan esimerkiksi tämän päivän Omenamäen asuntoja
Vuosaaressa, niin asumistaso on varmasti toinen kuin vanhemmassa
asuntokannassa ja tämä näkyy sitten kuitenkin vuokrissa niin, että
vanhemman asuntokannan vuokrat kohtuuttomasti nousevat.
 
                                          Tässä mielessä järjestelmälle pitäisi kyetä tekemään jotakin ja varmasti
silloin pitäisi tarkastella asuntolainapolitiikkaa niin valtion
asuntolainojen kuin kaupungin omien lainojen osalta. Tuntuukin
ihmeelliseltä, että ara-lainat eivät vieläkään ole pankkilainatasolla,
vaikka tietysti pankkilainat nyt ovat nousemassa, mutta aran korkoa
pitäisi vielä pudottaa, samoin kuin kaupungin omien lainojen korkoa.
 
                                          Kaiken kaikkiaan, vuokra-asuntopolitiikassa tulisi tehdä, antaa uusien
tuulien puhaltaa ja pyrkiä siihen, että asunnosta maksettaisiin
kohtuullisesti.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Yksi keskeisiä kysymyksiä, mitä valtuustossa nyt pitää käydä läpi, on
kaupungin asuntojen hinta, asumisen hinta, erityisesti vuokra-asumisen
hinta.
 
                                          Yksi iso kysymys on se, että mitä näille meidän vanhoille kaupungin
vuokra-asuntoyhtiöille, asunnoille, mitä niiden vuokratasolle tapahtuu,
kun tehdään isot peruskorjaukset, rempataan hyvään kuntoon ne.
Näkyykö se suoraan vuokrissa korotettuina vuokrina?
 
                                          Ongelma on se, että tällä hetkellä jo kaupungin vuokra-asuntojen
korkotaso on niin korkea, että siihen ei pysty laittamaan enää yhtään
lisää. Ja itse asiassa – niin kuin täällä valtuutettu Ojala jo sanoi –
asukkaat ovat jo moneen kertaan maksaneet nämä asunnot. On
kohtuutonta, jos ne uudestaan laitetaan vielä nämä
remonttikustannuksetkin pääomavuokriin.
 
                                          Sen vuoksi nyt pitäisi miettiä ihan uudenlaista järjestelmää, että kun
tehdään isoja remontteja vanhoihin taloihin, jotka asukkaat ovat jo
moneen kertaan maksaneet, niin ne remonttikustannukset eivät voi
tulla suoraan vuokriin, vaan ne pitää tulla sivusta. Näin pidetään huolta
siitä, että tarpeelliset parannukset eivät johda siihen tilanteeseen, että
ihmisillä ei ole varaa enää asua näissä asunnoissa.
 
                                          Toinen iso kysymys on, aivan kuten valtuutettu Saarnio nosti esiin, ara-
lainojen korot ja niiden vaikutus.
 
                                          Tällä hetkellä tuossa naapurissa Säätytalossa käydään
hallitusneuvotteluja. Kuten tiedetään, siellä on mukana sekä kokoomus
että vihreät, jotka ovat olleet täällä valtuustossa huolestuneita vuokra-
asumisen hinnasta ja erityisesti siitä, miten saadaan työntekijöitä tällä
asumisen hinnalla. Nyt teillä on hyvä mahdollisuus ja oiva mahdollisuus
palvella Helsingin kaupungin asuntotuotantoa. Painakaa läpi nyt. Nyt
katsotaan tarkasti se, että painatteko te läpi, kenestä ara-lainoja
painetaan alaspäin. Nyt on aika lunastaa myös tältä osin lupaukset,
jotka on annettu vuokra-asujille.
 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kuten aikaisemmin on jo monta kertaa todettu, niin tämä kysymys on
hyvin aiheellinen ja tosiaan puhuttaa vuokra-asujia paljon eikä – kuten
apulaiskaupunginjohtaja Björklundin vastauksesta näki – mitään hyvää
ratkaisuesitystä ole olemassa.
 
                                          Meidän on koko ajan kiinnitettävä erittäin paljon huomiota siihen, mistä
asumiskustannukset koostuvat ja miten voimme kaupungin päätöksillä
niihin vaikuttaa, koska asukkaathan maksavat niissä vuokrissaan kaikki
kustannukset. Ja tietenkin samalla pitää painostaa valtiota tekemään
nykyistä paremmin osuutensa siinä, että esimerkiksi aran toimilla
voitaisiin vaikuttaa peruskorjausten hintoihin ja muillakin valtion toimilla
voidaan vaikuttaa asumisen hintaan ja myöskin siihen, kehitetäänkö
asumistukijärjestelmää paremmin tulemaan paremmin ihmisten tarpeita
vastaan.
 

Valtuutettu Karhuvaara

 
                                          Puheenjohtaja.
 
 
                                          Tästä valtuutettu Arhinmäen mainitsemista vuokralaisten
vaihtoehtoisesta tukemisesta.
 
                                          On erittäin älytöntä ajatella, että ne, jotka nyt maksavat omasta
asumisestaan täysin itse ilman tukia ja erittäin kalliita hintoja, että
esimerkiksi heidän päälleen sälytettäisiin verovarojen puitteissa näiden
vuokra-asuntojen vuokrien maksamista nykyistä enemmän.
 
                                          Sen takia meidän täytyisi kehitellä järjestelmää, jossa erilaisilla
rahoitusjärjestelyillä mahdollistettaisiin näiden vuokralaisten
mahdollisuuden lunastaa nämä asunnot pikkuhiljaa itselleen, koska se
on joka tapauksessa pitkässä juoksussa edullisinta asukkaalle ja lisäksi
perusparannukseen menevien asuntomassojen, niiden osan myyminen
yksityisille ja sillä ehdolla, että ne määritellään ne remontointitasot. Sillä
tulolla saataisiin rahoitettua silloin sen kyseisen asuntoalueen muiden
talojen peruskorjauksia ja vuokrarasite, vuokrankorotusrasite jäisi
vuokralaiselle pienemmäksi.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja.
 
                                          Monesti täällä valtuustossa on kuviteltu, että valtuutettu Leppä-ahon
puheenvuorot ovat yksityisajattelua, mutta näyttää siltä, että tämä
Leppä-ahon politiikka on laajemminkin levinnyt kokoomuksen ryhmään.
 
                                          Ensinnäkin pitää todeta valtuutettu Karhuvaaralle, joka ei selvästi nyt
kuunnellut taaskaan, mitä sanottiin tai tunne asuntolautakunnan
varapuheenjohtajana asioita riittävän hyvin. Sanottiin nimenomaan, että
asukkaat ovat moneen kertaan maksaneet jo ne asunnot.
 
On kohtuutonta, että täällä vaaditaan, että edelleen entisestään
sälytetään näiden ihmisten niskaan lisää kuluja, että tästähän tässä on
kysymys.
 
                                          Ja aivan kuten valtuutettu Karhuvaara totesi, vuokralla asuminen on
kalliimpaa kuin omistusasuminen. Eikö ole kohtuullista, että tätä eroa
tasoitetaan? Ja täysin utopistinen ajatus on se, että esitetään, että
kaikkien pitäisi nyt ostaa ne omat asuntonsa. Mistä ihmisillä,
pienipalkkaisilla, eläkeläisillä on mahdollisuutta ostaa asuntoa? Meidän
asuntopolitiikan yksi kaikkein isoimpia ongelmia on nimenomaan se,
että täällä tuetaan erittäin reilusti omistusasumista ja annetaan
vaihtoehtoina, että kaikki, että ostakaa asunto kokoomuslaisessa
maailmassa. Mutta todellisessa maailmassa ei tällaista mahdollisuutta
ole. Pitää olla kohtuulliset hyvät tulot. Pitää olla vakituinen duuni, jotta
saa asuntolainaa. Ei se asuntolaina tule mistään itsestään. Eli kyllä me
tarvitsemme vuokra-asuntoja ja tarvitsemme nimenomaan
kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
 
                                          Ja on vähän kummallista, että joka toisessa kokouksessa kokoomus on
huolestunut kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrästä, kun ei saa
työntekijöitä ja joka toisessa he ovat myymässä ne vähäiset ja
nostamassa entisestään niiden vuokria. Nyt tarvittaisiin jotain
loogisuutta. Yrittäkää nyt päättää, mitä mieltä te olette asioista.
 

Valtuutettu Vikstedt

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Minulla olisi oikeastaan lisäkysymys apulaiskaupunginjohtajalle sen
takia, että edellinen ministeri Hannes Manninen viime syksynä oli
Helsingin kaupungin vuokralaisten kutsumana keskustelemassa näistä
Helsingin vuokra-asumisasioista. Hän lupasi ja vannoi, että
pääkaupunkiseudulle ja ilmeisesti muillekin kasvuseuduille on tulossa
joku oma ratkaisu näissä, että miten käytetään aran rahoja, ettei nämä
edelleen nousisi näin valtavaa vauhtia nämä asumiskustannukset.
 
                                          On kauhea kuunnella sellaista keskustelua, että kaikki tietävät, että on
suuria ongelmia. Tämä on ekologinen ongelma ja sosiaalinen ongelma
ja liikenneongelma ja monelta kantilta iso ongelma ja siitä huolimatta
kaikki sanovat, että mitään ei ole tehtävissä.
 
                                          Toivoisin, että apulaiskaupunginjohtaja kertoisi, onko näihin
neuvotteluihin, onko niitä käyty ja onko niistä mitään tuloksia tulossa?
 

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Käydyn keskustelun johdosta toteaisin ensinnäkin, että mitä valtuutettu
Leppä-ahon ajatuksiin - joihin täällä viitattiin - tulee, niin mielestäni - ja
meidän monien mielestä - ne ovat analyyttisen pohdinnan tulosta ja
sietää varmastikin niitäkin asioita huolellisesti tutkia ja niitä
vaihtoehtoja, joita siinä on esitetty.
 
 
                                          Kokoomus vastaa kysymykseen kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista
ehdottomasti kyllä, niitä pitää olla. Vain sillä tavalla ne voidaan pitää
kohtuuhintaisina esimerkiksi kuntoon nähden, että niistä myös
huolehditaan tarpeellisella perusteellisuudella.
 

Kysymys nro 29

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
Helsinki suunnittelee useiden kulttuurisesti keskeisillä paikoilla
sijaitsevien arvokiinteistöjen myyntiä. Esillä on jossain vaiheessa ollut
jopa Tennispalatsin myynti. Ajankohtaisin hanke liittyy
Katariinankadulla ja Aleksanterinkadulla sijaitsevien arvokiinteistöjen
myymiseen kiinteistösijoitusyhtiölle.
 
