HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
1 – 2007
Kokousaika: 17.1.2007 klo 18.00 – 19.40
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
|
|
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
|
3 §.....................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
Valtuutettu Rihtniemi.......................................................................................................................
4 §.....................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
Fråga nr 1.........................................................................................................................................
Ledamoten Johansson...................................................................................................................
Ledamoten Johansson...................................................................................................................
Valtuutettu Anttila............................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Rihtniemi.......................................................................................................................
Kysymys nro 3.................................................................................................................................
Valtuutettu Urho...............................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Hakola.........................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Enroth.........................................................................................................................
Kysymys nro 6...............................................................................................................................
Valtuutettu Lehtola........................................................................................................................
Valtuutettu Lehtola........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Puura..........................................................................................................................
Valtuutettu Kalima.........................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Ikävalko.......................................................................................................................
6 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 6...................................................................................................................
7 §...................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 7...................................................................................................................
VALINTA........................................................................................................................................
11 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 11.................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
12 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 12.................................................................................................................
(NRO 11531).................................................................................................................................
13 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 13.................................................................................................................
16 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 16.................................................................................................................
Valtuutettu Puoskari......................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Havasto.......................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.
Esitän valtuuston puheenjohtajistoon kolmikkoa, joka on erittäin hyvin
hoitanut viime vuonna valtuuston puheenjohtajiston tehtäviä.
Valtuuston puheenjohtajaksi esitän valtuutettu Rakel Hiltusta, I
varapuheenjohtajaksi valtuutettu Harry Bogomoloffia ja II
varapuheenjohtajaksi valtuutettu Minerva Krohnia.
Bästa fru ordförande, fullmäktigeledamöter.
Ett bostadsaktiebolag (BostAb Ulfsbyvägen 11 b) anhöll 10.3.2004 om
en stadsplaneändring, för erhållande av ca 2 700 v-m2 byggnadsrätt för
byggande av ett nytt våningshus. Ett hus kan placeras på tomten utan
att det skapar olägenhet för grannarna och i området råder stor efter-
frågan på familjebostäder. Väganslutningen var enligt ansökan tänkt att
ordnas från den intilliggande Raumovägen.
Ett preliminärt förslag till planeändring färdigställdes inte förrän i maj
2005. Det färdiga planeförslaget var framlagt till påseende i november
2005. Planeförslaget var uppgjort i enlighet med ansökan.
Frågan var avsedd att föras till stadsplaneringsnämnden i januari 2006,
men så blev inte fallet. I april 2006 fick sökanden veta, att planeför-
slaget inte skulle komma att föreläggas nämnden i den form det varit
framlagt till påseende och undertecknats av stadsplanechefen. Enligt
uppgift stred förslaget till väganslutning mot någon ”grundläggande
princip”. Det har dock förblivit oklart, varför betydelsen av ifrågavarande
princip klarlades först i detta skede.
Planeförslaget har inte till dags dato förts till nämnden, trots att tre år
snart förflutit sedan ansökan lämnats in.
Kan ovanstående utdragna process, som skapat stor ovisshet hos
sökanden och omöjliggjort vidare planering, anses vara förenlig med
principen om god förvaltning? Hur länge kan myndigheten låta bli att
föra en ansökan till behandling i nämnden och låta sökanden vänta på
beslut i årendet?
Suomenkielinen käännös on esityslistoissa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vastauksena esitettyyn kysymykseen totean, että hyvän hallinnon
periaatteisiin kuuluu, että kansalaiset saavat hakemuksiinsa
vastauksen ilman aiheetonta viivytystä. Tämä periaate on kirjattu myös
lainsäädäntöön.
Täsmällisiä ja yleisiä käsittelylle annettavia aikarajoja ei tapausten
erilaisuudesta johtuen voida antaa. Tärkeää on, että hakija pidetään
tietoisena siitä, missä vaiheessa käsittely on tai mistä syystä käsittely
viipyy. Kun asemakaavan muutoshakemus tulee vireille,
kaupunkisuunnitteluvirastolle lähtevään valmistelupyyntöön liitetään
seuraava muistutus: ”Mikäli kaavamuutos ei ole juuri nyt ajankohtainen,
hakijalle tulee kertoa asiasta kirjeellä, jossa ilmoitetaan viivästyksen
syy tai arvioitu ajankohta muutokselle.”
Valtuutettu Johanssonin esiin tuoman tapauksen kulku on ollut
seuraavanlainen:
Asunto Oy Ulvilantie 11:sta tontilla on voimassa vuonna 1957
vahvistettu asemakaava. Tontti kuuluu asuinrakennusten
korttelialueeseen, jolla tonttitehokkuus on 0,8 ja enimmäiskerrosluku 6.
Munkkivuoressa tonttitehokkuudet ovat pääasiassa 0,6:n ja 0,8:n
välillä. Munkkivuori on kaavoitettu 1950-luvulla. Asemakaavatyyppinä
alue edustaa ns. ulkosyöttöisen liikenteen jäsentelyn periaatetta, jossa
alueen asuinkorttelit ja niihin ajo tapahtuu yhden keskeisen aluetta
kiertävän rengasmaisen kokoojakadun, Ulvilankadun kautta ja alueen
keskelle jää asuinkortteleita yhdistävä puistovyöhykkeiden sarja.
Keskellä aluetta Raumantien varrella on peruskoulun ala- ja yläaste,
päiväkoti, kirkko ja leikkipuisto. Uuden rakennuksen sijoittaminen tontin
pohjoisosaan on Munkkivuoren asemakaavallisen ratkaisun mukainen.
Asemakaavan muutosluonnoksessa tontille sen pohjoisosaan oli
merkitty uutta kerrosalaa 2 500 k-m2 ja enimmäiskerrosluvuksi 5.
Autopaikat oli merkitty maan alle ja ajo tulevalle tontille oli merkitty
Raumantieltä puiston kautta. Nähtävillä olon aikana jätettiin useita
mielipiteitä, joissa vastustettiin mm. ajoyhteyden sallimista
Raumantieltä. Syynä olivat mm. Raumantien liikenneruuhkat jo
nykyisellään sekä Munkkivuoren liikenneratkaisuperiaate, josta
muutosluonnoksessa poikettiin. Lisäksi vastustettiin ylipäätänsä
ajoyhteyden sallimista puiston kautta, koska se katkaisee tärkeän
alueen sisäisen kulkuyhteyden.
Helsingin kaupunginmuseon laatimassa Munkkivuoren alueen
rakennushistoriallisessa inventaariossa suurin osa Munkkivuoren
rakennuskannasta on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi,
kuten myös koko alue aluekokonaisuutena. Kaupunginmuseo on myös
vastustanut lausunnossaan ajoyhteyttä puiston halki.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa päätettiin, että
liikennesuunnitteluperiaatteita noudatetaan eikä Raumantieltä sallita
asuintontille ajoa puiston läpi. Muutosluonnosta ei viety
lautakuntakäsittelyyn, vaan kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi hakijaa,
Asunto Oy Ulvilantie 11 b:tä tutkimaan ajoyhteyttä Ulvilantieltä hakijan
tontin kautta. Hakija on moneen otteeseen ilmoittanut, että se ei
hyväksy ajoyhteyttä oman tonttinsa kautta eikä ole selvittänyt
mahdollisia vaihtoehtoja oman tontin kautta tulevalle ajoyhteydelle.
Tästä syystä kaavaehdotuksen käsittely on viivästynyt.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmis esittelemään asian
kaupunkisuunnittelulautakunnalle, mikäli hakijan kanssa päästään
yhteisymmärrykseen ajoyhteyden järjestämisestä tontin kautta. Tässä
tapauksessa hakija on ollut tietoinen viivästyksen syystä ja käsittelyn
viivästykseen on ollut ymmärrettävä syy. Tavallisesti viivästykset
maanomistajien hakemissa kaavamuutoksissa johtuvat joko siitä, että
jokin muu yleisesti arvostellen tärkeämmäksi arvioitu hanke on jouduttu
asettamaan etusijalle kiireellisyysjärjestyksessä tai että
suunnitteluresurssit eivät salli hakemuksen ottamista nopeammin
valmisteltavaksi. Hakemuksia pyritään asettamaan eri perustein
etusijajärjestykseen, ja yksi mm. valtuustossa korostettu periaate on
ollut yksittäisten omakotitonttien kaavamuutosten nopeuttaminen. Aina
kun jotain nopeutetaan, joku toinen hidastuu, se on se valitettava
looginen lopputulos.
Puheenjohtaja.
Edelleen totta kai olen sitä mieltä, että tämä prosessi on ollut liian pitkä.
Ymmärsin, että varsinaisia säädöksiä sen pituudesta ei ole. Mutta ehkä
eniten kysymyksiä herättää kuitenkin vielä se tosiasia, että jos kyse on
ollut näin perustavalaatuisista periaatteista, että ei olisi voinut tulla
kysymykseenkään tämä hakemuksen mukainen ratkaisu, niin pikkuisen
oudoksun sitä, että kuitenkin luonnos tehtiin täysin hakemuksen
mukaiseksi, että miten on mahdollista, että näin perustavalaatuisista
periaatteista ei heti tiedetä, vaan se selviää vasta
lausunnonantovaiheessa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä kaavamuutoshakemus on ollut juuri näin monimutkainen, niin
kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpinen totesi. Hakijat ovat ottaneet
yhteyttä lautakunnan jäseniin. Mm. lautakunnan varapuheenjohtaja ja
itsekin olen käynyt siellä paikalla tutustumassa tähän asiaan.
