Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Vastaus on siinä mielessä hyvä, että kaupunki on sitoutunut ottamaan
tämän mielenterveyden käyttöön. Se on ollut kansalaisliikkeen tahto.
Mutta siitä huolimatta kysyn, miksi tämä on tapahtunut näin hitaasti,
kun aloitteet sairaalan uusintakäytöstä on esitetty liki kymmenen vuotta
sitten ja tiedettiin, että se tyhjenee ja se on asiallisesti nyt ollut pari
vuotta tyhjä? Ja miksi kaupunki ei lähtenyt itse selvittämään tätä, vaan
antoi toiveen kansalaisjärjestöille, säätiöille ja yksityisille tahoille, että
asiat voidaan hoitaa? Kolme selvitystä teetettiin Y-Säätiön toimesta ja
löydettiin yhteistoimintatahoja, joita olisi löydetty vielä lisää valtionavun
avulla, joka olisi vähentänyt kustannuksia. Miksi näin pitkä viive
ratkaisujen tekoon?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tässä on tilanne se, että valtuutettu Taipale ja minä olemme samassa
sopassa olleet kokkeina kummatkin ja tunnemme tämän asian tietysti
aika hyvin. Valtuutettu Taipale haluaa nyt, että me 85 kesken täällä
keskustelemme tästä asiasta ja puimme tämän kerran vielä uudelleen.

 

                                          Valtuutettu Taipale muistaa hyvin, että siksi tämä on kestänyt niin
kauan, että kaupunki on todella vilpittömästi yrittänyt saada järjestöt
tulemaan mukaan tähän toimintaan, mutta järjestökentässä ei ole
löytynyt sitä yksimielisyyttä, että ne olisivat halunneet lähteä
rahoittamaan, nämä valtakunnalliset järjestöt, helsinkiläistä hanketta,
niin kuin he tämän kokevat. Siitä on seurannut se, että järjestöt
”lipesivät” tämän hankkeen takaa ja niinpä kaupunki joutui ottamaan
sen omiin hoteisiinsa.

 

                                          Mielestäni on ollut hyvin hauska havaita se, miten täällä kaupungin ylin
johto hyvin yksituumaisesti on lähtenyt siitä, että tämä otetaan
mielenterveystoimintojen käyttöön siitäkin huolimatta, että ne
laskelmat, joihin valtuutettu Taipale viittaa, ovat sittemmin
osoittautuneet ehkä hieman utopistisiksi, toisin sanoen näyttää siltä,
että se tulee huomattavasti kalliimmaksi saneerata kuin mitä alustavat

laskelmat, vaikkakin asiantuntijoitten laatimina ovat osoittaneet.
Toisaalta täytyy tietysti todeta, että monta vuotta tässä on ehtinyt kulua.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Ehkä tuohon edelliseen voisi todeta, että järjestöillä ei riitä resursseja
ottamaan suurempaa vastuuta hankkeesta, että se on jo
lähtökohtaisesti aika selvä asia.

 

                                          Onpa hyvä, että valtuutettu Taipale myöntää olevansa poliittinen
alkuunpanija Lapinlahden sairaalakäytön alasajolle. Muistan vasta
vihreänä valtuutettuna lukeneeni asiasta hänen aloitteensa, jonka
lähtökohtana oli se, ettei Helsingissä tarvita kolmea psykiatrista
sairaalaa. Ja nyt kyselyssä kuitenkin välittyy, että tällainen tarve on.

 

                                          Mielestäni paras ratkaisu olisi ollut se, että Lapinlahden sairaala olisi
säilynyt ensisijaisesti psykiatristen potilaiden käytössä.
Mielenterveyden talon ideaa voidaan soveltaa muussakin
ympäristössä.

 

Tämän prosessin aikana on välillä tuntunut, että psykiatrisille potilaille
ei halutakaan antaa sellaista ympäristöä, joka kauneudessaan ja
luonnonläheisyydessään on itsessään hoivaava ja parantava.
Mielestäni myös seinät hoitavat, toisin kuin joissakin argumenteissa
Lapinlahden sairaalakäyttöä vastaan on esitetty.

 

                                          Eli summa summarum, kannatan Lapinlahden sairaalan kehittämistä
tavalla tai toisella mahdollisimman hoidolliseen suuntaan.

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.

 

                                          Olen ihan yhtä pettynyt kuin valtuutettu Taipale tähän Lapinlahden
tilanteeseen.

 

                                          Mehän jätimme jo melkein vuosi sitten Y-Säätiön selvityksen ja
luulimme, että se olisi aika hyvä tapa käyttää Lapinlahden sairaalaa.
Nyt siellä kuikuilee muutama anorexiapotilas saneeraamattomalla
osastolla yksinään, ja Helsingin kaupunki lämmittää koko sitä suurta

rakennusmassaa. Nyt luvataan, että sinne tulee erilaisia palveluja,
mutta alustavat selvitykset ovat vielä kesken. Ja sitten kun ne
selvitykset tulevat, ne viedään kaupunginhallitukseen.

 

                                          Toivoisin, että ne tulisivat myös terveyslautakuntaan, koska mehän
vastaamme myös psykiatrisesta hoidosta, jos sinne jotakin hoitoa
sijoitetaan.

 

                                          Kysyisin siis apulaiskaupunginjohtaja Korpiselta, onko se nyt aivan
ehdotonta, että Y-Säätiön suunnitelma on hylätty?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Vaikka vastaus on apulaiskaupunginjohtaja Kokkosella, halusin tulla
tähän mukaan, kun tätä Lapinlahden asiaa on laajasti johtajistossa
valmisteltu.

 

                                          Enkä ollenkaan kiellä sitä mitä valtuutettu Taipale sanoi, että aikaa on
kulunut liikaa. Toki tiedämme, että tämä Lapinlahden sairaalan asia on
ollut hyvin vaikea. Mielestäni varsin pitkään on ollut selvä yhteinen linja,
että Lapinlahden sairaalan tilat tulee jatkossa ohjata mielenterveystyötä
palvelevaan toimintaan.

 

                                          Kun Y-Säätiön selvitys – johon viitataan – lähti liikkeelle, niin siinä oli
ajatuksia, että sillä olisi konkreettista pohjaa. Mutta minkä takia sitä ei
ole otettu vakavasti, tai vakavasti harkittu - se ei ole johtamassa näillä
näkymin etenemisiin - on se, että selvityksessä mm. todettiin, että
kiinteistön korjausten toimien kustannusarvio olisi 12 milj. euroa, niin
tällä hetkellä viimeinen tieto, mikä on olemassa ja se olisi 31 milj.
euroa.

 

                                          Oma kantani on selkeästi sama, mitä apulaiskaupunginjohtaja
Kokkonen esittää eli se, että jos haluamme mielenterveystyötä
palvelevaa toimintaa, niin parhaiten se toteutuisi niin, että se olisi aitoa
potilastyötä, aitoa työtä kaupunkilaistemme, asiakkaidemme kanssa.
Mielestä tämä etenemistie, jota edetään, on hyvä ja oikea, mutta se
pitää valmistella kunnolla.

 

                                          Vakuutan myös omalta puoleltani, että valmistelu tulee etenemään
mahdollisimman nopealla aikataululla, joka ei tietenkään poista sitä
viivettä, joka on jo toteutunut.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Eikö valtuutettu Taipaleen mielestä ole hyvä, että Lapinlahden
sairaalan käyttö on selvitetty ja kuullun mukaan, helsinkiläisten
toivomusten mukaan etenemässä, kun kaupunki otti hankkeen
haltuunsa? Järjestöthän eivät pystyneet ottamaan hanketta haltuunsa.
Nyt hanke etenee ja vastuullinen toimija on löytynyt, jotta
mielenterveystyö voi Lapinlahdessa jatkua.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Yhdyn näihin moniin puheenvuoroihin.

 

Missään tapauksessa en halua ottaa kunniaa ensimmäisestä
aloitteesta mielenterveyskeskukseen. Kansalaisliike, joka sen ympärillä
oli, on ollut se keskeinen. Ja keskeinen ratkaisun kannalta on ollut se,
että kaikki puolueet täällä ja kokoomus erittäin vahvasti ja kaupungin
virkamiesjohto erittäin vahvasti, ovat olleet tämän järjestelmän
kannalla.

 

                                          Sen sijaan yksi argumentti, joka kaupungilla oli, että ei voida antaa tätä
omaisuutta ilmaiseksi tai maksutta kiinteistöosakeyhtiölle, on mielestäni
virhe, koska apporttiomaisuutena annettuna kaupunki olisi omistanut
edelleen kiinteistöstä mahdollisesti puolet tai jotain vastaavaa.
Olisimme saaneet sekä Raha-automaattiyhdistyksen rahoja että
asuntorahaston rahoja ylimääräisesti, joita kaupunki ei väistämättä olisi
saanut. Osa järjestöistä hyppäsi, kuten rotat hukkumattomasta laivasta
kesken kaiken ja nimenomaan Mielenterveysseura ja Mielenterveys
keskusliitto. Mutta jäljelle jäävät Diakonissalaitos, Y-Säätiö ja eräät
muut vakavat järjestöt olivat valmiita lähtemään liikkeelle. Ja kuultuaan,
että valtiolta tulee apua, niin Mielenterveysseurakin alkoi huomata, että
tämä laiva ei uppoakaan ja voittajien puolella kannattaa olla. HUSilla oli
kolmasosa käytössä, 2 000 m2, ja kaupunki olisi voinut ottaa jonkin
verran. Kyllä tässä olisi ollut erilaisia muitakin ratkaisuvaihtoehtoja.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kiitän valtuutettu Taipaletta viimeisestä puheenvuorosta, joka varsin
hyvin valaisi ja antoi vastauksen myöskin valtuutettu Asko-
Seljavaaralle, joka ihmetteli, miten tässä nyt on vielä vuosi sen jälkeen
kestänyt, kun se viimeinenkin työryhmä näitä ehdotuksia laati.

 

                                          Juuri tästä syystä, että tässä on yksi ja toinen soutanut ja huovannut ja
ehdotuksia on tullut koko ajan uusia, että tehtäisiinkö näin, tehtäisiinkö
niin. Kuitenkin kaupungin virkamiesjohto on yrittänyt johdonmukaisesti
viedä tätä hanketta päätökseen.

 

                                          Valtuutettu Taipale viittasi vielä siihen, että lähteestä a, lähteestä b ja
lähteestä c olisi voinut tulla rahoja.

 

                                          Yritin selvittää, olisinko voinut saada mustaa valkoisella, mutta ei tullut
mustaa valkoisella. Tämän ikäinen nainen ei usko enää miesten
lupailuihin, kyllä se on oltava rahat kädessä tai mustaa valkoisella.

 

 

                                          Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Korpiselle vastauksesta.

 

                                          Halusin kysyä tästä aiheesta, koska nämä Helsingin Energian
tuotantomuodot ovat olleet erittäin vilkkaassa keskustelussa, jopa
valtakunnan keskeisten päättäjien taholta. Olen ollut huolestunut siitä,
että vähemmän on keskusteltu tästä energiansäästöpotentiaalista. Eli
voidaan sanoa näin, että parhaimmat megawatithan ovat nämä
”negawatit”. Siellä on valtavasti potentiaalia. Suomessa jopa 22 %
energian kulutuksesta menee rakennusten lämmittämiseen.
Matalaenergiarakentamisella voitaisiin tähän merkittävästi puuttua.

 

                                          Kuten apulaiskaupunginjohtaja Korpinen mainitsi, keinoja on mm.
valtakunnallisella tasolla normien tiukentaminen ja uudis- ja
korjausrakentamisen vaatimusten tiukentaminen, mutta paljon voidaan
kaupungin taholtakin tehdä.

 

Toivoisin, että tähän tiukemmin puututtaisiin kaavoituksessa ja

tontinvuokran perusteissa ja näillä keinoilla, mistä on ollut todella hyviä
kokemuksia Viikissä ja muissa koekohteissa, koska ei ainakaan
kansallisesti eikä myöskään Helsingissä vielä tarpeeksi panosteta
energian säästöön rakentamisen ? Tärkeää on huomioida se, että
kuluttajat eivät osaa vaatia tällaisia kohteita ja sen takia
rakennusliikkeet eivät niitä rakenna. Eli toivon, että kaupunki tätä
aktiivisesti edistäisi, koska tämä ei ns. ole pois keltään.

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni apulaiskaupunginjohtaja Korpisen vastaus sisälsi hyvin
paljon tärkeitä seikkoja. Muuan näistä liittyi pientalojen lämmittämiseen.

 

                                          Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että Helsingissä on valtava määrä
pientaloja, joita lämmitetään suoran sähkölämmityksen avulla. Jatkossa
me voisimme edellyttää esimerkiksi luovutusehdoissa tai
energiasopimuksissa, että käytetään lämpöpumppuja, joilla
saavutettaisiin 30 – 40 %:n energiasäästö. Samoin maalämpöä
voidaan vaatia käytettäväksi. Ja niin kuin on todettu, se ei välttämättä
edellytä kovin suurta tonttiakaan. Maalämpöä saadaan poraamalla
reikiä kallioon ja se on erittäin edullista. Samoin merivedessä olevaa
lämpöä voidaan uudella tekniikalla käyttää ja sitä pitäisi edistää.

 

                                          Tämä edellyttää kuitenkin aktiivista asennetta. Sosialidemokraattinen
valtuustoryhmä on päättänyt esittää valtuustolle, että valtuusto pitäisi
ensi syksynä energia- ja ympäristöpoliittisen seminaarin Helsingissä,
jossa käsiteltäisiin laajasti energia- ja ympäristökysymyksiä.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Hyviä kommentteja. Olisin halunnut nostaa esiin vielä kaupunkilaisten
henkilökohtaisen asenteen, mihin tosin ehkä hieman jo pikkuisen
sivuttiinkin äsken.

 

                                          Elikkä voitaisiin miettiä sitäkin asiaa, miten voitaisiin aktivoida
kaupunkilaisten asennetta siihen suuntaan, että jokainen miettisi
päivittäisissä askareissaan siten, että kaikki valinnat olisivat
ympäristöystävällisiä, myös kiinteistöihin liittyvissä asioissa. Se saattaa

tuntua tietysti hirvittävän pieneltä asialta. Yhden yksilön merkitys on
aika pieni. Mutta vähän sama asia kuin äänestystilanteessakin, niin kun
kaikki äänestävät, tulee suuri äänestystulos.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Niin kuin valtuutettu Puoskari toteaa, erittäin tehokas keino
ilmastonmuutoksen torjumiseen on energian säästö, niin parhaillaan on
palautekierroksella YTV:n ilmaston strategia. Siinä on tarkoitus käydä
läpi niitä toimenpiteitä ja keinoja, joilla voidaan kaupunkien omilla
toimilla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. (Puheenjohtajan
välihuomautus. Selvä. (Välihuuto!) Näin on, ja äänikin on ihan
maassa.

 

                                          Ilmastostrategia –lausuntopyynnössä käsitellään myös
energiansäästötoimenpiteitä ja nimenomaan niitä keinoja, mitä
kaupunkilaisilla on mahdollisuus tehdä ilmaston parantamiseksi. Nyt
odotetaan kaupunkien vastauksia ja mitä myöskin kaupungit sitoutuvat
tekemään.

 

                                          Ja valtuutettu Kaliman ehdotukset mielestäni kuuluvat tähän hyvään
sarjaan, että voidaan katsoa ? ja kun myönnetään rakennuslupaa
maalämmön ja merestä saatavan lämmön osalta.

 

 

                                          (Alkua ei kuulu)

 

                                          ... asiasta ja nimenomaan rakennusten energiasäästössä, jossa olisi
paljon mahdollisuuksia Helsingissä.

 

                                          Mielestäni apulaiskaupunginjohtaja Korpinen toi esille Eko-Viikin hyvät
kokemukset ja ne suuret säästöprosentit, joita siellä on saatu. Tätä
mallia pitäisi nyt alkaa hyödyntämään sitten muualla rakentamisessa ja
ottaa se huomioon suunnittelussa myöskin tämän kokeilukohteen
ulkopuolella, kun kokemukset ovat näin hyvät.

 

                                          Mielestäni valtuutettu Kalima toi esille tavattoman tärkeän asian juuri
pientalojen säästömahdollisuuksissa sekä suoran sähkölämmityksen
vähentämisessä että öljylämmityksen vähentämisessä ja siirtymisen

maalämpöön. Kaupungin pitäisi edistää maalämpöön siirtymistä ja
ehkä tukea ja ainakin antaa valistusta omakotiasukkaille siitä, miten
nämä järjestelmät parhaiten toteutetaan. Tästä on tullut paljon
huomautuksia, että tällaista opastusta ei ole olemassa.

 

 

                                          Ja viimeisenä kommenttina valtuutettu Kaliman esille tuoma energia- ja
ympäristöpoliittinen valtuustoseminaari olisi erittäin hyvä aloite. Olisi
tärkeää siinä yhteydessä myös käsitellä tätä Helsingin Energian koko
problematiikkaa. Erittäin hyvä aloite.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minäkin haluaisin lämpimästi kannattaa valtuutettu Kaliman esitystä
siitä, että järjestetään tällainen seminaari. Mielestäni siihen voisi
erinomaisen hyvin kytkeä juuri sen ajatuksen, mitä täällä tuli esille
aikaisemmin, että viitattiin YTV:n ilmastostrategiapaperiin, joka nyt on
par’aikaa lausunnolla. Eikö tämän voisi yhdistää myöskin siihen, että
Suomi ja EU-maat ovat sitoutuneet itse asiassa näitten
ilmastokysymysten osalta erittäin kunnianhimoisiin tavoitteisiin? Eihän
sitä pelkästään valtiovallan toimin voida tehdä. Se tulee heijastumaan
myöskin Helsinkiin, pääkaupunkiseudulle ja koko Suomeen, niin
yritysmaailmaan kuin kuntiinkin, ja tältä osin varmasti tähän asiaan olisi
syytä paneutua hyvin periaatteellisesti ja koko valtuuston ja
mahdollisesti myös lautakuntien voimin. Anteeksi, etten heti saanut
valtuutettu Rihtniemen nimeä. Tankkasin hetken aikaa. Kyllähän se
tietokone sitten toimi. Valtuutettu Rihtniemi, joka mainitsi tästä YTV-
ilmastostrategialausunto-kierroksesta.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Kaliman esille ottama energiaseminaariasia on oikein hyvä
ja kannatettava. Olisi kuitenkin syytä ottaa asia aika laajalti esille.
Esimerkiksi Helsingin Energian konsepti on paljon palkittu ja hyväksi
koettu, mutta jo pitkän aikaa samanlaisena paikallaan junnannut, jos
sitä kaukokylmää ei oteta huomioon.

 

                                          Tukholmassa kaupungin tarvitsemasta lämmitysenergiasta 15 % tulee
merestä lämpöpumpuilla. Helsingin Energia joutuu nykyään
lämmittämään kaukolämpöä tai tuottamaan kaukolämpöä.
Kaukolämpöä ei enää tuoteta pelkästään sähköntuotannon
sivutuotteena. Eli asetelma on muuttunut. Siitä syystä olisi aiheellista
saada tällainen kokonaisvaltainen harkinta aikaiseksi.

 

 

                                          Samaten pientalojen kohdalla investoinnit ovat aika kovia. Jos
ajatellaan, että täytyy siirtyä Helsingin kaupungin
yösähkölämmityksestä maalämmitykseen, investoinnit eivät esimerkiksi
nykyisen energian hinnalla tule takaisin. Eli se edellyttäisi
energiapoliittisia tukia, esimerkiksi Helsingin Energialta jonkun
lämminvesiboilerin uusimisen tai tavallaan sen vanhan boilerin
ostamisen, jotta saataisiin uusia kaukolämpöasiakkaita, johon lämpö
taas otettaisiin lämpöpumpulla merestä. Sen sijaan erilaiset pienemmät
lämpöpumppulaitteet lämpimän ilman tuottamiseksi sisätiloihin vaativat
lähinnä informaatiota.

 

                                          Hyvä ajatus.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Korpiselle vastauksesta. Tiedän, että
apulaiskaupunginjohtaja ei ole sitä itse valmistellut ihan alusta loppuun,
joten hieman esitän kritiikkiä, mikä ei kohdistu millään tavalla
Korpiseen.

 

                                          Kun tästä vastauksesta purkaa pois nyt näitä ns. poliisin toiveita, niin
käteen jää varsin vähän materiaalia. Se, että voidaan sopia tullin
kanssa yhteistyössä tehtävistä tarkastustoimenpiteistä, aivan oikein,
näin voidaan tehdä. Kysymys kuuluukin, tullilla perinteisesti alueet ovat
sataman sisäpuolella ja se mitä korostin kysymyksessäni, ei näin ollen
käsitykseni mukaan sovellu siihen. Mutta asiaa tulee luonnollisesti
tutkia.

 

                                          Toinen asia on se, että kaikki ymmärtävät, mikä merkitys tällä on
kokonaisuudessa. 3 600 rekkaa vuorokaudessa on sellainen määrä,
että välittömästi kun se hajaantuu päätieliikenneverkkoon, sen jälkeen
sitä on mahdoton hallita. Tällä hetkellä, kaikki me tiedämme, jotka
Kehä I:stä esimerkiksi päiväaikaan ajamme, poliisi tekee siellä
tarkastustoimintaa. Sitä tehdään muun liikenteen joukossa
työturvallisuutta vaarantaen ja tämä ei voi olla tarkoituksenmukaista.

 

Se mitä tulee tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen, se saattaisi
olla alueen tasoittamista, asfalttia ja kenties kuljettajille Bajamajaa.
Poliisit käyvät perinteisesti tarpeillaan jossain muualla.

 

 

                                          Joka tapauksessa satsaukset eivät olisi kovia. Käteen tästä
vastauksesta jää se, että alue on varattu ja näin. Kiitoksia kuitenkin
vastauksesta.

 

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Vastauksessaan kaupunginhallitus toteaa, että kunnan toiminnassa ja
talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja siihen tehtävistä
muutoksista päättää valtuusto. Vastauksessa kaupunginjohtajan kanta
lisätalousarvioesitykseen on hyvin kielteinen. Perusteluna on
ylitysoikeuden käyttö vuoden lopulla.

 

Lisätalousarviota tai sen tarvetta ei kaupunginhallituksen tavoin
kuitenkaan voi kiistää sillä, että loppuvuodesta voidaan myöntää
ylitysoikeuksia. Monissa palveluissa on kiistatta pula resursseista ja
selvästi jopa vuodesta toiseen alibudjetoituja menoja, esimerkiksi
toimeentuloturvassa, ja samanaikaisesti kaupungin talouden ylijäämä
osoittaa, että kyllähän sitä rahaa on enemmän kuin on budjetoitu.
Tällöin lisäbudjetti olisi selkeä vaihtoehto, selkeä keino, jolla valtuusto
voisi – ja sen olisi syytäkin – ohjata näiden ylijäämien käyttöä. Vaikka
näin ei ole aikaisemmin toimittu, niin se ei voine olla syy siihen, etteikö
näin voitaisi toimia jatkossa.

 

                                          Eikö ole olemassa mitään lakiin tai kuntatalouden periaatteisiin
nojaavia syitä sellaiselle kaupunginhallituksen esittämälle kannalle, että

palvelujen rahoitus ei voisi tai sen ei pitäisi perustua liikelaitosten
tuottoihin? Päinvastoin, kunnallisen liikelaitoksen tarkoituksenahan
lienee nimenomaan palvella kunnan asukkaiden yleistä etua.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Politiikan seurattavuus on heikentynyt, tai politiikan kiinnostus on
heikentynyt kansalaisten ja kaupunkilaisten piirissä. Tein aloitteeni sillä
tarkoituksella, että sitä voitaisiin helpottaa.

 

Yleisölehtereille kertyy aina välillä kourallinen ja välillä on lehterit
täynnä, riippuen hieman asiasta. Mutta nykypäivä on kuitenkin, että
asioita voitaisiin myös kotoa seurata esimerkiksi netin kautta. Tein
tämän weppikamera-aloitteeni siltä pohjalta, että tämä periaate
toteutuisi. Se lisäisi politiikan kiinnostavuutta.

 

                                          Valtuutettu Hellström oli tehnyt samantyyppisen ja samaa tarkoittavan
aloitteen - se ei ole nyt tänään käsittelyssä - mutta olemme varmaan
ihan samaa asiaa ajaneet, kun niitä perusteluita katsoin.

 

                                          Tähän on nyt vastattu siihen malliin, että hyvä asia ja sitä varmaan
voidaan harkita, mutta sitten vasta ajan kanssa, että se on hyvin
kallista asiaa. Itse näen, että weppikamera voisi olla vähän
matalamman kynnyksen asia. Pääasia, että kokousta pääsisi kuitenkin
myös seuraamaan netistä.

 

                                          Sinänsä vastaus tyydyttää. Haluaisin kuitenkin tässä yhteydessä tehdä
ponnen, joka kuuluu:

 

                                          Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen
kaupunginvaltuusto edellyttää, että aloitteen vastauksessa
mainitun kameroiden asentamista kiirehditään ja taltioinnin
toteutus annetaan nuorten Media-kylpylän – eli
pajatoiminnan – tehtäväksi, mikäli he katsovat sen
mielekkääksi.

 

                                          Viittaan nimenomaan tähän vastauksen kameratekniikkaan, joka on

parempi ja sehän sopii kyllä. Mutta sitä asiaa voisi kiirehtiä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tästä tämän päivän uudesta kokeilusta eli heijastetaan vastaesityksiä
ja ponsia taululle.

 

Tätä kokoustekniikkaa mietitään koko ajan. Valtuuston puheenjohtajisto
on ollut erittäin aktiivinen tässä asiassa.

 

                                          Kysymyshän on siis ... Yksi asia on se, miten valtuuston kokousten
pöytäkirjakäsittely. Päästäänkö nauhoitustekniikkaan, ettei enää
kirjoiteta puheenvuoroja ulos ja sitten weppikamerakysymys ja se, onko
taltiointi weppikameralla vai onko se peräti jonkinlainen televisiolähetys,
joita joissakin kunnissa on ollut. Kokemus tämäntyyppisistä ohjelmista
lienee sellainen, että usein alun innostuksen jälkeen sitten yleisön
kiinnostus hiipuu. Tämä on asia, jota pitää viedä eteenpäin.

 

Ja varsinainen asia, miksi pyysin puheenvuoron, on se, että
kaupunginhallitukselle on tulossa ensi maanantaina esitys valtuuston
työjärjestyksen muuttamiseksi, joka on siis lähtöisin valtuuston
puheenjohtajistolta eli valtuuston puheenjohtajan johdolla tapahtuvaa
valmistelua. Valtuuston työjärjestystä on tarkoitus esittää
muutettavaksi. Toki tässä esityksessä on pääsisältönä pöytäkirja-asia,
mutta siinä viitataan myös näihin kamera-asioihin ja kuvalliseen
taltiointiin. Eli jos kaupunginhallitus tätä asiaa tuo eteenpäin, tämä asia
tulee jo siinä muodossa jatkossa myös valtuuston käsittelyyn.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kiitoksia kaupunginjohtajalle vastauksesta, mutta aloitteessani
tarkoitettiin nimenomaan sitä, etten uskonutkaan, että ihmiset
seuraisivat koko pitkiä, vaan esimerkiksi valtuuston puheenjohtajisto
valitsisi ne tärkeät asiat, milloin kannattaisi sitä kameralähetystä
esimerkiksi. Tokihan voidaan sitten muulla tekniikalla myöhemmin
seurata niitä puheenvuoroja ja etsiä netistä.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kannatan valtuutettu Malisen erinomaista aloitetta, joka on
samansisältöinen kuin valtuutettu Hellströmin tekemä aloite.

 

                                          Vastaus sen sijaan hieman ihmetyttää. Kysymyshän on valtuutettujen
toimintaedellytyksistä ja meidän mahdollisuudestamme viestiä.

 

Vastauksessa todetaan, että kameran asentaminen on varsin mittava
investointi. Ihmettelen tätä vähän. Ostin perheeseen kolme kameraa,
niin ne maksoivat kai 20 euroa kappale – tai jotain muuta. Olen
viestinyt Australiaan kevyesti niillä kameroilla. Ne toimivat aivan hyvin.
Ääni kulkee ja kuva kulkee. Kamerassa on se kiva puoli, että niillä
voidaan arvioida myöskin sitä, miten meidän toimittajamme ovat
seuranneet valtuuston kokousta, nimittäin se joka katsoo kokousta, ja
sitten katsoo median tekstiä, voi suorittaa tällaisen arvioinnin. Se on
siinäkin mielessä mielestäni aika tervetullut uudistus. Espoossa tätä
testattiin metropäätöksen yhteydessä ja se sai huomattavaa kiitosta.

 

                                          Onko meillä Helsingissä asennevamma? Nimittäin täällä todetaan, että
on varsin mittava investointi ja on vaikeuksia. Tässä joutuu pohtimaan
sitä, että onko virkamiehellä joku tällainen ennalta annettu ohje, että
pitää vastustaa kaikkea sitä mitä valtuustossa esitetään? Välillä tuntuu
siltä.

 

                                          Aika mielenkiintoista, että monessa pienessä kunnassa valtuutetuilla
on kannettavat tietokoneet ja meillä on pohdittu sitä aika pitkään.
Pitkän harkinnan jälkeen pääsimme siihen, että kaupunginhallituksen
jäsenet saivat, ne, jotka halusivat, kannettavat, joka on tietysti ... Se on
työväline tänään. Mutta se, että tämä asia ulottuisi niihin valtuutettuihin,
jotka sitä haluaisivat käyttää, näyttää olevan vielä vuosien takana.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Malinen on tehnyt erinomaisen ponnen ja aloitteen. Teinhän
itse samanlaisen. Olen edelleen sitä mieltä, että olisi hyvä saada
valtuuston kokouksia toisinaan verkkoon.

 

                                          Kannatan valtuutettu Malisen tekemää pontta, että tätä asiaa

kiirehditään.

 

                                          Mielestäni olisi ihan tarpeen, että meitä poliitikkoja näkyisi kansalle
vilkkaasti myös vaalien välillä. On ihan totta, että varmaankaan kaikki
keskustelut koko ajan eivät ole kiinnostavia. Mutta sitten kokeilun
perusteella voisi katsoa, kuinka paljon kannattaa lähettää.

 

                                          Ja uskon kyllä, mielestäni tähän aloitteeseen oli vastattu ihan
suhteellisen myönteisesti, että asiaa tunnuttiin miettivän, joskaan se ei
nyt toteudu sitten aivan heti, mutta toivottavasti mahdollisimman pian.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Valtuutettu Kalimalle:

 

                                          Minulle kerrottiin tästä valtuutettu Kaliman mainitsemasta Espoon
kokeilusta kuvan lähettämisestä, että Espoo olisi nyttemmin sitten
tehnyt päätöksen, että sitä kokeilua ei jatketa, mutta Espoon valtuuston
kokousten ääni nauhoitetaan ja se on mahdollista kuulla
reaaliaikaisesti. Näin viestintäpäälliköltä äsken kuulin.

 

                                          Se miten Helsinki etenee, niin väittäisin, että koko organisaatiolla on
selkeästi tahto olla meidän periaatteidemme mukaisesti, niin kuin
kaikessa uudessa tekniikassa, että emme halua olla se ”keihään kärki”,
mutta haluamme olla hyvin lähellä sitä, eli emme ole testialusta, mutta
heti kun hyviä ideoita tulee ja niillä näyttää olevan kantavuutta, niin
sitten Helsinki on mukana. Tätä asiaa viedään eteenpäin. Ja jos
mahdollisesti tulee tämä äänite, niin sitten päätetään valtuuston
työjärjestyksen, tai se käytäntö otetaan, niin on hyvin yksinkertaista
sitten laittaa se reaaliaikaisena. Uskon varmasti, että kun oikea
tekniikka löydetään, niin kuvaa meiltä lähtee varsin nopealla
aikataululla. Mutta mielestäni kuitenkin tärkeintä ei ole se, että on joku
tekniikka olemassa, vaan että löydämme sen vaikuttavuuden, millä
parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaisimme sitä avoimuuden
periaatetta, joka pitää olla johtotähtenä meillä.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

 

                                          Kaupunginjohtaja Pajunen toi esille tavallaan tällaisen keveämmän
tekniikan eli nettiradion tai äänitteen käytön. Uskon, että se olisi
otettavissa käyttöön suurin piirtein huomenna. Nettiradioita on kokeiltu
eri toimintojen yhteydessä. Ja kun meillä on täällä äänentoisto, niin sitä
kautta saataisiin kaikkien puhe ylös.

 

Tämä olisi mielestäni kaupunkilaisten kannalta erittäin tervetullut. Tämä
olisi myöskin joidenkin toimittajien ja tiedotusvälineiden kannalta
tervetullut. He voisivat muuallakin kuin valtuustosalissa seurata, mistä
täällä keskustellaan. Tästä varmasti kannattaisi lähteä liikkeelle, jollei
tätä kameraversiota aivan heti saada. Kehottaisin kyllä lähtemään
nopeasti tässä asiassa eteenpäin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ihmettelen hieman sitä, miksi Malisen ja Hellströmin valtuutettuina
täytyy edes tehdä tämäntyyppinen aloite. Tämä olisi pitänyt tulla
kaupungin puolelta jo kauan aikaa sitten.

 

                                          Vuoden 2000 vaaleissa muistaakseni Itäkeskuksen vaalipiirissä
yksikään 18-vuotias mies ei äänestänyt. Minulla on tällainen
muistikuva, ei yksikään. Joten joka ikinen tekninen sovellutus, jolla
voisimme lisätä valtuuston mielenkiintoa – meillä on nimittäin
kokouksia, joissa on paljon sellaisia asioita, jotka saattaisivat hyvinkin
vetää katsojia – olisi kaikkien kaupunkilaisten edun mukaista.

 

Tekniset sovellutukset ovat kai nyt leikkitekosyy. Työskentelen tv-
tuottajana. Voitte antaa budjetin. Tuon huomenna millä tahansa
budjetilla sen järjestelmän, jolla se pystyttäisiin toteuttamaan. Se ei ole
missään tapauksessa vaikea, ei webcameilla eikä millään muullakaan
teknisellä sovellutuksella. Siitä ei ole kysymys.

 

                                          Tärkeintä on ehkä huomioida tässä se, mikä mielestäni valtuutettu
Malisen ponnessa on olennaista eli hyödyntää kaupungilla jo olevaa
osaamista. Meillä on Media-pajat, Media-kylpylät, joissa meillä on
satoja nuoria, jotka kouluttautuvat tällä hetkellä työmarkkinatuella tai
sitten muuten opiskellen erilaisten medioiden hyödyntämiseen. Jos
heiltä löytyy mielenkiintoa – mitä täytyy siis kohteliaasti heiltä kysyä –
niin sieltä saattaisi muodostua hyvinkin toimituksellinen taltiointi, josta
saattaisi olla paljon etua kaupungille. Ja näin ollen se voisi olla todella
”keihään kärki”, mitä Helsinki tuo. Itse puheiden taltiointi ei aina ehkä

ole niin viisasta. Minäkään en välttämättä haluaisi katsoa netistä sitä,
kun 150 ihmistä kokoontuu toukokuussa kokoukseen, joka kestää
seitsemän minuuttia. Se ei ole ehkä kaikkein järkevintä.

 

                                          Mitä tulee sitten Espoon ja alkuinnostukseen, niin kaupunginjohtaja
Pajunen – ja ottakaa tämä huumorilla – jos alkuinnostuksen perusteella
erilaisia kaupunginvaltuuston seurantajärjestelmiä tarkasteltaisiin, niin
meidän pitäisi varmaan poistaa lehteri. Eli meillä on kokouksia, jolloin
lehtereillä on ihmisiä ja meillä on kokouksia, jolloin ei ole ihmisiä. Mutta
lehtereidenkin suhteen tiedämme, että monien ihan opiskeluun kuuluu
kaupunginvaltuuston kokouksien seuraaminen. Tätäkin voitaisiin
hyödyntää ehkä järkevämmin sitten nettitelevision kautta.

 

                                          Tämä idea kannattaa viedä nopeasti eteenpäin. Kustannuskysymys se
Helsingille ei ole.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Innostuin nyt käymään täällä pöntössä.

 

                                          Näen, että tässä on vähän samanlaisesta keskustelusta kysymys kuin
äsken oli kyselytunnilla Lapinlahden sairaalan asiasta, eli on asia, jossa
sekä valtuusto että me kaikki täällä läsnä olevat viranhaltijat olemme
ihan samaa mieltä, mihin kehitys on menossa. Olen täsmälleen samaa
mieltä, että tämän päivän maailmassa ei ole kustannuskysymys tämä
asia. Nyt on oikeastaan kysymys vain ... Ja oikeastaan olen myös
valtuutettu Malisen kanssa samaa mieltä, vähän viitaten tähän
Lapinlahden sairaala-asiaan, että olisi voinut edetä nopeammin. Eli
suunta on selvä. Olemme yksimielisiä siitä. Nyt on oikeastaan vain
kysymys siitä, mikä on se etenemisjärjestys. Ja siinä mielessä meidän
kaupungin tapa on se, että asioita pohditaan ja mietitään eri
näkökulmista jo sen takia, ettei sitten tule turhia ylilyöntejä tai sellaisia
harkitsemattomia tekoja, joita kovin nopealla etenemisellä tulee. Mutta
olen ihan samaa mieltä puheenvuorojen käyttäjien kanssa, että on vain
ajan kysymys. Ensin varmaan tulee ääni ja sitten on kuva ja jossain
vaiheessa se kuvakin on hyvin editoitua ja televisionomaista. Eli en näe
tässä asiassa kovin suurta ristiriitaa.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Mielestäni Helsinki haluaisi antaa sen kuvan, että on kovin dynaaminen
ja sitä kannattaisi tässä asiassa eikä aina sitä viimeisen päälle
varovaisuuspolitiikkaa. Eikä meidän nyt tarvitse varmaan Espoosta
tässä asiassa mallia ottaa. Eivät hekään kovin monessa asiassa halua
meistä mallia ottaa.

 

                                          Valtuutettu Pajamäkeä haluan kehua. Häneltä tämän vinkin sain,
nuorten pajan ottamiseksi tähän, joka on mielestäni erinomainen asia.
Kiitoksia vain Oskulle.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

 

                                          Kun sekä pääkaupunkiseudun yhteistyössä, että erityisesti viime
vuoden kesäkuussa valtuustosalissa nostettiin esiin kysymys siitä, että
osa nykyisen Sipoon kunnasta liitettäisiin Helsinkiin ja ainakin
kaupunkimaista rakennetta jatkettaisiin itään päin, niin välittömästi
heräsi keskustelu julkisuudessa siitä, uhkaako Helsingin ja
pääkaupunkiseudun kasvu Sipoon ja Sipoonkorven luontoarvoja.

 

                                          Koska keskusteluissa esitettiin suorastaan vääriä väitteitä Helsingin
tarkoitusperistä, niin tein viime vuoden syksyllä aloitteen siitä, että
Helsinki omalta osaltaan vauhdittaisi Sipoonkorven suojelua ja olisi
valmis keskustelemaan valtion kanssa siitä, että Helsingin kaupungin
omistamia maita voitaisiin liittää silloin vireillä olleeseen
luonnonsuojelualueeseen. Nyttemminhän valtio on tehnyt päätöksen
Sipoonkorven luonnonsuojelualueen perustamisesta. Samassa
yhteydessä aloitteessa ehdotin, että kaupunki omilla toimillaan voisi
kiirehtiä kansallispuiston saamista Sipoonkorpeen. Tämä kaikki siitä
syystä, että Sipoonkorvessa meillä on pääkaupunkiseudun toinen
erinomaisen arvokas ja mainio luonto- ja virkistyskohde Nuuksion
rinnalle.

 

                                          Olen hyvin tyytyväinen, kun huomasin, että lautakuntien vastaukset
tähän aloitteeseen ovat voittopuolisen myönteisiä. Niissä tunnustetaan
Sipoonkorven merkitys ja todetaan, että ajatus tässä aloitteessa on

paikallaan, mutta tämä alueliitoshanke on kesken ja kun tämä iso asia
on ratkaisematta, niin myöskään tässä suojelukysymyksessä ei voitaisi
edetä. Samaan aikaan Vantaalla tehtiin hyvin samansisältöinen aloite.
Vantaan kaupunki on päättänyt käynnistää tällaiset keskustelut valtion
suuntaan.

 

Ja jotta ei kenellekään salissa jää epäselvyyttä, korostan vielä sitä, että
nämä Helsingin kaupungin omistukset, joita tämä aloite koskee,
sijaitsevat sillä puolella tulevaa liitosalueen rajausta, joka tulee myös
jäämään Sipooseen, hyväksyttiin mikä tahansa vaihtoehto
alueliitokseksi. Eli kysymyksessä ovat ne meidän
kiinteistöomistuksessamme, jotka ovat nimenomaan virkistyskäyttöön
sopivia alueita. Ne rajautuvat näihin valtion jo suojelemiin alueisiin.

 

                                          Vantaa siis suhtautuu omiin, siinä naapurissa olevien maittensa
suojeluun hyvin myönteisesti. Meidän lautakuntiemme vastauksista
esimerkiksi ympäristölautakunta toteaa, että kansallispuiston
perustaminen Sipoonkorpeen takaisi virkistysalueen yhtenäisyyden ja
erityisesti parantaisi virkistyspalveluja tuolla alueella.

 

                                          Ainoa asia, missä olen hieman eri mieltä tämän vastauksen kanssa, on
se, kun todetaan, että kysymys kansallispuistosta tulisi ratkaista vasta
alueen maankäytön kokonaissuunnittelun yhteydessä. Mielestäni
voitaisiin ajatella jopa toisin päin, että jos päätämme perustaa
kansallispuiston ja laajentaa suojelualueita, niin se ? hyvän
pohjan sen alueen maankäytön muuhun suunnitteluun. Kysymys on
ehkä hieman makuasioista, että kumminpäin edetään. Tavoite lienee
kaikilla yhteinen.

 

                                          Mutta koska vastauksessa todetaan, että tähän asiaan pitää palata,
haluan varmistaa, että siihen myös palataan. Meillä usein on niin, että
tehdään hyvää tarkoittavia aloitteita, ne oikeastaan hautuvat, asiat
jäävät ikään kuin lepäämään ja niitä ei saada valmiiksi.

 

                                          Siitä syystä esitän, että hyväksyisimme seuraavan ponnen:

 

                                          Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kiirehtii
aloitteessa esitettyjä neuvotteluja valtion kanssa, kun
valtioneuvosto on käsitellyt esitykset alueliitokseksi.

 

 

                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

 

                                          Kuten asiakirjoista käy ilmi, Helsingin kaupunki tavalla tai toisella tulee
luovuttaneeksi 1 150 ha maata tähän puistoon. Se on niin paljon, että
Sipoon omat voimavarat eivät siihen olisi riittäneet, eivätkä tule
riittämään. Näyttää siltä, että siitä huolimatta Sipoo halajaa Helsingin
maita.

 

                                          On aika erikoista, että media, joka kiinnitti huomiota siihen, että
Helsinki haluaa käyttää omaa omistamaansa maata Sipoossa
rakentamiseen, ei ole pitänyt lainkaan pahana sitä, että Sipoo haki
Helsingin maiden pakkolunastamista tilanteessa, jossa oli neuvoteltu
pitkään ja jossa Sipoo ei oikeastaan tullut – kysymys oli hyvin pienestä
asiasta – vastaan lainkaan, joka johtaa siihen, että jos se
pakkolunastetaan, Sipoo joutuu maksamaan pakkolunastusprosessissa
kalliimman hinnan kuin siinä tapauksessa, että se olisi suostunut
neuvotteluratkaisuun. Tämänkaltaista tämä elämä on Sipoon kanssa.

 

Odotan, vaan sitä – ja sipoolaiset paheksuvat myöskin sitä – että me
lahjoitamme heille, tai muodostamme Sipooseen kansallispuistoa, joka
tietenkin palvelee koko pääkaupunkiseutua.

 

                                          Tiedän, että Sipoon pakkolunastusasiaa koskeva asia on tulossa
kaupunginhallitukseen. Toivon, että kaupunginhallitus päättää hakea
muutosta tähän asiaan, koska siinä yksityisten maita ja Helsingin
kaupungin maita on kohdeltu eriarvoisilla perusteilla.
Yhdenvertaisuuden periaatetta ei ole siinä noudatettu.

 

                                          Mielestäni ponsi, joka täällä esitettiin, on asiallinen.
Sosialidemokraattinen ryhmä kannattaa sitä pontta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kuten vastauksesta käy ilmi, aloitteen jättämisen jälkeen on ehtinyt
tapahtua paljon positiivista. Eli tämän vuoden määrärahat
iltapäiväkerhotoiminnoille ovat merkittävästi suuremmat kuin viime
vuonna. Oheistus- tai avustusperiaatteita jne. on pyritty selkeyttämään.

 

 

                                          Tässä on edelleen yksi ongelmakohta, joka on ratkaisematta. Eli tällä
hetkellä yli kolmasosan iltapäiväkerhotoiminnasta järjestää kolmas
sektori, joka tänäkin vuonna joutui, helmikuun puolessa välissä
viimeistään, sitoutumaan iltapäiväkerhotoiminnan järjestämiseen
tietämättä vielä, kuinka suuriksi asiakasmaksut tulevat muodostumaan
ja kuinka suuri tulee olemaan järjestäjäkohtainen kaupungin
toimintatuki. Eli sitoutuessaan toimintaan ja toiminnan järjestämiseen
järjestö sitoutui myös aikamoiseen taloudelliseen vastuuseen.

 

                                          Jatkossa onkin toivottavaa saada sellainen aikataulu, että kolmannen
sektorin taloudelliset ja toiminnalliset riskit voidaan minimoida.
Kyseessähän pitäisi olla kuitenkin kaupungin opetusviraston toimintaa,
ei vapaaehtoistyötä.

 

 

                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tämä sama ongelma on tullut myös sosiaalilautakunnassa esille.

 

Ja mietinkin sitä, olisiko jatkossa jossain vaiheessa mahdollista, että
järjestöt, jotka vuodesta toiseen iltapäiväkerhotoimintaa järjestävät,
voisivat jotenkin hakea useammaksi vuodeksi kerrallaan sitä
toimintarahaa ja niin, että olisi selkeämmin tiedossa, paljonko sitä per
oppilas sitten on saatavissa. Ja se, että hyvien työntekijöiden
palkkaaminen vain lukukausien ajaksi, niin olisi paljon helpompaa, kun
olisi ennakoitavissa paremmin, paljonko olisi tulossa mahdollisesti
tukea siihen, että saisi jatkuvuutta siihen toimintaan. Se olisi ihanne,
että työntekijät eivät vaihtuisi ihan joka vuosi. Opetusviraston edustaja
sosiaalilautakunnassa kävi kertomassa, että ainakin kaksi
ryhmämuotoista paikkavajetta näyttää olevan ja tilojakin tarvittaisiin.
Niitä on kartoitettu sopivia, mutta niihin tarvittaisiin myös vuokrarahoja.
Ja se, että erityisoppilaille on hyvin vaikea löytää järjestäjiä. Eli
kaupungin pitäisi tässä asiassa varmaan panostaa enemmän.

 

 

 

 

 

                                          Itse asiassa Helsingistä löytyy jo yli viidenkymmenen vuoden takaa
koulu, jossa on ruotsinkielinen linja samassa talossa kuin
suomenkielinen linja, Rudolf Steiner –koulu, Rudolf Steiner –skolan.
Tutustumista järjestetään suomenkielisten A-luokkien ja C-luokkien
sekä ruotsinkielisten B-luokkien kesken. C-luokat toimivat toisessa
talossa. Jopa kaksikielisiä juhlia on kokeiltu. Olen itse ollut yleisönä
mukana onnistuneessa yhteisjuhlassa, jossa esiinnyttiin vuoroin
suomen, vuoroin ruotsin kielellä laulaen, lausuen.

 

                                          Mikäli valtuutettu Taipale todellakin haluaa, että suomenkielisille lapsille
tarjotaan hyvät mahdollisuudet oppia toisen kotimaisen kielen
täydellisesti tai edes melkein, siihen löytyy oiva resepti ilman erillisten
koulujen perustamista; annetaan lasten aloittaa ruotsin kieleen
tutustuminen jo 1-luokkalaisesta asti. Svenska roliga timmen, eli
vapaamuotoisen opetuksen kautta, kiinnostus saadaan parhaiten
heräämään. Ehkä turhat ennakkoluulot tai pelot siten hälvenisivät.
Luonnollisesti sama opetusajatus koskisi ruotsinkielisiä oppilaita
suomen kielen kohdalla. Sääli vain, ettei valtuutettu Taipaleen puolue
ole lämmennyt edes Paavo Lipposen ehdotukseen ruotsin kielen
opetuksen aikaistamiseen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Esitän, että tämä asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
siinä vastataan aloitteessa mainittuun asiaan.

 

                                          Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittäisi yhteistyössä
järjestöjen kanssa mahdollisuudet tarjota pojille matalan kynnyksen
paikkoja, paikkoja, jotka tarjoaisivat myös pojille mahdollisuuden

monipuoliseen keskusteluun vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä
vertaistukeen.

 

Aloitteen johdosta annetusta vastauksesta ei voi päätellä, että näin olisi
tehty. Vastauksessa on kuvattu kyllä jotakin olemassa olevaa toimintaa
sekä joitakin jo päättyneitä projekteja.

 

Nykyinen toiminta ns. hiljaisemmille pojille on kuitenkin määrältään
riittämätöntä. Tässäkin lausunnossa annettu vastaus on osin
ristiriitainen. Toisaalta tunnustetaan, että vetäytyvien ja
sisäänpäinkääntyvien poikien määrä on kasvanut ja toisaalta
nuorisolautakunnan lausunnossa sanotaan, että tarvetta ja merkittävää
uutta panostamista poikien matalan kynnyksen toimintapaikoille ei olisi.

 

                                          Huomattavaa vastauksessa on myös, että seksuaalikasvatuksen osalta
korostetaan Tyttöjentalon toimintaa. Tyttöjentalo on kuitenkin
pääsääntöisesti suunnattu tytöille. Sieltä on kaksi osa-aikaista
työntekijää, jotka käyvät kouluissa antamassa seksuaalikasvatusta.
Mutta en sanoisi, että se vielä korvaisi tätä matalan kynnyksen
toimintamallia tässä seksuaalikasvatusasiassa.

 

                                          Lopussa kaupunginhallituksen vastauksessa sanotaan, että
sukupuolisensitiivinen poikatyö etsii vielä omaa toimintamuotoaan ja
mahdollisuuksiaan.

 

                                          Olisin toivonut, että tätä etsimistyötä olisi tehty yhdessä järjestöjen
kanssa jo tätä aloitevastausta varten. Aikaa olisi kuitenkin ollut.
Aloitteiden vastaamisaika on noin vuosi. Tässä olisi vielä puoli vuotta
ollut aikaa vastata.

 

 

                                          Puheenjohtaja, valtuutetut.

 

                                          Kannatan lämpimästi valtuutettu Siimeksen esitystä, että palautetaan
tämä asia uudestaan valmisteluun.

 

Perustelut tulivat tässä jo hyvin aukottomasti jo. Niin kuin valtuutettu
Siimes totesi, vastaus päättyy ajatukseen, että sukupuolisensitiivinen
poikatyö etsii vielä toimintamuotoaan. Sitä pitäisi nyt auttaa, sitä
toimintamuotojen etsimistä.

 

 

                                          Kannatan lämpimästi tämän asian palauttamista. Perustelen sitä mm.
sillä, että uusi nuorisotoimen tilastrategia selvästi suuntaa
nuorisotoimen toimintoja tuleviin suuriin tai suureen keskukseen, jolloin
erityisesti poikien matalan kynnyksen paikkojen määrä ilman muuta
tulee pienenemään.

 

                                          Kannatan lämpimästi tämän asian palauttamista uudelleen
valmisteluun.

 

 

                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Toivottavasti valtuutetut ovat tutustuneet aloitteeseeni ja siihen
annettuun vastaukseen. Aloite koski sitä, että joukkoliikennevälineissä
tänä päivänä lapsen ja rattaiden kanssa oleva vanhempi pääsee
ilmaiseksi kyytiin ja ajatus oli siitä, että tänä päivänä entistä enemmän
käytetään myös kantoliinoja ym., joten tämä etu laajennettaisiin myös
tähän ryhmään.

 

                                          Vastaus on täysin päinvastainen. Vastauksessa esitetään, että
nykyisestäkin edusta, pienestä lapsiperheille tulleesta edusta eli siitä,
että lastenrattaiden kanssa pääsee busseihin, ollaan luopumassa. Eli
nyt ollaan luopumassa tämän aloitevastauksen perusteella tästä
asiasta.

 

                                          Sen vuoksi - (Välihuuto!) En minä tätä aloitetta ole tehnyt – ehdotan,
että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että
joukkoliikenteen maksuttomuuden laajentamista kaikkiin pientä lasta
kuljettaviin harkita uudelleen.

 

                                          Toki maksuttomuudelle voisi laittaa selkeän rajoituksen, kuten lapsen
iän. Vähintäänkin maksuttomuus tulisi jatkossa turvata lastenvaunuilla
lasta kuljettaville.

 

                                          On totta, että vaunuilla lasta kuljettavien maksuttomuuden taustalla on
alun perin ollut turvallisuus. Nykyinen käytäntö on kuitenkin muillakin

tavoin toimiva ja on nurin kurista, että jätetty aloite uhkaa nyt
joukkoliikennelautakunnassa niukasta voittaneen ehdotuksen mukaan
kääntyä täysin päälaelleen siten, että vähitellen myös lastenvaunulliset
joutuisivat maksamaan matkoistaan.

 

                                          Perusteluna aloitetta vastaan olen kuullut, että joukkoliikenteen
hinnoilla ei pidä tehdä sosiaalipolitiikkaa. En ymmärrä täysin, miksi.
Tehdäänhän niillä sitä jo nykyään erityisesti lipun alennusten
muodossa, opiskelijaliput, kansaneläkkeellä olevat saavat alennusta.
Kyllähän sekin on samalla tavalla sosiaalipolitiikkaa. On myös todettu,
ettei haluttaisi joidenkin ryhmien maksuttomuudella murentaa
joukkoliikenteen rahoituspohjaa.

 

                                          Mielestäni joukkoliikenteen rahoituspohja ei kuitenkaan voi olla pienten
lasten vanhempien varassa, vaan enemmänkin tulisi kiinnittää
huomiota esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen
osoitetun valtion tuen määrään, joka on täysin olematon. Tariffitukea ei
tule. Toivottavasti toki seuraava eduskunta hoitaa tämän asian
kuntoon.

 

                                          Edelleen liittyen todettakoon myös, että joukkoliikenteeseen mahtuisi
enemmän maksavia matkustajia, jos edes osa pieniä lapsia
kuljettavista voisi jättää vaunut kotiin.

 

                                          Erityisesti ympäristösyistä joukkoliikenteen maksuttomuutta olisi syytä
laajentaa aloitteessa esitetyllä tavalla. Moni hankkii henkilöauton
nimenomaan perheenlisäyksen takia. Toisaalta kaikilla ei tietenkään
ole edes mahdollisuutta siinä vaiheessa hankkia autoa. On tärkeää
myös vähävaraisemmille perheille taata mahdollisuus liikkumiseen
paikasta toiseen. Muuten on riskinä, että lapsiperheet joutuvat entistä
enemmän pyörimään vain omilla kulmillaan, eivätkä voi liikkua
laajemmin kaupungissa.

 

                                          Aloitteessa edellä mainituilla perusteilla pidän pienten lasten
joukkoliikenteessä kuljettavien tukemista jatkossakin tarpeellisena. Eli
mielestäni on tärkeää, että palautamme tämän asian nyt uudelleen
harkittavaksi ja ainakin sillä tavalla, että ei luovuta jo nykyisestä
käytännöstä, että lastenrattaiden kanssa saa maksuttoman matkan.
Harkittavaksi sitten jää uudestaan se, että toteutetaanko aloitteen
periaate. Mutta olisi erikoista, jos valtuusto nyt lähtisi hyväksymään
sen, että lähdetään rajoittamaan tätä tärkeää oikeutta, mikä tällä
hetkellä on rattaiden kanssa kulkevilla vanhemmilla.

 

                                          Eli esitän palautusta.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Arhinmäelle tiedoksi, että tällä hetkellä pääkaupunkiseutu ei
saa tariffitukea valtiolta ollenkaan, ja nyt on esitetty ensi vuodelle 25
milj. euroa, joka tietysti on vasta esitys.

 

                                          Sitten toinen kohta: tässä lastenvaunuasiassa se on ollut turvallisuus,
jonka takia lastenvaunua kuljettavat ovat saaneet tämän
maksuttomuuden.

 

Ja aivan varmasti, kun käydään läpi matkakorttiuudistusta, niin siinä
yhteydessä varmastikin joudutaan katsomaan koko tariffirakennetta
läpi.

 

                                          Olen sitä mieltä, että kaikki, myöskin eläkeläisten etuisuudet pitää
katsoa siinä yhteydessä uudelleen läpi ja vasta tämä
kokonaistarkastelu pitää käydä parin vuoden kuluttua. Sitä varten en
kannata valtuutettu Arhinmäen ehdotusta nyt palautuksesta.

 

                                          En ole siis palautuksen kannalla.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Rihtniemelle toteaisin, että tiedän erittäin hyvin, että
tariffitukea ei tule ja niin sanoin puheenvuorossakin ja toivoin, että
seuraava eduskunta tällaisesta päättää. Kannattaa olla tarkka puheen
kuuntelemisen suhteen. Kerroin myöskin nimenomaan sen, että alun
perin kysymys on ollut turvallisuussyistä. Mainitsin tämänkin
puheenvuorossani.

 

Itse asiassa valtuutettu Rihtniemi itse perusteli, miksi asia pitää
palauttaa. Kahden vuoden kuluttua pohditaan tariffirakennetta
kokonaan uudestaan. Eikö siihen asti pitäisi säilyttää nykyinen
käytäntö? Nyt aloitevastauksessa esitetään, että ennen tätä valtuutettu
Rihtniemen mainitsemaa tariffituen kokonaistarkastelua jo lähdettäisiin
luopumaan periaatteesta, että lastenrattaiden kanssa saa mennä
maksuttomasti. Mielenkiintoista, jos kokoomuksen linja on se, että

ennen tariffituen uudistamista poistetaan lapsiperheeltä tämä etu eli on
mahdollisuus liikkua lastenrattaiden kanssa ilman, että siitä tarvitsee
maksaa. Mutta sehän on politiikkaa, jos on tätä mieltä lapsiperheiden
osalta.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Minä luen kyllä tästä aloitevastauksesta toisella lailla kuin valtuutettu
Arhinmäki. Minä luen niin, että tässä vaiheessa ei poisteta tätä
lastenvaunuilla matkustavien oikeutta eli sitä, että lastenvaunujen
kanssa saa matkustaa maksuttomasti, vaan todetaan, että nyt kun
tekniikka sallii erilaisia mahdollisuuksia, jolloin voidaan maksaa
kännykällä jne., mutta nämä kaikki mielestäni otetaan esille ja
pohditaan siinä yhteydessä, kun koko tariffia mietitään.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kannatan valtuutettu Arhinmäen tekemää palautusesitystä.

 

                                          Mielestäni on erinomainen käytäntö, että lastenrattaiden kanssa voi
kulkea joukkoliikenteessä ilmaiseksi. (Välihuuto!) Se jatkuu, niin kuin
täältä huudetaan, mutta haluan kehua tätä käytäntöä joka tapauksessa
erikseen.

 

                                          Siitä syystä mielestäni olisi ihan perusteltua laajentaa sitä niin, että tätä
käytäntöä ei rajoitettaisi siihen, että jos käyttää jollekin näppärämpää
kuljetustapaa eli kantoliinaa, niin pitäisi ulottaa myös tähän käytäntöön.

 

                                          Voi olla, että tämä on – tai on - alunperin turvallisuuden kannalta
laitettu, tosin se peruste pätee vieläkin, koska edelleenkin meillä on
käytössä kuljettajarahastus. Ja niin kauan, kun lipun voi käydä
ostamassa kuljettajalta, niin se ei lastenrattaiden kanssa onnistu.

 

                                          Sitten: lastenrattaita mahtuu busseihin ainoastaan kahdet kerrallaan.
Joten olisi ihan perusteltuakin kannustaa mahdollisimman monta
ottamaan lapsensa mukaan kantoliinassa, jolloin vaunupaikkoja jäisi
enemmän.

 

 

                                          Mielestäni jopa tällainen ikärajasysteemi voisi olla ihan perusteltu,
koska lapsia ylipäänsä ei ehkä voi jättää sinne bussin perälle yksinään
istuskelemaan siinä vaiheessa, kun käy ostamassa lippunsa.

 

                                          Tätä asiaa sivuten, koska kannatan tällaista hankalammin liikkuvien
kannustamista joukkoliikenteeseen, joka on yhä muuttumassa
matalalattiamaisemmaksi, jätän tänään aloitteen, joka on
samansisältöinen kuin valtuutettu Anttilan tekemä aloite, että myös
rollaattorin kanssa pääsisi ilmaiseksi joukkoliikenteeseen, joten tuetaan
sekä vanhusten että pienten lasten kulkemista joukkoliikenteessä.
Nämä väestöryhmät eivät pääsääntöisesti täytä joukkoliikennettä
ruuhka-aikoihin, vaan kulkevat enemmänkin ruuhka-aikojen
ulkopuolella. Joten kyllä meidän joukkoliikenteessämme on
erinomaisesti tilaa näille kaikille ryhmille.

 

 

                                          Saattaa liittyä palautukseenkin.

 

                                          Haluaisin oikaista väärinkäsityksen, joka nyt joissakin puheenvuoroissa
on ollut esillä.

 

                                          Siis: aloitevastauksessa ei viitata laisinkaan siihen, että oltaisiin
poistamassa nykyistä oikeutta matkustaa ilmaiseksi lastenvaunujen
kanssa. Joukkoliikennelautakunnan vastauksessa todetaan, että
liikennelaitos tulee esittämään pääkaupunkiseudun tariffiryhmälle, että
tulevaisuuden järjestelmä toteutetaan sellaisena, että se aina
mahdollistaa matkalipun maksamisen niin, että aikuisella ei ole tarvetta
poistua kulkuvälineessä lastenvaunujen luota lipun hankkimiseksi, mikä
varmaan on turvallisuustekijän kannalta varsin hyvä uudistus. Mutta
missään tässä esitetyssä aineistossa ei viitata siihen, että poistettaisiin
tämä oikeus matkustaa lastenvaunujen kanssa maksutta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tulin pönttöön puhumaan, koska ainakin valtuutettu Rihtniemen
mikrofoni antoi niin huonon soundin, että en itse ainakaan oikein
kuullut, mitä Suvi meille kertoi.

 

                                          Kannatan ehdottomasti palautusta.

 

 

                                          Olen yleisestikin sitä mieltä, että meidän joukkoliikennepolitiikkamme
on turhan jäykkää. Olen joskus itse esittänyt jonkinlaisia uudistuksia
lippukäytäntöihin.

 

Kerron helsinkiläisille valtuutetuille terveisiä Pariisista. Pariisissa ns.
kertalippu muuttuu klo 18:sta jälkeen eräänlaiseksi perhelipuksi, eli klo
18 jälkeen Pariisissa ostettuaan kertalipun kertalipulla voi matkustaa
kaksi aikuista ja kaksi lasta.

 

                                          Jos Helsinki todella haluaisi olla joukkoliikennekaupunki eikä
henkilöautokaupunki, voisimme myös seurata tällaisia trendejä tuolta
syvältä Euroopasta.

 

                                          Kannatan erityisen paljon palautusta. Pidän valtuutettu Kajoksen
aloitetta erittäin hyvänä.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni tämä asia on syytä palauttaa paitsi sen takia, että tästä on
ollut erilaisia tulkintoja, että tarkoitetaanko vastauksilla sitä, että
nykykäytäntö olisi vaarassa tai että siitä oltaisiin luopumassa, mutta
ennen kaikkea tämä asia pitäisi palauttaa sillä perusteella, että tätä
käytäntöä olisi syytä laajentaa myös niihin äiteihin, jotka liikkuvat
kantoliinan kanssa.

 

                                          Ei ole mitään järkeä siinä, että – (Välihuuto!) tai isien, aivan. Jos
aloitteen tarkoitus on ollut parantaa nykykäytäntöä, niin on älytöntä,
että siitä liikkuu kuitenkin sellaisia tulkintoja, että nykykäytäntöä oltaisiin
viemässä pois. Minä olen ainakin ymmärtänyt, että
joukkoliikennelautakunnan keskustelusta oli sellaista henkeä jäänyt.

 

                                          Kannatan palautusta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Apulaiskaupunginjohtaja Sauri kertoi, että on tulossa uudistus, jolla ei
ole mitään muita sivuvaikutuksia kuin tehostaminen.

 

 

                                          Kun nykyään liikennevälineeseen - joista nyt on kysymys - pääsee vain
tietystä ovesta sisään ja kuljettaja kontrolloi tämän matkustajan, niin
minkähän ihmeen takia sinne keskelle tulisi sitten uusi kontrollilaite, jos
sillä olisi jotain matkustusta kehittäviä ominaisuuksia? Siis aivan
selvästi rivien välistä on luettavissa, että myös keskiovesta tulijat, oli
syy tulemiseen mikä tahansa, joutuvat näyttämään matkalippua tälle
laitteelle ja sillä selvä.

 

Eli kyllä tämä asia vähintäänkin jo tästä syystä on syytä palauttaa. Kyllä
tulkinta joka tapauksessa vastauksesta jää hyvin monitahoiseksi.

 

 

                                          Rouva puheenjohtaja.

 

                                          Kiitos apulaiskaupunginjohtajalle. Hän selvensi ainakin minulle tämän
asian, enkä juuri sen takia kannata palautusta. Se tuli mielestäni aivan
selväksi, että se ei todellakaan koske nykyistä käytäntöä. Sitä ei olla
poistamassa.

 

                                          Mutta tähän yleiseen keskusteluun:

 

Mielestäni nämä ovat jotenkin, aina tietyin väliajoin ne tulevat esille.
Sinänsä todella hyviä ajatuksia ja ehdotuksia siitä, minkä ryhmän voisi
kokonaan vapauttaa maksusta.

 

Jos laittaisimme kaikki nämä samalle listalle ja huomaisimme, että ei
ihan näille kaikille voida poistaa tai kaikille voida maksuttomuutta
myöntää, niin sitten huomattaisiin myös, miten hirveän vaikeaa olisi
laittaa nämä vastakkain. Se on valitettavasti myös perustelu sille, että
pitää olla hyvin varovainen, kun lähtee sille linjalle tätä maksuttomuutta.
Se on sitten ihan eri asia kuin joustavuus hinnoittelussa, mistä
valtuutettu Helistö puhui. Ne ovat kaksi eri asiaa, täydellinen
maksuttomuus ja joustavuus hinnoittelussa.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Tämä asia on monisyinen. On perusteita sekä puolesta että vastaan.

 

 

                                          Jonkin verran nykyään vanhemmat tulevat tarpeettomasti
lastenvaunujen kanssa, koska silloin saa aikuinenkin matkustaa
ilmaiseksi. Ajattelen, että eikö olisi parempi, että he tulisivat ilman
lastenvaunuja, jos kerran voivat tulla maksutta, ettei meidän tule
kannustaa tarpeettomien lastenvaunujen tuomiseen
joukkoliikennevälineisiin. Se kallisti itseni äänestämään lautakunnassa
vähemmistön kanssa tässä tilanteessa.

 

                                          Valitettavasti joudun hämmentämään valtuutettu Johanssonia sillä
tavalla, että minun käsitykseni mukaan lautakunnassa tuotiin myös se
ajatus esille, että kun on mahdollista maksaa myös keskiovesta sisään
tullessa, silloin maksuvelvollisuus koskisi kaikkia. Eli valitettavasti
joudun hämmentämään ja tuomaan tämän näkemyksen. Mutta tämä on
minun vilpitön käsitykseni lautakuntamme keskustelusta.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Haluan kannattaa palautusesitystä ja palata tässä keskustelussa
takaisin siihen, mikä valtuutettu Kajoksen varsinainen ajatus tässä
aloitteessa on ollut eli maksuttoman matkustamisoikeuden
laajentaminen. Enkä nyt keskustele siis tästä nykykäytännön
mahdollisesta purkamisesta.

 

                                          Haluan vain muistuttaa valtuutettuja siitä arjen näkökulmasta, että
tosiasiassa kantoliina tai rintareput ja vaunut tai rattaat eivät ole
toisiansa poissulkevia asioita arjessa. Hyvin usein vanhemmat liikkuvat
vauvan tai pienen lapsen kanssa niin, että mukana ovat molemmat
vaihtoehdot, sekä vaunut että kantoliina. Lapsi haluaa välillä olla
sylissä ja kantoliinassa ja välillä nukkuu vaunuissa. Onko sitten
tarkoituksenmukaista, että lapsi täytyy siirtää kantoliinasta vaunuihin,
että voi matkustaa maksuttomasti, niin kuin lupa on?

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Johanssonille toteaisin, kun hän totesi sen, että voidaan
erinäisiin ryhmiin koko ajan enemmän ja enemmän laajentaa
maksuttomuusperiaatetta.

 

                                          Tässähän nyt ei käytännössä ole kyllä kysymys siitä, että jos otetaan
tämän maksuttomuuden lisäksi tämä varsinaisen aloitteen asia eli
kantoliinat kysymykseen. Se on faktisesti samasta joukosta kysymys.
Tässä annetaan vaan se mahdollisuus, että lastenrattaiden sijaan voi
käyttää kantoliinaa tai reppua. Eli tässä ei olla laajentamassa sinänsä
ryhmää millään tavalla, ainoastaan annetaan vanhemmille
mahdollisuus siihen, että he voivat lastenrattaiden sijaan valita jonkun
muunkin välineen. Eli argumentti siitä, että nyt ollaan laajentamassa
maksuttomuutta ja se maksaisi jotenkin erityisen paljon, niin sehän ei
faktisesti pidä paikkaansa, vaan ryhmä on aivan sama, mutta annetaan
valinnan vapautta, jota minä olen aina ymmärtänyt RKP:n -
(Puheenjohtajan välihuomautus.) - suomalaisena kansanpuolueena
ja liberaalipuolueena kannattavan.