Helsingin kaupungilla on Senaatintorin ympäristön kehittämiseen
liittyviä sisällöllisiä tavoitteita. On puhuttu paljon Helsingin imagonkin
kannalta olennaisen alueen avaamisesta ja eläväksi tekemisestä.
Tämän on ajateltu palvelevan yhtä aikaa uutta kaupunkikulttuuria,
matkailutoimialaa ja muutakin liiketoimintaa. Myydessään näin
keskeisellä paikalla sijaitsevia kiinteistöjä, kaupunki jättää kiinteistössä
tapahtuvan toiminnan kiinteistöyrityksen itsensä tekemien arvioiden
varaan. Yksityisen omistajan ainoa tavoite kiinteistön kehittämiseen on
kuitenkin omien tuottojen turvaaminen. Yleiseen etuun liittyvien
satsausten odottaminen yksityiseltä toimijalta on kohtuutonta ja kielii
lähinnä markkinalogiikan väärinymmärtämisestä. Kun yksityinen
kiinteistönjalostus tapahtuu asemakaavan verraten väljästi rajaamissa
reunaehdoissa, se voikin hyvin tuottaa lopputuloksen, joka on
kaupungin Senaatintorin alueeseen asettamien visioiden kannalta
epäedullinen.
 
Oma kysymyksensä on sekin, onko Helsingin identiteetin kannalta
keskeisten arvokiinteistöjen myynti niiden symbolisen arvon kannalta
rkevää. Eikö kaupungin kannattaisi vaalia tällaista omaisuuttaan
periaatteellisistakin syistä?
 
Puheena olevista Senaatintorin läheisyydessä sijaitsevista kiinteistöistä
käydyn tarjouskilpailun sisällä toki esitettiin myös vaihtoehtoa, jossa
kiinteistön voisi myös vuokrata. Mutta jos samalla tarjotaan
mahdollisuutta niiden ostamiseen, pitäisi kaikille olla selvää, että oman
riskinsä minimoimiseen pyrkivät markkinatoimijat ovat kiinnostuneita
vain ostamisesta. Näin muotoilulla tarjouspyynnöllä kaupunki
tosiasiallisesti siis ilmoitti haluavansa myydä kiinteistöt.
 
Kysynkin nyt, miksi kaupunki ei halua ottaa itse omistajana vastuuta
näin tärkeiden kiinteistöjen kehittämisestä sellaiseen suuntaan mikä
vastaa kaupungin kokonaistavoitteita alueiden suhteen? Toisaalta, jos
kiinteistövirasto ei ole erikoistunut kiinteistöjen sisällölliseen
jalostamiseen, miksi kaupunki ei ole selvittänyt, voisiko näiden
kiinteistöjen hallintaan soveltaa muita malleja, esimerkiksi kaupungin
omistamaa kiinteistöosakeyhtiötä, kuten mm. Kaapelitehtaan
tapauksessa? Vai kannattaisiko kaupungin kehittää laajemminkin
tällaisten arvokiinteistöjen kehittämiseen erikoistunut oma yhtiö tai muu
hallintoelin mieluummin kuin myydä ne siksi, että nykyinen
kiinteistöviraston hallintatapa on niiden kannalta liian jäykkä?
 
Eikö kaupungin kannalta ylipäänsä ole tarkoituksenmukaista omistaa
strategisesti keskeisellä paikalla sijaitsevia arvorakennuksia ja luoda
niille sellaisia hallintamalleja, joissa kiinteistöstä välittömästi saatavat
taloudelliset hyödyt yhtyisivät niihin hyötyihin, joita kiinteistön
kehittäminen voi tuoda välillisesti niiden ympäristöön ja ihmisten
liikkumisvirtojen ohjailun myötä laajemmalle alueelle?
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Esityslistasta poiketen, siis en ole kiinteistötointa johtava
apulaiskaupunginjohtaja, vaan kaupunginjohtaja.
 
                                          Totean vastauksena valtuutettu Rantasen kysymykseen, että siinä on
viitattu kiinteistölautakunnassa vireillä olevaan esitykseen varata
kaupungin omasta käytöstä vapautuvat Elefanttikorttelin rakennukset
yksityisille yrittäjille jatkosuunnittelua varten. Tavoitteena on
rakennusten myyminen peruskorjattavaksi liiketiloiksi, ravintoloiksi ja
asuntohotelliksi. Asia jäi kiinteistölautakunnassa pöydälle 3.4.2007
kokouksessa. Kiinteistölautakunnan mahdollisen myyntiesityksen
ratkaisee viime kädessä valtuusto.
 
                                          Kiinteistövirasto on kaupunginhallituksen kehotuksen mukaisesti
ryhtynyt vapauttamaan Elefanttikorttelin tiloja omasta hallintokäytöstä
tavoitteena alueen toiminnan monipuolistaminen. Kiinteistövirasto on
teettänyt yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa konseptin ja
ideasuunnitelman kaupungintalokortteleiden tulevasta käytöstä.
Käydyn tarjouskilpailun voittaneen tarjouksen käyttösuunnitelma
toteuttaa viitesuunnitelman tavoitteet.
 
                                          Vapautettavaksi suunnitellut Elefanttikorttelin tilat vaativat joka
tapauksessa teknisen peruskorjauksen lähivuosina, ja nyt on oikea aika
päättää tilojen tuleva käyttö. Rakennusten arvioidut muutos- ja
korjauskustannukset vastaavat lähes uudisrakentamisen kustannuksia.
Kaupunki on lähtenyt siitä, että ulkopuolisiin tarpeisiin muutettavat ja
korjattavat tilat toteutetaan kaupungin ulkopuolisella rahoituksella.
Tilojen vuokraaminen siten, että vuokralainen vastaisi muutos- ja
korjauskustannuksista ei ole osoittautunut mahdolliseksi.
 
                                          Valtuustoaloitteessa esitetään harkittavaksi yhtiömallia omistamaan
kaupungin arvokiinteistöjä. Tälle nähdään lähinnä kaksi perustetta:
periaatteelliset syyt ja alueen kehittämiseen liittyvät sisällölliset
tavoitteet.
 
                                          Kaapelitehtaan kohdalla kaupungilla oli tavoitteena saada rakennus
palvelemaan monipuolisesti kulttuuritoimintaa. Kiinteistöyhtiömalli on
Kaapelitehtaan kohdalla ollut onnistunut ratkaisu. Vastaavan ratkaisun
toimivuutta selvitetään parhaillaan Helsingin Energialta vapautuvien
Suvilahden entisten voimalarakennusten tulevaksi hallintamalliksi.
 
                                          Tennispalatsi oli avainasemassa kiinteistöjen kehittämisstrategiassa
Kampin alueella. Siellä kaupungin oli, samoin kuin Kaapelitehtaassa,
perusteltua toimia kiinteistöyhtiön kautta. Kaupungin yhtiön kautta on
sinänsä mahdollista päästä samaan liiketaloudelliseen ajatteluun kuin
yksityisessä kiinteistösijoitustoiminnassa. On kuitenkin oletettavissa,
että Elefanttikorttelin tulot ovat ensimmäisinä vuosina menoja
suuremmat. Tästä syystä erillisen yhtiön perustaminen tässä
tapauksessa vaatisi suhteellisen suuren omarahoitusosuuden sitomista
korjaukseen.
 
                                          On kuitenkin selvää, että jos kaupunki lähtee perustamaan
keskustakiinteistöjen elävöittämiseksi kehittämisyhtiön, sen hallitsema
tilamäärä tulisi olla nyt käsiteltävää korttelia laajempi. Kaapelitehdas- ja
Tennispalatsiyhtiöiden onnistumiselle yksi merkittävä selittävä tekijä on
niiden hallitsema riittävän suuri kiinteistöpinta-ala.
 

Valtuutettu Rantanen

 
 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Olen samaa mieltä kaupunginjohtajan kanssa siitä, että nyt on aika
ikään kuin viitoittaa näidenkin rakennusten tulevaa käyttöä, mutta nyt
esitettävässä ratkaisussa on se ongelma, että kaupunki tavallaan
menettää mahdollisuudet vaikuttaa siihen toiminnan kehitykseen sen
myymisen jälkeen.
 
                                          Yleensä tällaiset rakennukset, niiden jatkosuunnittelu, seuraa sitten, tai
ei pystytä arvioimaan, mikä se loppujen lopuksi on. Ja kuten tuossa
kyselyn kysymyksessäni sanoin tai kysyin, niin siinä seuraa se, että
kaupunki menettää sen mahdollisuuden saada niitä muita sisällöllisiä
hyötyjä, joita tälle alueelle kaiken kaikkiaan on.
 
                                          En näe itse ongelmallisena, se, että se kaupungin alkuvaiheessa oman
osuuden määrä olisi verraten suuri, koska voidaan olettaa, että se
toiminnan kehittäminen tuottaa tuottoja jollakin aikavälillä joka
tapauksessa. Kaupungin tulisi tarkastella tämäntyyppistä
kiinteistötoimintaa kokonaisetujen näkökulmasta ja laskea ne tuotot
pitkällä tähtäimellä ja laskea siihen muitakin kuin välittömästi vuokriin
liittyviä tuottoja. Jos rakennukset myydään, niin näiden muiden
tuottojen saamien ei tietenkään toteudu, ei näitten niin materiaalisten
tai sitten myöskin pitkän htäimen taloudellisten tuottojen osalta.
 
                                          Nyt tässä menettelyssä on menty niin, että lautakunta on jo yhden
kerran palauttanut tämän asian ja halunnut, että nämä rakennukset
jäisivät Helsingin omistukseen. Vaalien jälkeen ne tulivat takaisin
sellaisenaan, se päätös ilman, että siinä oli tehty mitään sen
kummempia selvityksiä.
 
                                          Toivon, että nyt tämän kyselyn jälkeen tässä asiassa paitsi
kiinteistövirastossa ja kiinteistölautakunnassa, myös muissa kaupungin
elimissä mietitään ja harkitaan tämäntyyppisten arvokiinteistöjen
hallinnan kehittämistä kaupungissa ja pitää pitää silmillä se ero, että
kiinteistövirasto ei ole välttämättä oikea paikka tekemään tätä
sisällöllistä suunnittelua. Se on yksi syy, minkä takia kiinteistövirasto ja
osin lautakuntakin ovat usein olleet halukkaita mieluummin myymään
kuin kehittämään. Tämä täytyy tarkastella kaupunginhallituksen ja
valtuuston tasolla. Siksi tämä kysely on mielestäni edelleenkin
paikallaan.
 