Tietyllä tavalla Raumantieltä tien rakentaminen, vaikkakin puiston
kautta, vaikuttaisi näin maalaisjärkisesti järkevältä. Siinä on nämä
esteet, johon apulaiskaupunginjohtaja Korpinen viittasi. Ja toisaalta on
aikamoinen se, että se tieyhteys pitäisi rakentaa sen olemassa olevan
tontin halki.
Kun tätä asiaa viimeksi kysyin edellisessä kokouksessa - eli noin viikko
sitten - niin kaupunkisuunnitteluvirasto on koko ajan keskustelemassa
sen taloyhtiön kanssa, että tämä asia voitaisiin jotenkin
yhteisymmärryksessä ratkaista ja voitaisiin tämä kaavaehdotus tuoda
lautakuntaan. Mutta harvinaisen monimutkainen ja sillä tavalla on
poikkeuksellista, että näin pitkään tämä asia seisoo.
Olen valtuutettu Johanssonin kanssa samaa mieltä, että asiat pitäisi
saada nopeammin käsiteltyä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kyseessä on muutaman kymmenen asunnon rakentamiskohde
keskelle valmista infrastruktuuria. Kun painottaa mielessään asuntojen
tarvetta ja liittymisen rakentamista edellä mainittuun paikkaan,
mielestäni on itsestään selvää, että kaavamuutos pitäisi
mahdollisimman nopeasti viedä eteenpäin. Vastaavia ajoväyliä
puistoissa löytyy Helsingissä varsin paljon. Niitä on tehty jopa omakoti-
ja rivitaloille. Mielestäni jo kuntalaisten tasapuolinen kohtelu edellyttää,
että tämä kaava menisi eteenpäin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Hyvin paljon samanlaisia ajatuksia tuli minunkin mieleeni kuin
valtuutettu Koskisella.
Elikkä tässä on kysymys Munkkivuoren alueesta. Siellä on valmis infra
ympärillä, koulut, kaupat. Olisi erittäin hyvä, että saataisiin tiivistettyä
kaupunkirakennetta tällä alueella, jotta palvelut alueella säilyisivät. Olisi
hyvä, että sinne saataisiin myöskin perheasuntoja. Tämä alue on – niin
kuin apulaiskaupunginjohtaja Korpisen puheenvuorosta kuulimme –
1950-luvulla kaavoitettua ja rakennettua, 1950-luvun lopussa, 1960-
luvun alussa. Silloin asunnot ovat olleet aika pieniä. Tällä alueella on
huutava pula perheasunnoista.
Toivoisin, että tämä asia menisi eteenpäin ja löydettäisiin ratkaisu,
jossa voitaisiin tämä katuyhteys löytää Raumantien kautta. Toista
kautta se on erittäin hankala toteuttaa sen olemassa olevan tontin
kautta. Sieltä jouduttaisiin kaatamaan puustoa enemmän. Toivottavasti
tähän löytyy hyvä ratkaisu kaikkien kannalta ja saataisiin uusia
asuntoja tälle alueelle.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Suuret kansanjuhlat tuovat mukanaan paljon roskaa, ja kaupunki hoitaa
juhlapaikkojen siivouksen niin uutena vuotena kuin vappunakin, ainakin
keskeisiltä juhlapaikoilta.
Miksi puistojen ja kadunvarsien siivousta ja roskapönttöjen tyhjennystä
ei järjestetä säännöllisesti? Miksi roskapöntöt pursuavat jatkuvasti yli ja
paperit leviävät varisten riepoteltavaksi? Näin on ollut ainakin
Lauttasaaressa kaikissa puistoissa ja koko syksyn. Milloin koirien
ulkoilutusreiteille saadaan suuremmat roskapöntöt? Tämä on
lauttasaarelainen joulukuun kuva koirien ulkoilutusreitiltä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vastauksena esitettyyn kysymykseen totean vs. rakennus- ja
ympäristötointa johtavana apulaiskaupunginjohtajana seuraavan:
Rakennusviraston vastuulla olevilla yleisillä alueilla on säännölliset
puhtaanapitokäytännöt ja laatutaso. Kadut on jaettu kolmeen
ylläpitoluokkaan. Ylimmän luokan kaduilla puhtaanapitotoimenpiteitä,
kuten roska-astioiden tyhjennystä tehdään tarpeen mukaan päivittäin,
alemman luokan kaduilla kerran kahdessa viikossa. Roskaisuutta ei
saa kuitenkaan esiintyä häiritsevästi, ja puhdistuskertoja lisätään
tarpeen vaatiessa. Viheralueille on määritelty maassa olevalle roskalle
ja roska-astioiden tyhjennykselle ohjeet erikseen kesä- ja talvikaudelle.
Lisäksi suurille kansanjuhlille, kuten Vapulle ja Taiteiden yölle tilataan
erikoisjärjestelyt ydinkeskusta-alueelle. Uuteen vuoteen liittyvät roskat
kerätään viheralueilta normaalina puhtaanapitotoimenpiteenä ja
tarpeen mukaan puhtaanapitoa aikaistetaan.
Lauttasaaressa katualueiden hoidon kiinteistölle kuuluvat vastuut on
siirretty rakennusvirastolle. Katualueiden ylläpito on tilattu YIT-
Rakennus Oy:ltä ja viheralueiden ylläpito Viherpalvelut Hyvönen Oy:ltä.
Lauttasaaren kadut kuuluvat Lauttasaarentietä lukuun ottamatta II tai III
ylläpitoluokkaan. Puhtaanapitotoimenpiteitä tehdään kaksi kertaa
viikossa tai kerran kahdessa viikossa ylläpitoluokasta riippuen.
Puistojen puhtaanapito ja laatutaso on viraston yleisen käytännön
mukainen. Työmaakokouksissa, joita pidetään kuukausittain, ei ole
tullut esiin alueen puhtaanapitoon tai roska-astioiden
riittämättömyyteen liittyviä ongelmia. Myöskään asukkailta ei ole tullut
syksyn aikana palautetta viher-alueiden roskaisuudesta tai
puhtaanapidon laiminlyönneistä. Rakennusviraston asiakaspalveluun
on kuitenkin tullut juuri ennen joulua muutama valitus ylipursuavista
roska-astioista. Ne tyhjennettiin heti seuraavana arkipäivänä.
Kaikki Lauttasaaren alueen roska-astiat eivät ole rakennusviraston
vastuulla. Särkiniemessä Itälahdenkadun päässä kesämaja-alueella
toimineen kioski-kahvilan paikalla olevien aitauksella varustettujen
roska-astioiden tyhjennys kuuluu Särkiniemen Kesämajayhdistykselle.
Uimarannan roska-astiat tyhjentää liikuntavirasto.
Yleisillä alueilla oleviin roska-astioihin tulevan roskan koko ja laatu on
muuttunut. Roska-astioihin tulee entistä enemmän pitsalaatikoita,
pikaruokapakkauksia, kertakäyttöjuomapulloja ja jätepaperia, jotka
täyttävät roska-astiat nopeasti. Tämä on ongelma tietyille roska-
astioille. Yleisten alueiden roska-astioita käytetään myös väärin
tunkemalla niihin kiinteistöjen roskakatoksiin kuuluvia
talousjätepusseja. Mikäli ne eivät mahdu roska-astian pienestä
täyttöaukosta sisään, jätetään roska-astian viereen lintujen
riepoteltavaksi ja ohikulkijoiden harmiksi. Rakennusvirastoon on
perustettu kalustetyöryhmä, jonka lähitulevaisuuden tehtäviä onkin mm.
uuden roska-astiamallin kehittäminen tai käytössä olevien mallien
parantaminen. Rakennusvirasto käyttää vastuualueillaan pääasiassa
60 litran cityroska-astioita, jotka on todettu monessa tapauksessa liian
pieniksi ja nopeasti täyttyviksi. Keskusta-alueella onkin siirrytty
tilavuudeltaan suurempiin 100:n tai 120 litran astioihin. Ahkerasti
käytössä oleville alueille tai muuten roskaantumisesta kärsiville alueille
on asennettu suurikokoisia maanalaisia syväsäiliöitä, joiden
kapasiteetti vaihtelee 300:sta aina 5 000 litraan asti. Vuosittain uusia
syväsäiliöitä asennetaan 20 – 50 eri puolille kaupunkia.
Rakennusvirasto on saanut vuodelle 2007 lisämäärärahan
puhtaanapidon parantamiseen. Osa rahasta käytetään
syväsäiliöverkon laajentamiseen. Uusia syväsäiliöitä asennetaan
kevään kuluessa 70 kpl rakennusviraston vastuualueelle. Syväsäiliöt
pyritään asentamaan talvikunnossapidettävien reittien varsille, jolloin
ne palvelevat alueita, liikkujia ympäri vuoden. Asukaspalautteen
perusteella on myös koirien ulkoiluttajien suosimille reiteille asennettu
tarpeen mukaan roska-astioita. Syväsäiliöt palvelevat tätä tarvetta
kaikkein tehokkaimmin.
Apulaiskaupunginjohtaja Korpisen kuvaamat normit ovat varmasti
todella erinomaiset. Käytäntö on aivan toinen. Siivouksen ja roskien
keräilyn laatutaso ei todellakaan ole tätä, mitä tässä liturgiassa meille
luettiin.
Toivon, että mahdollisimman moni valtuutettu katsoo ympäristöään,
varsinkin esimerkiksi paikat Taivallahden tenniskenttien ympäristö,
Stadionin parkkipaikka. Linnunlaulun sillan kohdalta puistosta oli hyvin
uudenvuoden päivänä roskat siivottu, mutta eivät enää ehkä tällä
hetkellä. Tänä syksynä ei ole ollut lunta, ei hiekoituksen tuomaa vaivaa.
