HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
3 – 2007
Kokousaika: 14.2.2007 klo 18.00 – 19.37
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 
 
 
33 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
 
Kysymys nro 9.................................................................................................................................
 
Valtuutettu Urho...............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri......................................................................................................
Valtuutettu Urho...............................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg......................................................................................................................
Valtuutettu Pakarinen......................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell........................................................................................................
Valtuutettu Ebeling..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.......................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.........................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio..........................................................................................................................
Valtuutettu Bryggare.......................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen......................................................................................................................
 
Kysymys nro 11.............................................................................................................................
 
Valtuutettu Peltokorpi....................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
Valtuutettu Savolainen..................................................................................................................
 
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Sarkomaa...................................................................................................................
Valtuutettu Gartz...........................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
 
Kysymys nro 13.............................................................................................................................
 
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
 
37 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
KALLION VESIALUEEN (ELÄINTARHANLAHTI, RAVINTOLAPAVILJONKI)......................
ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (11562)...............................................................................
 
Valtuutettu Aarnipuu.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Myllykoski...................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Ledamoten Johansson.................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Myllykoski...................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
 
39 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
LATOKARTANON VÄESTÖNSUOJA/LIIKUNTAHALLIN HANKESUUNNI-..........................
TELMAN HYVÄKSYMINEN.........................................................................................................
 
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
 
 

33 §

Esityslistan asia nro 3

KYSELYTUNTI

 

Kysymys nro 9

Valtuutettu Urho

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Liikuntavirasto antaa koululuokkien käyttöön liikuntatiloja ilmaiseksi
päiväaikaan. Museot ovat päiväaikaan maksuttomia koululuokille.
Voiko liikennelaitos tarjota ilmaiset matkat luokkien liikunta- ja
museovierailuja varten?
 
Nykyrahoituksella kouluilla on varaa vain harvoihin luokkamatkoihin.
Ilmaiset luokkamatkat opettavat käyttämään joukkoliikennettä ja
tukevat opetusta ja oppimista.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ärade ordförande, bästa
fullmäktige.
 
                                          Vastauksena valtuutettu Urhon kysymykseen pyydän kunnioittavasti
esittää seuraavaa:
 
                                          Valtuutettu Urhon kysymys koskee koululaisten ilmaismatkoja. Samaa
asiaa on käsitelty valtuustossa 31.5.2006 sekä uudelleen 27.9.2006
valtuutettu Antti Vuorelan tekemän valtuustoaloitteen pohjalta.
Vastauksessaan 27.9.2006 kaupunginhallitus totesi mm., että
koululaisten ja opettajien matkustaminen maksutta merkitsisi
kustannusten siirtämistä opetustoimelta liikennelaitokselle.
Matkalippukustannukset vuodessa olisivat noin 0,22 milj. euroa, jonka
lisäksi tulisi opetusviraston henkilökortilla vapaa matkustusoikeus.
Laskennallisesti lipputulomenetys olisi liikennelaitokselle jopa 1,4 milj.
euroa vuodessa. Kaupunginhallitus ei tuolloin pitänyt perusteltuna
kustannusvastuun siirtämistä opetustoimelta liikennelaitokselle.
 
Matkustettaessa kaupunkiliikenteessä on syytä edellyttää asiakkaalla
olevan voimassa oleva matkalippu. Tämä ohjaa lapsia ja nuoria
liikenteen oikeanlaiseen käyttämiseen eikä esimerkiksi liputta
matkustamiseen vapaa-ajalla. Joissakin tapauksissa koululaisilla on
mahdollisuus matkustaa esimerkiksi museosta suoraan kotiin
koulupäivän päätteeksi, kun heillä on voimassa olevat matkaliput. Myös
kuljettajatoiminnan sekä matkalippujen tarkastustoiminnan sujuvuuden
takaamiseksi on kaupunkiliikenteen käyttäjillä syytä olla asianmukainen
matkalippu. llä tavoin taataan myös oikeudenmukainen
korvauskäytäntö ilman ylimääräistä byrokratiaa. Liikenteen tilaajien eli
HKL:n ja YTV:n kannalta ei edelleenkään ole tarkoituksenmukaista
muuttaa nykykäytäntöä koululaisten liikunta- ja museovierailuja varten.
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Kiitos apulaiskaupunginjohtaja Saurille vähän liturgian makuisesta
vastauksesta, jonka toki tiesin.
 
                                          Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos liikuntavirastolla on varaa ottaa
budjettiinsa koululuokkien ilmaiset tunnit ja museoilla on varaa
houkutella ilmaiset käyttäjät, liikennelaitos voisi ajatella opettavansa ja
mahdollistavansa koulujen monipuolisempaa oppimista samalla tavoin,
ottamalla kontolleen osan koululaisten matkakustannuksista. Toisaalta
on ajateltu, että joukkoliikennettä pitääkin opettaa ja kannustaa
käyttämään varhain. Tässä tietysti tullaan näihin syrjäkaupunginosien,
laitakaupunginosien lapsiin, jotka eivät välttämättä enää nykyisellään
käy keskustassa tai tutustu näihin ns. museaalisiin arvoihin Helsingin
keskustassa, koska kouluilla on varaa vain muutamaan edestakaiseen
matkaan lukuvuoden aikana.
 
 

Ledamoten Dahlberg

 
Tack ordförande.
 
Jag tycker att det är alldeles utomordentligt att Ulla-Marja Urho tagit
upp den här frågan till diskussion. Jag tycker att vi kunde föra de här
diskussionerna på nytt och på nytt, tills vi hittar ett sätt som gör det
möjligt för alla barn och ungdomar att röra sig i stan för att ta del av det
som staden själv ordnar. Bl.a. så kommer det här problemet med
bussbiljetter eller frånvaro av bussbiljetter till synes när det gäller
ungdomars resa till ungdomslokaler och framför allt då de
svenskspråkiga ungdomarna som ju praktiskt taget alltid har väldigt
lång resa till ungdomslokalen eftersom vi har bara fyra på hela
Helsingforsområde. Så där kunde man kanske tänka sig också med
beaktande av att det handlar om en verksamhet som leds av vuxna och
där barn i synnerhet från mindre lyckligt lottade familjer (mindre
bemedlade) fattiga familjer har ett större behov än de flesta andra av
att få vara med i en gemenskap och det här handlar alltså i någon mån
om förebyggande verksamhet som vi ju alltid sätter i första rummet när
vi talar om våra strategier. Så jag tycker att kollektivtrafiknämnden gott
kunde ta upp den här saken till diskussion på nytt.
 

Valtuutettu Pakarinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutettu Urho on ottanut esiin erittäin hyvän kysymyksen ja jos sitä
on aikaisemminkin käsitelty, niin sehän osoittaa vain sen, että asia on
tärkeä ja muidenkin mielestä merkityksellinen.
 
                                          Etelä-Suomen lääninoikeus päätti taannoin, että koululaisten retket
eivät saa aiheuttaa lisäkustannuksia huoltajille ja kuitenkaan koulujen
käytettävissä olevat määrärahat retkiä varten eivät ole mitenkään
lisääntyneet. Eli mielestäni tämä valtuutettu Urhon esittämä ehdotus
olisi paikallaan tutkia tarkemmin.
 
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
                                          Ordförande.
 
                                          Tämä käytäntö, josta valtuutettu Pakarinen puhui äskettäin, on johtanut
pieneneviin kävijämääriin tietyissä retkikohteissa. Siitä syystä on
lähetetty opetushallituksen puolesta viestiä kouluille, että on
mahdollista kerätä rahaa kouluretkiin.
 
                                          Mielestäni olisi ihan asiallista, että kaupunginvaltuusto muuttaisi
kantaansa matkojen suhteen niin, että voitaisiin taata koko
kaupungissa kaikille oppilaille mahdollisuus tasavertaiseen retkeilyyn.
Nyt on aivan selvää, että keskustalapsille tätä ei niinkään tarvita, kun
taas esikaupunkialueella mahdollisuus retkeilyyn kouluaikana olisi
tärkeätä. Joten kannatan valtuutettu Urhon esittämää kysymystä
sinänsä. Mielestäni asiaa pitää viedä eteenpäin. Niin saadaan
kyselyillekin loppu.
 

Valtuutettu Ebeling

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
 
                                          Mielestäni valtuutettu Urhon ajatus on periaatteessa harkinnan
arvoinen.
 
                                          Haasteeksi muodostuu hallintokuntien välinen kustannusjako.
Käsittääkseni koulut varaavat jonkin verran rahaa
joukkoliikennematkoja varten. Jos koululuokille annettaisiin ilmaislippu
ilman, että opetustoimi sitä millään tavalla HKL:lle korvaisi, tapahtuisi
juuri apulaiskaupunginjohtaja Saurin mainitsema kustannussiirto
opetustoimelta liikennelaitokselle. Harkinnanarvoista sen sijaan voisi
olla, jos opetustoimen nyt joukkoliikennematkoihin varaamat rahat
ohjattaisiin suoraan HKL:lle ja tätä vastaan koululuokat saisivat
kysymyksessä kaivatun matkaedun. Silloinhan matkoja tulisi
oletettavasti huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Tämä etu
annettaisiin ruuhka-aikojen ulkopuolella, milloin epäilemättä suurin
tarve koululuokilla juuri onkin.
 
                                          Sen sijaan mielestäni ei ole perusteltua väittää, että koululuokan
äseminen opettajan kanssa maksutta johtaisi laajamittaiseen
pinnaamiseen. Kyllähän tänä päivänä koululuokat pääsevät opettajan
kanssa käsittääkseni maksutta myös uimahalleihin ja ei se ole johtanut,
ainakaan uimahalleissa, suurimittaiseen pinnaamiseen.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Apulaiskaupunginjohtaja Saurin vastauksessa tarkasteltiin oikeastaan
asiaa vain eri hallintokuntien kustannusten ja niiden jakautumisen
kannalta. Mielestäni olennaisinta tähän kysymykseen vastaamisessa
olisi kuitenkin pitänyt olla sen selvittäminen, millä tavalla lasten tarpeet
ja kouluille asetetut kasvatukselliset tavoitteet toteutuvat ja miten sitä
voidaan ssä tapauksessa erilaisilla ratkaisuilla edesauttaa.
 