Valtuutettu Moisio

 
 
                                          Puheenjohtaja, arvon valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Rantasen kysymys on erittäin aiheellinen. Haluaisin
ensinnäkin kiinnittää samaan huomiota, mihin Rantanen äsken
puheenvuorossaan.
 
                                          Kun kaupunginjohtaja Pajunen totesi, että kiinteistölautakunta jätti
Elefanttikorttelin kehittämisen pöydälle huhtikuussa, niin se ei
todellakaan jättänyt sitä pöydälle, vaan palautti valmisteltavaksi siten,
että kiinteistöjä ei myydä. Todellakin ”palautti valmisteltavaksi”. Ja
jostain kumman syystä päätös tuli täsmälleen samanlaisena takaisin
lautakuntaan sillä selvityksellä, että ostotarjouksen tehneeltä oli kysytty,
josko he haluaisivat vuokrata tämän kohteen. No haloo jaa, varmaan
ostotarjouksen tehneet haluavat sitten yhtäkkiä vuokrata kohteen, jos
se on kerran ollut myynnissä.
 
                                          Minä itse en myöskään näe kiinteistöyhtiössä ongelmana sitä, että
menot ensimmäisinä vuosina olisivat tuloja suuremmat. Se on samalla
tavalla kuin muidenkin tämäntyyppisten kohteiden kohdalla poliittinen
valinta. Minä ainakin olen valmis siihen, että aluksi voi tulla tappiota
paikassa, joka on kuitenkin palanen meidän kulttuuriperintöämme,
aivan keskeisellä paikalla kaupungissa oleva tärkeä ja kaunis kiinteistö.
 
                                          Itse pidän tärkeänä sitä, että jatkossa lähdettäisiin kehittämään
Elefanttikorttelin pohjalta tällaista kaupungin omistamaa,
sataprosenttisesti itse omistamaa kiinteistö/kehittämisyhtiötä, joka
sitten voi myös muita tämäntyyppisiä kohteita siipiensä alle ottaa
tulevaisuudessa.
 
                                          Se on tärkeää täsmälleen siitä syystä, mitä valtuutettu Rantanenkin toi
esille, että kaupungilla olisi oma kontrolli siihen, mitä näin keskeisellä
paikalla tapahtuu meidän arvokkaissa vanhoissa kiinteistöissä.
 

Valtuutettu Kalima

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Rantanen on tehnyt kysymyksen asiasta, joka on
äärimmäisen ajankohtainen ja perusteltu.
 
                                          Me olemme kiinteistölautakunnassa todellakin palauttaneet tämän
tarkoituksella saada päätösvaihtoehdoksi myöskin
vuokrausvaihtoehdon, mutta se ei ole nyt tässä tällä tavoin onnistunut.
 
 
Sen vuoksi tämän jatkovalmistelussa sosialidemokraattinen
lautakuntaryhmä ja ehkä valtuustoryhmäkin lähtee siitä, että me
pyrimme kiinteistöyhtiön luomiseen. Me toivomme, että valmistelu
lähtee siitä, että ei pelkästään tämä kiinteistö, vaan siihen voitaisiin
sijoittaa esimerkiksi tennishalli, kauppahalli, eräitä muita kiinteistöjä,
jotta oma pääoma tulee riittäväksi. Tässähän asporttina nämä voisivat
tulla luovutettavaksi ja sillä tavoin sitten saataisiin lainaa tarpeeksi.
Tällä tavoin voidaan pitää kiinteistöt kaupungin omistuksessa ja
tehokkaasti ohjata niiden käyttöä. Ja tässä on nyt huomattava, että
kysymys on sekä maapohjasta että rakennuksista.
 
                                          Eli meidän ryhmämme pitää tärkeänä säilyttää sekä maapohja
kaupungilla että rakennukset. Tämä ehdotus, joka siellä oli, sisälsi sen,
että maapohja vuokrattaisiin ja rakennukset myytäisiin. Meistä tämä ei
ole riittävä.
 
                                          Tässähän on nyt sitten syytä muistaa se, että jos tähän ratkaisuun
mennään, niin se tarkoittaa sitten sitä, että siellä joudutaan perimään
vuokria, jotka ovat osin käypiä.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Suhtautumisessa Helsingin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
kiinteistöjen myyntiin kuvastuu mielestäni hätkähdyttävänkin selvästi
se, miten sivistysporvariston ihanteet eivät todellakaan ohjaa
kokoomuksen politiikkaa Helsingissä. Sitä ohjaa kauppamiesten ja
sijoittajien mentaliteetti. Mikä tahansa voidaan laittaa myyntiin, millään
muilla arvoilla ei ole merkitystä, jos kauppaa vaan voidaan tehdä.
 
                                          Voi kysyä, mitä Senaatintorin ympäristössä olevasta
kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta keskusta-alueesta jää jäljelle ja tästä
kaupunkikuvasta tällä alueella, jos kaupunginjohtaja Pajusen
esittelemä linja saa vallan paitsi valtioneuvoston linnassa ja
valtiovarainministeriössä, myöskin yliopiston kiinteistöhallinnossa,
seurakunnan kiinteistöhallinnossa ja kaikki alkavat toimia samalla
kauppamieslogiikalla?
 
                                          Koulujen lopettamisesitykset ovat toinen esimerkki siitä, miten
kiinteistöbisnes jyrää Helsingin kaupungin johdossa nyt sivistysarvojen
yli ja samalla se jyrää myöskin asukkaiden monien muiden tarpeiden
yli.
 
                                          Valtuutettu Rantasen ja valtuutettu Kaliman esiin nostamat ajatukset
kaupungin omasta kiinteistöyhtiöstä, samoin kuin siitä, että kaupunki
pitäisi itsellään myöskin tonttimaan, ovat hyvin kannatettavia. Toivon,
että niitä sovellettaisiin laajemminkin kuin tämän korttelin kohdalla.
 

Valtuutettu Rihtniemi

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Rantasen esittämä kysymys on erittäin hyvä. Ja tässä
kaupunginjohtajan vastauksessa, vastauksen loppupuolella, kun hän
totesi, että voitaisiin miettiä tällaista kiinteistöyhtiötä.
 
Olen samaa mieltä, että keskustan elävöittäminen kaipaisi
todennäköisesti ja toimisi parhaiten tällaisen kaupungin omistaman
kehitysyhtiön kautta, mutta se vaatisi laajemman alueen, että ei
yksistään tätä Elefanttikorttelia, vaan niin kuin valtuutettu Kaliman
puheenvuorossa oli, että siihen voitaisiin ottaa myöskin muita
kiinteistöjä mukaan.
 
                                          Toivoisinkin, että voitaisiin tämäntyyppistä kehitysyhtiömallia ruveta
valmistelemaan ja miettimään, että miten keskustan kehittämistä
voitaisiin tätä kautta elävöittää ja saataisiin sitten yhtiö, joka olisi
kaupungin omistuksessa, mutta sitten toimisi markkinaperusteisesti. Ja
tietysti siinä täytyy muistaa myöskin tämä, minkä valtuutettu Kalima toi
omassa puheenvuorossaan esille, että silloin, kun on
markkinaehtoisesta yhtiöstä kysymys, niin vuokrataso voi olla joissakin
kohtaa korkeampi ja joissakin matalampi, mutta riippuu siitä, mitä
ideoita ja minkälaisia yrityksiä ja toimintaa tälle alueelle saadaan. Mutta
uskon, että meidän kaikkien yhteinen etu on se, että Helsingin
keskustaa saadaan elävöitettyä ja kylläkin kunnioittaen tätä
kulttuurihistoriallista perintöä.
 

Valtuutettu Kantola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kuten tämäkin keskustelu osoittaa, niin ideoita siitä, että miten tämä
asia voitaisiin hoitaa, on monenlaisia.
 
 
                                          Olin itse kiinteistölautakunnan jäsen siinä vaiheessa, kun äänestimme
ja palautimme tämän myyntiesityksen takaisin valmisteluun. Silloin, kun
annettiin sellainen käsitys, että ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin
myydä ne rakennukset, jotta saadaan jotain muuta kuin
virastotoimintaa niihin kiinteistöihin. Nyt kuitenkin on jälkikäteen
selvinnyt, että on erilaista muutakin mahdollisuutta ajatella asiaa.
 
                                          Mielestäni tämäntyyppisissä asioissa pitäisi miettiä sitä, että jos näin
historiallisesti ratkaisevia päätöksiä tehdään, niin kun miettii siltäkin
kannalta, että me ei voida peruuttaa sitä, jos ne myydään, niin ei tule
sellaista tilannetta, että Helsingin kaupunki voisi ne sitten joskus
tulevina vuosikymmeninä ostaa takaisinkaan, niin että ratkaisut ovat
siltä osin hyvin lopullisia.
 
                                          Ymmärrän myöskin yrittäjien perustelut siitä, että jos joku investoi
siihen, niin totta kai haluaa vakuuden siitä sitten, että se on ja pysyy
omassa käytössä. Mutta että kuten tässä nyt on ilmennyt, niin meidän
on todella tarkkaan mietittävä tämä. Sen takia on hyvä, että asia
puitaisiin vielä vähän perusteellisemmin ja vähän laajemmassa
porukassa.
 

Valtuutettu Pajamäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Aika vähän uutta sanottavaa enää näiden puheenvuorojen jälkeen.
 
Tämä on mielestäni sellainen asia, että siitä huolimatta sen
puheenvuoron haluaa käyttää, jottei ihan toistuvasti joutuisi
kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa aina yllätetyksi
tämäntyyppisten hankkeiden kanssa, jotka eivät käsittääkseni ole
minkäänlaista kaupungin päättävien elimien enemmistöä. Sama tilanne
oli Tennispalatsin suhteen. En vieläkään pysty ymmärtämään, miksi ja
miten näitä esityksiä jatkuvasti tuodaan.
 
                                          Jos kaupunki luopuisi näistä kortteleistaan sekä maapohjan että
kiinteistöjen osalta, niin mielestäni Helsinki vertautuu aika hyvin, voisi
sanoa, jo ihan niin kuin maltillisesti sanoa, että tulee sellainen
”banaanivaltio” –tunnelma, että voidaan vertauttaa johonkin sellaiseen
tavallaan entisen Itä-Euroopan rymysakkivaltioihin suuren mullistuksen
jälkeen. Köyhää ei kuuntele kukaan, ei köyhää kaupunkiaankaan. Sen
takia kannattaa pitää näistä identiteettikortteleista kyllä todella hyvää
huolta.
 
 
                                          Tämä on melkein niin kuin surkuhupaisin argumentti, mitä olen -
sanotaan – kohtuunuorena, täällä ikäni asuneena kaupunkilaisena
kuullut, että kaupungin pitäisi luopua näistä kortteleistaan sen takia,
että kaupunki tarvitsee elävöittämistä. Näin yksittäisen valtuutetun
kantanani, unohdetaan se elävöittäminen, jos se tarkoittaa
tämäntyyppistä identiteettivirhettä.
 

Valtuutettu Malinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Rantasen kysymys tuli aivan oikeaan paikkaan ja viime
tipassa, jos näin voisi sanoa, että tällä keskustan elävöittämismantralla
tai sanonnalla on nyt lähdetty sille tielle eli markkinavoimien vietäväksi.
Se on ihan hyvä nyt todellakin pohtia tällä foorumilla sitä, että tämä
arvokiinteistöjen myyminen päättyisi tähän, että se on viimeinen
vaihtoehto. Eli kyllä yrittäjiä varmaan tulee, jos on hyvä yritysidea ja
hyvä paikka, niin riittävän pitkäaikaisilla vuokrasopimuksillakin
tekemään sitä hyvää bisnestä. Ei sitä nyt meidän tarvitse alehintaan
myydä meidän arvokiinteistöjämme pois.
 

Valtuutettu Bryggare

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Rantanen on nyt suosittu mies. Hän on kyllä tässä aivan
oikealla asialla ja oikeaan aikaan. Minäkin haluan tässä kiittää.
 
                                          Mutta samalla tietysti ymmärrän, tällä hetkellä suomalaiset
kiinteistömarkkinat, varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla käyvät
kuumana ja tässä vaaditaan kylmäpäisyyttä ja ymmärrystä siitä, että
tällaiset monta sataa monta tai satoja vuosiakin vanhat kiinteistöt
vaativat myös sitten kunnossapitoa ja osaamista.
 
                                          Toivon itsekin sitä, että tällainen kiinteistöyhtiö tai kiinteistöyhtiöitä
perustetaan, katsotaan laajemminkin tämän kaupungin omistusta,
koska siellä voi olla myös sellaista kiinteistömassaa, jolla on erilainen
tarkoituslähtökohta kuin tällaisella arvokiinteistöllä, jolla on jo itsestään
selvä kaupungin omistamisfunktio, tai sillä on suuri merkitys, jolloin
toivon, että tässä nyt katsotaan koko massa, luodaan riittävän suuria
kiinteistöyhtiöitä ja sitten hallinnoidaan.
 
 
                                          Uskon kyllä, että Helsingistä löytyy kiinnostusta myös erilaisilla muilla
tai sellaisellakin omistusjärjestelyillä, joissa kaupunki on vahvasti
mukana tuottaa siihen kiinteistöön sellaista toimintaa, joka elävöittää ja
johon on jatkossakin paljon kiinnostusta.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kaikki ryhmät varmaan ovat yhtä mieltä siitä, että kaupungin keskeisiä
kortteleita pitää elävöittää, että tänne pitää saada enemmän porukkaa
ja enemmän ihmisiä liikkeelle ja sitä kautta ne avattua myös virka-ajan
ulkopuolella kaupunkilaisille, niille, jotka tulevat kaupunkiin niin
turisteina kuin muuten. Mutta se, että kun me olemme tällaisen
yhteisen näkemyksen allekirjoittaneet, on erikoista, että se tulkitaan
niin, että olisimme vetäneet nimen alle myös sellaiseen ajatukseen,
että se tarkoittaisi yhtä kuin iden kiinteistöjen myyminen. Se on kaksi
täysin eri asiaa.
 
                                          Kyllä vasemmisto on täysin sitoutunut siihen, että näitä kehitetään,
näille tehdään hyviä projekteja ja näitä avataan, näitä sisäpihoja, että
on lasikatteita ja pystyy kulkemaan, on ravintoloita, on pieniä kauppoja,
kaikkea tätä, ja varmasti saadaan yrittäjiä näin keskeiselle paikalle
ihin hienoihin rakennuksiin. Mutta sitä me ei kyllä allekirjoiteta, että
se tarkoittaisi sitä, että nämä pitäisi myydä pois. Kyllä pitää olla
sellaista pitkäjänteisyyttä, sellaista ymmärrystä tässä kaupungissa, että
kaikki ei voi olla myytävänä, jos sattumalta tuntuu, että yhtenä päivänä
saadaan hyvä hinta, vaan kyllä meidän pitää säilyttää tällaista yhteistä
omaisuutta. Ja mikä on kaupungin yhteistä omaisuutta enemmän kuin
tämä keskustakortteli?
 
                                          Sen vuoksi mielestäni on hyvä, että tämä keskustelu on ollut täällä. Ja
sen vuoksi mielestäni on hyvä, että täällä on tuotu nyt selkeästi,
laidasta laitaan se näkemys esille, että nyt pitää lähteä hakemaan
muita ratkaisuja kuin tällainen lyhytnäköinen ja ehkä helpolta tuntuva
ratkaisu, että myydään pois, ei tarvitse murehtia myöhemmin. Nyt
valtuuston näkemys on ollut selvä. Uskon, että ylipormestari Jussi
Pajunenkin pitää puheenvuoron, niin toteaa myös itse sen, että
valtuuston tahto on nyt tullut kuultua ja nyt lähdetään hakemaan uusia
ratkaisuja tämän ”helppoheikkimeiningin” sijaan.
 

Ledamoten Björnberg-Enckell
 
                                          Bästa fru ordförande.
 
Också i Sfp så finns det förståelse för den här viktiga frågan som
Tuomas Rantanen har lyft fram. Det är på sin plats att diskutera frågan
grundligt just nu och att fatta ett beslut eftersom det rör sig om några av
de allra mest centrala byggnaderna som är belägna i stadens absoluta
centrum och historiska kärna. Bevarande av en mångsidig stadsbild är
ett naturligt intresse.
 
Vi delar ändå uppfattningen att fastighetsverket inte är rätt instans för
att utveckla, renovera och hyra ut den historiska byggnaden utan att
förslaget som också här lagts fram om att fastighetsutvecklingsbolag
låter som ett rimligt alternativ. Det är bra att tjänstemännen flyttar ut ur
husen, vi har bättre lämpade byggnader för kontorsverksamhet. Men
att liva upp centrum, att liva upp just den här delen av staden är en
viktig målsättning. Vi ser inom Sfp inte någon motsättning i det att
staden håller fast vid ägarskapet och det är också lätt att hålla med
ledamoten Pajamäki som talade om bananstater. Det är nog bara i
bananstater som man överväger att sälja ut sådana här centrala,
historiska byggnader, när man har så av dem som vi har i
Helsingfors.
 
Helsingfors stad har med sin stora förmögenhet inga som helst
problem att hantera det här och att renovera och äga vidare, men det
är viktigt att vi utvecklar det på ett dynamiskt sätt, inom ramen för ett
fastighetsutvecklingsbolag.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kuuntelin puheenvuoroja ja ainakaan käytetyissä puheenvuoroissa ei
tätä myyntivaihtoehtoa, en ymmärtänyt kannatetun. Toki tämä on
valtuuston kyselytunti ja täällä keskustellaan.
 
                                          Itse kun lähestyn tätä asiaa, niin en haluaisi noudattaa mitään ismiä,
vaan edetä pragmaattisesti kohti tavoitetta. Mielestäni meillä on selkeä
tavoite, se on Helsingin kaupungin mahdottoman hienon
empirekeskustan elävöittäminen. Siihen on moniakin tarpeita. Siinä on
kansalaisten tarpeet, kaupunkilaisten tarpeet, mutta myös turismi, joka
on – niin kuin olette kaikki lukeneet – reilusti toistakymmentä prosenttia
ollut tänä tai viime vuonnakin kasvussa ja näyttää, että se tulee
kasvamaan jatkossakin. Risteilymatkustajia 15 % enemmän kuin
edellisenä vuonna, joka oli ennätysvuosi.
 
                                          Meidän turismin ongelma on se, että aivan kohtuuttoman paljon
minullekin tulee viestejä yrittäjiltä, jotka sanovat, että kun meidän
ainutlaatuisessa empirekeskustassa kun risteilylaiva tulee, niin sinne
vierelle tulee bussi, joka vie nämä risteilymatkustajat Porvooseen.
Mielestäni se on häpeä kaupungille. Silloin se tavoite, että me saamme
elvytettyä, elävöitettyä tämän keskustakorttelin, niin se on ehdottomasti
tärkein eikä se, että onko meillä joku ismi, minkä mukaan me sitä
kehitämme.
 
                                          Se, että kun edetään pragmaattisesti ja lähdetään tavoitelähtöisesti,
niin silloin se, että millä keinoilla me saamme parhaalla mahdollisella
tavalla toteutettua sen meidän tavoitteen ja kun tarkastellaan tätä
myyntivaihtoehtoa, jota kiinteistövirasto on lähtenyt valmistelemaan,
niin se on ihan selkeästi looginen. Tunneperäisillä argumenteilla sitä
vastaan on hyvin helppo argumentoida, mutta jos lähtee
käytännönläheisesti, niin myynti tässä tapauksessa, missään
tilanteessahan ei ole esitetty, että se tonttipohja myytäisiin, tontti on
koko aika kaupungin ja sitten kun katsotaan sitä rakennusta, niin
rakennus on erittäin voimakkaasti suojeltu. Eli kiinteistön omistajien
mahdollisuus vaikuttaa kiinteistöön on erilainen kuin sanottaisiinko
pellon keskelle rakennettaessa.
 
                                          Mutta kuitenkin kieltämättä myyntivaihtoehdossa on joitakin puutteita.
Sen suurimmat puutteet ovat siinä, että se ei välttämättä takaa pitkällä
tähtäyksellä kaupungin mahdollisuutta vaikuttaa niiden tilojen käyttöön
ja erityisesti se vaikuttaminen tulee tämän hetkisessä
kiinteistömarkkinoiden tilanteessa, jossa suuri osa kaupungin
kiinteistöistä on mennyt erilaisten, hyvin suurien ulkomaalaisten
kiinteistösijoitusyhtiöiden omistukseen, joissa tällaisen kiinteistön osuus
tietenkin on kovin pieni heidän salkustaan.
 
                                          Sitten toinen asia, mitä ei ole otettu huomioon valmistelussa – aivan
oikein – on se, että niin kuin vastauksessani viittasin,
kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto ovat tehneet konseptin ja
ideasuunnitelman. Sen laajuushan on laajempi kuin tämä kyseinen
Elefanttikortteli. Se käsittää nämä kolme ns. kaupunkitalokorttelia eli
kaupungintalokortteli, viereinen kortteli ja osin sitten vielä jonkin verran
Jugendsalia ja sinne Pohjois-Esplanadia eteenpäin.
 
                                          Jos etenemme, niin kuin uskon, että kaikki tahdomme edetä tämän
elävöittämisprojektin kanssa, niin se tarkoittaa sitä, että meille tulee
muitakin tiloja eteen, niiden hallinnointi, niin silloin saattaa olla järkevä
vaihtoehto etsiä sellaista konseptia, joka on kehitysyhtiömalli, se, että
on kaupungin omistama, täysin omistama toimija, joka ottaa
vastuulleen tämän kehittämisen ja silloin ehkä laajempi näkökulma,
vanha Kauppahalli, Kappeli ja nämä keskeiset korttelit.
 
                                          Eli itse haluan edetä niin, että tavoite on tärkein. Elävöitetään nämä
korttelit, etsitään sellainen tapa, jolla se toteutuu parhaalla
mahdollisella tavalla, mutta valmistelevana virastona kiinteistövirasto,
ja asia on kiinteistölautakunnan käsiteltävissä seuraavaksi ja
kiinteistölautakunta päättää ensimmäisen vaiheen käsittelystä.
 

88 §

Esityslistan asia nro 5

LASTEN PÄIVÄHOITOJAOSTON LISÄJÄSENEN VALINTA

 

Valtuutettu Kalima

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Ensin haluan kiittää puheenjohtajaa siitä, että puheenjohtaja on
suostunut aikaistamaan kesäkuun kokousta.
 
                                          Asia 5 koskee Vertti Kiukaan vapautusta sosiaalilautakunnan
päivähoitojaoston lisäjäsenen luottamustoimesta. Tähän ehdotetaan
valittavaksi hänen nykyinen varajäsenensä Ari Karvinen.
 
Ari Karvisen paikan vapautuessa hänen varajäsenekseen esitän
Johannes Erran.
 

90 §

Esityslistan asia nro 7

KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN

KESKUSTELUPÖYTÄKIRJAN OSALTA

 

Valtuutettu Helistö

 
                                          Rakas puheenjohtaja ja muut valtuutetut.
 
                                          Valtuuston esityslistalla on työjärjestyksen muutosasia, joka on
mielestäni hankala ja vie valtuustotoimintaamme mielestäni
huonompaan suuntaan.
 
                                          Helsingin valtuustolla on ollut ainutlaatuinen perinne puhtaaksikirjoittaa
kaikki valtuutettujen puhumat puheet täällä valtuustossa. Nyt ollaan
esittämässä, että tästä puhtaaksikirjoituksesta luovuttaisiin ja
luotettaisiin siihen, että puheet arkistoitaisiin äänitallenteina, ilmeisesti
digitaalisessa muodossa.
 
                                          Mielestäni tämä uudelleenjärjestely on monessa mielessä huono asia,
niin tutkimuksen kuin asioiden arkistoinnin kannalta, myös
kuntalaisnäkökulmasta ja myös ns. esteettömyysnäkökulmasta.
Paperille präntätty teksti on aivan varmasti helpompi ja parempi tapa
arkistoida puhuttua tekstiä kuin jokin äänite.
 
                                          Tämän vuoksi teen palautusesityksen, joka kuuluu seuraavalla lailla:
 
                                          Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että käytetyt
puheenvuorot edelleen kirjoitetaan puhtaaksi. Samalla huolehditaan
siitä, että puheenvuorot ovat kaupungin kotisivuilla helposti
löydettävissä.
 
                                          Tämä viimeinen lause eli huolehtiminen siitä, että valtuutettujen puheet
olisi kuntalaisten käytettävissä ja muidenkin käytettävissä kotisivuilla,
on myös tärkeä. Tälläkin hetkellä - olen ymmärtänyt - nämä puheet voi
kotisivuilta löytää, jos on erittäin osaava kaupungin kotisivujen käyttäjä.
Itse en sitä ole.
 
Joten toivoisin, että järjestelmää kaupungin kotisivuilla parannettaisiin
siten, että esimerkiksi tämä nyt puhumani puhe, jonkin sopivaksi
katsotun ajan jälkeen, olisi netistä helposti löydettävissä.
 

Valtuutettu Lohi

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Sosialidemokraattisessa ryhmässä keskustelimme tästä
työjärjestysasiasta. Myös me tulimme sille kannalle, että ei ole riittäviä
perusteita eikä ole tarkoituksenmukaista lopettaa keskustelupöytäkirjan
pitäminen. Perusteemme ennen muuta on se, että tulevan tutkimuksen,
historian ja muun tutkimuksen kannalta tulee ongelmia. Helsingin,
Suomen äkaupungin asioitten käsittely kaupunginvaltuustossa on
sen verran tärkeä asia, että se ansaitsee myös kirjallisen
dokumentoinnin.
 
                                          Ehdotettu tapa, että olisi vain ääni, ei ole riittävä. Me emme voi tietää,
mitä asioita ja millä tavalla viidenkymmenen, sadan vuoden kuluttua
joku tutkija tutkii, mitä hän sieltä hakee. Ei ole riittävää, että silloin voisi
olla ehkä joku hakemisto valtuutetun nimen tai asian mukaan. Tuleva
tutkija saattaisi joutua siten kuuntelemaan kymmeniä, ellei satoja
tunteja äänitteitä. Kirjallisessa muodossa nidottuna olevista
pöytäkirjadokumenteista tällaisten tietojen hakeminen on paljon
helpompaa. Tiedän sen itsekin, koska olen harrastanut historian
tutkimusta.
 
                                          Tätä pöytäkirjaamisen luopumista on perusteltu sillä, mm. esityslistalla,
että valtuutetuilla on oikeus korjata puhumiansa puheenvuoroja.
 
                                          Mielestäni ei pitäisi olla mahdollista puuttua asiakysymyksiin. Jos
valtuutettu on sanonut jotakin, niin kyllä ne asiat pitäisi säilyä. Sen takia
pitäisi tässä pöytäkirjaamisessa, taikka silloin kun pöytäkirja
kirjoitetaan, pitäytyä ainoastaan kielelliseen ja stilistisiin korjauksiin.
Kyllä kai tämä jotenkin eduskunnassakin hoituu, jossa tietääkseni
pidetään keskustelupöytäkirjoja.
 
                                          Näin ollen ryhmämme on sitä mieltä, että tämä pöytäkirjaaminen,
keskustelupöytäkirjan pitäminen tapahtuisi niin kuin tähänkin asti.
 
Eikä mielestäni tässä ole mitään syytä palauttaa tätä asiaa, vaan hylä
tämä ehdotus, joka työjärjestykseen haluaisi muuttaa sen niin, että
ytäkirjaaminen muuttuisi äänitepohjaiseksi. Ehdotan siis, että
kaupunginhallituksen ehdotus hylätään.
 
                                          Lisäksi, siltä varalta, että nyt vielä on ajatuksia siitä, että valtuutetut itse
muuttavat puheenvuorojaan asiattomasti ennen kuin ne kirjataan
lopulliseen pöytäkirjaan, ehdotan toivomusponnen:
 
 
                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valtuuston
keskustelupöytäkirjaa laadittaessa puheenvuoroihin
tehdään vain kielellisiä ja stilistisiä korjauksia.
 
                                          (Puheenjohtajan välikommentti.)
 

Valtuutettu Kalima

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.
 
                                          Sekä palautus- että hylkäysehdotuksessa on se ongelma, että niihin
ilmeisesti ei voida liittää pontta. Ajattelin sillä tavoin, että jos olisi ollut
mahdollista käsitellä tuo valtuutettu Lohen ehdotus ponsineen, olisin
esittänyt, että valtuutettu Helistö olisi tehnyt toisen ponnen, joka olisi
kuulunut siten, että samalla huolehditaan siitä, että järjestelmää
kehitetään siten, että puheenvuorot saadaan internetistä helposti
löydettäväksi. Näin, sitä hän tarkoitti. llainen päätöshän pitäisi tehdä.
 
                                          Tässä tilanteessa kannatan valtuutettu Lohen hylkäysehdotusta ja
perustelen sitä, minkä takia tämä olisi ehkä tarkoituksenmukaisempi
kuin palautusponsi.
 
                                          Nimittäin tuohon tekstiin, valmistelutekstiin sisältyy kannanottoja
videointiin ja televisiointiin ja valtuuston osalta siihen, mennäänkö
Webcast-lähetyksiin vai ei ja meillä on tästä hyväksytty, valtuustossa
hyväksytty valtuutettu Malisen ponsi, joka on toivon mukaan
valmistelussa. Sen takia emme halua kannanottoja, joka puuttuu tähän.
Silloin kun tämä hylätään kokonaan, tämä ehdotus, niin tällä
asiakirjalla, tällä päätöksellä ei vaikuteta siihen valtuuston päätökseen,
jolla me hyväksyimme tuon valtuutettu Malisen ponnen, joka oli
samansisältöinen kuin valtuutettu Hellströmin ehdotus.
 
                                          Eli tästä syystä tässä vaiheessa on järkevää mielestäni toimia, kuten
valtuutettu Lohi on ehdottanut eli siis hylätä tämä ehdotus.
Lopputuloksena pitäisi päästä - molempien osalta - siihen, mitä
valtuutettu Helistö on ehdottanut internet –pohjaisuudesta ja siihen,
mitä valtuutettu Lohi on ehdottanut näiden muuttamisesta.
 

Valtuutettu Lohi (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
                                          Tietenkin kunnioitan valtuuston puheenjohtajan tulkintaa.
 
Pitkän kunnallispoliittisen kokemukseni varrella muistan kyllä, että on
joskus aikaisemmin hyväksytty ponnen esittäminen. Se on kyllä ollut
siinä muodossa, että hylätessään kaupunginhallituksen ehdotuksen
valtuusto edellyttää sitä ja tätä, että en tiedä nyt, kun minulla on
repliikki, niin minä en varmaan saa ehdottaa sitä ponnen
muutostakaan. Mutta jätän tämän nyt valtuuston puheenjohtajan
harkintaan, miten tähän suhtaudutaan.
 

Valtuutettu Arhinmäki

 
                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja.
 
                                          Ensin minun pitää kiittää valtuutettu Helistöä siitä, että hän antoi
ehkäpä arvotonta arvonnousua minun internetin ja tietotekniikan
käyttötaidoille, nimittäin minä löydän jostain käsittämättömästä syystä
näitä keskustelupöytäkirjoja netistä ja niillä on itse asiassa tähän
valtuustotyöhön ja lautakuntatyöhönkin ollut merkitystä. Siellä on hyvä
palata asioihin, joita on käsitelty ja katsoa, mitä todella on sanottu ja
kun on ollut joskus kiistanalaisia kysymyksiä, että mitä olemme
tosiasiassa esittäneet ja päättäneet, niin sieltä on aika kätevästi ne
löytynyt, eli siitä on meille valtuutetuille myös hyötyä, että ne löytyvät.
Tietysti ongelma on se, että siinä tarvitsee aikamoista kikkailua. Joka
kerta joutuu seikkailemaan ennen kuin löytää ne, että se on aika pitkä
se klikkailukaari, jolla pääsee siihen tulokseen, että ne löytyvät sieltä.
Mutta kyllä jotkut kansalaisetkin ovat löytäneet niitä, koska ihan
yllättäviltä tahoilta tulee palautetta puheenvuoroista, joita on käytetty ja
erityisesti sellaisissa asioissa, jotka herättävät tunteita ja
kiistakysymyksiä, niin ihmiset etsivät tämän.
 
                                          Sen vuoksi tämä kysymys ei ole siitä, että nämä puheenvuorot
kirjataan ylös. Kysymys ei ole vain siitä, miten historian tutkimus saa
tietoa tai miten, onko se arvokas perinne, vaan ennen muuta mielestäni
kysymys on demokratiasta, avoimuudesta. Kun valitettavasti
edelleenkään täällä valtuuston kokouksissa ei käy mitenkään
valtavassa määrin yleisöä kuuntelemassa näitä puheenvuoroja, niin on
erittäin arvokasta ja tärkeää, että nämä puheenvuorot on löydettävissä
myös netistä.
 
Pidän sitä aika vähäisenä ongelmana, jos joku nyt vähän stilisoi omia
puheenvuoroja, tietysti aika ongelmallisena. Siinä mielessä valtuutettu
Lohen puheenvuoro siitä, että ei voi nyt sisältöjä muuttaa, on aivan
oikeansuuntainen. mmästyin, kun luin tätä esittelytekstiä, että
tällaista tapahtuu, koska itse katsoo, että kuinka hirvittäviä
puheenvuoroja sitä käyttää kielellisesti, mutta yleensä siihen vetää vain
ok –puumerkin päälle.
 
                                          Mielestäni tämä kysymys siitä, että nämä puheenvuorot pitää
jatkossakin kirjata, ne pitää löytyä netistä ja paljon helpommin. Täällä
on vuosien varrella erittäin paljon tehty aloitteita siitä, että kaupungin
nettisivuja kehitetään. Minäkin olen tehnyt aloitteen, johon vastattiin,
että - muistaakseni – 2007 tulee uudet sivut. Nyt on vuosi 2007,
toivottavasti tulee ja nimenomaan sillä lailla, että valtuuston
äänestystulokset löytyvät heti helposti siitä etusivulta, ettei tarvitse
pitkiä ketjuja, että puheenvuorot löytyvät helposti sieltä. Tällä tavalla
me kehitetään sitä mahdollisuutta, että on helpompi kansalaisten
seurata sitä mitä täällä valtuustossa aidosti tapahtuu ja minkälaisia
puheenvuoroja käytetään.
 
                                          Sen vuoksi kannatan valtuutettu Helistön palautusesitystä.
 
                                          Ja kun tämä asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, niin varmasti
huomioidaan nyt - kun nämä kirjataan ylös nämä puheenvuorot täällä -
ne toivomukset, koska ei tämä järjestelmä nytkään ole tyydyttävä, että
ne kirjataan ylös ja sitten ne ovat jossain vaikeasti löydettävissä, vaan
pitää lisätä tähän uudestaan valmisteltavaan se, mitä täällä on esitetty,
että pitää olla helposti löydettävissä. Mielestäni oli hyvä, kun todettiin,
että on mahdollisuus tehdä äänite, kehittynyt versio siitä, että äänitteet
puheenvuoroista, tehtäisiin internet-sivuille hakemisto, valtuutetun
nimeä klikkaamalla pääsisi suoraan haluttuun puheenvuoron kohdalle.
Kustannukset olisivat, kertakustannukset olisivat 5 000 euroa ja
järjestelmän ylläpitämiseen tarvittava työ noin 6 000 euroa vuodessa.
Tässä budjetissa se on aika vähän siihen nähden, että me tehtäisiin
huomattavan paljon käyttäjäystävällisempiä näistä meidän valtuuston
kokouksien seuraamisista myös netin kautta.
 
Eli siksi kannatan valtuutettu Helistön palautusesitystä, koska siihen
sitten, kun tämä tuodaan uudestaan, tämä asia, lisätäänkin sen sijaan,
että poistetaan nämä, että kirjallisesti on luettavissa ja historian
tutkijoilla, niin myös lisätään tämä ehdotus, joka täällä on, jolloin me
viedään eteenpäin itse asiassa avoimuutta, demokratiaa ja sitä, että
valtuuston kokouksia voidaan seurata.
 

Valtuutettu Hellström

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kannatan asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
 
                                          Mielestäni nämä keskustelupöytäkirjat ovat hyviä kahdesta syytä, ihan
historian kirjoituksen kannalta ja sitten demokratian, avoimuuden
kannalta.
 
                                          Uskon, että historian säilymisen kannalta puhtaaksi kirjoitetut ovat
käyttökelpoisempia ja ainakin varmemmin tallessa. Todennäköisesti
kun historiaa kirjoitetaan, niin puheenvuorot jouduttaisiin kuitenkin
litteroimaan auki. Joten se on historiaa palvelevaa, että se on tehty jo
valmiiksi.
 
                                          Toki olen ihan samaa mieltä valtuutettu Lohen kanssa siitä, että
valtuutettujen ei pitäisi niitä puheidensa sisältöjä mennä muuttamaan,
vaan ainoastaan ehkä selkeitä kirjoitusvirheitä, joita joskus puheissa
ilmenee.
 
                                          Mutta vielä, erityisesti pidän tärkeänä sitä, että valtuuston toiminta on
mahdollisimman avointa ja näillä puhtaaksikirjoitetuilla puheenvuoroilla
kuitenkin kaikilla on mahdollisuus nähdä kaikki se, mitä itse kukin
valtuutettu on täällä sanonut.
 
                                          Ja vaikka nämä sivustot olisivatkin vähässä käytössä, niin olen aivan
varma, että niillä on enemmän kävijöitä kuin täällä valtuuston
lehtereillä. Joten kyllä se tavoittaa enemmän kaupunkilaisia kuin lehteri,
jota sitäkään kukaan ei esitä poistettavaksi.
 
                                          Sen sijaan tämä kaupungin sivusto pitäisi olla huomattavasti
käyttökelpoisempi. Toki itse olen sieltä löytänyt puheenvuoroja, koska
istun täällä yleensä itsekin ja tiedän, mistä suunnilleen on puhuttu ja
kuka on mistäkin asiasta puheenvuoroja käyttänyt. Mutta sellainen
henkilö, joka olisi kiinnostunut esimerkiksi tietämään, mitä joku
valtuutettu on sanonut, millaisiin asioihin puuttunut tai mitä jossain
keskustelussa on keskusteltu, on huomattavasti vaikeampaa. Tällaisten
selainten tekeminenhän ei ole millään tavalla ylivoimaista.
 
                                          Itse asiassa valtuutettu Arhinmäelle tiedoksi, että kaupungin sivustoja
on uusittu. Olin itse siellä testikäyttäjänä kokeilemassa niitä. Minulla oli
kyllä huomattavan paljon kritiikkiä siitä jollain tavalla uudistetustakin
mallista. Yksi oli nimenomaan näitten hakuohjelmien käyttö. Jostain
syystä sitten sanotaan, että on mahdotonta tehdä sellaista tai se ei
onnistu, että siellä olisi haku, jolla jotain löytää. Mutta tämähän ei pidä
paikkaansa. Koneethan tekevät juuri sen mitä niiden käsketään tehdä
ja se on teknisesti täysin mahdollista, jos niin halutaan tehdä.
 
                                          Sinänsä minä kannatan myös sitä, että äänitykset olisivat helposti
saatavilla. Mutta toki on paljon nopeampaa ja helpompaa suurimmalle
osalle ihmisistä katsoa paperiversiosta puheenvuoroja kuin kuunnella
koko käyty keskustelu.
 
                                          Joten kannatan asian palauttamista. Toivon todella, että me saadaan
sitten ne puheenvuorot yhtälailla nettiin kuin nytkin, mutta
käyttökelpoisempaan muotoon.
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Minäkin kannatan palautusta.
 
                                          Yksi valtuuston kokous tuottaa kaupungille verraten paljon
kustannuksia kokonaisuudessaan. Tiedetään palkkioiden ja
virkamiesten palkkojen ja muiden kuluja, jota tämä kaikkinensa tuottaa.
Siihen nähden tämä litterointiin liittyvä kustannuserä on verraten
marginaalinen.
 
                                          Mielestäni ei ole mitenkään ongelmallista miettiä siihen sitten jotain
toteutustapoja tai rinnakkaisia tallennemuotoja tai muita. Mutta minä
pitäisin, ainakin toistaiseksi, kiinni tästä järjestelystä pitkälti niiltä syihin,
mitkä täällä muittenkin puheenvuoroissa on käynyt ilmi. Asia vaan on
niin kuitenkin, että täällä on aika vähän väkeä lehterillä. Lasken, nyt on
kaksi tai kolme taitaa olla. Luon katseen mediapäätyyn, joka tuntuu,
median suuruus tuntuu pienenevän kuin pyy maailmanlopun edellä
nykyisin tuolla meidän lehterillä. Tiedotusvälineiden edustajia on erittäin
vähän paikalla.
 
                                          Jos tästä keskustelusta täällä oikeasti jää edes kirjallista dokumenttia,
niin tämä alkaa olemaan aika turhaa puuhaa täällä puhuminen, ei toki
päätöksenteko, päätöksethän kirjataan. Mutta se, mitä minä haluan,
että vaikka se tallennettaisiin nauhalle, niin eihän niitä nauhoja, jotka
voivat kestää parhaimmillaan kuusi tai kahdeksan tuntia, vaikka siellä
olisi jakoja, joista pystyisi ikään kuin löytämään ne omat dokumentit,
niin ainakaan nykyisellä tietoteknisellä valmiudella ei voi hakusanoilla
hakea aiheita, joita esimerkiksi kirjallisesta sähköisestä dokumentista
pystyy tekemään. Jokainen toimittaja, joka ei ole paikalla, mutta haluaa
tehdä jostain käsitellystä aiheesta jutun, mitä kaupungissa on
keskusteltu valtuustotasolla, niin hän tekee tietysti niin, että hän etsii
finderilla avainsanoilla tiedostot läpi, jotka ovat nämä litteroidut
vaihtoehdot näistä meidän keskusteluistamme ja löytää myöskin ne
valtuutetut, jotka osallistuvat tähän keskusteluun ja käyttävät
argumentteja valtuutettuina.
 
Jos valtuusto tekee päätöksen, jossa tämä työskentelytapa viedään
niin kansalaisilta kuin toimittajilta ja tutkijoilta, niin valtuusto kaventaa
nimenomaan tässä salissa käytettävää äänivaltaa merkittävästi. Toki
ne tai me meistä, jotka käyttävät muitakin rooleja kaupungin
päätöksenteossa, saavat äänensä kuuluviin kyllä toisia reittejä pitkin.
Mutta jos halutaan puhua valtuustosta ja valtuustossa äänen
käyttämisestä, niin silloin kyllä valitettavasti nämä kannattaa säilyttää ja
muokata sitä sitten tietotekniikan kehittyessä johonkin muotoon, joka
voi olla entistä palvelevampi, mutta se esitetty siirtymä, mikä meillä
täällä on, se vain yksinkertaisesti kaventaa sitä mitä täällä voi sanoa tai
kannattaa sanoa.
 

Valtuutettu Aarnipuu

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Olen samaa mieltä siitä, että tämä meidän puheenvuorojen
korjaamisesta seuraava epäluotettavuus ei ole nyt se ydinkysymys
tässä keskustelussa, vaan ydinkysymys on se, että onko kaikkien
kuntalaisten mahdollista seurata niitä keskusteluja, joita meidän
päätöksenteon taustalle käydään. Tämä ehdotus herättää vähän
ristiriitaisia tunteita. Tämähän itse asiassa olisi parannus esimerkiksi
meidän näkövammaisten kuntalaisten kannalta, kun olisi myös
käytettävissä tällainen äänitearkisto, kannatan sitä siinä mielessä,
mutta sitten taas kääntäen, se olisi tilanteen heikentämistä
kuulovammaisten kuntalaisten kannalta.
 
                                          On ihan selvää, että me ei voida täällä valtuustossa tehdä sellaista
päätöstä, joka vähentää esteettömyyttä, lisää esteellisyyttä meidän
viestinnässä. Eli minusta on ihan selvä, että puheenvuorojen täytyy
pysyä jatkossakin esimerkiksi huonokuuloisten ja viittomakielisten
ihmisten saavutettavissa.
 
                                          Eli kannatan lämpimästi valtuutettu Helistön palautusesitystä.
 

Valtuutettu Saarnio
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Joudun tietysti pohtimaan palauttamisen ja hylkäämisen kannalta,
mutta mielestäni molempien päämäärä on suunnilleen sama. Tässä
mielessä uskoisin, että tämä palauttaminen saattaa olla paikallaan.
 
                                          On nimittäin tietysti niin, että valtuuston yksittäisiä puheita seuratessa
se on aika yksinkertaista ja tylsistyttävääkin puuhaa. Mutta tässä
litteroinnissa on se hyvä puoli, minkä valtuutettu Lohi toi esiin tässä
historian kirjoituksesta, niistä saa kyllä esimerkiksi pitkät linjat selville.
Erityisen mielenkiintoista se on täällä meidänkin lyhyen historiankin
kannalta se, että kun esimerkiksi Vihreä Liike tänne tuli puolustamaan
kansalaisia ja vastustamaan poliittista osajakoa, niin on nyt vaatimassa
sitten itselleen apulaiskaupunginjohtajan paikkoja lisää. Eli siis toisin
sanoen, sen Vihreän Liikkeen muuttuminen pragmaattiseksi
puolueeksikin tätä kautta selviää hyvin nopeasti.
 
                                          Mutta se, mitä täällä on puhuttu sitten äänipuolesta, on hyvin tärkeätä.
Ja varmasti valtuutettu Lohi historioitsijanakin olisi ollut hyvin
mielenkiinnolla paitsi lukemassa Cesarin tekstiä ja myös kuullut hänen
ääntään, kun hän puhui aikoinaan, mutta se ei ollut silloin teknisesti
mahdollista. Kyllä tässä nyt kannattaisi käyttää nämä tekniikan
mahdollisuudet sen lisäksi hyväksi, mitä tämä litterointi tarjoaa.
 
                                          Mutta yhtä lailla minäkin muistuttaisin tästä litteroinnin korjaamisesta.
Nimittäin olen tavannut sellaisia korjauksia, joissa asia kun on noussut
julkiseen keskusteluun, niin on yhtäkkiä haluttu unohtaa, mitä mieltä
olinkin, ”ei ole” on muuttunut ”kylläksi” tai sitten siitä on vaiettu. Se ei
voi olla tarkoituksena, vaan silloin kun täältä puhuu, niin siitä on
vastattava vielä kymmenien vuosien jälkeenkin. Minun puhettani voitte
tarkistella niin pitkältä kuin niitä löytyy. Ja ehkä se on tämä vanhuus,
kun tekee, ettei osaa mielipidettään muuttaa.
 

Valtuutettu Molander

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Minä en kyllä ainakaan vielä kannata palautusta tässä asiassa.
 
                                          Me keskustelimme asiasta Keskustan valtuustoryhmässä ja ei meillä
ole mitään ryhmäpäätöstä tästä, että puhun ihan nyt omissa nimissäni.
 
 
                                          Olin hirveän iloinen siitä, että tulisi äänitteet, koska, ja olen edelleenkin
vähän sitä mieltä, että äänitteet voisivat riittää jopa, koska kyllähän
nämä äänitteet voi, myöskin niistä voi tehdä hakemiston ja näin siis
asian mukaan ja valtuutetun mukaan voi klikata. En ymmärrä, minkä
tähden kuunteleminen olisi sitten, onko se hitaampaa kuin lukeminen,
ehkä se on vähän hitaampaa, mutta en minä ainakaan historian
kirjoittajia millään tavalla surkuttelisi siitä, että ne olisivat äänitteenä.
 
                                          Sen sijaan, siis me saamme nämä kirjoitetut tekstit hyvin pitkällä
viiveellä. Siihen menee monta kuukautta. Olen monta kertaa etsinyt
näitä, että mitä, kun asiat ovat tavallaan ajankohtaisia, niin mitä niistä
puhuttiin, niin niitä ei löydy, vaan me joudumme odottamaan pitkään
näitä kirjoitettuja, että kyllä tämä äänitteen saaminen on erittäin tärkeä
asia. (Välihuuto!) Joo, joo, en. Kyllä, ainakin katsoimme tuota, jos
yhdessä tilanteessa etsimme edellisiä ja ei ollut vielä kirjoitettu. Mutta
no. Tämä on nyt kuitenkin minun mielipiteeni edelleen.
 

Valtuutettu Lehtola

 
                                          Rouva puheenjohtaja.
 
                                          Jotta palauttamisäänestyksessä osaa muodostaa kantansa, tarvitaan
riittävää selvä kuva siitä, mikä yleinen asetelma on.
 
                                          Kun huomasin, että valtuutettu Lohen ponsiehdotusta ei ole kannatettu,
niin kannatan sitä varmuuden vuoksi, että asetelma on sitten,
äänestysasetelma ... (Puheenjohtajan välihuomautus.)
 

Valtuutettu Lohi

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Näyttää siltä, että täällä salissa nyt saattaa olla enemmistö sille, että
keskustelupöytäkirjojen pitäminen jatkuu. Ja turha tässä nyt on tietysti
sitten riidellä siitä, että miten tulipalo sammutetaan.
 
                                          Joten kannatan nyt sitten minäkin tätä palautusehdotusta, kun nyt
valtuutettu Helistö ehti painaa sitä nappia vähän ennen kuin minä sain
puheenvuoron.
 
                                          Kun nyt tästäkin kokouksesta tehdään keskustelupöytäkirja, niin tämä
ponsiajatukseni, joka nyt sitten tietysti raukeaa, kun uskon, että tämä
palautetaan, niin se varmaan kirjaantuu ja tulee valmistelussa
huomioon otetuksi.
 

Valtuutettu Kalima

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kuten huomasimme, valtuutettu Lohi ei tässä asiassa uinut
vastavirtaan, vaan myötävirtaan.
 
                                          Kyllä Sosialidemokraattinen ryhmä tulee kokonaisuudessaan
kannattamaan valtuutettu Helistön palautusehdotusta. Meillä oli hyvin
samanlainen päämäärä ja toivotaan, että se onnistuu.
 
                                          Nimittäin tässä on nyt se ongelma, että oikeastaan tässä yhteydessä
pitäisi valmistella myöskin tämä kysymys näiden kokouksien
videoinnista eli kysymys siitä, otetaanko myöskin kuvanauhaa. Olisi
järkevää ottaa ääni ääninauhalle, kuvanauhalle ja sitten saada vielä
tämä kirjallinen teksti siitä muodossa, kun valtuutettu Lohi on täällä
esittänyt.
 
                                          On pikkuisen ongelmallista, nyt tämä saattaa, jos tämä menee
huonosti, niin tämä menee niin, että tässä valmistellaan erikseen tämä
äänen nauhoittaminen käsittelemättä kuvan nauhoittamista. Silloin se
ei mene hyvin. Ja tämä oli meillä tarkoituksena.
 
                                          Mutta jotta lapsi ei mene pesuveden mukana, me kannatamme
valtuutettu Helistön palautusesitystä.
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Otin puheenvuoron nimenomaan tähän palautus/hylkäys –esityksen
problematiikkaan.
 
                                          Mielestäni on erittäin tärkeää, että tämä menee nimenomaan
palautusesityksenä ja tulee valtuuston käsiteltäväksi siten, että
huomioidaan ne puheenvuorot, mitkä tämän keskustelun kuluessa ovat
tulleet esille.
 
 
                                          Elikkä selkeä tavoite täällä on ollut, että puheenvuorot tulevat
litteroituna ja toiseksi, että näitä puheenvuoroja ei sitten ryhdytä
käsittelemään elikkä se rajataan täysin tosiaankin kirjoitusvirheisiin tai
vastaaviin eikä myöskään mielestäni niin kuin kielellistä sisältöä tulisi
muuttaa, koska jos ajatellaan ihan tällaista tekstin ja puheen
tutkimusta, silloin on rkeää myös se, että missä muodossa täällä on
puhuttu, että jos oikeasti historian tutkimusta mietitään, niin silloin ei
myöskään kielellisesti korjata huonosti muotoiltuja lauseita jne., että se
on, silloin täytyisi tällainen rajaus tehdä.
 
                                          Toiseksi:
 
                                          Minun mielestäni erittäin tärkeää on – mikä on tullut tässä
puheenvuoroissa esille – on se, että puheenvuorot olisivat myös
äänitettyinä saatavissa. Ja tässä tuli vielä kolmas, että se tulisivat myös
videoituina, että myös kuva olisi mukana.
 
                                          Ja se, että mikä on selkeästi noussut puheenvuoroissa esille, niin on
noussut tämä, että niiden, näiden saatavuutta ja haettavuutta
kaupungin sivuilta on parannettava elikkä ne ovat oltava siinä
muodossa siellä, että sekä tämä sähköinen tai tämä puheena oleva
että litteroidut tekstit ovat haettavissa jo ajan mukaan, ajan, valtuuston
asioiden ja valtuutettujen hakusanoilla ja mitä muuta siihen tuleekaan,
mutta erityisesti tätä saatavuutta on parannettava.
 
                                          Ja tämä on erittäin hyvä, että tämä keskustelu on osoittanut nyt aika
hyvinkin selkeän tällaisen näkemyksen, että tätä itse asiassa ettei
kavenneta kuntalaisten ja valtuutettujen mahdollisuutta seurata näitä
tätä valtuustokeskustelua jälkikäteenkin, vaan nimenomaan, että sitä
kehitetään ja parannetaan.
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tässä kävimme keskustelua tästä valtuutettu Helistön
palautusehdotuksesta ja ymmärrän, että se käsitellään
palautusehdotuksena. Mutta se on pikkuisen ongelmainen tai vähän
vaikea valmistelun kannalta, koska se palautusesitys, sen sisältö on se,
että tehdään sitä mitä nyt jo teemme ja sitten se pitäisi tuoda
valtuustoon uudelleen, tuomaan se, että teemme sen, mitä edelleenkin
teemme, että olemme nyt edelleenkin tekemässä sitä, niin se,
ymmärrän, että puheenjohtaja ratkaisee käsittelyt kaikkinensa, mutta
että valmistelun kannalta olisi tietenkin helpompi, että jos on olemassa
enemmistö sille, että pysytään vanhassa, niin se olisi selkeä päätös,
niin silloin ei tarvitsisi siihen palata.
 
 

Valtuutettu Näre

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
                                          Keskustan ryhmälle haluaisin muistuttaa, että teidän ryhmässänne on
myös historian professori, valtuutettu Kolbe, jonka luulisi kyllä toivovan,
että kirjoitettu pöytäkirjakäytäntö jatkuu.
 
                                          Eli minäkin kannatan palautusta sekä demokratian että tutkimuksen
helpottamiseksi ja myös jatkuvuuden kannalta tämä vanha käytäntö on
hyvä säilyttää.
 
                                          Ja kuten valtuutettu Kalima ja Puhakka mm. totesivat, tähän voitaisiin
lisätä sitten ääni ja kuva ainakin tärkeimpien asioiden osalta.
 
                                          Kiitos.
 

Valtuutettu Huhtamäki

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Huomautan valtuutettu Näreelle, että keskustassa on ryhmä kuitenkin
suurempi kuin yksi henkilö.
 

91 §

Esityslistan asia nro 8

HELSINGIN TIEDEPUISTON YRITYSHAUTOMOT OY:N PÄÄOMA-

RAKENTEEN VAHVISTAMINEN

 

Valtuutettu Karu

 
 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
                                          Eli ajattelin aiheesta käyttää positiivisen puheenvuoron, vaikkakin
kyseinen Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy on aika raskaasti
tappioinut pitkän aikaa.
 
                                          Mutta osittain noin suuret, osittain tuo tappiollisuus johtuu myöskin siitä,
että tuo kyseinen toimiala, sekä Business and Science Park –toimiala
plus kiinteistöjuttu, ne vaativat sangen suuria investointeja ja sangen
pitkää pitkäaikaista kehitystä. Samalla myös toimialan tempo,
eräänlainen tempo on sangen hidas. Hyviä puolia on se, että tällainen
toimiala antaa valtavia globaaleja mahdollisuuksia etenkin
tulevaisuudessa, toivottavasti tietysti nykypäivänäkin jo nopeammin
sekä Helsingin imagolle tämä on varmastikin raikas lisämauste,
positiivinen sellainen.
 
                                          Yliopisto on täynnä tutkijoita ja keksintöjä, eli tämä ns. tiedelaakso
tarjoaa siis mainion kanavan, jotta keksinnöt tai innovaatiot eivät jäisi
ytälaatikkoon ihmisten käyttämättä jättämättä. Ja mainitaan, että
kemikaaliviraston tulo Helsinkiin ei ole tämän ns. tiedelaakson kannalta
ainakaan huono asia.
 
                                          Kohtaan 9 01 02, muu antolainaus, 2 milj. euroa.
 
                                          Sanoisin, että todellisuudessa se on satsaus tk –toimintaan,
tuotekehitystoimintaan sekä toivottavasti myös liiketoimintaosaamisen
panostamiseen.
 
                                          Mielelläni kannatan esitystä listatekstin mukaan.
 
                                          Kiitos.
 

98 §

Esityslistan asia nro 15

EROTTAJAN PELASTUSASEMAN PERUSKORJAUKSEN HANKE-

SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Valtuutettu Koskinen
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Esityslistan kohdissa 10 ja 11 käsittelimme suomenkielisen
työväenopiston ja Töölönlahden pysäköintilaitoksen
hankesuunnitelmat. Hankesuunnitelmista oli asianmukaiset
suunnitelmat esityslistan liitteenä. Suomenkielisestä työväenopistosta
30 sivua, Töölönlahden pysäköintilaitoksesta 20 sivua, jotka sisälsivät
tarkat hankeselvitykset, kustannuserittelyt ja rakentamisaikataulun.
 
                                          Nyt käsittelemme Erottajan pelastusaseman hankesuunnitelmaa ja
asiakirjojen liitteenä on yksi piirustus, ei minkäänlaista
hankesuunnitelmaa. Vai onko tämä julkisivupiirustus sitten jokin
hankesuunnitelma? Kyseessä on kuitenkin 10 milj. euron hanke.
 
                                          Kysyn kaupunginjohtajalta, miksi näin?
 
                                          Kyseessä on valtuutettujen työn aliarviointi, ja asia pitäisi itse asiassa
asiakirjojen puutteellisuuden takia jättää pöydälle tai palauttaa kunnolla
valmisteltavaksi.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kieltämättä aika vaativa tehtävä selvittää rakennus- ja ympäristötointa
johtavan apulaiskaupunginjohtajan sijaisena, että miksi tässä ei ole
enempää liitteitä.
 
                                          Minusta ehkä se, että on vain julkisivupiirustus, osoittaa sen, että
rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on
esteetikko. Enempää en pysty tähän vastaamaan. Mutta viesti menee
kyllä perille.
 

Valtuutettu Hakola

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, kiitos.
 
Pelastuslautakunnan puheenjohtajana totean ensinnäkin yhden asian.
 
                                          Se, että kyseinen hankesuunnitelma on tässä ja se on lähtenyt aivan
siinä muodossa kuin sen on pitänyt lähteä lautakunnalta tänne ja
syystä tai toisesta sitä nyt ei ole tässä liiteasiakirjoissa. Sitä en osaa
sanoa, ehkä se on tämä esteetikkoasia, minkä takia siellä on tuo
julkisivupiirros, joka on yksi sivu tästä noin 80-sivuisesta opuksesta.
Tämä ei ole millään tavalla salainen paperi. Täällä on kaikki ne
yksityiskohdat, mitä tähän hankkeeseen liittyy.
 
                                          Muistutan tähän ensinnäkin sitä, että vaikka tämä on 11 miljoonan
hanke, tässä on kuitenkin kysymys siitä, että on kysymys Erottajan
pelastusasemasta, joka on Suomen kauneimmaksi pelastusasemaksi
valittu rakennus. Se, että kyseinen rakennus on tällä hetkellä siinä
kunnossa, että julkisivu rapistuu tuohon Korkeavuorenkadulle. Samoin
sitten tilanne on se, että siellä on homevaurioita aika suuressa osin tätä
rakennusta.
 
Niin kuin sanottu, että on erittäin valitettava. Ja olisin, tietysti nämä
makeat naurut täällä valtuustossa on aivan paikallaan, sitä ei sovi
kieltää. Mutta kenties, jos tämä nappitekniikka - enkä olisi ollut niin
nopea - olisi toiminut, niin olisin voinut pitää tämän puheenvuoron
ennen näitä kaikkia sepustuksia.
 
                                          Mutta niin tai näin, joka tapauksessa hanke on hyvä. Se on ainoa
vaihtoehto. Rakennus on suojeltu. Se on pakko tehdä. Se tarkoittaa
sitä, että koko talotekniikka on tuossa rakennuksessa uusittava eikä
niin, että välillä tehdään peltikattoa ja sitten taas kellaria. Ja tämä on
ainoa vaihtoehto, että Erottajan pelastusasema siellä voi jatkaa
tulevaisuudessa.
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
 
 
 
                                          Rakel Hiltunen                                      Hannu Hakala
                                          puheenjohtaja                                       osastopäällikkö
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
 
 
 
                                          Tuula Haatainen                                   Juha Hakola
                                          pöytäkirjantarkastaja                            pöytäkirjantarkastaja