Mikä tänä syksynä on pitänyt meidän siivouspartiomme sisällä?
Varmasti on ollut kehittämispalavereita, nimittäin mikään ei ole ollut sen
paremmin kuin on ollut ennen.
Olen tehnyt vastaavansisältöisen konkreettisen aloitteen, tai
kyselytuntikysymyksen edellisen valtuuston loppukaudella. Silloin
todella luvattiin paneutua suurempiin roskapönttöihin ja tiivistää yleisillä
vilkkaan liikenteen kävelyreiteillä olevien roskapönttöjen tyhjennystä.
Esimerkkinä voin kertoa, että Ruoholahden kanavassa on 30
roskapönttöä, Lauttasaarentieltä Vattuniemeen – samalla matkalla – on
13 roskapönttöä. Uudet kaupunginosat ovat varmaan paremmassa
asemassa.
Toivoisin, että otettaisiin pikaisesti kaupungilta yhteys Kauppakamariin
ja kehotettaisiin Kauppakamaria lähettämään yleiskirjeen siitä, että
liiketilojen ulkopuolella olevat roskat kuuluvat yritykselle. Mm. Hotelli
Vaakunan edusta tänään oli aivan sietämättömässä roskaisuudessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Urho on kiinnittänyt todellakin huomiota hyvin tärkeään
seikkaan.
Joskus vähän mietityttää näitä rakennusviraston vastauksia kuultaessa.
Samankaltainen vastaus tuli silloin, kun itse esitin kysymyksen siitä,
että kun romuautoja on tien poskessa siellä täällä. Rakennusvirasto
silloinkin perusteli, että se ei ole mahdollista, koska he tietävät jokaisen
romuauton sijainnin, mikä Helsingin kaupungissa on.
Olisi mielestäni kohtuullista jossain määrin, jos rakennusvirasto
keskittyisi pohtimaan kenties niitä käytäntöjä ja niiden parantamista
kuin vastaamaan tällä lailla ympäripyöreästi asioihin, että valtuutettu
hyvä, olkaa nyt tarkkoja, tämä ei ole mahdollista, että roskia on ympäri
tien poskia. Jokainen meistä kuitenkin, jotka kaupungilla liikkuvat niin
juhlapyhinä kuin arkenakin, huomaavat silloin tällöin, että aina joskus
jää joku roskis tyhjentämättä.
Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Mielestäni tämä roskaamisongelma on koko kaupunkia koskeva ja
johtuu suurelta osin myös siitä, että ei ole olemassa variksenpitäviä
roskasäiliöitä. Varikset levittävät aamuyöstä roskat pitkin katuja. Pitäisi
kiinnittää huomiota tähän roskapönttöjen kehittämiseen siten, että ne
olisivat tosiaan variksenpitäviä, etteivät varikset levittäisi niitä roskia
pitkin maastoa ja katuja ja sen jälkeen sitten rotatkin lisääntyvät. Tämä
olisi sellainen asia, johon pitäisi paneutua tosissaan.
Puheenjohtaja.
Olen yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja eli tietyllä tavalla
vastuussa näistä kunnossapitoasioista. Tulen kertomaan parhaan
muistini mukaan piinallisen yksityiskohtaisesti tämän keskustelun
sisällön huomenna yleisten töiden lautakunnan kokouksessa.
Väitteet, mitä on esitetty, ovat aiheellisia. Asiaan puututaan jatkuvasti.
Muutosta näyttää kuitenkin olevan aika vaikea saada. Joku irrallinen
asia sieltä näkyy. Esimerkiksi roskasäiliöitä hallinnoi useampi taho ja
usein nämä tahot menevät toistensa taakse piiloon. He toteavat, ettei
se ole rakennusviraston tai sitten se ei ole pääkaupunkiseudun
yhteistyön asiana. Ja toinen asia on sitten se, että roskiksia tyhjentävät
eri tahot eri aikaan. On liikuntavirasto, rakennusvirasto, yksityiset,
liikennelaitos ja vaikka mitkä, että siinäkään ei ole järjestystä. Kaikki
nämä pitäisi saada kuntoon niin, että olisi selkeät vastuusuhteet.
Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Helsingin kaupungin kilpailuttamistoiminnoissa on tapahtunut kolme
vakavaa epäonnistumista: vammaiskuljetukset, ruokakassipalvelu sekä
sotaveteraanien avokuntoutus. Viime syksyn aikana törmättiin uuteen
erityisongelmaan. Sinänsä luotettavien yrittäjien ja yritysten tarjouksia
jouduttiin hylkäämään siitä syytä, että tarjousten liiteasiakirjoissa oli
puutteita. Sotaveteraanien avokuntoutusasiassa tällaisia puutteita oli
noin puolessa tarjouksista. Sairaala-apteekin lääkehankinnassa taas
puutteita oli viidenneksessä tarjouksista. Puutteellisten tai virheellisten
tarjousten osuus on niin suuri, että se pakottaa tarkistamaan myös
tarjouspyyntöjen selvyyden ja yksiselitteisyyden. Paperisodassa
vähemmän kokeneiden pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien ohella
puutteita on ollut esimerkiksi merkittävien monikansallisten konsernien
Suomen divisioonien tarjouksissa.
Ongelmia voitaisiin vähentää esimerkiksi sillä, että kaupunki julkaisisi
”tarjoajan aapisen”, jossa selostettaisiin, mistä mitäkin todistuksia saa,
minkä näköisiä ne ovat, millaista tuoreutta niiltä vaaditaan, mitä ne
maksavat jne.
Kysyn, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä
kilpailuttamismenettelyn toimivuuden parantamiseksi?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Vastauksena esitettyyn kysymykseen totean vs. rakennus- ja
ympäristötointa johtavana apulaiskaupunginjohtajana seuraavan:
Kaupungin tarjouspyynnöt pyritään laatimaan mahdollisimman
yksiselitteisiksi ja selkeiksi. Kysymyksessä esille tuotuja ongelmia on
kuitenkin jonkin verran vielä, erityisesti pienyrittäjien tarjouksissa.
Terveydenhuollossa suuri osa palvelun tuottajista on oikeudellisesti ja
hallinnollisesti osaamiseltaan varsin rajallisia ja pieniä, yhden tai
muutaman ammatinharjoittajan yrityksiä. Tarjousasiakirjojen ja
käytäntöjen selkeyden ja yksinkertaisuuden merkitys korostuu
toimittaessa tällaisten yritysten kanssa.
Voimassa olevan lainsäädännön sekä kaupungin oman ohjeistuksen
mukaisesti tarjoajilta pyydetään todistukset mm. verojen ja
sosiaalimaksujen suorittamisesta. Tarjouspyynnöissä yksilöidään
pyydetyt todistukset ja selvitykset sekä niiden voimassaolo. Tarjoajien
tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vuoksi tarjouspyynnöissä
todetaan myös aina selvästi, milloin jonkun todistuksen tai selvityksen
puuttuminen aiheuttaa tarjoajan sulkemisen tarjouskilpailusta. Lisäksi
varsinkin pakollisten vaatimusten ja hintatietojen osalta apuna
käytetään lomakkeita ja taulukoita, jotka täyttämällä tarjous tulee
tehdyksi oikein ja tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla.
Tarjouspyyntöjen yhteydessä järjestetään myös tarjoajille
informaatiotilaisuuksia, joissa käydään läpi tarjouspyyntö, sen
vaatimukset ja niihin vastaaminen.
Ehdotus ”tarjoajan aapisesta”, eräänlaisesta tarjouksenteko-oppaasta
on sinänsä hyvä. Yritysten ohjeistaminen ja ohjaaminen kuvatulla
tavalla ei kuitenkaan liene suoranaisesti Helsingin kaupungin tehtävä.
Yrittäjille tarkoitetun ohjeistuksen laatiminen kuuluu paremmin
tarjoajien etujenvalvojalle Kauppakamarille, työnantajaliitoille ja
toimialakohtaisille yrittäjien yhdistyksille. Myös kauppa- ja
teollisuusministeriö voisi olla tehostamassa kilpailua tällä tavalla,
erityisesti pienyrittäjiä auttaen. Oppaan julkaisijan olisi luonnollisesti
varattava riittävät resurssit tietojen jatkuvaan päivitykseen.
Todettakoon, että yrittäjäjärjestöt ja muut liikealan toimijat järjestävät jo
nykyisin julkisin hankintoihin liittyvää koulutusta.
Helsingin kaupunki voi edelleen kehittää kilpailutusmenettelyin
toimivuutta sekä selkeyttää ja mahdollisuuksien mukaan
yksinkertaistaa tarjouspyyntöjään ja helpottaa tarjousten tekoa. Mm.
tässä tarkoituksessa hallintokeskuksen oikeuspalvelut on laatinut
palveluhankintoja varten tarjouspyyntömallin ja mallia koskevan ohjeen,
jotka ovat kaupungin hallintokuntien saatavilla Heli-intra/hankinnat –
kohdassa.
Kaupungin hankintastrategian ja hankintojen kehittämistavoitteiden
mukaisesti kaupungin hankintahenkilöstölle on järjestetty ja järjestetään
jatkossakin hankintoihin liittyvää koulutusta, jolla pyritään vahvistamaan
hankintahenkilökunnan osaamista ja yhtenäistämään
hankintakäytäntöjä mm. tarjouspyyntö- ja sopimusmalleilla.
Kehittämistavoitteiden mukaisesti hankintakeskus pyrkii lisäämään
myös yhteistyötä toimittajien kanssa niin, että kilpailuttamismenettelyn
toimivuus ja käytännön toiminta sujuisivat mahdollisimman hyvin.
Rouva puheenjohtaja.
Pyydän kiittää apulaiskaupunginjohtaja Korpista paitsi urhoollisesta
tulilinjassa seisomisesta, myöskin asiallisesta analyyttisestä
vastauksesta.
Tässä on paljon työtä tehtävissä. Tärkeintä on joka tapauksessa se,
että kaupunki selkeästi ja yksiselitteisesti ilmaisee yrittäjille ja
ammatinharjoittajille, mitä se milloinkin todella haluaa. Näissä on ollut
esimerkiksi terminologisia epäselvyyksiä. Eräässä tapauksessa, kun
apteekki pyysi tarjoajilta lääketarjouksia, eräästä asiakirjasta käytettiin
esittelyasiakirjoissa nimitystä ”tapaturmatodistus”, vaikka
kysymyksessä oli mitä selvimmin kuitti työntekijän pakollisen
tapaturmavakuutusmaksun suorittamisesta. Eräs monikansallinen
konserni meni tässä suhteessa lankaan. Kysyin apteekkarilta, että onko
epäiltävissä, että niitä ei ole maksettu ja mihin tätä muuten tarvitaan.
Apteekkari sanoi, että en minä tiedä, hankintakeskus vaatii meiltä
tällaista.
Täytyy myöskin kriittisesti kysellä, mitä pyydetään. Oulunkylän
kuntoutussairaalan - jonka kaupunki käytännössä omistaa - tarjous
hylättiin sen takia, että sairaala luuli, että vähän kevyemmällä
byrokratialla selvitään kuin että terveydenhuollon
oikeusturvakeskuksesta hankitaan kaikkien työntekijöitten
ammattipätevyyssertifikaattien jäljennökset. Työmaata riittää, mutta on
hyvä, että pyritään eteenpäin.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Lehtola toi esille vakavia esimerkkejä kilpailuttamisen
epäonnistumisesta. Tämän päivän Iltalehti kertoo tähän listaan taas
yhden uuden tapauksen. Kilpailutuksen tuloksena huomattavalla osalla
Ebeneser-koulua käyvistä dysfaattisten erityisryhmien oppilaista
koulumatkat venyvät laittoman pitkiksi Helsingin kaupungin alueella,
jopa yli 2-tuntisiksi. Kilpailuttamisen perusteella tuossa tapauksessa
valittu yhtiö soittelee yömyöhällä lasten vanhemmille seuraavan aamun
aikatauluista, kieltäytyy kertomasta työntekijöiden nimiä eikä vastaa
ilmoittamistaan kontaktipuhelinnumeroista lainkaan.
Tämä on yksi esimerkki siitä, mitä kilpailuttaminen Helsingin
kaupungissa useissa tapauksissa tarkoittaa. Lapsista, vanhuksista ja
vammaisista on tehty koekaniineja palvelualan kaupallisten yritysten
toiminnan laajentamisessa. Kilpailuttamisen on tässäkin tapauksessa
voittanut yritys, joka tekee ihmiskokeita, harjoittelee palveluja
tarvitsevilla ihmisillä, jotka kaupungin viranomaiset ovat omilla
päätöksillään jättäneet tällaisten markkinavoimien armoille.
Kysynkin asianomaiselta apulaiskaupunginjohtajalta, aiotaanko
kilpailun käytön periaatteita koskeva päätös ottaa uudelleen
arvioitavaksi ja tuoda valtuuston käsittelyyn?
Nähdäkseni näissä ongelmissa ei ole kysymys todellakaan vain
osaamisen ja informaation puutteista, vaikka sitäkin selvästi on.
Kysymys on selvästi siitä, soveltuuko kilpailuttaminen kunnallisiin
peruspalveluihin vai ei.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Lehtolan kysymys on erittäin aiheellinen. Olisin jatkanut itse
asiassa tästä vielä vähän laajemmin.
Elikkä haluaisin nostaa keskusteluun ylipäänsä tarjouspyynnön
merkityksen. Olisin kysynyt apulaiskaupunginjohtajalta, miten on
varauduttu uuteen hankintalainsäädäntöön? Tarjouspyyntöhän on
keskeinen asiakirja. Tämän asian selkiyttäminen on todella tärkeää.
Erityisesti terveyslautakunnassa on nyt huomattu se, että
nimenomaisesti ammatinharjoittajat ovat siinä olleet heikoilla.
Sitten toinen asia, jonka haluaisin nostaa laajemmin tämän
kilpailutuksen yhteydessä.
Uusi hankintalainsäädäntö antaa mahdollisuuden
neuvottelumenettelyyn, elikkä ne yritykset tai järjestöt, joiden kanssa
arvioidaan, että voitaisiin tehdä yhteistyötä, voidaan käydä keskusteluja
ja hankkia tietoa siltä alueelta ja jatkaa sitten sen jälkeen
kilpailutuksella. Elikkä tämä on mielestäni sellainen asia, joka pitäisi
ehdottomasti ottaa silloin käytännöksi kaupungilla, kun joudutaan
menemään kilpailutukseen.
Meillä Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä on selkeä periaate, että me
haluamme tuottaa palvelut omina, mutta esimerkiksi
fysioterapiapalveluissa on ollut sellainen tilanne, että on tarvetta myös
ammatinharjoittajiin.
Ja toinen: haluan huomauttaa tähän yhteen tapaukseen liittyen, tähän
ruokakassipalveluun, että lautakunnat ohitettiin siinä täysin, elikkä
hankintakeskus teki tarjouspyynnön.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Asia ja tämä kysymys on erittäin tärkeä. Sosiaali- ja terveyspalvelut
ovat kuntalaisten terveyden, arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta
hyvin keskeisiä. Silloin on tärkeää, että arvioidaan tarkkaan, onko
ostopalvelut oikea tapa tuottaa palveluja ja jos aletaan ostamaan ja
kilpailuttamaan, niin kilpailuttamisen toteutus on onnistuttava.
Tässä tapauksessa, kun puhutaan esimerkiksi sotaveteraanien
avokuntoutusasiasta, niin siellähän on hyvin pieniä yrityksiä,
ammatinharjoittajia, jotka esimerkiksi antavat fysioterapeuttipalveluja.
Nyt on voinut käydä niin, että hyvin pienenkin virheen takia tällainen
pitkäaikainen hoitosuhde on kaatunut tarjousvastauksessa olevaan
virheeseen. Ja kun asiakkaana on ikääntyneitä sotaveteraaneja, jotka
monesti ovat jo huonokuntoisia, niin pitkäaikaisen hoitosuhteen
katkeaminen on heidän hyvinvointinsa kannalta huono asia. Kynnys
vaihtaa palvelun tuottajaa silloin, kun on ikäihminen ja monenlaista
vaivaa, on varmasti usein suuri. Myöskin se, jos matkat pidentyvät, niin
se voi käytännössä estää kuntoutuksen.
Helsingin kannattaisi miettiä neuvottelumenettelyn käyttöön ottamista
näissä tilanteissa ja sitä, että kaupunki tukisi kaikin keinoin
sotaveteraanien kotona selviytymistä ja kuntoutusta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Lehtolan kysymys on mielenkiintoinen siitäkin syystä, että
se kohdistuu sellaiseen ongelmaan, joka harvemmin tässä yhteydessä
tulee esiin. Nimittäin hän kiinnittää huomiota myyjien
osaamattomuuteen, ei siis etupäässä siihen, että ostajat eivät osaisi,
vaan ennen kaikkea siihen, että ne jotka tarjoavat, tarjoavat
puutteellisesti. Lehtola lainsäädäntöneuvoksena ja juristina tietää, että
tämä perustuukin siihen, että hän tietää, että nämä puutteelliset
tarjoukset joudutaan hylkäämään.
Olen pohtinut sitä, että missä määrin Helsingin kaupungin hallinnossa
käytettäisiin hallintolain palveluperiaatetta eli sitä, että varattaisiin
tilaisuus kaikille täydentää tarjousta. Sillä tavalla saataisiin paljon
parempia tarjouksia. Tämä ongelma lähtee siitä, että - valtuutettu
Lehtolan kertoman mukaan – joissakin tapauksissa on jouduttu
hylkäämään paras tarjous ja sellainen tarjous, joka olisi todennäköisesti
tullut hyväksytyksi, on hylätty ja tämä on se ongelma.
Se mitä hän tässä esittää, on mielestäni erittäin hyvä, siis se, että
luotaisiin ohjeisto tarjoamisesta Helsingin kaupungissa ja niistä
erityisedellytyksistä.
Ja en voi olla liikaa korostamatta myöskin sitä koulutustarvetta, joka
tässä tulee. Laki tulee voimaan 1.6. ja on äärimmäisen vaikea ja
mutkikas. Toivon, että kaupunki kykenee kouluttamaan ihmisiä
riittävästi.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Todella, niin kuin on todettu, niin valtuutettu Lehtola on tehnyt hyvän ja
ajankohtaisen kysymyksen. Näitä epäonnistumisiahan on ollut turhan
paljon.
Näkisin kyllä päinvastoin kuin valtuutettu Kalima, että kyllä täällä – tai
kyllähän Kalimakin sen totesi – kouluttamisen tarvetta on
kaupungillakin. Tarjouspyyntöprosessi pitäisi kaupungin sisällä vielä
käydä tarkasti lävitse ja katsoa, mitä sille on tehtävissä.
Uskoisin myös, että tarjousten pyytäjät ja sitten tarjousmenettelyn
asiantuntijat, niiden yhteistyö ei ole riittävää, sinne syntyy katkoksia. Ja
mitä olen ainakin kentältä kuullut, tarjouspyyntöasiakirjat ovat monesti
liian laajoja ja yksityiskohtaisia. Valtuutettu Lehtola mainitsi apteekkarin
apteekkitavaran kyselyn. Sehän ei johtanut mihinkään juuri sen takia,
kun siellä on oli vissiin senttikaupalla sitä tavaraa. Siinä pitäisi löytää
tasapainoinen linja.
Arvoisa puheenjohtaja.
Apulaiskaupunginjohtaja Korpinen vastasi mielestäni hyvin tuohon
kysymykseen, että voiko kaupunki kouluttaa palvelun tarjoajia.
Mielestäni siihen ei voi mennä sen takia, että niitä on niin valtavat
määrät niitä tarjoajia. Jokainen joutuu valitettavasti opettelemaan
kantapään kautta sen tarjouksen lukemisen näköjään.
Mielestäni vaikuttaa siltä, että vielä suurempi ongelma on se, että
tarjoajia on muutamilla aloilla liian vähän. Markkinat tuppaavat
monopolisoitumaan monilla aloilla. Ja sitten tapahtuu sitä, että urakoita
ketjutetaan.
Haluaisin kysyä apulaiskaupunginjohtajalta kantaa siihen, että voiko
tarjouspyynnön tekijä rajoittaa ketjuttamista niin, ettei se pääurakoitsija
anna niitä eteenpäin sellaisille aliurakoitsijoille ja niin suurelle määrälle
aliurakoitsijoita, että niitten taustojen tarkistaminen ja työn jäljen
vahtiminen käy ylivoimaiseksi? Mielestäni tällaista tapahtuu.
Esimerkiksi aikaisemmassa kysymyksessä puhuttiin kunnossapidosta
ja roskapyttyjen tyhjentämisestä. Siellä on nimenomaan tästä työn
jäljen tarkastamisen ongelmasta kysymys.
Puheenjohtaja.
Itse olen sitä mieltä, että kyllä tässä kummatkin osapuolet tarvitsisivat
koulutusta ehdottomasti, sekä ostajat että palveluitten myyjät.
Kuten täällä on tullut jo hyvin ilmi, niin terveyslautakunta on paininut
näitten kysymysten kanssa aika tiiviisti menneenä vuonna ja myös
sitten tällaisten kysymysten kanssa, kuten valtuutettu Puhakka toi esiin,
kuten tämä palvelukassi, jotka meille tavallaan ei kuulu. Kuten
valtuutettu Puhakka kertoi, niin tämä kilpailutusprosessi ja päätös
tehtiin hankintakeskuksessa virkamiesten toimesta ja sitten kuitenkin
loppupeleissä tai oikeastaan jo vuoden ajan lautakunnat ovat joutuneet
kantamaan sekä poliittisen vastuun että vastaamaan konkreettisiin
kysymyksiin tästä koko palvelusta ja sen hankinnasta, vaikka emme ole
kertaakaan edes päässeet käsittelemään koko kysymystä. Tämä oli
kyllä sellainen asia, joka herätti minut miettimään, että meillä jatkossa
pitäisi tämän tyyppiset asiat hoitaa. Selvästikin hankintakeskukseen
keskitetty osaaminen se on toisaalta erittäin hyvä asia, mutta silloin
myös saattaa jäädä se tietty substanssi ja asiakohtainen osaaminen
hiukan uupumaan ja sitten tulee tällaisia havereita – voisiko kutsua? Eli
kyllä lautakuntia ja substanssivirastojakin vielä tarvitaan näitten
asioitten miettimiseen, että hankintakeskus yksin ei aina pysty näitä
junailemaan. Ilmeisesti sekä hankintakeskuksen että esimerkiksi
terveysviraston olisi hyvä saada myös lisää kilpailutuksia ja
kilpailutuksen juridiikkaan osaamista, ihan siis työntekijöitä, tämän alan
asiantuntijoita.
Mitä tulee sotaveteraaniasian kilpailutukseen, niin siinä taas oli kyllä
sitten sellainen eriskummallinen tapahtuma, että tämähän oli jo
kilpailutettu useampaan kertaan. Aikaisemmin tällaisia, näin suuria
ongelmia näissä puuttuvissa liitteissä ei käsittääkseni ole ollut. Itse
tarjouspyyntö oli kyllä käsittääkseni varsin selkeä. Mutta suuri
kysymysmerkki on sitten se, miksi nämä lukuisat palveluntarjoajat
jättivät laittamatta niitä liitteitä siihen tarjoukseensa mukaan. Se
lopputulos tietenkään ei ollut kauhean optimaalinen, mutta ei niin
surkea kuin valtuutettu Puura täällä maalaili, koska sitten päätimme
palvelusetelistä, joiden avulla myöskin ne sotaveteraanit, jotka joutuivat
luopumaan palvelun tarjoajasta, voivat edelleenkin jatkaa entisen
palvelun tarjoajansa kanssa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Toivottavasti en puhu läpiä päähäni naapurin tontilla, mutta yritän
parhaani mukaan vastata. Tästä syntyi mielenkiintoinen keskustelu.
Raportoin näitä apulaiskaupunginjohtaja Saurille tietysti eteenpäin.
Valtuutettu Lehtolan kysymys näistä väärinkäsityksistä, niin
vastauksessani ollut maininta tällaisten uuden yksinkertaistetun ja
selkeytetyn mallin kehittämisestä, niin siinä nimenomaan nämä
perusasiat, jotka ovat nämä työnantajavelvollisuudet ja siihen liittyvät
käsitteet toivon mukaan selkeytyvät ja samalla tulee myös paremmin
koulutettavaksi. Uskoisin, että hiukan ainakin näitä väärinkäsityksiä
saadaan tämän uuden mallin avulla pois.
Yleisellä tasolla – ja nyt puhun kyllä niitä omiani.
Kilpailuhan on hyvä asia. Olin aikanani kilpailukomiteassa, joka oli
1970-luvun lopulla. Sinne muodostui muutama jäsen. Mm. Pekka
Hallberg, joka oli silloin hallintoneuvos, itse olin aika aktiivinen ja Esko
Rekola oli kolmas, joka suurin piirtein kirjoitti sen, johon nykyinenkin
laki perustuu. Me kuulimme lähes kaikkien alojen edustajia siellä.
Silloin jokainen sanoi, että kilpailu on noin yleisenä järjestelmänä
erittäin hyvä, mutta meidän alalle se ei mitenkään sovellu, koska
meidän alallamme on nämä ja nämä erityistekijät. Ja siitä, miten
saisimme pienessä maassa, jossa kilpailu oli epätäydellistä, kilpailun
toimimaan ja sitten kun EU-normisto lähtee siitä, että joka toinen on
konna ja sitä täytyy hyvin tarkasti valvoa, niin siitä seuraa tämän ennen
maineeseen ja vastuunkantoon perustuvan tilaamisen juridisointi. Ja
kun kaikki pannaan pykälille, niin yleensä se synnyttää aina uusia
pykäliä, koska joku pykälä ei osu ihan kohdalleen ja niin siitä lopulta
tulee monsteri, joka on hyvin vaikea hallita. Säännöstelyssä tunnemme
näitä samanlaisia kierteitä. Nyt näissä eri EU:sta tulevien paineiden ja
oman terveen järjen ja kaiken keskellä me yritämme kroolata jollain
lailla järkeviä hommia ja kouluttaa uutta asiaa ihmisille. Yksi kysymys
on myös, että kun alat, jotka eivät ole olleet markkinatalouden ja
kilpailun piirissä, aletaan kilpailuttaa, niin tuottajapäässä tapahtuu
tuotteistamista, joka kaventaa usein palveluja, jolloin eräät osat
perinteisistä palveluista yksinkertaisesti putoaa sopimusten
ulkopuolelle ja niitä joudutaan erilaisin keinoin paikkaamaan. Kyllä
tässä monet seikkailut ovat vielä edessä.
Yksi puoli, että kun nyt on kompuroinneista yritetty ottaa opiksi
tilaamisessa ja hankkimisessa, niin ehkä sopimusten valvonta on
jäänyt sitten vähän vielä heikommalle, jolloin tuollaisia yli 2 tunnin
koulumatkoja joillekin erityisryhmille saattaa pahimpana tapauksena
syntyä. Sellaisiin tietysti jatkossa, kun tätä masiinaa kehitellään, pitää
kiinnittää hyvin paljon huomiota.
Oli kysymys, että miten varaudumme uuteen hankintalakiin, joka astuu
kohta voimaan.
Siitä on työryhmä ponnistelemassa. Ensin se tietysti selvittää kaikki
vaikutukset ja sen jälkeen tehokkaasti levittää tiedon oikeisiin
paikkoihin ja kouluttaa, mutta suuri haaste. Se, että nämä vaikeat lait
muuttuvat aika tiuhaan, niin se ei ole myönteinen asia itsessään.
Valtuutettu Puura kysyi ostopalveluja, milloin ylipäänsä tarpeen.
Toisaalta ostaminen ja markkinat ovat hyvin vaikeita. Mutta on
myönnettävä, että kaiken itse tekemiseen taas liittyy usein hyvin
hankalaa tehottomuutta, siihenkin, että ”suo siellä, vetelä täällä” monta
kertaa. Näissä ei täydellisiä ratkaisuja ole, vaan valppaat valtuutetut
painavat päälle, että koneisto jaksaa kehittää. Luulen, että sillä tavalla
ne kompromissit sitten parhaiten löytyvät.
Valtuutettu Koskinen viittasi liian monimutkaisiin asiakirjoihin.
Uskoisin, että tämä uusi malli – ainakin niin on luvattu – pitäisi
yksinkertaistaa ja selkeyttää.
Valtuutettu Vikstedt viittasi siihen, että tarjoajia on liian vähän ja
ketjuttaminen ja muu rajoittaa sitä edelleen.
Meillä hankkijoina ja tilaajina on ilman muuta oikeus panna asiakirjoihin
esimerkiksi, että alihankkijoita ei saa käyttää, mutta se saattaa
vähentää tarjoajia ja nostaa hintaa jne., että se on tapauskohtaista
harkintaa aina. Joillekin aloille se on hyvin ominaista tämä vertikaalinen
disintegraatio, niin kuin sanotaan. Auton osat tehdään monissa
paikoissa ja sitten ne kootaan vaan jossakin ja toisille aloille taas se,
että nämä tehdään yhdessä pitkässä ketjussa kaikki. Eikä siihen ole
mitään yleispätevää, että me tilauksilla hirveästi voisimme muuttaa.
Mutta valvontakin on näkökohta. Jos ketjuttaminen menee sellaiseksi,
että asiakirjat ja nämä laillisuusaspektit eivät toimi, niin pakkohan sitä
on sitten yrittää ketjuja lyhentää.
Valtuutettu Ikävalko ihmetteli, miksi lautakunnat on sivuutettu.
Ei lautakuntia ja virastoja ole hankinnoissa sivuutettu muulta osin kuin
jos kaupunginhallitus on määritellyt kysymyksessä olevan
yhteishankinta, joka koskee laajemmin hallintokuntia, on sitten pc:stä,
tietojärjestelmistä ja sellaisista asioista on katsottu, että koordinaatio eri
hallintokuntien kesken on hyvin tärkeä asiassa. Muutoin lautakuntien ja
virastojen pitäisi olla tässä vastuullisia ja se, joka parhaiten nämä
kysymykset pitäisi ainakin tuntea.
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän kiinteistölautakunnan uudeksi jäseneksi Sallamaari Muhosta.
Arvoisa puheenjohtaja.
Esitän ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan varajäseneksi: Sylvi
Soramäki-Karlsson.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kohteen hankesuunnitelman viime
vuoden maaliskuussa, jolloin todettiin, että koko hankkeen
kannattavuus oli varsin kyseenalainen. Nyt kahdeksan kuukautta
myöhemmin ilmoitetaan, että kustannukset ylittävät parikymmentä
prosenttia valtuuston hyväksymän luvun eli yli 6 milj. euroa. Ylitys on
varsin raju, kun ottaa huomioon, että rakennuskustannukset ovat
nousseet samana aikana vain pari kolme prosenttia. Voikin todeta, että
kustannusten nousu on ollut niin suuri, että hanke on tavallaan
menettänyt kannattavuutensa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Esityslistan sivulla 43 mainittu sopimus maanomistajan kanssa on
allekirjoitettu 12.1.2007.
Ja jos tässä saa samalla säästää aikaa, niin kohdan 13 esityslistan
sivulla 64 mainittu sopimus on allekirjoitettu 15.1.2007.
Arvoisa puheenjohtaja.
Siis tuo sivulla 64 mainittu sopimus on allekirjoitettu 15.1.2007.
Arvoisat valtuustotoverit.
Näiden ammattikorkeakoulujen yhdistäminen on mielestäni erittäin
hyvä ja kannatettava asia. Haluaisin kiinnittää yhteen yksityiskohtaan
huomiota tässä keskustelussa ja se liittyy tämän ammattikorkeakoulun
ylläpitoa varten perustettavan yhtiön hallintoon.
Eli tämän ylläpitäjäyhtiön hallitukseen valitaan 7 – 9 jäsentä ja ne
jaetaan kaupungin välillä tietyllä kaavalla. Esityslistatekstissä on
mainittu, että vaaditaan, että hallituksen kokoonpanossa huomioidaan
se, että innovaatioiden ja liikkeenjohdon asiantuntemus on turvattava.
Mielestäni on kuitenkin ongelmallista, että tässä ei ole tavallaan tämän
ammattikorkeakoulun perusasiakasta tai yhtä tärkeää osallistujaa eli
itse opiskelijoita mukana ja kuitenkin tämä ammattikorkeakoulun
ylläpitäjähallitus tulee valmistelemaan ja päättämään opiskelijoille
tärkeitä asioita, kuten uudisrakennuskohteita ja nykyisen
toimipisteverkon muutoksia ja välillisesti myös koulutuspoliittisia
linjauksia, jotka vaikuttavat opiskelijan arkeen.
Tämän vuoksi haluaisinkin tehdä toivomusponnen, joka kuuluu
seuraavasti:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uuden
ammattikorkeakoulun hallintoa muodostettaessa turvataan
opiskelijoiden edustus ylläpitäjäyhtiön hallituksessa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Kannatan ensiksi valtuutettu Puoskarin pontta.
Ja esitän kaksi pontta, jotka tarkentavat henkilöstön asemaa.
Ensimmäinen ponsi kuuluu:
Stadian ja Evtekin toimintojen yhdistämisen yhteydessä
tehtävässä henkilöstösuunnitelmassa turvataan myös
sijaisten siirtyminen ja selvitetään vakinaistamisen
mahdollisuudet.
Toinen koskee asiaa, josta on keskusteltu myöskin valtakunnallisesti.
Ammattikorkeakoulun opiskelijoitten terveydenhuolto ei ole järjestetty
eikä sovittu, miten se hoidetaan.
Joten esitän, että
Stadian ja Evtekin toimintojen yhdistämisen
jatkovalmisteluissa selvitetään opiskelijoiden
terveyspalvelujen kattava turvaaminen.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tässä on jälleen hanke, joka on laitettu vireille tiettyjen perusselvitysten
ollessa vielä kesken.
Osakeyhtiömallista konsultti toteaa, että tehtyihin laskelmiin sisältyy
merkittävä riski, sillä tulevaisuus tuskin toteutuu ennusteiden
mukaisesti. Lisäksi todetaan, että yhtiö on taloudeltaan koko
tarkastelujakson hyvin haavoittuva. Todetaan myös, että yhtiön
maksuvalmius ja oman pääoman riittävyys ajautuvat kriittiseksi, mikäli
esimerkiksi henkilöstökustannukset kohoavat vuoteen 2012 mennessä
yli 5 % lähtötasosta. Myös arvonlisäverokohtelun selvittäminen on auki.
Mikäli arvonlisäverotukseen liittyvät avoimet kysymykset eivät ratkea
yhtiön ja sen osakkeiden kannalta myönteisesti, perustamisesta
aiheutuu näille merkittäviä lisäkuluja, perustamisvaiheessa jopa yli 4
milj. euron kulu ja vuositasolla 2 – 3 milj. euron arvonlisäverorasite.
Olen kuullut, että tästä on käyty neuvotteluja ja ilmeisesti tämä on
selviämässä. Mielestäni nämä arvonlisäverokysymykset olisi tullut
pyrkiä selvittämään ennen tämän hankkeen käynnistämistä.
Ihmettelen myös päätösehdotukseen sisältyvää ehdollisuutta valtion
toimien ja niiden aikataulujen osalta, kun yhtiön toiminta on kuitenkin
tarkoitus aloittaa jo tammikuussa. Mutta ehkä apulaiskaupunginjohtaja
Björklund vähän selvittää tätä asiaa.
Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Valtuutettu Koskinen puuttuu tässä nyt keskeiseen tekijään, kun hän
puhuu riskitekijöistä ja arvonlisäverosta. Jos sopii, vastaan hiukan
täsmällisemmin, jotta tämä asia tulisi selväksi.
Ennen sitä – rouva puheenjohtaja – haluaisin todeta, kun valtuutettu
Puoskari täällä kantoi huolta opiskelijoiden asemasta.
Nyt tilanne on se, että ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen on jo
lain mukaan pidettävä sisällään opiskelijoiden edustus. Tämä tullaan
luonnollisesti jo lain mukaan turvaamaan. Sisäinen hallitus käsittelee
kaikki ne asiat, jotka ovat opiskelijoiden näkökulmasta olennaisia.
Rouva puheenjohtaja, kun on kyse tästä riskitekijästä, jonka Ernst &
Young on kirjannut - tai riskitekijöistä - niin siinä olennaisena on juuri
ollut arvio siitä, että mikäli nämä arvonlisäkysymykset olisivat
ratkaisematta, se voisi merkitä tuollaista 4 – 5 milj. euron riskiä.
Haluan todeta, että ammattikorkeakoulujen yhdistämiseen ja
yhtiöittämiseen liittyvät alv-ongelmat on nyt joko hoidettu tai hoidossa,
eivätkä ne ole esteenä uuden osakeyhtiöpohjaisen
ammattikorkeakoulun perustamiselle. Haluan yksityiskohtaisesti asian
merkityksen vuoksi todeta ne seikat, jotka liittyvät alv-kysymyksiin, joita
on tässä yhteydessä kolmen tyyppisiä.
Ensiksi: ammattikorkeakoulua ylläpitävä yhtiö maksaa juoksevaan
toimintaansa liittyvistä menoista normaalin arvonlisäveron 22 %. Tämä
koskee kaikkia maan yhtiö- ja säätiöpohjaisia ammattikorkeakouluja.
Jotta ammattikorkeakoulut olisivat yhdenvertaisessa asemassa alv:stä
vapautettujen kuntien ylläpitämiin ammattikorkeakouluihin verrattuna,
opetusministeriö myöntää yhtiöiden ja säätiöiden ylläpitämille
ammattikorkeakouluille alv:n kompensoimiseksi 3,53 %:n korotuksen
yksikköhintaan. Tämä perustuu laskettuun kansalliseen keskiarvoon
aiheutuneista alv-menoista.
Tehdyn vuoden 2005 tilinpäätöksiin perustuvan arvion perusteella tämä
korotus ei toiminnan alkuvaiheessa riitä nyt perustettavalle uudelle
yhtiölle kompensoimaan kokonaan aiheutuvaa alv-rasitusta. Erotus,
joka on arviolta yhteensä noin 2 milj. euroa, on tarkoitus alkuvuosina
kattaa osakaskuntien avustuksilla. Tästä Helsingin osuus on noin
800 000 euroa. Tämä on otettu huomioon ja sisältyy Helsingin
kaupungin 4,8 milj. euron avustukseen uudelle yhtiölle. On kuitenkin
selvää, että yhtiön talous ja toiminta tulee alkuvaiheen jälkeen
sopeuttaa niin, että 3,53 %:n korotus yksikköhintaan riittää tälle yhtiölle,
kuten maan muillekin vastaaville ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille.
Toinen alv-kysymys liittyy ns. kuntapalautukseen. Ja
kysymyksenasettelu on seuraava:
Koska kuntien ylläpitämät ammattikorkeakoulut ovat vapaita alv:stä, ne
saavat tekemiensä investointien arvonlisäverokuluja vastaavan alv-
palautuksen eli ns. kuntapalautuksen. Helsingin kaupunki on saanut
valtiolta kuntapalautusta viimeisten viiden vuoden ajalta noin 2 milj.
euroa. Ylläpitojärjestelmän muuttuminen yhtiöpohjaiseksi voisi siten
Helsingin kaupungin kohdalla merkitä velvoitetta palauttaa saatu noin 2
milj. euroa valtiolle. Evtekillä ei ole vastaavia investointeja viiden viime
vuoden ajalta eikä siten myöskään saatua kuntapalautusta.
Tässä asiassa on toimittu aktiivisesti. Kiitos opetusministeriön ja
valtiovarainministeriön myönteisen suhtautumisen, maan hallitus antoi
viime joulukuun 8. päivänä eduskunnalle esityksen opetus- ja
kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi siten, että
tämä kuntapalautus kompensoidaan yksikköhinnan korotuksena
uudelle yhtiölle, joka puolestaan tulouttaa sen Helsingin kaupungille
niin, ettei tästä aiheudu lisämenoja kaupungille. Eduskunnan
sivistysvaliokunta käsittelee parhaillaan asiaa. On todennäköistä, että
hallituksen yksimielinen esitys tulee eduskunnassa hyväksytyksi.
Sitten, rouva puheenjohtaja, on vielä kolmas alv-asia, joka liittyy
omaisuuden siirron alv-kohteluun.
Kun Stadian ja Evtekin ylläpitäjät, Helsingin kaupunki ja Evtek-
kuntayhtymä, luovuttavat koneet, laitteet ja kaluston uudelle yhtiölle, ne
joutuvat maksamaan arvonlisäveroa käyttöomaisuuden myynnistä.
Tämä voisi merkitä yhteensä noin 2 milj. euron alv-rasitusta, Helsingin
osalta 1,2 milj. euroa ja Evtek-kuntien osalta 0,7 milj. euroa.
Tämä asia on vielä ratkaisematta. Nyt kuitenkin kolmen suurimman
kaupungin johtajat tekivät asian ratkaisemista tarkoittavan esityksen
eduskunnan hallintovaliokunnalle sen käsitellessä kunta- ja
palvelurakennelainsäädäntöä. Kaupunginjohtajat esittivät, että
arvonlisäverolain 19a §:ää täydennettäisiin siten, että tämä
omaisuuden luovutus voisi tapahtua arvonlisäveroseuraamuksitta. Asia
ei kuitenkaan vielä siinä yhteydessä tullut ratkaistuksi, mm.
valtiovarainministeriön vero-osaston kielteisen kannan vuoksi. Vasta
toissa päivänä - rouva puheenjohtaja, tämä on syy, minkä tähden tätä
asiaa ei ole voitu kirjallisesti aikaisemmin selvittää – kolmen suurimman
kaupungin johtajat ovat saaneet valtiovarainministeriltä lupauksen siitä,
että tämä asia hoidetaan täydellä kompensaatiolla, mutta
arvonlisäverolainsäädäntöä ei tämän johdosta muuteta. Tulevan yhtiön
osakaskuntien kannalta on tärkeää, että käytännön toteuttamisratkaisu
tehdään ennen kuin valtioneuvosto, todennäköisesti keväällä, päättää
uuden yhtiön toimiluvasta ja nykyisten toimilupien peruuttamisesta.
Rouva puheenjohtaja.
Tässä on pitkä ja yksityiskohtainen selvitys, jonka olen esittänyt.
Haluan kuitenkin todeta sen, että kaikkiin näihin kolmeen keskeiseen
kysymykseen on puututtu. Koko tämän prosessin aikana on tiiviisti oltu
yhteydessä opetusministeriöön, valtiovarainministeriöön ja hallitukseen.
Ja niillä lupauksilla, jotka nyt sitten hallituksen edustajien taholta,
ministeritasolta on annettu, asian pitäisi nyt kaikin puolin olla kunnossa.
Arvoisa puheenjohtaja.
Olen hyvin tietoinen siitä, että ammattikorkeakoululaki velvoittaa
ottamaan opiskelijaedustuksen mukaan ammattikorkeakoulun
sisäiseen hallitukseen. Apulaiskaupunginjohtaja Björklund sanoi, että
ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus päättää kaikista opiskelijoiden
kannalta tärkeistä asioista tai oleellisista asioista. Eli onko
apulaiskaupunginjohtaja siis sitä mieltä, että esimerkiksi
toimipisteverkko ei ole opiskelijoiden kannalta oleellinen asia? Olen
kyllä itse tästä voimakkaasti eri mieltä ja siksi tämän ponnen kautta
haluaisin turvata tämän opiskelijaedustuksen nimenomaan yhtiön
hallituksessa.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ihan alkuun kannatan valtuutettu Vikstedtin ponsi nro 2:sta.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen pääkaupunkiseudun valtuustojen
yhteistyösopimus alkaa tuottaa tuloksia. Meillä on nyt
yhteistyösopimuksen hankelistalta ensimmäisenä päätettävänä asiana
Stadia ja Evtek –ammattikorkeakoulujen yhdistäminen siten, että niiden
toimintaa jatkamaan perustetaan uusi osakeyhtiö.
Yhtiön perustamisen yhteydessä toteutetaan työsopimuslain
tarkoittamaa liikkeenluovutusta, mikä merkitsee henkilöstön siirtyvän
Stadiasta ja Evtekistä ns. vanhoina työntekijöinä. Työsuhteista johtuvat
oikeudet ja velvollisuudet säilyvät sekä työsuhteiden ehdot määräytyvät
olemassa olevien työsopimusten mukaisina sopimuskauden loppuun.
Yhtiöittämisesityksen keskeisistä henkilöstövaikutuksista on neuvoteltu
Helsingin kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Lähes kaikista
asioista on löydetty yhteinen näkemys. Paikalliseen sopimukseen
henkilöstön asemasta jäi kuitenkin yksi vakava puute.
Henkilöstöjärjestöjen edustajat vaativat, että kunta- ja
palvelurakenneuudistukseen liittyvän puitelain määrittelemää 5 vuoden
palvelussuhdeturvaa tulisi soveltaa yhdenvertaisuusperiaatteen
mukaisesti myös uuteen osakeyhtiöön Stadiasta siirtyvään kaupungin
vakinaiseen henkilöstöön.
Käsittääkseni pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen
yhteishankkeiden tarkoituksena ei ollut hankkiutua Helsingin kaupungin
omasta henkilöstöstä eroon. Helsinki työnantajana kilpailee
työvoimasta ja myöhempinä aikoina vielä paljon nykyistä ankarammin.
Onnistuneelle henkilöstön rekrytoinnille jatkossa olisi eduksi turvallinen
julkikuva.
Arvoisa puheenjohtaja.
Teen seuraavan toivomusponsiesityksen:
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että päättäessään
Helsingin ammattikorkeakoulun Stadian siirtymisestä
osakeyhtiömuotoon, selvitetään vielä mahdollisuudet, ettei
kaupungin vakituisesta palvelussuhteesta siirtyvää
henkilökuntaa irtisanota taloudellisista ja tuotannollisista
syistä 5 vuoden kuluessa siirtymisestä.
Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Selkeyden vuoksi haluan valtuutettu Havaston puheenvuoron jälkeen
todeta, että valtuutettu Havasto - joka tietenkin tuntee nämä asiat
erinomaisesti, koska hän on tähän prosessiin osallistunut myös
toisessa roolissaan henkilöstön edunvalvojana – kuvasi täällä aivan
oikein sen, että henkilöstöjärjestöjen taholta on neuvotteluvaiheessa
esitetty vaatimus 5 vuoden siirtymäajasta.
Haluan selkeyden vuoksi todeta, että - tästä vaatimuksesta huolimatta -
meillä on neuvoteltuna paikallinen sopimus, joka merkitsee sitä, että
noudatetaan 2 vuoden siirtymäaikaa, joka on se käytäntö, jota
kaupungilla tähän asti on vastaavissa liikkeenluovutustilanteissa
seurattu.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ensinnäkin kannatan valtuutettu Vikstedtin molempia ponsia.
Haluaisin niistä todeta, että meillä todellakin on ollut vakava huoli
ammattikorkeakoulun opiskelijoiden terveyspalveluista. Ja jos niitä
verrataan esimerkiksi yliopistossa tai muualla opiskelevien palveluihin,
jopa kouluterveydenhuoltoon, niin ne ovat huonommassa asemassa.
Siitä syystä olisi, kun tällaista uutta yhteistyötä aloitetaan, myös
terveyspalvelujen kattava turvaaminen selvitettävä. Siinä varmasti
katse kääntyy myös valtion suuntaan, elikkä siinä voitaisiin olla siihen
suuntaan myös aloitteellinen. Siitähän tarvittaisiin selkeä ohjeistus.
Toiseksi:
Huolimatta siitä, mitä apulaiskaupunginjohtaja Björklund totesi tästä
henkilöstön asemasta, niin kannatan valtuutettu Havaston
toivomuspontta ja kohdat. Painotan nimenomaan sitä, että selvitetään
vielä mahdollisuudet.
Täällä toki tuli esille se, että neuvotteluja on käyty ja kaupungilla on
olemassa sääntö, mutta se, mihin valtuutettu Havasto viittasi tässä
yleisessä kuntarakenneuudistuksen yhteydessä, niin pidän tätä
perusteltuna.
Sitten kiitän apulaiskaupunginjohtaja Björklundia siitä, että hän otti
tämän arvonlisäveroasian esille, koska tämä puhutti meidän
valtuustoryhmässä. Tästä saatiin selvitys ja varmennus, että missä
tässä asiassa mennään.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tähän esitykseen liittyy useita periaatteellisesti tärkeitä linjanvetoja ja
myöskin suuria ongelmia.
Ensimmäinen, jonka haluan nostaa, on kysymys siitä, miten
osakeyhtiömuoto ylipäätään soveltuu ammatilliseen
korkeakoulutukseen ja sen kehittämiseen osana
korkeakoulujärjestelmää, osana yliopistojärjestelmää ja
koulutusjärjestelmää, joka pääsääntöisesti muuten ei ole lainkaan
osakeyhtiömuodossa toimiva.
Nähdäkseni tällä hallintomallilla tuodaan ammattikorkeakoulujen sisälle
tavallaan kahdenlaiset tavoitteet tai kahdenlaista logiikkaa siitä, mitä
hallinnon pitää nähdä tärkeänä. Osakeyhtiön taloudellinen logiikka on
usein eri ja jopa vastakkainen kuin koulutusjärjestelmään liittyvien
ammatillisten ja muiden koulutuspoliittisten tavoitteiden logiikka.
Yhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu ja sen yhteistyö
yliopistojärjestelmän kanssa voi muodostua joissakin tilanteissa myös
näiden erilaisten hallintomuotojen takia, omistusmuotojen erojen takia
ongelmalliseksi.
Pidän myöskin ongelmallisena sitä, että yhtiömuotoa tuodaan
ammatilliseen korkeakoulujärjestelmään, jonka kohdalla muutenkin
ollaan jäljessä koulujärjestelmän demokraattisen hallinnon kehittämisen
ihanteiden ja tavoitteiden toteuttamisesta.
Toinen ongelma, jonka haluan nostaa esille esityksestä, on se, että
meille perustellaan tätä oikeastaan vain sillä, että elinkeinoelämän
tarpeiden kannalta on tärkeää luoda pääkaupunkiseudulle nykyistä
suurempi ammatillinen korkeakouluyksikkö.
Kysyn, minkä takia? Mielestäni tähän ei tässä selvityksessä esitetä
mitään järkeviä eikä kunnollisia perusteluja. Kyseiset yksiköt, Stadia ja
Evtek ovat Suomessa jo muutenkin suhteellisen suuria yksiköitä,
puhumattakaan siitä, jos niihin, niin kuin tämän esityksen mukaan
tulevaisuudessa tarkoitus on, vielä yhdistetään kolmas suuri yksikkö.
Ne pystyvät jo nyt antamaan periaatteessa korkeatasoista opetusta ja
tekemään jopa tutkimus- ja kehitystyötä, jos niillä on riittävät resurssit.
Näiden korkeakoulujen ongelma ei ole niiden koko, vaan se, että
valtiovalta ja kunnat eivät ole osoittaneet niille riittäviä resursseja. Tätä
ongelmaa ei mitenkään tällä yhtiömuotoisella yhdistämisellä helpoteta
tai ratkaista.
Tämän yhtiömuotoisen, yhden suuren yksikön tavoitteen perusteluissa
ei oikeastaan ole lainkaan selvitetty - eikä se suoraan sanoen
millekään suurpääoman konsulttiyhtiölle taida kuuluakaan – että on
tässä opetuksellinen tavoite, mikä on ammatillisen korkeakoulutuksen
tavoite, mikä on sivistyksellinen tavoite, mikä on opiskelijoiden etu,
mitkä ovat Helsingin, pääkaupunkiseudun alueellisen kehityksen
tarpeet, mitkä ovat henkilöstön tarpeet. Tähän on vain lyöty, että
elinkeinoelämä tarvitsee suuren yksikön, jotta se voi kilpailla
kansainvälisesti, joka on mielestäni kumileimasinperustelu ja sivuuttaa
olennaisimmat asiat.
Valtuutettu Havasto nosti esille kolmannen tärkeän kysymyksen, joka
on tässä tapauksessa meille Helsingin valtuustossa sillä tavalla tärkeä,
että käsittelemme tavallaan kunta- ja palvelurakennemuutoksen
toteuttamisen erästä ensimmäistä konkreettista rakenteellista ratkaisua
Helsingin seudulla.
Ennen kuin kuntapuitelain hyväksymisen alta on muste ehtinyt kuivua,
niin ne lupaukset, joita valtuustomme puheenjohtaja ja muiden
valtuustoryhmien edustajat ovat eduskunnassa ja tämän lain
valmistelussa antaneet siitä, että henkilöstön asema turvataan
vähintään 5 vuodeksi, vedetään roskakoriin. Tämän arvoisia ovat
puitelakiin liitetyt lupaukset – arvoisat valtuutetut. Puitelakiin liittyy
monta muutakin tällaista ongelmaa, joiden takia ihmettelen, minkä takia
eduskunnassa ovat sellaisetkin ryhmät hyväksymässä tätä puitelakia,
joiden olettaisi puolustavan henkilöstön etuja.
Esitän lopuksi, että valtuusto päättää palauttaa esityksen uudelleen
valmisteltavaksi niin, että selvitetään vaihtoehdot yhtiöittämiselle.
Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.
Valtuutettu Hakasen esittämien näkökohtien pohjalta haluaisin todeta
ensinnäkin sen, että kun erilaisia malleja pohdittiin, niin tietysti yksi
lähtökohta oli se, että tällä hetkellä Helsingin ammattikorkeakoulu
Stadia on tosiasiassa kaupungin virasto, Evtek on kuntayhtymä ja
tärkeä yhteistyökumppani Laurea on osakeyhtiö.
Se tapa, jossa tässä noin organisatorisesti on helpointa löytää yhteinen
nimittäjä, on osakeyhtiömalli. Eikä tämä osakeyhtiömalli mikään
merkillinen poikkeus ole, jos ajatellaan sitä, että tällä hetkellä
pääkaupunkiseudulla on kaksi muuta suurta ammattikorkeakoulua,
yhtäältä Haaga-Helia, toisaalta Laurea. Ne ovat yhtiöpohjaisia. Tällä
hetkellä maassa on yhdeksän yhtiöpohjaista ammattikorkeakoulua,
enkä ole havainnut, että niillä olisi ollut minkäänlaisia vaikeuksia
työskennellä yhteistyössä yliopistojen kanssa.
Ja kun nyt sitten kysytään tätä opetuksellista, koulutuksellista,
sivistyksellistä perustelua, niin kyllä se lyhimmän kaavan mukaan on
tällä muotisanalla ”synergia” selitettävissä. Jos ihan konkreettisesti
ajatellaan sitä, että tämä uusi, näin muodostettava fuusioitu
ammattikorkeakoulu, niin siellä tulee olemaan liiketalouden
aloituspaikkoja 180 tai kulttuurin aloituspaikkoja 320. Eivät ne ole
mitään tähtitieteellisiä lukuja. Ne ovat sitä pienintä kriittistä massaa,
mitä esimerkiksi tässä tarvitaan, jotta tekniikan tai sosiaali- ja
terveyspuolen opetuksesta saataisiin optimaalinen hyöty.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat.
Haluaisin vielä, että varsinkin valtuutetut pysähtyisivät miettimään sitä,
ketkä suunnittelevat tällä hetkellä Helsingin ja pääkaupunkiseudun
koulutusjärjestelmien kehitystä ja mistä lähtökohdista tämä suunnittelu
tapahtuu.
Ernst & Young –yhtiö ei ole minkäänlainen ammattikoulutuksen
asiantuntijasuunnittelijaorganisaatio. Se on liike-elämän konsulttiyhtiö.
Net-Efect suunnittelee Helsingin kaupungin peruskoulujärjestelmän
uudelleenorganisointia. Se ei myöskään ole minkäänlainen
koulutusjärjestelmän asiantuntijaorganisaatio.
Kummassakaan näissä tapauksissa kaupungin luottamushenkilöt ja ne
lautakunnat, jotka on valittu asiantuntijalautakuntina valmistelemaan
opetukseen liittyviä asioita, eivät ole olleet näitä konsulttiyhtiöiden
selvityksien toimeksiantoja valmistelemassa, linjaamassa tavoitteita,
vaan ne joutuvat tilanteisiin, joissa joku muu on määritellyt tavoitteet,
joiden pohjalta konsultit tekevät selvityksiä.
Mielestäni tässä on erittäin suuri periaatteellinen ongelma.
Ammatillinen korkeakoulutus on Helsingin kaupungin omissa
strategioissa todettu tärkeäksi osaksi kaupungin oman kehityksen ja
visioiden toteuttamiseen.
HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Rakel Hiltunen Hannu Hakala
puheenjohtaja osastopäällikkö
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Jyrki Lohi Irmeli Walldén-Paulig
kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu