Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat.

 

                                          Kaupunginhallituksen esityksessä todetaan, että esitettyjen
määrärahojen ylitysoikeuksien välttämättömänä edellytyksenä on ollut
vastaavan suuruinen määrärahojen säästö viime vuonna. Kuvaavaa
on, että tällaisia säästöjä on kertynyt vain investoinneissa ja eräissä
hankinnoissa.

 

                                          Meille jaettiin edellisessä valtuuston kokouksessa Helsingin kaupungin
talouden ja toiminnan seurantaraportti 4 viime vuodelta. Se kertoo, että
kaupunki on tehnyt ennätyksellisen tuloksen. Eli raportin mukaan
kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteen laskettu tulos on
suorastaan käsittämättömän suuri eli 406 milj. euroa ja
kahdeksansataa tuhatta vielä päälle. Taloushallinto on siihen –
ilmeisesti omin lupineen – tehnyt sitten ylimääräisiä varauksia, joita ei
sen tarkemmin raportissa selosteta. Niiden jälkeenkin tulos on 285 milj.
euroa ylijäämäinen.

 

 

Helsingin Energialla on tässä tuloksessa tietysti tärkeä merkitys ja
samoin verkkotoiminnan yhtiöittämisellä on oma osansa.

 

                                          Haluaisin tässä yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että myös
kaupungin varsinainen perustoiminta, ilman liikelaitoksia ja rahastoja,
on huomattavasti talousarviota parempi. Tulos ilman liikelaitoksia on
148,7 milj. euroa talousarviossa esitettyä positiivisempi. Ennusteen
mukaan se on 34 milj. euroa ylijäämäinen.

 

                                          SKP:n ja asukaslistan ryhmä jättää tässä kokouksessa aloitteen, jossa
esitämme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle pikaisesti esityksen
siitä, miten viime vuodelta kertynyt ennätyksellisen suuri ylijäämä
aiotaan käyttää. Esitämme, että osa siitä ohjataan lisätalousarviolla
peruspalvelujen määrärahojen lisäämiseen, henkilöstön vakanssien
lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden
korjaamiseen.

 

                                          Halusin kiinnittää tähän asiaan huomiota siksi, että edellisessä
työjärjestyskohdassa liikkui aika isoja summia noin vain
rakennushommien budjetin ylityttyä. Tässä kohdassa näkyy se, että
niitä tarpeita, joita peruspalveluissa olisi määrärahojen ylittämiseen, ei
ole voitu alkuunkaan sillä tavoin ottaa huomioon kuin mitä tarve vaatisi.

 

Valtuusto voi ohjata rahan käyttöä, jos haluaa. Toivon, että me emme
anna asioiden kulkea niin, että kesäkuussa sitten toteamme vain, mitä
taloushallinto on kaupungin johtajiston ja hallituksen kautta päättänyt
näiden parin sadan, kolmen sadan, jopa suuremman miljoonamäärän
kohtalosta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Niin kuin kaikki ovat varmaan lehdistä havainneet, sähkön hinta on
viime aikoina laskenut dramaattisesti noin puoleen siitä, mitä se oli. Se
on tietysti meille kaikille muuten ihan hauskaa, mutta se myös
tarkoittaa, että tällaista samanlaista rahan satamista kaupungin
kassaan kuin on aikaisemmin ollut, ei tänä vuonna tule enää olemaan.
Siihenkin on hyvä varautua.

 

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Elikkä puutun liikuntapaikkojen suunnittelukohtaan liikuntaviraston ja –
lautakunnan näkökulmasta. Siinä summa on 3,8 milj. euroa,
kohtuullisen suuri summa, peräti 5 % liikunnan vuosibudjetista.
Täydentävä yhteenveto on siis kyseessä. Nuo syyt ovat pääosin
liikuntatoimesta riippumattomia syitä.

 

Yhteenvetona voi sanoa, että siellä on mm. Myllypuron jalkapallohalli,
joka on kaavavalituksen vuoksi pikkuisen myöhässä. Samoin
Hietaniemen kahvilarakennus on kokenut vastatuulta mm. huonon
maapohjan vuoksi. Latokartanon liikuntahallin suunnitelmat muuttuivat
sillä tavalla, että laitettiin kalliosta maan päälle tämä kyseinen
rakennus, tarkoituksena tehdä näin. Eli aikataulut hieman muuttuvat
eteenpäin. Mutta tämä on siinä mielessä ihan oikein. Voisi sanoa, että
helsinkiläisen veronmaksajan näkökulmasta ei ole käytetty
menovastuuta, vaan eräänlaista harkinta- ja tarvevastuuta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Talonrakennuksen osalta todetaan, että tilakeskuksella oli viime
vuonna käytettävissään investointimäärärahaa 130 milj. euroa.
Tilinpäätösennusteen mukaan investointimäärärahan käyttö tulee
olemaan noin 61 milj. euroa eli selvästi puolet alle budjetoidusta.

 

Kuten asian liiteosassa todetaan, tulee hankkeiden läpivientiin ja
ohjelmointiin kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Nyt vaikuttaa vähän
siltä, että tilakeskus on ottanut kaikki vähänkin mahdolliset hankkeet
mukaan talousarvioon.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tässä täytyy ilolla todeta talous- ja suunnittelukeskuksen tehokas
kannan ottaminen kustannusylitykseen. Vaikka käsitelläänkin
maanvuokrasopimusta, niin joka tapauksessa talous- ja
suunnittelukeskus on löytänyt tuollaiset 400 000 euron säästöt
verrattuna kiinteistölautakunnan tekemään esitykseen.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, kokouksen sihteeri ja muut kokouksen
seuraajat.

 

                                          Viime päivinä on julkisuudessa ollut aika monia puheenvuoroja siitä,
miten valtio ja kunnat, erityisesti pääkaupunkiseudulla, voivat omilla
toimillaan vaikuttaa tonttimaan hintaan sekä asuntojen ja kiinteistöjen
hintoihin. Helsingin kaupunkia on useissa yhteyksissä arvosteltu siitä,
että se on tonttikaupoillaan nostamassa hintatasoa. Arvoisa sihteeri.
Onko nyt joku hämminki menossa vai jatkanko puheenvuoroa?
(Puheenjohtajan välikommentti.) Kiitoksia.

 

                                          Haluan kiinnittää huomiota siihen, että tonttimaan ja kiinteistöjen
hintojen nousua on kiihdyttänyt paitsi kiinteistösijoittajien toiminta, myös
Helsingin kaupunki omilla tonttikaupoillaan. Ehdotus Sörnäisten

toimitilatontin vuokraamisesta osto-optiolla on näissä molemmissa
suhteissa mielestäni ongelmallinen. Tällä esityksellä kaupunki itse
laajentaa kiinteistöbisnestä ja luovuttaa lisäksi tontin sellaiselle taholle,
joka ilmoittaa harjoittavansa kiinteistösijoitustoimintaa ja aikovansa itse
asiassa keinotella niillä arvojen nousulla, joita alueen kehittämiseen
liittyy.

 

                                          Kalasataman alueen rakentaminen on tietysti iso taloudellinen hanke.
Siihen tarvitaan kaupungin kannalta resursseja, tämän ymmärrän.
Muualta on kuitenkin esimerkkejä siitä, että tällaisia alueita voidaan
kehittää sellaisella tavalla, jossa mukaan saadaan myös muita tahoja
yhteistyöhön kuntien kanssa, ilman että kunta välttämättä myy
tonttimaata eli tavoilla, joissa kunta tekee pitkäaikaisia tonttien
vuokrasopimuksia ja muita yhteistyösopimuksia. Tällaiset sopimukset
antavat kaupungille ja tuleville sukupolville enemmän mahdollisuuksia
vaikuttaa kaupungin kehitykseen.

 

                                          Ehdotan, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa Sörnäisten
toimitilatontin vuokrausperusteet uudelleen valmisteltavaksi niin, että
sopimukseen ei sisällytetä osto-optiota.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ilmoitan heti aluksi, että en kannata valtuutettu Hakasen esitystä.

 

                                          Se, että kaupunki yhä enemmän on siirtynyt siihen, että vuokrataan
osto-optiolla, on Vasemmistoliiton mielestä kyllä kyseenalaista
varsinkin silloin, kun on kyseessä asuntorakentamiseen varatut tontit.
Tämä liittyy nimenomaan seuraavaan kohtaan 7, jossa näin tullaan
tekemään Viikinmäen osalta. Mutta tässä asiassa kysymys on kuitenkin
Kalasatama-alueen kehittämisestä ja ennen kaikkea siitä, että
saisimme sinne elinvoimaista yritystoimintaa liikkeelle. Sen alueen
kehittämiseksi näemme, että tämä ratkaisu, jossa osto-optio sisältyy
tähän sopimukseen, on hyväksyttävä.

 

                                          Mutta – arvoisa puheenjohtaja – tulin käyttämään puheenvuoron nyt
tässä kohdin, kun valtuutettu Hakanen nosti tämän asian esille. Yhtä
hyvin olisin voinut puhua sen kohdassa 7.

 

                                          Me olemme Vasemmistoliitossa huolissamme siitä, että kaupunki
ylittää jatkuvasti esimerkiksi maanmyyntitavoitteensa tai siitä saatavat

tulot ja meidän mielestämme on nyt aika muuttaa suuntaa ja yhä
enemmän siirtyä siihen, että vuokrataan maata ja vuokra-
asuntotuotantoa varten. On huolestuttavaa, että viime vuonna lähti
liikkeelle vain 80 vuokra-arava-asuntoa. Se on suorastaan häpeällistä.
Elikkä yhä enemmän tulisi vuokrata asuntotontteja niin vuokra-
asuntotuotantoon kuin hitasia varten. Se tulee olemaan
Vasemmistoliiton linja, joka tulee näkymään entistä selkeämmin niin
kiinteistölautakunnassa, kaupunginhallituksessa kuin
kaupunginvaltuustossa. Sen halusin tässä nyt jo teille kertoa. Mutta
kuten sanottu, tämän asian osalta, Sörnäisten toimitilatontin osalta
emme kannata valtuutettu Hakasta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Helsinki on pääkaupunkiseudun asuntotuotannossa ongelmien hoitaja.
Samalla kun Espoo napsii rusinat pullasta ja rakentaa, kaavoittaa
suurille omakotitaloille, me hoidamme erityisryhmien, vanhusten,
vammaisten, nuorten ja opiskelijoiden asuttamista ja se on hieno asia.
Mutta on tietysti ymmärrettävää, että se tulee näkyviin verotuotoissa.

 

                                          Mielestäni valtuutettu Ojala otti esiin aivan oikein sen ongelman, joka
koskee yhteiskunnan rahoittamaa tuotantoa. Se ongelma asettuu
taloudellisesti sillä tavoin, että rakennusliike rakentaa mieluummin
vapaarahoitteisen asunnon Espooseen tai Vantaalle kuin yhteiskunnan
rahoittaman ara- tai muun asunnon Helsinkiin, koska se tuottaa sille
monin verroin enemmän. Jatkossa ohjausjärjestelmän täytyy olla
sellainen, että näin ei voida tehdä yksinomaan, vaan että ohjaus
koskee sekä yhteiskunnan rahoittamaa tuotantoa että muuta tuotantoa.
Tässä on aikaisemmin ollut parempi käytäntö ja siihen on syytä palata.

 

                                          Mutta tähän asiaan, jossa valtuutettu Hakanen esittää Sörnäisten
toimitilatontin vuokrausperusteen uudelleen valmisteltavaksi siten, että
siihen ei sisälly osto-optiota. Arvatkaapas, mitä tämä tarkoittaisi, jos
näin tehtäisiin? Tämä hanke kaatuisi. Näitä työpaikkoja ei syntyisi. Tätä
koko hanketta ei olisi olemassa. Sitäkö halutaan? Nimittäin, tällaisissa
elinkeinohankkeissa tilanne on se, että rakennusliike rakentaa ja sen
jälkeen se hakee sijoittajan, joka sitten hallinnoi ja kerää vuokrat
yrittäjiltä. Tämähän on tämä paletti. Eli me joudumme nyt miettimään
yksinkertaisesti sitä, että ne jotka kannattavat valtuutettu Hakasta, eivät
halua tänne alueelle työpaikkoja, eivätkä halua yrityksiä. Mielestäni
tämä on vastuutonta politiikkaa. Ei näin voida tehdä. Ei meillä ole

yksinkertaisesti mahdollisuutta. Lisäksi valtuusto on sitoutunut
elinkeinopoliittisessa ohjelmassa parantamaan Itä-Helsingin ja
erityisesti Kalasataman alueen elinkeinorakennetta. Me olemme
päättäneet, että näin tehdään. Jos valtuutettu Hakasen
palautusehdotusta kannatetaan, se merkitsee sitä, että luovutaan tästä
tavoitteesta, joka on täällä yhteisesti hyväksytty.

 

                                          En voi kannattaa tätä valtuutettu Hakasen palautusehdotusta.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisa sosialidemokraattisen
valtuustoryhmän puheenjohtaja.

 

                                          Viittasin jo omassa puheenvuorossani siihen, että on eräitä muita
kuntia, muualla maailmassa ja muualla Suomessa, suuriakin kuntia,
jotka toteuttavat alueellisia kehittämis- ja rakennushankkeita
pitkäaikaisten tonttien vuokrasopimusten ja eri tahojen kanssa
tehtävien yhteistyösopimusten kanssa. Tällaisia alueita toteutetaan
esimerkiksi eräissä sosialidemokraattien johtamissa suurissa
kaupunkikeskuksissa.

 

                                          En näe mitään syytä, minkä takia Helsingissä sosiaalidemokraattien
pitäisi asettaa tämä asia sellaiseksi, jota ei voida käyttää yhtenä
alueellisen kehittämisen keinona tai joka olisi jotenkin ristiriidassa
työllisyyden kanssa. Kyllä niissä sosiaalidemokraattien johtamissa
kaupunkikeskuksissa muualla on työpaikkoja rakennettu ilman, että
tontit olisi myyty yksityisille.

 

 

                                          Totean vain valtuutettu Hakaselle, että nämä kunnat eivät joudu
kilpailemaan Espoon ja Vantaan kanssa samalla tavoin kuin Helsinki.
Meidän kilpailutilanteemme on aivan toinen. On aivan väärin viitata
näihin kuntiin, Tampereeseen tai johonkin muuhun. En ymmärrä tätä
vertausta.

 

 

 

 

                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit ja muut valtuutetut.

 

                                          Viikinmäen länsiosa on sillä tavalla mielenkiintoinen rakennusprojekti,
että sinne tulee tällaista rinnerakentamista, jota aika vähän Helsingissä
on ja voi uudenlaisia ajatuksia rakentamisesta ja uudentyyppisiä
hankkeita löytää. Sen vuoksi on tärkeätä, että haetaan myös
ulkopuolelta välillä niitä ideoita ja katsotaan, minkä tyyppisiä on. Mutta
sen sijaan se tapa, jolla niitä haetaan, että tehdään kilpailu, jossa
sitoudutaan myymään tontit, on ongelmallinen.

 

                                          Aivan kuten valtuutettu Ojala aikaisemmin totesi, Vasemmistoliitto
suhtautuu kriittisesti siihen, että entistä enemmän ja enemmän meillä
myydään tontteja yksityisille. Se merkitsee sitä, että pitkässä juoksussa
menetämme vuokratuloja. Kun tontti on kerran myyty, siitä ei
vuokratuloja enää myöhemmin saa takaisin.

 

Tähän alueeseen, tähän esitykseen sisältyy muitakin ongelmia.
Nimittäin, vaikka alue ei ole kovin suuri, siitä huolimatta tämän
tyyppisistä alueista pitäisi erityisesti pitää huolta siitä, että olisi
monipuolista asumista. Jo kaavavaiheessa valitettavasti erityisesti
porvaripuoli painoi tiukasti läpi sen, että tälle alueelle ei tule
kerrostalorakentamista, vaan alue tulee pientalorakentamisen alueeksi.
Ja nyt kun katsotaan, kenelle tämä alue rakennetaan, niin tämähän on
pelkkää kovan rahan rakentamista, ei hitasia, ei aravaa. Me
kyseenalaistamme voimakkaasti sen, että pitääkö tehdä tällaisia
alueita, jotka ovat ainoastaan kovan rahan rakentamiselle.

 

Erityisesti Kokoomus on aina puhunut siitä, että tarvitaan pientaloja ja
tarvitaan lapsiperheille pientaloja. Tämä alue osoittaa, että on ketun
häntä kainalossa myös tässä keskustelussa, koska kysymys ei ole
edes siitä, että halutaan pientaloja, vaan halutaan erityisen
hyvätuloisille pientaloja. Nimittäin nyt koko alue on, kun tulee kovan

rahan rakentamiseen, ei aravaa, ei hitasia, se merkitsee sitä, että
varmaan neliöhinnaksi tulee 4 500 – 5 000 euroa neliöltä. Jos
ajatellaan, että asunnon koko on 100 m2, se tarkoittaa sitä, että se on
450 000 – 500 000 euron asunto. Millä normaalituloisella, työssä
käyvällä lapsiperheellä on varaa tällaisen asunnon hankkimiseen?
Kysynkin, minkä vuoksi tällaisille alueille ei myös monipuolisempaa
asuntotuotantoa, monipuolisempaa asujarakennetta haeta esimerkiksi
hitasin kautta, jolloin neliöhinta olisi voinut olla arviolta 2 800 – 3 000
euroa? Silloin olisimme päässeet noin 300 000 euron asuntoon, joka
sekin on erittäin kova hinta, mutta verrattuna kovan rahan
rakentamiseen, edes jollain tavalla kohtuullinen. Kun pieniä taloja
halutaan rakentaa perheille, toivoisin, että niitä rakennettaisiin myös
muille kuin erittäin hyvätuloisille perheille. Siksi on valitettavaa, että
tässä tehtiin tämä rajaus, että alueella ei ole hitasia, vaan pelkkää
kovaa rahaa käytössä.

 

                                          Esittelyssä todetaan myös, että tämän alueen myynnistä saadaan noin
7,5 milj. euroa. Kysyisinkin, kuinka paljon, kun meillä on esitetty
tavoitteet myynnistä ja se useana vuonna ylitetty? Vasemmistoliitto on
esittänyt huolensa siitä, kuinka paljon me myymme tonttimaatamme ja
miten jatkuvasti ylitetään myyntitavoitteet. Kysyisin
apulaiskaupunginjohtajalta - nyt on tulossa jo tammikuussa 7,5 milj.
euron potti - missä määrin on arvioitu, mikä tulee olemaan se potti tänä
vuonna? Kuinka paljon jälleen ylimyydään ja sillä tavalla meidän
yhteistä omaisuuttamme pikku hiljaa siirretään yksityiselle puolelle?
Mikä on arvio tämän vuoden tontinmyynnistä? Kuinka paljon tänä
vuonna menee yli sen, mitä olemme sopineet?

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Mielestäni Helsinki tarvitsee oman Beverlyhills’in, jonne voi asettua
asumaan todella kovatuloiset ihmiset, maksamaan veroja tälle
kaupungille. Ei kaikki voi olla sosiaalisin perustein olevaa
asuntotuotantoa. Tarvitaan sellainen paikka, jossa suurituloiset todella
viihtyvät. Näin saadaan verotuloja kaupunkiin.

 

 

 

                                          Toteaisin valtuutettu Sademiehelle, että kaikkihan ei tietenkään voi olla
sosiaalista asuntotuotantoa. Mutta jos muistetaan se, että viime vuonna
lähti liikkeelle 80 arava-asuntoa, niin se kertoo siitä, että kyllä tässä
kaupungissa rakennetaan aivan joillekin muille kuin sosiaaliseen
asuntotuotantoon. Kyllä nyt pitäisi ottaa selvä askel takaisin päin niin,
että rakennetaan tavallisille helsinkiläisille eikä vain joillekin, haaveilla
joistain hyvistä veronmaksajista ja Beverlyhills’istä. Ennen muuta
Helsinkiä pitää rakentaa helsinkiläisille eikä niin, että ohitetaan
helsinkiläisten tarpeet ja yritetään haalia tänne ns. hyviä
veronmaksajia.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olen jo jonkun aikaa ihmetellyt, mikä on perussuomalaisten linja, kun
he budjetti- ja muissa ratkaisuissa jatkuvasti äänestävät kokoomuksen
kanssa samalla tavoin. Mutta nyt ymmärsin, kenen asialle
perussuomalaiset ovat lähteneet. Beverlyhills tietysti voi siintää
silmissä monilla, mutta taitaa jäädä yleensä sinne televisioruudun
puolelle.

 

                                          Tässä ei ole kysymys valitettavasti siitä, että vain tähän nyt käsittelyssä
olevaan kohteeseen suunnitellaan uudentyyppistä
pientalorakentamista. Itse olin kaavavalmistelukeskustelussa, jossa
käsiteltiin Maunulan lähelle suunniteltavaa pientaloaluetta. Kyllä siinä
näytti olevan suunnittelussa mukana olevien käsitys se, että ei
sinnekään millekään tavallisille veronmaksajille taloja olla
suunnittelemassa, vaan sinne tulee todennäköisesti kovan rahan
kohteita. Eli perussuomalaistenkin viitoittama linja näyttää hallitsevan
kaupunkisuunnittelua nyt ympäri Helsinkiä.

 

                                          Kiinnitin jo edellisessä asiakohdassa huomiota siihen, että kaupunki
omalla toiminnallaan on samalla nostamassa ylipäätään asumisen ja
tonttimaan ja kiinteistöjen hintoja. Tällä ehdotuksella on vielä sellainen
erikoinen piirre, että siinä annetaan rakentajille mahdollisuus vetää
välistä. Eli sen sijaan, että kaupunki edes myisi ne kohteet suoraan
heille, jotka pystyvät ostamaan pientalon pätkän, ne myydään
yrittäjälle, joka vetää välistä.

 

 

                                          Tässä on mielestäni kaksinkertaisesti virheellinen myyntipolitiikka.
Virhe on tietysti alkanut jo silloin, kun on päätetty siitä, että järjestetään
tontinluovutuskilpailu, jossa myydään kohteita.

 

Tämä on mielestäni valtuuston kannalta erikoisen ikävä ja oikeastaan
moitittava tilanne. Kaupunginhallitus – ilmeisesti sikäli, kun minulle
kerrottiin oikein – on aikoinaan päättänyt kilpailusäännöt, jossa on
luvattu myydä kaupungin tonttimaata ilman, että valtuusto olisi
tietääkseni missään vaiheessa päättänyt tai antanut valtuuden luvata
tonttimaan myyntiä yksityisille tältä alueelta. Eli meidät on asetettu
kaupunginhallituksen toimesta tavallaan selkä seinää vasten. Kaupunki
on antanut jo sitoumukset, että tonttimaata myydään. Valtuusto tietysti
on se, joka päättää myydäänkö.

 

                                          Mielestäni valtuuston olisi tästäkin syystä syytä antaa periaatteellinen
oppitunti asioiden valmistelijoille ja päättää palauttaa esitys uudelleen
valmisteltavaksi niin, että selvitetään erilaiset vaihtoehdot tonttien ja
asuntojen hintojen nousun hillitsemiseksi.

 

                                          Toistan vielä sen, että tässä on mielestäni periaatteellisesti tärkeistä
ratkaisuista kysymys, vaikka onkin vain suhteellisen pienestä alueesta,
koko Helsinkiä ajatellen, ketkä voivat päättää, että tonttimaata
myydään ja millä ehdoilla ja mille välikäsille ja minkälaisen keinottelun
kohteeksi?

 

                                          Jos me hyväksymme nyt tämän esityksen, niin me nostamme tavallaan
kädet pystyyn. Meillä ei ole enää minkään näköistä tosiasiallista
ohjaavaa roolia, saati päättävää roolia tällaisissa ratkaisuissa.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Kiitän valtuutettu Hakasta, että hän katsoo perussuomalaisilla olevan
niin voimakas vaikutusvalta, että me pystymme vaikuttamaan näin
vahvasti tämän kaupungin rakennuspolitiikkaan. Siinä mielessä olen
todella yllättynyt.

 

                                          Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että jotta päästäisiin näistä kurjista
köyhistä eroon, jotka leipäjonoissa seisovat, niin tähän kaupunkiin on
saatava verotuloja, joilla voidaan rahoittaa sitten sitä sosiaalistakin
asuntotuotantoa. Ei pelkkä sosiaalinen asuntotuotanto tuo tähän

kaupunkiin sitä varallisuutta, jolla nämä ongelmat pystytään hoitamaan.
Jotain on tehtävä ja se lähtee siitä, että saadaan ensin rahaa ja sen
jälkeen sitä jaetaan.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Kun valtuutettu Hakanen oli huolissaan siitä, että kaupunginhallitus
yltiöpäissään myy milloin mitäkin, niin aiemmassa asiassa 6, sivulla 20
todetaan, että valtuusto on hyväksynyt kiinteistöjen myyntiperiaatteen
ja valtuusto toteuttaa omia päätöksiänsä niin kohdan 6 kuin nyt
käsiteltävän kohdan 7:kin osalta.

 

                                          Samoin valtuutettu Arhinmäelle toteaisin, että me emme voi tässä
kokouksessa ja tämän asian yhteydessä lähteä muuttamaan niitä
tontinluovutuskilpailun periaatteita, jotka olemme aikanaan
hyväksyneet, joten nyt me joudumme päättämään tämän
tontinluovutuskilpailun perusteella myytäväksi esitettyjen tonttien
hyväksyminen.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Taisi olla valtuutettu Arhinmäki, joka sanoi, että ”Helsinki kuuluu
helsinkiläisille”.

 

                                          Minun mielestäni ei ole niin paha asia, jos Helsingin kansalaiset
omistavat myös maata Helsingissä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ensinnäkin valtuutettu Vehviläiselle:

 

                                          Tässä kohdassa 7 esitetystä tontin myynnistä valtuusto ei ole päättänyt
antaa valtuutusta tätä ennen kenellekään. Sen sijaan kaupunginhallitus
on - minulle kerrotun mukaan – päättänyt tontinluovutuskilpailun
ehdoista, joissa se on kaupungin nimissä sitoutunut myymään tontteja

ilman valtuuston siihen antamaa valtuutusta.

 

                                          Toiseksi valtuutettu Sademiehelle:

 

                                          Viimeksi vähän aikaa sitten tässä kokouksessa kerroin, että Helsingin
kaupungin viime vuoden ylijäämä kaikkien ylimääräisten poistojen ja
varausten jälkeen on 285 milj. euroa. Perussuomalaiset hyväksyivät
sen budjetin, jonka tuloksena tällainen ylijäämä on kasaantunut ja jossa
alibudjetoitiin juuri niitä palveluja, joita tavalliset helsinkiläiset ja mm.
siellä Myllypuron leipäjonossa olevat helsinkiläiset kipeästi tarvitsisivat.

 

 

                                          Arvoisa toveri puheenjohtaja.

 

                                          Valtuutettu Koskiselle toteaisin, että pidän kuitenkin parempana sitä,
että me helsinkiläiset yhdessä omistamme maan kuin että yksittäinen
helsinkiläinen omistaa maan.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Tässä on kysymys suhteellisen pienestä alueesta, mutta
periaatteellisesta ratkaisusta eli siitä, millä tavalla kaupunki suhtautuu
maakuntakaavassa vahvistettuun valtakunnalliseen ja alueellisesti
tärkeään viheryhteyteen. Tuo yhteys liittää toisiinsa Jollaksenlahden ja
Iso-Sarvastonlahden.

 

Tässä on kysymys myöskin siitä, millä tavalla kaupunki suhtautuu
asukkaisiin, jotka tuolla alueella vastustavat esitetyn viheryhteyden

rakentamista. Tähän liittyy kysymys siitä, voidaanko luottaa
kaupunkisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Tähän liittyy kysymys siitä,
mitkä ovat ne niin painavat intressit, että kaikkia näitä edellä mainittuja
periaatteita vastaan pitäisi hyväksyä tuon viheralueen rakentaminen.

 

Meille jaetusta aineistosta en löytänyt painavia erityisiä syitä enkä
myöskään erityisiä perusteluja tälle menettelytavalle.

 

                                          Tästä syystä esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi
niin, että maakuntakaavassa vahvistettu viheryhteys säilytetään.

 

                                          Jätän esitykseni myös kirjallisesti.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat.

 

                                          Tässä on kysymys varsin periaatteellisesta näkökulmasta, silloin kun
tehdään senkaltainen esitys kuin valtuutettu Hakanen teki.

 

                                          Haluaisin todeta sen mitä listalla on kerrottu. Mm. Uudenmaan liitto -
sivulla 47, alimmaisessa koko täydessä kappaleessa - toteaa, että ”ei
ole perusteita muuttaa Uudenmaan liiton 27.3.2006 asemakaavan
muutosluonnoksesta antamaa puoltavaa lausuntoa.”

 

Puollon edellytyksenä oli, että katualueen toteuttamisessa varmistetaan
sujuvan virkistystyön säilyminen Jollaksenrannan virkistysalueelle.
Tämähän tarkoittaa sitä, että tälle alueelle rakennetaan jalkakäytävä.
Se alue tulee turvallisemmaksi. Siellä on parempi liikkua. Tämä
viheryhteys on ruovikkoinen pusikko, jota ei oikein käytä kukaan. On
käytännönläheistä tehdä se ratkaisu, mikä tässä on. Minua on tänään
opastettu tuosta viheryhteydestä, että se mahdollistaa eri
luontokappaleiden liikkumisen paikasta a paikkaan b. Voin todeta, että
mielestäni tämä ratkaisu ei sitä estä.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Ihan lyhyesti:

 

                                          Viheryhteyksien turvaaminen on aika usein eri kaavavalmistelujen

yhteydessä esillä ja silloin monta kertaa äänestyskäyttäytyminen on
vähän samantyyppinen kuin tässäkin tilanteessa on huolimatta siitä,
että Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ympäristökeskuksen
lausunnoissa erittäin tarkasti nimenomaan kysytään viheryhteyksien
turvaamista, niin kuin tässäkin kaavavalmistelussa on tehty.

 

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton vastaukset
painavat paljon lautakunnan valmistelussa. Molemmissa lausunnoissa
todetaan, että tällä kaavaehdotuksella viheryhteydet säilyvät ja sillä
tavalla turvataan lajistojen liikkuminen alueella. Ja kun lautakunnassa
lisäksi tässä asiassa - kun asiaa esiteltiin - näytettiin, minkälaiseen
ympäristöön tämä kaavaehdotus tulee, niin selkeästi tämä
kaavaehdotus parantaa tätä ympäristöä. Ensinnäkin, sillä kohdalla ei
ole olemassa mitään jalkakäytävää ja tämän kaavaehdotuksen myötä
tulee jalkakäytävä. Sillä alueella on päiväkoteja ja kouluja. Näin ollen
lasten turvallisuus siltä osin paranee tällä kaava-alueella, kun
rakennetaan jalkakäytävä. Ja sitten tietysti se, kun se alue, jota
puistoksi kuvataan, on tosiasiassa täydellistä risukkoa ja rämeikköä,
jonka rakentaminen ehdottomasti tulee parantamaan tätä aluetta.

 

Ja kolmantena asiana: ainakin sosiaalidemokraatit ovat pitäneet
tärkeänä, että kaupungissa rakennetaan ihmisille asuntoja. Se on ollut
meidän poliittisen toimintamme iso asia ja tavoite. Ja kun katsoo viime
vuoden tilastoja, kun on yhteisesti hyväksytty asunto-ohjelma, 3 600
asuntoa vuodessa, niin alle 3 000 - 2 500 asuntoa – saavutetaan. On
aikamoista yhteistä valtuuston tahdon aliarvioimista, jos me joka kerta
sitten kuitenkin kaavaehdotuksessa olemme hylkäämässä
asuntomahdollisuudet, jos siihen ei ole selkeitä perusteluita. Näin ollen
ehdottomasti näitä kaavaehdotuksia pitää katsoa myöskin tästä
näkökulmasta lähtien, mitä olemme yhdessä päättäneet ja millä tavalla
niitä asioita sitten viedään eteenpäin.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Minä olen aina puolustanut ja tulen jatkossakin puolustamaan
vihersormia ja viheryhteyksiä ja eläinten kulkuväyliä. Täällä paikalla
olen itse kyllä käynyt ja tunnen tämän hyvin. Tässähän on nämä
viheryhteydet katkaistu jo aikaisemmin sillä, että siinä menee
Jollaksentie, joka on hyvin vilkasliikenteinen tie. Eli tässä ei ole ollut
olemassa aitoja viheryhteyksiä eikä vihersormia tähänkään mennessä.
Mielestäni se, että tähän, ikään kuin tälle risteysalueelle tai tähän

kulmaan toteutetaan tämä suunniteltu kaava, niin tämä on mielestäni
ihan oikein ja kunnollista. Tämä ei tule tätä luonnon monimuotoisuutta
tässä yhteydessä millään muotoa tuhoamaan.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olen samaa mieltä, että viheryhteydet ovat tärkeitä. Tämä keskustelu
käytiin kaupunginhallituksessa myös. Luotimme silloin Uudenmaan
liiton sanaan nimenomaan, josta tässä on kyse, maakuntakaavasta,
että ne tulee joka tapauksessa tälläkin ratkaisulla tyydyttävästi
ratkaistua. Sen jälkeen kaupunginhallituksessa olin asian takana.

 

 

                                          Puheenjohtaja.

 

                                          Provosoiduin vain kommentoimaan sitä, että kun - lähinnä
sosiaalidemokraattien puheenvuorossa - nousi voimakkaasti esiin se,
että tällaista pöheikköä, pusikkoa tai risukkoa ei pidä säästää, niin ihan
käsitteellisesti pitää erottaa se, milloin puhutaan puistosta, niin
puhutaan puistosta ja milloin puhutaan viheryhteydestä, niin silloin se
oikeasti voi olla pusikkoa ja risukkoa. En nyt ota tähän kyseiseen
asiaan sen kummemmin tässä kohtaa enää kantaa. Mutta niin kuin
ihan oikeasti, se viheryhteys, se ei suinkaan aina tarkoita hoidettua
puistoa, että vaikka se näyttäisi esteettisesti jonkun mielestä
hoitamattomalta, niin se voi olla joskus jopa se itse tarkoitus.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja.

 

                                          Olen valtuutettu Rantasen kanssa aivan samaa mieltä. Siellä missä
kaupungissa tarvitaan risukkoa ja rämeikköä, että se on luontoarvo ja
perusteltua, niin siellä sitä pitää olla, mutta tässä se nyt ei ehkä ollut
perusteltua.

 

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Kiinnittäisin huomiota siihen, että meille jaetussa aineistossa todetaan,
että jalkakäytävän rakentaminen edellyttää 2 metrin suikaleen
liittämistä puistoalueesta katualueeseen. Muilta osin on kysymys siis
puistoalueen liittämisestä rakennettaviin tontteihin. Eli puhe siitä, että
jalankulkijoiden turvallisuus tai muu edellyttäisi juuri tämän laajuista
ratkaisua tämän viherkäytävän osalta, ovat vähintäänkin
harhaanjohtavia.

 

 

                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

 

                                          Asun tältä alueelta noin kilometrin päässä ja täytyy sanoa, että on hyvä
asia, että siihen rakennetaan jalkakäytävä. Se tulee lisäämään
turvallisuutta tällä alueella. Sen lisäksi tässä on myös hyvää se, että
kun on kysymys notkelmasta ja vähän mutkaisesta kohdasta, niin
uskon, että tässä myös pystytään samalla liikenneturvallisuutta
parantamaan sillä, että näkyvyys paranee tässä risteyksessä
suhteessa Jollaksentiehen päin ja Mesaanipolkuun ja –kujalle päin.

 

                                          Sitten, mitä tulee vielä tähän viheryhteyteen ja siihen, että eläimet saa
liikkua.

 

                                          Sanoisin näin, että Jollaksessa liikkuu hyvin paljon eläimiä. Siellä on
fasaaneja ja siellä on kettuja. Siellä on rusakoita ja monenlaista
eläimistöä, ja näin pitää olla jatkossakin. Tämä asemakaavan muutos
ei tule millään lailla poistamaan tätä tosiasiaa.

 

 

 

 

                                          HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

 

 

 

                                          Rakel Hiltunen                                      Hannu Hakala

                                          puheenjohtaja                                       osastopäällikkö

 

                                          Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

 

 

 

                                          Tuija Brax    Pekka Saarnio

                                          kaupunginvaltuutettu                           kaupunginvaltuutettu