                                          Minä en näe, miten joukkoliikenteen käytön suosiminen ja sellaisen
viestin levittäminen koulujen kautta, että Helsingin kaupunki suosii
joukkoliikennettä, voisi olla mitenkään joukkoliikenteen tulevan käytön
kannalta kielteisiä asenteita levittävä, päinvastoin. Luulisin, että tämä
olisi joukkoliikenteen kehittämisen kannalta hyvä asia.
 

Valtuutettu Ikävalko

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Kuten edellisetkin puhujat täällä, pitäisin itse erittäin tervetulleena tätä
koululuokkien ilmaista liikkumista, ainakin jos ajatellaan ala-asteikäisiä.
Ala-asteikäisethän käyvät myös esimerkiksi liikuntatunneilla,
luisteluradoilla ja muualla.
 
Tiedän esimerkiksi omalta alueeltani Taka-Töölöstä, että luokat eivät
lähteneet Kallion tekojääradalle luistelemaan juuri tämän
matkakustannuksen vuoksi ja sitten odotettiin kuukausia ennen kuin
saatiin Eläintarhan kenttä, joka ei ole tekojäätä, käyttöön. Eihän siinä
ole mitään järkeä, jos on vapaata liikuntatilaa ja sinne ei mennä sen
takia vain, että säästää tällaisessa asiassa, kun raitiovaunut siihen
aikaan päivästä muutenkin kulkevat aika tyhjinä.
 
Tämä on myöskin keskustalapsille kysymys ? eikä ainoastaan
esikaupunkilapsille, ehkä eri näkökulmasta vain. Ja jos tässä halutaan
jotain rajoitusta harkita, niin voitaisiin aloittaa ala-asteikäisistä, joilla
välttämättä ei ole matkakorttia tai kuukausikorttia, mitä ehkä
vanhemmilla lapsilla jo muun liikkumisen takia on. Lämpimästi
kannatan tätä ajatusta.
 
 

Valtuutettu Saarnio

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kysyjä viittaa tässä asiassa liikuntaviraston ja museoiden politiikkaan,
ja se on erittäin hyvä asia.
 
                                          Mielestäni tuntuu aika kummalliselta HKL:n hyvin paperinmakuinen
vastaus, minkä apulaiskaupunginjohtaja Sauri täällä meille esitti.
Oppilaista on helppo tehdä luettelo, joka voidaan välittää varmasti
sähköpostitse tai muutoin siitä, kuinka paljon tätä käytetään.
Kysymyshän olisi vain koulun ja asianomaisen paikan välisistä
matkoista eikä suinkaan siitä, että palailtaisiin sitten miten sattuu kotiin.
Ja kuten täällä on todettu, vanhemmilla koululaisilla on usein
käytössään jo matkakortti, että tämä ei koskisi kuin tiettyä porukkaa.
 
                                          On todella surkeata tavata Kontulassa päin ihmisiä, jotka kertovat,
etteivät ole koskaan käyneet Helsingin keskustassa. Ja jos tällä nyt
edes siihenkin päästäisiin, että voitaisiin museokäynneillä elävöittää
näiden ihmisten elämää jo varhaisnuoruudessa, niin olisi erittäin hyvä
saavutus. Uskon, että tässä ei ole suuresta kustannuserästä kysymys.
Jos tähän käytettäisiin yhtä paljon mielikuvitusta kuin niiden reittien
monimutkaisiin suunnitteluihin, mitä esimerkiksi Kontulassa on
tapahtunut, niin olisi varmasti asia hoidettavissa. Joten ei muuta kuin
toimeksi.
 

Valtuutettu Bryggare

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Urho puuttui todellakin tärkeään asiaan, ja mielenkiinnolla
olen kuunnellut tätä keskustelua. Kysymys on tietysti myös siitä, millä
tavoin sitten, kun marssitaan budjettipöytiin ja pohditaan eri
hallintokuntien resursseja. Tämähän ei voi olla – niin kuin täällä
lautakunnan puheenjohtaja mainitsi – vain liikennelautakunnan
vastuulla, vaan tässä pitää tehdä yhteistyösopimus siitä, millä tavalla
asia hoidetaan. Täällä on käytetty – kuten olette kuulleet – hyviä
puheenvuoroja siitä, millä tavalla keskustan museoita ja
liikuntapaikkoja tulee jatkossa käyttää ja en siihen palaa.
 
 
Toivon, että - ja kokoomusryhmässä - sitten kun esityksiä syntyy,
syntyy myös vastakaikua sille, että näitä asioita hoidetaan niin, että
joukkoliikennettä käytettäisiin päiväsaikaan ahkerammin. Olen kuullut
paineita myös eläkkeen saajien päiväkäytölle ja nekin ovat oikeutettuja.
 
                                          Ymmärrän apulaiskaupunginjohtaja Saurin paineet tässä asiassa.
Toivon mukaan tässä edistetään aidosti, kun siirrytään sitten siihen
budjettineuvotteluun, koska siinä sitten ratkaistaan aidosti, miten
mennään eteenpäin.
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
                                          Täällä on aika laajalla poliittisella haitarilla, elikkä kaikki puhujat tähän
mennessä olleet tämän esitettävän kysymyksen kanssa samaa mieltä
ja minäkin olen. Siis kaikki ovat olleet sitä mieltä, että koululaisille
pitäisi tällaisia luokkaretkimahdollisuuksia tuoda tilanteessa, missä
kaikki koululaiset eivät kotoaan voi sitä rahaa saada, eivätkä näin ollen
niitä retkiä voi rjestää. Tämähän voidaan toteuttaa kahta reittiä.
Toinen on siis se, että joko tehdään niin, että kouluille annetaan
ilmaispilettejä tietty määrä. Ja toinen vaihtoehto on, että kouluille sitten
talousarviossa annetaan erikseen retkimääräraha, jolla sitten ostetaan
niitä lippuja. Kaupungin kokonaistalouden kannalta tämä on sinänsä
samantekevää, mutta poliittisesti on vaikeampi saada lisämäärärahaa
kuin sopia hallinnollisesti, että niitä matkoja voitaisiin tietty määrä
käyttää.
 
                                          Apulaiskaupunginjohtaja Sauri vastasi ja viittasi kustannusvastuusta,
että on väärin, että se tippuisi HKL:lle.
 
Mielestäni siinä on ajatushäiriö. Eiväthän nämä matkalippurahat -
menetetyt sellaiset - oikeasti ole menetettyjä rahoja, koska nyt niitä
matkoja ei järjestetä, koska niitä ei voi järjestää. Jos päiväsaikaan niitä
järjestettäisiin joillakin ilmaispileteillä, niin se yksinomaan toisi pientä
liikennerasitetta niin, että olisi vähän täydemmät liikennevälineet. Ei se
ole mitään rahan menetystä sanan siinä merkityksessä, että tätä pitäisi
tarkastella jonkinlaisena rahakysymyksenä. Sen takia puoltaisi
mielestäni mieluummin tämä järjestely, jossa sovittaisiin tietyistä
ilmaislippukiintiöistä kuin että se menisi talousarvioesityksenä.
 
Jos kaikki ovat sitä mieltä, että retkiä pitää rjestää, niin eiköhän nyt
sitten hoideta se vähintään talousarvioesityksen yhteydessä
lisämäärärahana koulujen matkalippuihin. Voidaanhan se tehdä tätä
kautta, jos kaupungin byrokratia on liian vaikea taipumaan
ilmaispiletteihin.
 

Kysymys nro 11

Valtuutettu Peltokorpi

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Entistä useammin lasten vanhempien alkoholin käyttö on syynä lasten
huostaanotoissa ja lastensuojelutoimenpiteiden käynnistymisessä.
Kotiväkivaltatapauksissa useimmiten taustalla on alkoholi. Vanhempien
liiallisen alkoholin käytöstä kärsii yhä useampi lapsi. Päihteitä käyttävät
vanhemmat eivät pysty tarjoamaan turvallista ja terveellistä
kasvuympäristöä ja huolehtimaan lapsen riittävästä hyvinvoinnista.
 
Alkoholiongelmaisten lasten vanhempien auttamiseksi tarvitaan
nykyistä tehokkaampia toimintatapoja ja käytäntöjä. Lasten
vanhempien alkoholin käyttöä tulisi määrätietoisesti pyrkiä
vähentämään, tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apua
perheille ja suunnata päihdepalveluja vanhemmille.
 
Kuinka kaupunki aikoo toimia, jotta lasten vanhempien kasvavaan
päihdeongelmaan voitaisiin tehokkaasti puuttua ja näin vahvistaa
lasten turvallisuutta ja parantaa heidän kasvuolosuhteita?
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Ennaltaehkäisevä ja varhaisen tuen työ kuuluu kunnassa monille
hallintokunnille, kuten terveyskeskus, nuorisotoimen eri palvelut ja
opetusvirasto. Myös uudistuva lastensuojelulainsäädäntö korostaa, että
lasten kasvuoloihin vaikuttaminen on eri viranomaisten ja yhteisöjen
yhteistyöaluetta ja velvoittaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön.
 
Sosiaalivirastossa on perheiden tukemiseksi laaja
perhekeskustoiminnan kokonaisuus. Se sisältää leikkipuistotoiminnan,
lapsiperheiden kotipalvelun, perhetyön ja sosiaalityön, nuorten
päihdepalvelut ja ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen.
Sosiaalivirastolla on lisäksi kussakin poliisipiirissä sosiaalityöntekijä.
 
Helsingissä on viisi alueellista A-klinikkaa, useita katkaisuhoitoyksiköi
sekä kuntouttavia laitoshoitopalveluja. Lisäksi Helsingissä toimii kolme
nuorisoasemaa. A-klinikoilla tehtävää päihde- ja perhetyötä on
eteläisellä A-klinikalla laajennettu myös intensiiviseen kriisityöhön.
Kokemukset ovat hyviä. Kriisityötä, sekä perhetyötä A-klinikoilla
yleensä, on tarpeen vahvistaa koko kaupungissa. Hangonkadun
kuntoutuskeskuksessa on erityishoitopaikkoja raskaana oleville
päihteiden käyttäjille. Katkaisuhoidossa raskaana olevat naiset
priorisoidaan etusijalle.
 
Helsingin sosiaalivirasto käynnisti vuonna 2006 lapsiperheiden
päihdetyön kumppanuushankkeen yhteistyössä Helsingin
Diakonissalaitoksen ja Kalliolan Setlementti –yhteenliittymän kanssa.
Kumppanuushankkeen perustavoitteena on uusia menetelmiä
kehittämällä vähentää päihteiden väärinkäytöstä johtuvia lasten
huostaanottoja ja laitoshoidon tarvetta. Painopiste on avohoidon
kehittämisessä. Sosiaalivirastossa on kehitteillä erilaisia varhaisen
puuttumisen ja tuen menetelmiä päihteiden käytöstä perheille
aiheutuvien vaikeuksien ehkäisemiseksi. llaiset toimintamuodot
edellyttävät eri hallintokuntien välistä joustavaa yhteistyötä.
 

Valtuutettu Peltokorpi

 
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kiitoksia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle vastauksesta.
 
                                          Olisin halunnut vielä tähän nyt sitten lisätä, että on todettu, että
Suomessa, ylipäätään koko maassa, alkoholiongelmista kärsivien
vanhempien lapset eivät saa riittävästi tukea ja apua. Lasten voi olla
vaikea ytää auttamisjärjestelmiä, jotka auttaisivat heitä siinä
tilanteessa, kun he ovat kotona kokeneet joka päivä hätää ja ongelmia
ihan jokapäiväisen arjen selviytymisessä. Sillä saattaa olla pitkiä
vaikutuksia, jopa aikuisuuteen asti lapsen itsetuntoon,
mielenterveyteen ja selviytymiseen ylipäätään ns. normaalisti arjessa.
Olisin halunnut kysyä apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta, että onko
meillä Helsingissä tarjolla lapsille myös tukea? Ongelmana on myös se,
että alkoholiongelmaisten vanhempien lapset eivät usein saa omaa
ääntään edes kuuluville. Lapsilla on hyvin vähän keinoja kertoa
kokemuksistaan ja aikuiset saattavat myös eri tavoin pyrkiä
vaientamaan lapsia kertomasta ongelmasta.
 
                                          Leena Valkonen on tuoreessa väitöskirjassaan kartoittanut hyvän
vanhemmuuden kriteerejä. 5- ja 6-luokkalaiset lapset ovat nostaneet
hyvän vanhemman ominaisuudeksi sen, että vanhempi ei juo eikä
polta. Lapset ovat siis usein varsin huolissaan vanhempiensa alkoholin
käytöstä ja siksikin tähän asiaan pitäisi puuttua. Ja pelkkä asian
toteaminen ei riitä. Ongelmakäyttäjiä on ohjattava aktiivisesti hoidon
piiriin ja heidän tilanteeseen on puututtava heti kun se havaitaan.
Varhaisen puuttumisen mallit ovat erittäin hyviä. On hyvä, että meillä
äitiysneuvoloissakin tällä hetkellä puututaan raskaana olevien naisten
päihteiden käyttöön aktiivisesti.
 

Valtuutettu Anttila

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kysymys on erittäin tärkeä. Eduskuntavaalien alla jokaisessa
vaalikoneessa on ollut joko alkoholin hintaan taikka yleensä alkoholin
käyttöön liittyviä kysymyksiä. Joten tämä on kyllä koko Suomen kansan
sydämellä tällä hetkellä, alkoholin hinta ja päihteet yleensä.
 
                                          Tein taannoin valtuustoaloitteen siitä, että pääkaupunkiseudulle olisi
voitu perustaa päihdeasiainneuvottelukunta, jossa perusteltiin vähän
samoin sanoin mitä nyt valtuutettu Peltokorpi omassa
kyselypuheenvuorossaan esittää. Sain suurin piirtein samanlaisen
vastauksen, mitä apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen esitti äsken
suullisesti.
 
                                          Mielestäni olisi kuitenkin ollut tarpeellista ja tärkeätä jatkossa pohtia
vielä tämän neuvottelukunnan perustamista ja sen merkitystä, koska se
neuvottelukunta voisi koota kolmannen sektorin toimijat, työnantajat ja
kaupungin omat resurssit yhteen ja sitä kautta katsoa, voisiko tällaisella
vähän laajemmalla perspektiivillä, missä kaupunki ottaa mukaan
myöskin muita tahoja, saada tätä laajaa isoa ongelmaa paremmin
haltuunsa. Työnantajillahan on hoitoonohjaussopimukset. Kolmannella
sektorilla on myöskin paljon päihdeasiain, sekä asiantuntemusta että
myös resursseja. Kaupungin omat toimet, jossa kouluterveydenhuolto,
päivähoito jne., nämä ihan päihteiden käyttäjien toimipisteet mukaan
lukien, ovat merkittäviä toimijoita. Mutta yhteisesti kyllä tässä asiassa
pitäisi vähän enemmän saada näitä asioita toimimaan. Joten toivoisin,
että vielä jatkossa tätä päihdeasiainneuvottelukuntaa pohdittaisiin.
 

Valtuutettu Kalima

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.
 
                                          Valtuutettu Peltokorven kysymys on hyvä. Apulaiskaupunginjohtaja
Kokkonen antoi siihen monelta osin oivan vastauksen.
 
                                          On arvioitu, että Helsingissä on peräti 10 000 lasta, jotka päivittäin –
huom. päivittäin – kärsivät vanhempien päihteiden käytöstä. Tässä ei
ole pelkästään kysymys alkoholin käytöstä, vaan myöskin huumeiden
ja lääkkeiden, huumeiden ja alkoholin sekakäytöstä. Tämä on muuan
syy siihen, että lasten huostaan otot ovat jyrkästi lisääntyneet ja
näyttää siltä, että tähän on vaikea saada suunnan muutosta.
 
                                          Mielenkiintoista on, että talousarviossa on vuoden 2007 kohdalla
1 093 000 euroa vähemmän rahaa kuin vuonna 2006. Tämä seikka on
sellainen, joka ei aukea helposti. Kysyisinkin apulaiskaupunginjohtaja
Kokkoselta, mihin tämä perustuu?
 
                                          Sitten toinen seikka, jota olen jäänyt pohtimaan.
 
                                          Budjetin perusteluissa todetaan, että vain kahdelle kolmasosalle
lastensuojelun asiakkaista tehdään palvelutarpeen arviointi 3
kuukauden kuluessa. Muilla se siis kestää kauemmin. Kysyisin, mistä
moinen mahtaa johtua? Johtuuko resurssipulasta?
 
                                          Lopuksi kysyn arviota siitä, onko kaupungilla mahdollista olennaisesti
lisätä päihdehuollon palveluita nykyisestä?
 

Valtuutettu Savolainen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Varavaltuutettu on vähän huono näissä teknisissä lajeissa, jos
muussakin.
 
                                          Puuttuisin samaan asiaan, mihin valtuutettu Kalima, eli ihmettelin
myöskin Helsingin talousarvion lukuja.
 
                                          Näyttää nimittäin sen valossa ilmeiseltä, että Helsingissä
päihdepalvelujen supistamista tapahtuu samaan aikaan, kun
alkoholihaitat ovat pahemmat kuin koskaan. Huomasin myöskin, että
se 1 milj. euron vähennys siellä on tapahtunut, joskin edellisenä
vuonna oli tapahtunut nousua. Mutta toivon, ettei tämä ainakaan
huonontaisi palveluja. Pelkään erityisesti päihdepalvelujen
ostopalvelujen vähenevän ja tällä tavoin kaatavan hyviä kolmannen
sektorin palvelujen tuottajia.
 
                                          Helsingin alkoholikuolleisuudessa on tapahtunut viime vuosien aikana
jyrkkä muutos, kuten muuallakin maassa, mutta erityisesti
pääkaupunkiseudulla nousu on ollut suurinta.
Lastensuojelutapauksissa on yhä useammin takana vanhempien
liiallinen alkoholin käyttö. Kyllä valtuutettu Kaliman, 10 000 lasta, jotka
elävät alkoholia käyttävien vanhempien perheissä, on vakava luku.
 
                                          Päihteiden käytön kasvuun on reagoitava monella tavalla, mutta
erityisesti palveluja vahvistamalla. Erityisesti tulisi kehittää helposti
tavoitettavia palveluja syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla. Sellaisia
olisivat, kuten valtuutettu Peltokorpi toi esiin, liiallisesti alkoholia
käyttäville vanhemmille suunnatut erityistoimet.
 
                                          Kysyisin vielä kuitenkin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta, miten
päihdepalveluja parannetaan tilanteessa, jossa talousarvion
määrärahat vähenevät?
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Valtuutetut Kalima ja Savolainen puuttuivat samaan asiaan, jonka
ajattelin itsekin nostaa esille.
 
Elikkä päihdehoidossa ja alkoholihaittojen ehkäisyssä itse asiassa
määrärahat ovat laskeneet, josta seuraa aivan loogisesti se, että
palvelut ovat supistuneet ja samaan aikaan tiedetään, että nykyisen
alkoholipolitiikan seurauksena, elikkä alkoholin hinnan alennuksen
johdosta, haitat ovat syventyneet. Laajemmin tätä kysymystä voi
katsoa sillä tavalla, että itse asiassa valtio teki päätökset ja kunnat
maksavat tämän haitat. Mielestäni tämä oli erittäin virheellinen ratkaisu
ja joka pitäisi pikaisesti korjata. Sitä ei tehdä täällä valtuustossa. Se
pitäisi niiden, jotka ovat siihen syyllisiä.
 
                                          Mutta sitten vielä näihin palveluihin:
 
 
                                          Täytyisi myös katsoa tätä alkoholiongelmaa laajemmin. Tämähän on
liitetty tähän lastensuojelukysymykseen. Siellä ei yleensä ole
pelkästään alkoholi. Siellä on myös mielenterveysongelmat, siellä on
työttömyys. Elikkä yleinen sosiaalinen heikko-osaisuus on hyvin usein
näissä lastensuojelutapauksissa, ei pelkkä alkoholi. Jos ajatellaan
ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja miten tähän asiaan puututaan, niin
silloin tätä asiaa täytyy tarkastella laajemmin eikä pelkästään siitä,
miten nämä ihmiset saadaan toimimaan suhteessa alkoholiin eri
tavalla, koska kokonaisvaltaisesti elämäntilanne on se, jossa on yhtenä
osana alkoholin käyttö. Mielestäni tähän pitää saada laajempi
näkökulma, että tähän todella pystytään puuttumaan.
 

Valtuutettu Sarkomaa

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Varmasti Helsingissä tarvitaan lisää
voimavaroja, mutta ennen kaikkea meidän toimintakäytäntöjemme,
työtapojemme kehittämistä. Aika usein, niin kuin täällä varmaankin on
nostettu esille näitä väitöskirjoja, joissa on tullut esille, että hoidetaan
vanhempia aikuisia ja lapset jäävät varjoon, lasta ei huomata, vaikka
varmasti tiedämme, ihmiset, jotka tätä tuntee, että se on kovimpia
paikkoja, mitä lapselle voi olla, jos on alkoholistin lapsi, että siinä
tarvitaan apua ja tukea.
 
Kysyisin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta, kun esimerkiksi
kaksoisdiagnoosipotilaat, ihmiset, joilla on päihdeongelmia ja
mielenterveysongelmia, niin monta kertaa käy niin, että he eivät oikein
kuulu mihinkään. Tiedän, että tämä haaste on havaittu
terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja täällä, että tarvittaisiin
kaksoisdiagnoosipotilaille hoitopaikkoja. Kysyisin tästä, että mikä
tilanne on? Onko tässä edetty, kun tästä on aika pitkään puhuttu?
Tämän kuulisin mielelläni.
 

Valtuutettu Gartz

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Asiaan kuuluu, että ne alkoholiongelmista kärsivät vanhemmat, jotka
hakeutuvat hoitoon, tarvitsevat hoitoa yhä kauemmin, koska ongelmat
ovat entistä pahemmat. Tästä syystä sosiaaliviraston tilastoista käy
ilmi, että polikliinisten asiakkaiden lukumäärä on ollut aikaisemmin
alhaisemmalla tasolla. Tämän takia ja siksi, että hoitoa tarvitsevien
lukumäärä lisääntyy koko ajan, pitäisi ensi vuoden talousarviossa
osoittaa lisäresursseja päihdepalveluihin. Hankalampi kysymys on se,
että kaikki päihdeongelmista kärsivät vanhemmat eivät halua ottaa
vastaan tarjottua hoitoa.
 

Valtuutettu Ikävalko

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Edellä puhuneen valtuutettu Gartzin lisäksi minäkin lautakunnassa olen
joutunut näitä vaikutuksia salaamaan/selaamaan ? tämän veroalen
tiimoilta. Täytyy sanoa, että luvut näyttävät kyllä pahasti siltä, että
esimerkiksi meidän yksihuoltajaäitimme, jotka ennen juuri ja juuri
sinnittelivät lastensa kanssa, ovat joutuneet sille tielle, että alkoholi on
alkanut maistua yhä enemmän. Se on todella hälyttävä tilanne silloin,
kun lapset ovat usein tämän yhden aikuisen varassa. Näin myös juuri
syksyllä sosiaaliviraston tilastoja, joissa kerrottiin, että helsinkiläiset
lapset ja nuoret, yli 50 %, oireilevat mielenterveyshäiriöillä juuri
vanhempien päihteiden käytön takia. Ja sitten tulee vielä vanhempien
mielenterveysongelmat ja vain murto-osa näistä lasten ja nuorten
mielenterveysongelmista johtuu heistä itsestään, siis vain pieni murto-
osa. Silti meillä ei ole riittävää auttamisjärjestelmää juuri näille lapsille
ja nuorille tällä hetkellä tai ainakaan se ei toimi.
 
                                          Itse tästä päihdetyöstä kysyisin sitä, että kun apulaiskaupunginjohtaja
Kokkonen kyllä luetteli pitkän liudan eri tahoja, jotka varmasti tekevät
kyllä hyvää työtä, niin onko ollenkaan seurattu sitä, mikä tämän
päihdetyön vaikuttavuus on? Onko se vaikuttavaa? Vai voitaisiinko sitä
vielä tehostaa jollain tavalla, paitsi ehkä lisäämällä resursseja, mutta
onko kenties muuta tehtävissä? Minulle oli annettu esimerkiksi
sellainen kysymys, että miksi meillä ei voitaisi tehostaa
perusterveydenhuollossa päihdepalveluita, antaa jo neuvoloissa ja
terveysasemilla sekä vanhemmille että lapsille tarvittava apu jo
varhaisessa vaiheessa eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat pahoja?
He joutuvat hakeutumaan, siis vanhempien omista aloitteista usein,
perhekeskustoimintaan tai perheneuvoloihin sosiaalivirastossa, jotka
ovat jo korkeamman kynnyksen paikkoja. Meillä on varhaisen
puuttumisen paikkoja muuallakin, myös kouluterveydenhuollossa, jossa
voitaisiin antaa päihdeperheiden lapsille se apu ja tuki paremmin kuin
nykyään tehdään.
 

Valtuutettu Ingervo
 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Suomessa on myöhään puuttumisen perinne myös näissä alkoholiin
liittyvissä asioissa ja se varmaan perustuu siihen, että ei haluta mennä
toisten perhe-elämään, toisten asioihin puuttumaan. Tämä on erittäin
huolestuttavaa varsinkin isossa kaupungissa, jossa se kynnys on ehkä
vielä suurempi olla puuttumassa ajoissa tai ylimalkaan puuttua
lainkaan.
 
                                          On erittäin huolissani lastensuojelulain muutoksesta, joka on nyt
ajankohtainen, jossa vastentahtoiset huostaanotot siirtyvät hallinto-
oikeuden päätettäviksi. Olen siitä erityisen huolissani sen takia, että
epäilen, että vanhempien oikeus vanhemmuuteen tulee siinä
voittamaan lapsen oikeuden turvalliseen lapsuuteen, tosin toivon
olevani väärässä. Lasten kuuleminen lapsen maailmasta käsin, siitä
kokemusmaailmasta käsin on entistä suurempi haaste. Se ei ole vain
lastensuojeluhaaste. Se on myös päivähoidon. Se on koulun haaste.
Se on jokaisen vanhemman haaste. Se on syytä ottaa yhä
vakavammin.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Alkuperäisen kysymyksen kirvoittamana keskusteltiin hyvin laajasti
alkoholiongelmasta yleisesti ottaen suomalaisessa yhteiskunnassa,
sen syistä ja seurauksista jne. En ole aivan varma, ehdinkö aivan
kaikkiin kysymyksiin vastata.
 
                                          Ensinnäkin voin todeta sen, että kaikki voidaan tehdä aina paremmin
kuin on tehty tähän saakka. Se on varmaan ihan kiistämätön tosiasia.
On myöskin niin, että privatisoitumista on tapahtunut suomalaisessa
yhteiskunnassa. Ja se pitää tietysti paikkansa, että meidän sosiaalinen
kontrollimme täällä pääkaupunkiseudulla ja metropoliolosuhteissa toimii
aivan toisella tavalla kuin pienemmällä paikkakunnalla, jossa toleranssi
ihmisten alkoholin käytön suhteen on aivan toisenlainen ja meidänkin
lapsuudessamme oli vielä aivan toisenlainen. Tässä peräänkuuluttaisin
yhteisöllisyyttä. Se on meidän kaikkien asia, jos lapset ovat heitteillä
siitä syystä, että jossakin lähipiirissä, naapurissa, lähistöllä joku juo.
Kaikki voivat tähän ongelmaan tarttua.
 
 
                                          Yhtyisin myöskin siihen, mitä täällä tuotiin esiin, että alkoholin hintaa
laskettiin roimasti ja saatavuutta on lisätty ja sitten ihmetellään, että
miten näin tapahtui, vaikka tämä on kaikkien tiedossa, että alkoholin
hinta ja saatavuus ovat ne kaksi seikkaa, jotka aiheuttavat sen, että
ihmiset juovat yhä enemmän.
 
                                          Kouluterveydenhuollossa ja neuvolassa totta kai, kun nähdään, että
lapsen lähiympäristössä on ongelma, siihen pyritään puuttumaan.
Mutta kuten totesin, aina voidaan asiat tehdä paremmin. Koko meidän
lastensuojelutoimintamme on virittynyt siihen, että pyritään
huolehtimaan ensisijaisesti lapsesta ja ottamaan lapsen edut
huomioon.
 
                                          Mitä tulee näihin arviointeihin, että kahdelle kolmasosalle tehdään
arviointi tietyssä ajassa, niin kysymys on sitovasta tavoitteesta. Totta
kai kaikkien lasten tilanne pyritään arvioimaan. Koneistoa viritetään
toimimaan yhä paremmin. Joudumme etenemään askel askeleelta. Me
emme pysty haukkaamaan kaikkea yhdellä kerralla.
 
                                          Sitten todettiin tästä päihdeasiainneuvottelukunnan asettamisesta.
 
                                          Voin vain todeta, että tuotevalvontakeskus on hiljakkoin kerännyt hyvin
laajapohjaisen yhteistyöjoukon, jossa Helsingin kaupunki on mukana.
Siellä on valtion viranomaisia, erilaisia järjestöjä ja myöskin Helsingin
kaupunki toimijana. En ole aivan vakuuttunut siitä, että meidän
kannattaa vähäisiä voimavarojamme uhrata monenlaisiin
samanaikaisiin byrokraattisiin hankkeisiin. Uskoisin, että kun meidän
parhaat voimamme nyt istuvat nenäkkäin jo kaikkien näiden
viranomaisten yhteistyönä saman pöydän ääressä, niin varmasti siellä
katsotaan, mitä keinoja on löydettävissä. Jokainen varmasti ymmärtää,
että jos tähän olisi patenttiratkaisuja, ne olisi jo käytetty. Kyllä tämä on
hyvin monitahoinen ongelma.
 
                                          Mitä tulee sitten budjetointiin, niin ymmärsin, että tässä ehkä on
verrattu edellisen vuoden talousarvion ja tilinpäätöksen lukuja ja ne
eroavat toisistaan.
 
                                          Kannattaa muistaa, että sosiaalivirastolla on uusi tilanne. Siellä on yksi
rahakassi. Joten sen sisällä on operointimahdollisuuksia. Mielestäni
tästä ei ole vedettävissä sellaista johtopäätöstä, että halutaan käyttää
vähemmän voimavaroja päihdeongelman kohtaamiseen kuin on
aikaisemmin käytetty.
 
                                          Sitten vielä totean, että onhan meillä terveysasemilla nytkin mini-
interventio koko ajan käynnissä. Ne, jotka ovat käyneet
terveysasemilla, voivat huomata, että siellä on joka paikassa julisteena
esillä alkoholin käytön vaikutukset, on miehen ja naisen kuva, josta
jokainen voi hyvin selvittää itselleenkin, miten alkoholin käyttö
vaikuttaa. Terveydenhoitajat terveysasemilla pyrkivät pitämään tämän
asian esillä keskusteluissa.
 
                                          Raskaana olevat naiset lähetetään heti hoitoon, kun havaitaan, että
heillä on päihdeongelma. Mutta kannattaa muistaa, että kun ihminen on
täysivaltainen, niin kysymys on myöskin hyvin paljon siitä, mihin
kaikkeen hän itse suostuu ja haluaa hakeutua. Pakkoauttamisesta
luovuttiin meillä. Oikein tai väärin, siitä on kuitenkin luovuttu.
 
 

Kysymys nro 13

Valtuutettu Tenkula

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kanssavaltuutetut.
 
Huolenaiheena on HYKS:n silmäklinikalla tehtävien
silmänpohjatutkimusten ajan tasalle saattaminen.
Silmänpohjatutkimuksia tehdään hyvin paljon mm. diabetes-potilaille,
milloin tarkistetaan, onko diabetes vaurioittanut mm. silmänpohjia.
 
Ovatko helsinkiläiset asukkaat jääneet silmänpohjatutkimuksissa
huonompaan osaan muiden HYKS-sairaanhoitoalueen asukkaiden
kanssa? Onko HYKS-sairaanhoitoalueen silmäklinikalla liian vähän
resursseja tutkimusten tekemistä varten vai onko kyseessä jokin
tietosuojaongelma?
 
Kysynkin, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus ryhtyy saadakseen
helsinkiläisten silmänpohjatutkimukset ajanmukaisiksi?
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Diabetes voi vaurioittaa silmänpohjia. Silmänpohjasairauden
seulomiseksi näkökyky ja silmänpohja tutkitaan kuvantaen yleensä
vuosittain. Jos silmänpohjat on todettu terveiksi ja sokeritasapaino sekä
näkökyky ovat hyvät, tyypin II diabeetikoille riittää tutkiminen 2 – 3
vuoden välein. Jos verkkokalvolla todetaan lievää vakavampia
muutoksia, silmälääkäri seuraa tilannetta joko silmänpohjakuvia
arvioiden tai tutkien ja aloittaa tarvittaessa laserhoidon.
 
                                          Helsinkiläisten diabeetikoiden silmänpohjakuvaukset tehdään
Herttoniemen sairaalassa, tällä hetkellä noin 5 500 kuvausta vuodessa.
Espoolaisten kuvaukset tapahtuvat Jorvin sairaalassa ja vantaalaisten
Rekolan terveysasemalla. Pääkaupunkiseudun diabeetikoiden
silmänpohjakuvausseurantaa ei siis toteuteta HUSin silmätautien
klinikalla. Kuvat tarkastetaan moniportaisesti. Ensin sairaanhoitaja käy
ne läpi ja lähettää kaikki ns. selvät tapaukset lähetteellä omalääkärille,
joka voi vielä konsultoida silmälääkäriä. Kaikki ns. epäilyttävät
tapaukset lähetetään silmälääkärille, joka antaa lausunnon kuvista. Jos
silmälääkäri toteaa kuvissa hoitoa vaativia muutoksia, hän lähettää
potilaan silmäklinikalle. Kuvantamista ollaan parhaillaan
digitalisoimassa.
 

Valtuutettu Tenkula

 
                                          Kiitoksia apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselle vastauksesta.
 
                                          Näin todellakin on, että perusterveydenhuolto hoitaa hyvin paljon näitä
perussilmänpohjatutkimuksia.
 
Kun digitalisointi on nyt ajankohtainen ja se tekniikka on tullut meille
arkipäiväiseksi, niin kysyisinkin vielä, että missä aikataulussa on
suunniteltu tätä digitalisointia? Se nopeuttaa potilashoitoa siinä, että
kuvia pystytään vertaamaan nopeammin. Valtakunnassa on laajasti
tämä digitalisointihanke meneillään, mikä helpottaa mm. arkistointeja ja
siten – niin hassulta kuin tuntuukin, arkistointi maksaa meille tänä
päivänä tällä tavalla vanhanaikaisesti toteutettuna – että siinä on
rationointihyötyä, mutta myöskin potilashoidollista hyötyä tulisi.
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Olisin kysynyt apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta vielä sellaista asiaa,
että olen useissa yhteyksissä joutunut vastaamaan silmäklinikalla
yneille tähän kysymykseen, että miksi heidän jatkohoitonsa ohjataan
yksityiselle lääkärille? Viimeksi eilen tuli esiin tapaus, jossa oli vahinko,
siis tapaturmakysymys ja jatkohoito ohjattiin yksityiselle ja todettiin, että
voi käydä, että ei ole syytä tulla silmäklinikalle, vaan jatkohoito on
yksityisellä silmälääkärillä. Mistähän tämä johtuu? Näitä on useita tullut
llaisia kysymyksiä.
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Digitalisoinnissa on todellakin teknisiä ongelmia siinä prosessissa,
miten kuvia siirretään, miten niitä pystytään katsomaan eri puolilla.
Olen ymmärtänyt, että tarjolla olevien kolmen kameran ohjelmistot ovat
aika kehittymättömiä. Näin ovat meidän asiantuntijamme arvioineet.
Jossakin määrin tätä pitää selvittää. Mutta valmius meillä on ja niin pian
kuin ohjelmistot vastaavat meidän tarpeisiimme, niin ne otetaan
käyttöön.
 
                                          Sitten, mitä tulee tähän, että HUS ohjaa yksityiselle puolelle, niin olen
ymmärtänyt, että HUS käyttää ostopalveluja. Kun ja jos asianomainen
tarvitsee todella silmälääkäripalveluita ja hänet ohjataan sinne, niin
ssähän kysymys ei ole siitä, että ohjattaisiin yksityisesti käyttämään
yksityisiä palveluita, vaan ohjataan yksityiselle sektorille, josta HUS on
ostanut palvelut.
 

37 §

Esityslistan asia nro 6

KALLION VESIALUEEN (ELÄINTARHANLAHTI, RAVINTOLAPAVILJONKI)

ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (11562)

 

Valtuutettu Aarnipuu

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          En kannata ravintolaterassin rakentamista Eläintarhanlahdelle,
ainakaan pysyvän rakennelman rakentamista. Vastustukseni ei
kohdistu Eläintarhanlahden elävöittämiseen, enkä myöskään usko, että
ravintolapaviljonki merkittävästi lisäisi levottomuutta alueella, vaan
viittaan ainoastaan suoraan kaupunginmuseon johtokunnan,
museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kommentteihin.
 
                                          Kaupunginmuseon johtokunta on todennut mm., että vapaa vesipinta
keskellä kaupunkia on arvo sinänsä, Eläintarhanlahti ja sen ranta-
alueiden arvokkaat rakennukset ja puisto muodostavat
valtakunnallisesti merkittäväksi arvotetun rakennetun
kulttuuriympäristön. Museovirasto toteaa, että ravintolapaviljongin
rakentaminen on ristiriidassa alueen kulttuurihistoriallisten arvojen
säilymisen kanssa. Uudenmaan ympäristökeskus pitää hanketta
kulttuuriympäristön kannalta kyseenalaisena ja arveluttavana.
Mielestäni näiden argumenttien pitäisi riittää.
 
Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että
selvitetään, löytyykö ravintolapaviljongin rakentamiseen sellainen
ratkaisu, joka huomioi kaupunginmuseon johtokunnan, museoviraston
ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kriittiset kannat.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Kaupunkikulttuurin elävöittäminen on tietysti tärkeä asia. Voi kuitenkin
kysyä, onko Siltasaaren ja Kallion alueella tarvetta lisätä nimenomaan
ravintolatoimintaa kaupunkikulttuurin elävöittämiseksi ja jos on, niin
pitääkö se tehdä jo olemassa olevaa kaupunkikulttuuria, tässä
tapauksessa virkistysalueen käyttöä rajoittamalla.
 
                                          Esitetty kaavamuutos on sikälikin kyseenalainen, että lähivuosina on
tulossa rakentamisen kohteeksi lähellä Siltasaarta Sörnäisten rannasta
laaja alue, joka antaa mahdollisuuksia kehittää monenlaista
kaupunkikulttuuria ja rakentamista.
 
                                          Yleiskaava 2002 edellyttää alueen arvojen ja ominaisuuksien
säilyttämistä. Kaupunginmuseo, museovirasto ja Uudenmaan
ympäristökeskus katsovat lausunnoissaan, että esitetty
ravintolapaviljonki on ristiriidassa alueen kulttuurihistoriallisten ja
maisemallisten arvojen kanssa.
 
                                          Mielestäni näillä lausunnoilla on aika painava rooli, kun arvioidaan sitä
miten yleiskaavan määräys alueen arvojen ja ominaisuuksien
säilyttämisestä toteutuu. Myös asukkaiden mielipide näyttää olevan
vahvasti tätä ehdotettua kaavamuutosta vastaan.
 
On tietysti harmillista, että Eläintarhanlahden alueella jo olemassa
olevat kesäkahvilat ja ravintolat, kuten Pirita, eivät ole kovinkaan
häävissä kunnossa. Olemassa olevien toimintojen kehittäminen voisi
tarjota vaihtoehdon vesialueen päälle rakennettavalle uudelle
ravintolatilalle.
 
                                          Mitä taas tulee Työväentalon kortteliin, sen kehittämisessä on selvästi
muitakin mahdollisuuksia, kuten korttelin sisätiloihin suunniteltu
lisärakentaminen osoittaa.
 
 
                                          Mielestäni tällaisten kaavamuutosten kohdalla muutenkin pitäisi olla
lähtökohtana se, että tarkastellaan alueita jollain tavalla
kokonaisuutena. Silloin Eläintarhan- ja Kaisaniemenlahden alueen
suunnittelu tietysti pitäisi pohtia kokonaisuutena. Tähän voisi liittyä
silloin myös sen selvittäminen, minkälaisin erilaisin vaihtoehdoin
alueella kaiken kaikkiaan voitaisiin kehittää kesäkahvilatoimintaa ja
miksei ravintolatoimintaakin ja myöskin niiden vaihtoehtojen
selvittäminen, jotka liittyvät mahdollisiin kesäaikaisiin tilapäisiin
rakennelmiin.
 
                                          Tämäntapaisilla perusteluilla SKP:n ja asukaslistan ryhmä on päätynyt
siihen, että me kannatamme valtuutettu Aarnipuun ehdotusta asian
palauttamisesta.
 

Valtuutettu Myllykoski

 
                                          Olen sitä mieltä, että tätä asiaa ei tulisi palauttaa, vaan tämä esitys olisi
yksiselitteisesti hylättävä samoilla perusteilla, mitä edelliset puhujat
ovat esittäneet.
 
                                          Kyseessä on sellainen maisema, jota olen tottunut pitämään
todellisena kansallismaisemana. Se on sen verran upea nykyisellään,
että minä en menisi tekemään sinne yhtään mitään ja vaikka kuinka
asemakaavamääräyksiin liitettäisiin, että rakentamisen ja arkkitehtuurin
tulee olla korkeatasoista. Muistaakseni jotain sellaista määräystä oli
Cafe Carusellissakin ja ei se kovin kevyt ja ilmava se lopputulos ollut,
vaikka sellaista vaadittiin. En todellakaan halua tuohon paikkaan
yhtään mitään. Olen todella tyytyväinen siihen sellaisena kuin se on
nyt. Ja luulenpa, että rupean boikotoimaan Juttutuvan terassia, jos tuo
ravintolapaviljonki joskus siihen tulee.
 

Valtuutettu Anttila

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Mikäli valtuutettu Myllykoski teki asemakaavaehdotuksen
hylkäysehdotuksen, niin kannatan sitä. Muussa tapauksessa, ellei se
ollut, tulen äänestämään tämän asian palautuksen puolesta.
 
                                          En pidä tätä HTY:n hanketta rakentaa ravintolapaviljonki
Eläintarhanlahdelle kannatettavana. Mielestäni se ei sovi tähän
ympäristöön. Se rikkoo räikeällä tavalla työväenliikkeen perinteistä
kulttuurimaisemaa, missä graniittinen Työväentalo on hallinnut
maisemaa ja talon edusta on aina ollut vapaa katsottuna myös lahden
toiselta puolen. Ravintolapaviljongin myötä tämä maisema menetetään.
 
                                          Kaupunginmuseon johtokunta, museovirasto ja Uudenmaan
ympäristökeskus eivät myöskään kannata paviljongin rakentamista.
Niiden mielestä paviljonki on ristiriidassa alueen kulttuurihistoriallisten
arvojen kanssa.
 
                                          Kaupunkisuunnittelulautakunnassa annoin tukeni ainoastaan
alkuvaiheessa selvittää mahdollisuudet paviljongin rakentamiseen joko
kelluvana, pois siirrettävänä tai kiinteänä. Suunnittelussa ei koskaan
valmistunut kelluvaa siirrettävää vaihtoehtoa. Hanke on myös kasvanut
matkan varrella erillisellä ulkoterassilla, mitä ei suunnitteluperiaatteissa
ollut. Virasto selvitti Eläintarhanlahden vesialueen historiaa. Listalla
todetaan, että vesialuetta on käytetty eri tavoin rakentamiseen. Se
pitää paikkansa. Mutta Työväentalon puoleisella rannalla talon edessä
ei ole koskaan ollut minkäänlaisia rakennuksia. Ne ovat olleet aina
vastapäisellä rannalla.
 
Alueen hyvin tuntevana en voi myöskään kovin vankasti uskoa
ravintolapaviljongin hyvään tulevaisuuteen. Alueella on paljon
samantasoista tarjontaa ja kesäaikana oluen myynti on ollut paikkojen
myyntivaltti. Enkä usko tähän kovin suuria muutoksia
lähitulevaisuudessa. Olen itse ajanut voimakkaasti Hakaniemen alueen
kehittämistä ja elävöittämistä. Mutta tässä hankkeessa omat ajatukseni
eivät vastaa sitä mitä ajattelen alueen vetovoimasta ja hyvästä
tulevaisuudesta.
 
                                          Valtuutettu Hakaselle toteaisin, että kahvila Piritta, joka on alueella
siellä vastapäisellä rannalla, on aktivoitumassa oman
kahvilatoimintansa kehittämiseen, mitä pidän erittäin hyvänä ja
toivottavana asiana.
 
Ja näin ollen, jos valtuutettu Myllykoski teki hylkäysesityksen, kannatan
sitä.
 

Valtuutettu Ojala

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Vaikka en enää asukaan Kalliossa, jossa yli kaksikymmentä vuotta
asuin ja voin sanoa, että Eläintarhanlahti, sen ympäristö, siinä oli
todella rakasta ja läheistä aluetta, niin – vaikka en siis enää asu
Kalliossa – silti tämä rakkaus näihin tienoisiin on säilynyt. Tästä syystä
en millään voi ymmärtää nyt tätä ehdotusta. Onneksi en ollut
kaupunginhallituksessa läsnä silloin kun tästä asiasta päätettiin.
 
Meidän ryhmässämme on asiasta erilaisia näkemyksiä. Ryhmässä
minun kantani on ollut koko ajan tiedossa. En pysty ymmärtämään, että
tällainen päätös tehtäisiin. Siksi mielestäni on aivan paikallaan, että
tämä asia nyt palautetaan ja otetaan selkeä harkintatauko. Toivon, että
valtuusto näin tekisi.
 
                                          Sivulla 15 lukee, että ravintolapaviljonki elävöittää kaupunkiympäristöä
ja lisää sosiaalista kontrollia.
 
                                          Jos me tällä tavalla haluamme rauhoittaa meidän ympäristömme ja
saada lisää sosiaalista kontrollia, niin silloin meidän pitää rakentaa kyllä
paljon ravintoloita, ravintoloita ympäri kaupunkia, että saadaan tätä
sosiaalista kontrollia lisää. Se on aivan totta, että Eläintarhanlahden
ympärille ja juuri näillä tienoilla, johon nyt tätä rantapaviljonkia
kaavoittamassa, niin siellä on häiriöitä. Sitä ei meistä kukaan voi
kiistää, joka on alueeseen tutustunut. Mutta jos todella halutaan
kehittää sitä rannan tienoota ja saada sieltä häiriöitä pois, niin uskon,
että löytyy paljon parempiakin keinoja kuin nyt tämä esitys.
 
                                          Minäkin haluan laittaa painoa nimenomaan niin museoviraston kuin
kaupunginmuseon ja ympäristökeskuksen lausunnoille tässä asiassa.
Mielestäni, vaikka myöskin läheinen ravintola elikkä Juttutupa – on
minullekin hyvin tuttu paikka. Aion siellä käydä, rakennetaan tämä
paviljonki tai ei, niin siitä huolimatta mielestäni se, että on joku mieluisa
ravintola, niin se ei puolla sitä, että lähdetään sitä tienoota. Siis se
kaupunkimiljöö on aivan ainutlaatuinen kulttuurihistoriallisesti, niin kuin
täällä on moneen otteeseen todettu. Ja mitä sitten
rantaravintolapaviljonkeihin, niin meillä on vapaita rantoja. Esimerkiksi
– sanonpa vain – Sompasaaresta löytyy varmaan aivan upeita otollisia
kohtia, jonne voidaan rakentaa rantapaviljonkia ja niin tulee olemaan
Jätkäsaaressa ja monessa muussakin paikassa. Eli kyllä tämä vanha
arvokas miljöö helsinkiläisille, vuosikymmenien tuttu miljöö on syytä nyt
palauttaa tämä esitys.
 
                                          Totean vain sen, että moni muistaa myöskin Töölönlahden rannalla
aikoinaan olleet surullisen kuuluisat, monesti poltetut ravintolat, jotka
eivät sinnekään sopineet. Sitten kun ravintola siirrettiin kiinteälle
maalle, niin se on siellä nyt sitten voinut toimia rauhassa. Mutta
kannattaisi ehkä muistella vähän menneitä ennen kuin tehdään täällä
päätöksiä.
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Yleiskaava edellyttää alueen säilyttämistä, sen arvot ja ominaisuudet
säilyttäen.
 
                                          Nyt lähtisin käsittelemään tätä asiaa lähinnä asukkaiden kannalta, jotka
siinä nurkissa asuvat. Kaupunkihan on kaupunkilaisia varten, ei
ravintolatoimintaa varten. Ravintolatoiminnan pitää palvella
kaupunkilaisia eikä päinvastoin. Siinä mielessä tämä on
kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Mielestäni tässä on hätäilty
tämän asian kanssa.
 
                                          Tampereen yliopiston vastavalmistunut väitöskirja - loistavin
arvosanoin - täydennysrakentamisesta kaupunkiolosuhteissa,
kehottaisin kaikkia valtuutettuja tutustumaan siihen ja katsomaan,
minkälaisen tuomion kärkitieto antaa tämänlaatuiselle rakentamiselle.
 
                                          Kannatan tämän asian hylkäämistä näillä perusteilla.
 

Valtuutettu Rantanen

 
                                          Puheenjohtaja ja valtuustotoverit.
 
                                          Tätä on kritisoitu runsaasti julkisuudessa ja kirjelmillä, joita tänäänkin
joku delegaatio meille tänne valtuustoon toi. En allekirjoita kaikkea
kritiikkiä, mikä tähän hommaan kohdistuu, olkoonkin, että jo
lautakunnassa ensimmäisessä hankevaiheessa vastustin sitä ja tulen
nyt täälläkin kannattamaan palautusesitystä ja mahdollista
hylkäysesitystä.
 
                                          Ajatus tuosta paviljongista tuolla paikalla ei ole sinänsä huono. En ole
sitä mieltä, että kaupunkikeskustassa ja urbaanissa ympäristössä on
huono ajatus perustaa kesäterasseja tai tämäntyyppistä
ravintolatoimintaa. Ja itse asiassa, vaikka ravintoloita kaupungin
Hakaniemenkin puolella runsaasti on, niin tämä selvästi voi olla
omanlaisensa, joka kiinnostaa. Itse asiassa Juttutuvan terassi on siitä
poikkeuksellinen terassi, että sen ilta-aurinko on erittäin viihtyisä
pitkään aikaan kesällä, siis paljon pitempään kuin monilla muilla
paikoilla. Olen ihan varma, että kysyntää tällä paikalla on, toisin kuin
valtuutettu Anttila sanoi.
 
                                          Ymmärrän hyvin, että Työväenyhdistys ajaa tämäntyyppistä hanketta,
koska se kautta rantain tietysti tuo resursseja, joita sen Paasilinnan
ylöspito varmasti vaatii, ettei siinä mitään. Pidän sinänsä kunniallisina
näitä molempia tänään täällä olevia hankkeita, joiden tarkoitus on tällä
lailla ikään kuin etenevä. Mutta jos miettii ravintolatoimintaa, niin kyllä
tuon alueen kehittämisessä esimerkiksi se Piritan puolikin ansaitsisi
jonkin sorttista huomiota. Mielestäni tässä on pikkaisen sellainen ikävä
maku, että tämä kaavaesitys on mennyt hurjan nopeasti läpi, osin sen
takia tietysti, että se hakija on niin lähellä tätä poliittista toimintaa. Tämä
on mielestäni tässä myöskin hiukan kyseenalaista. Pitäisi miettiä
ölönlahden .... Anteeksi. Tämä kyseinen alue tarkemminkin
kokonaisuutena eikä tehdä pistekaavaa juuri tähän kohtaan
 
                                          Mutta vaikka minä nyt vähän kehunkin sitä hanketta, että sillä voisi olla
tarkoitus ja käyttötarkoitus ja se ei ole läpeensä huono, niin se
ongelma, miksi minä olen sitä vastustanut ja vastustan edelleen, on se,
että muodollisesti, siis rakenteena, se on epäonnistunut. Se on ruma.
Kaava sallii esimerkiksi sen mahdollisuuden, että se olisi kelluva
rakenne. Mutta me tiedämme jo nyt niistä malleista, mitkä on
rakennettu, että se tulee olemaan pylväälle rakennettu lasikatteinen
rakennus ja kun se on pylväällä, niin kahden metrin vuorovesivaihtelun
vallitsevassa meritilassa se tarkoittaa sitä, että vuoroveden ollessa
alhaalla, se on kaksi metriä korkeilla sementtipylväillä se lasitölli. Se on
yksinkertaisesti hirveän huonosti mietitty suhteessa siihen, että se on
Helsingin kaikkein rikkumattomin jugendranta. Ja vaikka minä tykkään
uuden ja vanhan yhdistämisestä, niin juuri tuosta kohtaa mielestäni se
on juuri niin kuin kaupunginmuseon ja museoviraston lausunnoissa
sanotaan. Me tehdään kyllä siinä aikamoinen halla, vaikka hyvää
tarkoitetaankin.
 
                                          On kai ilmeistä, että täällä enemmistö tälle kaavalle tulee. Katsotaan
sitten, mikä on lopputulos. Mutta minä olen hyvin pessimistinen siihen,
miten se onnistuu. Olen harmissani siitä, että tämä tehtiin näin. Jos
tämä asia olisi silloin, kun asia oli kaupunkisuunnittelulautakunnassa
ensimmäisen kerran esillä, silloin jo tämä kritiikki oli esillä juuri tästä
ympäristö- ja kaupunkikuvallisista syistä, jos silloin olisi siihen tartuttu ja
vaadittu ikään kuin Työväenyhdistystä muokkaamaan sitä hanketta
niin, että se istuisi siihen paremmin, niin me olisimme täällä paljon
paremman idean kanssa. Siinä joku ravintolalaiva kesäaikaan voisi olla
oikein hyvä ja mainio, mutta se, että se on ympärivuotinen paaluilla
oleva lasikatteinen rakennus siinä ympäristössä, niin sehän nyt on
valitettavasti epäonnistunut hanke jne. Mutta poliittiset rintamalinjat
tässä asiassa ovat selvästi vakiintuneet, joten ehkä tämä jää tällaiseksi
niin kuin moraaliseksi harmitteluksi.
 

Valtuutettu Helistö

 
                                          Puheenjohtaja.
 
                                          Minulla on nyt tällä kertaa ilo olla kaupunginhallituksen esityksen
kannalla. Minä vähän ihmettelen nyt näitä äänenpainoja. Täällä on
nostettu termejä ”kansallismaisemaa” ja ”kulttuurihistoriaa”. Ne ovat
sellaisia termejä, joita voidaan käyttää aina tarpeen tullen. Itsekin olen
niitä varmasti käyttänyt.
 
                                          Mielestäni tällainen veden päälle rakennettu ravintola on hyvä ja
tervetullut uusi askel helsinkiläiseen rantamaisemaan ja
ravintolakulttuuriin. Ehkä ainoa ongelma tämän ravintolan kanssa on
se, että se ei ole ympärivuotinen. Mielestäni olisi arvokasta, että myös
talvella tämäntyyppinen ravintola toimisi. Kuinka mukava sinne olisi
esimerkiksi hiihtoretken jälkeen tulla juomaan kupillinen kuumaa
kaakaota tai muuta totia. Toinen asia, mikä tästä ravintolasta ehkä
puuttuu, olisi sauna. Se sopisi varsin hyvin tämäntyyppiseen meren
päälle rakennettuun kokonaisuuteen, johon tulee laituriterassi ja
venelaituri.
 
                                          Kollega Rantanen mainitsi pylväille rakentamisen olevan ongelma
vuorovesien tai veden korkeuden vaihteluiden takia.
 
Luulen, että tämä asia on helposti hoidettavissa siten, että rakennetaan
niiden pylväiden edustalle eräänlainen hame jos pelätään, että ne
pylväät muodostuvat jotenkin rumiksi tulevaisuudessa. Se hame kastuu
sitten, kun vesi nousee, mutta eihän se mitään haittaa.
 
                                          Olen itse asiassa sitä mieltä, että helsinkiläistä rantamaisemaa
nimenomaan pitää muuallakin kehittää tähän suuntaan. Jos te
rehellisesti nyt menisitte sinne Eläintarhanlahdelle katselemaan, mitä
siellä rannoilla todellakin on, niin huomaisitte, että Eläintarhanlahti on
jonkinlainen takapiha, joka on jätetty oman onnensa nojaan, ties mistä
syystä. Huvilateltan rakentaminen oli ensimmäinen, tai yksi hyvä
uudistus sille alueelle. Pirita-kahvila on ollut nyt pari vuotta kiinni
omistajansa tahdosta. Mutta olen ymmärtänyt, että sille paikalle ollaan
tekemässä uutta kaavaa ja saamme myös uuden Pirita-kahvilan
ilmeisesti kesälle 2009.
 
 
                                          Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Säästöpankinrannan ja sen alueen
sosiaalinen kontrolli nimenomaan paranee tämäntyyppisen
terassiravintolan myötä. Tällä hetkellä siellä rannassa istuu spurgut
dokaamassa. Tosin siinä on lasten leikkipuisto kainalossa, että en
tiedä, onko se nyt sitten kauhean hyvä tilanne, että puliukot ja lapset
sulassa sovussa seurustelevat. Ehkä se on ihan ok. Kallio on joka
tapauksessa Helsingin tulevaisuuden polttopiste ja keskeinen
kaupunkikulttuurin alue. Vaikka Kalliossa on paljon ravintoloita, niin on
ihan selvä, että Kallioon tarvitaan myös laadukkaita ravintoloita. Kallio
on täynnä niitä kuppiloita, joissa tällä hetkellä saa tuopin 2 eurolla ja
toki te kaikki tiedätte, minkälaista jälkeä siitä syntyy.
 
                                          Kannatan kaupunginhallituksen esitystä täysin rinnoin.
 
 

Ledamoten Oker-Blom

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja. Bästa fru ordförande.
 
I byggnadsnämnden och på många håll har Sfp varit ganska hårt för att
stöda vad stadsmuséet anser och trots att jag inte har hemskt starka
känslor om det här, så tror jag att det kanske inte skulle skada att
skicka det tillbaka och se om man kanske med stadsmuséet skulle få
fram en sådan modell som passar bättre.
 

Ledamoten Dahlberg

 
Ärade ordförande, bästa fullmäktige.
 
Som ni kommer att se så har vi inom Sfp alltid haft högt i tak och brett
mellan väggarna så att jag inte är av helt samma åsikt som min
partikamrat Oker-Blom här. Jag ser inget skäl att återremittera det här
ärendet. Helsingfors är en havsstad och helsingforsarna älskar att sitta
invid havet, gärna också ovanpå det. Det finns otaliga exempel på
lyckade restauranger på havet, på pålar eller flytande utomlands och vi
har också ett gott exempel i Ekenäs, restaurang Knipan, som ju står på
pålar och som är en sevärdhet och ett ställe som man i Ekenäs absolut
har ansett vara värt att bevara, också om man har haft svårigheter att
få tillräckligt med klientel under vissa tider, men Ekenäs är en liten
stad, Helsingfors är en stor och vi vill ju vara en metropol, vi vill vara
internationella här. Vi har ingen restaurang på vatten, däremot har vi ju
längs med stränderna och på vissa holmar. Det är märkvärdigt att vi
ska vara så färdiga att säga nej till allt som är litet annorlunda och som
bryter mot det konventionella. Det finns också ett mycket starkt
motstånd mot, på en del håll, mot boende i husbåtar, vilket jag för min
del tycker är oerhört fascinerande och skulle jag vara yngre så skulle
jag garanterat försöka bosätta mig i en sådan. Men som pensionär så
kommer jag nog inte att välja det när vi äntligen kommer så långt att vi
har det i Helsingfors.
 
Men vi kunde verkligen ha glädje av en elegant paviljong, invid den här
stranden. Den kommer ju inte att förstöra någon strand för det blir ju
fråga om en brygga ut till själva paviljongen. Den som har varit ute här
utanför vaktmästeriet och sett på den här lilla miniatyren kan också se
att den här paviljongen är så låg att den verkligen inte kommer att störa
byggnaderna på stranden. Strandrestauranger och –kaféer är till glädje
för stadsborna, det har vi kunnat se t.ex. i Havshamnen som ju är full,
där är NJK, där är Klippan, där är Särkänlinna, HSS, Ursula och den i
min mening ganska fula Restaurangen Karusell, men som är populär
och som på vårarna brukar locka oerhört mycket mänskor att solbada
när de inte sitter inne eller utanför och äter. Jag unnar verkligen
berghällsborna någonting liknande, att få sitta i paviljongen och
betrakta sina stränder så att säga utifrån och samtidigt inomhus,
inifrån. Djurgårdsviken kan kanske här få ett nytt dragplåster och ett
gott tillskott i Berghälls restaurangkultur, på ett positivt sätt.
 
Det har här litet ironiskt poängterats att det här nu då är fråga om ett
visst partis stora intresse att få just den här restaurangen byggd. Det
måste jag säga, att som en helsingforsare så tycker jag att det kan ju
kvitta vem det är som bygger en restaurang och som driver en
restaurang, bara den blir snyggt byggd, bra byggd och bara den
serverar god mat och gärna goda drycker, för det är ju det som alla har
glädje av.
 

Valtuutettu Kalima

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Venetsiakin on rakennettu pylväille. Pylväillä lepää Helsingin
Rautatieasema. Tukholmassa on useita ravintoloita, jotka ovat veden
päällä, varsin viehättäviä. Amsterdamissa saattaa olla pikemminkin
sääntö kuin poikkeus, että hieno hyvä ravintola löytyy veden päältä.
Mutta Helsinki, tämä tuppukylä, on sellainen, että tähän ei saa koskea,
ei pienissäkään määrin ja sitä seikkaa on syytä ihmetellä. Minusta oli
hauskaa, että RKP:n ryhmä toi kansainvälisen näkökulman tähän
asiaan. Ei pidä ihmetellä sitä, miksi Helsinki on omaleimainen
itäeurooppalaisella tavalla. Se johtuu juuri siitä, että meillä käsitellään
tällä tavoin uusia ideoita ja hankkeita.
 
Tämä ravintolapaviljonki ei tule olemaan mikään kultakaivos. On ihan
turha kuvitella, että ravintola, joka on kolme, neljä kuukautta auki, voisi
tuottaa jotain. Siinä tulee olemaan oma operaattori. Ainoastaan
vuokraus on se, joka tässä toimii.
 
                                          Kysymys on siis siitä, että sillä haetaan viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta
tuolle paikalle, jossa on paljon ihmisiä. Ne, jotka ovat - kuten valtuutettu
Helistö, sen tiedän – ottaneet aurinkoa Juttutuvan terassilla ja
nauttineet ilta-auringosta, hyvin käsittävät, että tämä on tarpeellinen ja
hyvä hanke eikä niinkään niin vallankumouksellinen ja kauhea kuin
täällä on sanottu. Tämä hanke on riistäytynyt sen oikeasta
mittaluokasta. Mielestäni kysymys on eräästä pienehköstä ravintolasta,
kesäravintolasta, joka rakennetaan. Olen samaa mieltä valtuutettu
Helistön kanssa, että olisi toivottavaa, että tämä ravintola olisi auki
ympäri vuoden. Silloin se palvelu, joka vakiintuu, on aina saatavissa.
Itsekin toivon sitä, että siellä olisi hyvää ruokaa ja ystävällinen palvelu.
 

Valtuutettu Malinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          En kannata palautusesitystä, ja ymmärtääkseni mitään hylkäysesitystä
ei ole vielä voitu tehdäkään kesken palautuskäsittelyn.
 
                                          Mielestäni valtuutettu Helistö toi kaiken olennaisen asian monipuolisesti
esiin. Hän on ymmärtänyt asian seuratessaan lautakuntakäsittelyä.
Mielestäni tätä asiaa ei ole millään lailla kiireellisesti tehty. Kyllä tätä on
pari vuotta pyöritelty jo ja kaikki mahdolliset lausunnot annettu.
 
                                          Niin kuin valtuutettu Kalima toi esille, me demarit liki yksimielisesti
olemme tämän asian kannalla. Eikä tässä ole mistään Helsingin
työväenyhdistyksestä kyse, vaan nimenomaan huolellisesta
asemakaavamääräysten valmistelusta. Tässä on myös tehty
kunnollista historiaselvitystä, jossa todetaan, että tämä ei niitä
kulttuuriarvoja millään lailla riko.
 
                                          Ja kun täällä on tuotu esiin se, mitä se ranta on tällä hetkellä, niin tuo
korkeatasoinen ravintola ei muuta todellakaan kuin paranna sen
virkistys- ja maisema-arvoja. Siinä mielessä, tosin ei siellä ole pelkkiä
spurguja. Kyllä siellä on hyvin paljon muutakin virkistyskäyttöä, ei
liikuntaa, mutta kauniina kesäpäivinä siellä on kyllä sen näköistä jälkeä,
kun siellä niitä mäyräkoiria sitten kerätään enemmän ja vähemmän.
Kyllä tämä ravintolapaviljonki ennemminkin rauhoittaa sitä ja tasoa
nostaa siinä rannassa. Niin kuin valtuutettu Arhinmäki totesi, että kyllä
siellä on myös reippaasti punavihreätä nuorisoa, niin kuin on vähän
muutakin nuorisoa.
 
                                          Katson, että tämä on asiallinen ja hyvin valmisteltu hanke ja kannatan
sitä.
 

Ledamoten Johansson

 
 
                                          Rouva puheenjohtaja.
 
                                          Esteettisyys on hyvin henkilökohtainen asia ja hyvä, että näin saa olla.
Olin itse kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun tätä käsiteltiin silloin
alun perin. Ja en voi sille mitään, olen itsekin yli kymmenen vuotta
asunut enkä tykännyt tästä alun perin. Olen yrittänyt muuttaa mieltäni
siitä lähtien, mutta en ole onnistunut. Silloinen meille esitetty
havainnekuva ei vain yksinkertaisesti kolahtanut.
 
Itse asiassa yhdyn aika paljon siihen, mitä valtuutettu Rantanen täällä
sanoi. Niin kuin me listastakin näemme, nämä mahdolliset vaikutukset
ja mitä nyt tulee sosiaaliseen kontrolliin, turvallisuuteen ja kaikkiin
ihin asioihin, niin siinä on ihan selkeästi sana sanaa vasten.
 
                                          Sitten mainittiin myös ravintola Pirita ja miten se mahdollisesti
vaikuttaisi tähän tarpeeseen. Huomaatte listasta, että näköjään
kiinteistölautakunnassa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa on
pikkuisen erilaisia tietoja siitä, että onkohan se heräämässä enemmän
henkiin se toiminta vai eikö ole.
 
                                          Lopuksi:
 
                                          Puheenjohtaja. Pikkuisen pistää silmää, oliko se edellisessä vai sitä
edellisessä kyselytunnissa, kun kysymykseen eräästä
kaavamuutoshankkeesta Munkkivuoressa, jossa ei ollut niin suuresta
vastustuksestakaan kyse itse asiassa eikä sen paikan olisi pitänyt niin
ongelmallinen olla, niin siellä on odotettu jo kolme vuotta, että saataisiin
asia käsittelyyn, niin tässä on kuitenkin paljon sutjakkaammin jostakin
syystä päästy eteenpäin.
 
Tämä huomioon ottaen ja arvioinnin jälkeen olen päätynyt siihen, että
tulen kannattamaan palautusta.
 

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Lyhyesti:
 
                                          Minulla on sellainen tunne, että tämä hanke ei olisi HY:n lisäksi
onnistunut kuin mahdollisesti HOK-Elannolta, tuskin keneltäkään
yksityiseltä yrittäjältä.
 
 

Valtuutettu Myllykoski

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Haluaisin kertoa teille tarinan.
 
Ystäväni Tuomas Mannisen kanssa olimme bussimatkalla jossain päin
Suomea ja ihailtiin yhtä kaunista rantamaisemaa, että onpahan
harvinaisen kaunis maisema, mihin Tuomas Manninen totesi, että se
on vaan harmi, että yleensä kun suomalainen näkee jossain kauniin
rantamaiseman, niin se rakentaa siihen kesämökin, sitten se ei enää
ole kaunis rantamaisema, valitettavan usein.
 
Voihan se olla mahdollista, että kyseisestä paviljongista tulisi elegantti
ja tyylikäs ja se ei häiritsisi sitä ehjänä säilynyttä jugendlinnojen
rivistöä. Mutta minkä takia pitää väen vängällä ängetä sellaiseen
paikkaan, joka on jo visuaalisesti näyttävä jotain lisää, koska
todennäköisempää on, että sitä vahingoittaa kuin se, että sitä
parantaa? Toki varmaankin näitä Tokoinrannan alueen
roskaantumisongelmia keväisin ja alkukesäisiä sellaisia, varmaan
ravintolapaviljonki vähentäisi ja varmasti lisäisi sosiaalista kontrollia jne.
Mutta minä puhun ihan vaan sen kulttuurimaiseman puolesta. Se on
minulle tärkeä.
 
Joten sen takia teen nyt sen esityksen, jota en teknisesti - enkä olisi
pystynytkään tekemään - tehnyt palautuskeskustelun aikana elikkä et
asia hylättäisiin.
 

Valtuutettu Anttila

 
                                          Lyhyesti:
 
                                          Kannatan valtuutettu Myllykosken tekemää hylkäysehdotusta.
 

39 §

Esityslistan asia nro 8

LATOKARTANON VÄESTÖNSUOJA/LIIKUNTAHALLIN HANKESUUNNI-

TELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
                                          Tämä hanke piti ensin toteuttaa maanalaisena. Urakkavaiheessa
valtuuston vuonna 2004 hyväksymät hankekustannukset olivat 6,8 milj.
euroa ja urakkavaiheessa ne nousivat kaksinkertaisiksi. Tämän vuoksi
hanke pysäytettiin ja päätettiin suunnitella uudestaan maanpäällisenä
ratkaisuna, jolloin nyt ollaan pääsemässä tähän alkuperäiseen
kustannusarvioon. Hanke on täten hyvä osoitus oikein suoritetusta
ohjauksesta, jonka teki mahdolliseksi se, että tällä kertaa oli aikaa
käytettävissä. Useinhan on käynyt niin, että on täytynyt vain todeta,
että ”juna meni ja hanke pitää toteuttaa”.
 
 
                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
 
 
 
                                          Rakel Hiltunen                                      Kristiina Matikainen
                                          puheenjohtaja                                       kaupunginsihteeri
 
                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
 
 
 
                                          Tiia Aarnipuu                                        Kari Lehtola
                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu