57 §
30.3.2010 pöydälle pantu asia
KAUPUNGINMUSEON PALVELUVERKKOSUUNNITELMA
 
Museo
Esityslistan asia Mj/11
 
 
Johtokunta päätti hyväksyä palveluverkkoselvityksen muilta osin paitsi
Tuomarinkylän kartanon osalta. Johtokunta katsoo, että Tuomarinkylän
kartanomuseo tulee säilyttää edelleen osana Kaupunginmuseon
kokonaisuutta.
 
Johtokunnan päätöksen mukaisesti seuraavat museot säilyvät
edelleen: Sederholmin talo, Hakasalmen huvila, Ratikkamuseo,
Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Tuomarinkylän kartano.
 
Luovutettavia tai lakkautettavia toimipisteitä ovat: Voimalamuseo,
Koulumuseo nykyisessä paikassaan ja Lastenmuseo nykyisessä
paikassaan, sekä Katumuseo.
 
Päätöstään johtokunta haluaa perustella edelleen seuraavasti:
 
Voimalamuseon osalta: Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
Tilakeskuksen koko vuodelta perimä vuokra (131 900 E/v.) on kovin
korkea museon maksettavaksi, kun museota on pidetty auki vain
kesäkaudella.
 
Koulumuseo; Koulumuseon toiminta Kalevankatu 39–41:n tiloissa
lakkaa vuoden 2011 alusta alkaen ja toiminnat siirretään Sederholmin
taloon. Uusi tila on sijainniltaan erinomainen ja tarjoaa synenergiaetuja
osana Elefantin korttelin uutta museokokonaisuutta.
 
Lastenmuseo: Lastenmuseo on toiminut tähän asti Tuomarinkylän
kartanon sivurakennuksessa. Edellinen johtokunta teki
periaatepäätöksen museon siirtämisestä Hakasalmen huvilaan. Siirtoa
on jo jonkin verran jo ennätetty suunnitella. Suunnittelumäärärahoille ei
kuitenkaan ole saatu kaupungilta jatkoa. Johtokunta haluaa turvata
Lastenmuseon toiminnan jatkon siirtämällä sen toimintoja Sederholmin
taloon, jonne se voinee siirtyä vuonna 2012. Sederholmin talosta
muodostuu näin – ainakin toistaiseksi - lasten ja koululaisten talo.
 
Hakasalmen huvila: Yllä oleva ratkaisu tarkoittaa sitä, että Hakasalmen
huvila jää ainakin toistaiseksi vaihtuvien näyttelyiden tilaksi, museon
”ykkösnäyttämöksi”. On myöhemmin harkittava erikseen, jos kaupungin
taloudellinen resursointi sen sallii, Lastenmuseon siirtoa Hakasalmen
huvillaan johtokunnan alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.
 
Tuomarinkylän kartano: Tuomarinkylän kartanomuseo on
Kaupunginmuseon toiseksi vanhin toimipiste. Se on ainoa
Kaupunginmuseon osamuseo, joka sijaitsee kaupungin keskustan ja
kantakaupungin ulkopuolella, vuoden 1946 suurliitoksen alueella.
Johtokunta pitää tärkeänä, ettei kaupungin kulttuuritarjontaa liiaksi
sijoiteta pelkästään kaupungin vanhoille ydinalueille. Kartano on
edelleen elävä ja toimiva kokonaisuus ja retkeilijöiden suosima paikka.
Johtokunta tiedostaa myös sen, että mitä erilaisimmat kansalaisryhmät
ovat toimineet kartanomuseon säilyttämisen puolesta.
 
Katumuseo: Johtokunta hyväksyy taloudellisten syiden vuoksi sen, että
Sofiankadun katumuseoon ei lähimmässä tulevaisuudessa ja museon
suunnittelussa uhrata varoja. Johtokunta samalla kuitenkin katsoo, että
Katumuseo mitä parhaiten sopii osaksi torikortteleiden elävöittämis- ja
kehittämishanketta, eli on elämyksellinen osa suunnittelun alaista
kokonaisuutta. Katumuseo on ollut itsenäinen kulttuurinen osa
kaupunkilaisten ja kansalaisten arkitajuntaa, eikä vain eteinen
Sofiankadun museoon. Johtokunta toivoo, että jossakin vaiheessa, kun
talous antaa sille myöten, Katumuseo voidaan palauttaa esittäväksi
osaksi katukulttuurissa tapahtunutta muutosta.
 
Sofiankatu 4 ja Kokoelma-, konservointi- ja varastotiloja koskevat
suunnitelmat:
 
Edessä olevina vuosina Museon Sofiankatu 4:ssä sijaitsevan
päätoimipisteen siirtyminen Sarvikuonon korttelista Elefantin kortteliin
yhtäältä ja kokoelmatoimintojen keskittäminen Honkanummen
kokoelmakeskukseen toisaalta, ovat museon ylivoimaisesti
keskeisimmät projektit. Hankkeet ovat mm. konservointilaitoksen
tilakysymyksen vuoksi tiukasti sidoksissa toisiinsa.
 
Johtokunta pyrkii kaikin vallassaan olevin tavoin tukemaan suurten
projektien läpiviennin onnistumista.
 
Johtokunta katsoo, että museotoiminnan supistaminen on ristiriidassa
kaupungin johdon ajaman Helsingin elävöittämisen kanssa. Museot
ovat olennainen osa kaupungin tarjoamia kulttuuripalveluja, joiden
käyttäjinä ovat yhtä lailla helsinkiläiset kuin kotimaiset ja ulkomaiset
matkailijat.
 
Esityslistan liitteenä ollutta palveluverkkoselvitystä muutetaan
päätöksen edellyttämällä tavalla seuraavaksi:
 
 
KAUPUNGINMUSEON PALVELUVERKKOSELVITYS
 
 
Kaupunginmuseon palveluverkon nykytila
 
Kaupunginmuseolla on vuokrattuna kaikkiaan 10 näyttelytoimipistettä,
3 kokoelmakeskusta ja 1 verstastila. Näyttelytoimipisteistä Sofiankadun
toimipiste on varsinainen päärakennus sisältäen museon
hallintotoiminnot, arkistot, kuva- ja konservointilaitokset. Kaikki
näyttelytoimipisteet on vuokrattu tilakeskukselta ja muut toimitilat
kaupungin ulkopuolisilta toimijoilta. Yhteensä vuokrattua pinta-alaa on
17 133 m2, josta sisäistä tilaa 8 172 m2 ja ulkoista 8 961 m2.
Vuokramenot v. 2010 ovat yhteensä 2 355 380 €, josta sisäisiä
vuokria 1 506 222 € ja ulkoisia 849 158 €.
 
Kaupunginmuseon näyttelytoimipisteet muodostavat museoverkon,
jonka kautta kerrotaan kaupungin ja sen asukkaiden vaiheista. Kukin
näyttelypiste sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa
ja kertoo omaa ainutlaatuista tarinaansa kaupungin menneisyydestä.
Kymmenestä näyttelypisteestä neljä sisältää useita rakennuksia
(Koulumuseo 2; Hakasalmen huvila 2; Ruiskumestarin talo 2;
Voimalamuseo 3; ja Tuomarinkylässä on kartanomuseo ja lastenmuseo
omissa rakennuksissaan).
 
Yhdessä toimipisteessä, Ratikkamuseossa, on v. 2008 alkaen
toteutettu kulttuurialalla ainutlaatuinen public private partnership –
ratkaisu yhteistyössä Kulttuuritehdas Korjaamon ja Kulken kanssa.
Ratkaisussa yksityinen toimija ylläpitää museon päivittäistoimintoja,
vastaa tilojen valvonnasta ja turvallisuudesta ja tuottaa tiloihin
monipuolisia kulttuurisisältöjä.
 
Kaikissa toimipisteissä palvellaan kaiken ikäisiä, niin helsinkiläisiä kuin
matkailijoitakin. Kaupunginmuseo tarjoaa niissä museopalveluita eli
ensisijaisesti näyttelyitä, museopedagogisia palveluita, erilaisia
ohjelma- ja tapahtumapalveluita, museokauppapalveluita (julkaisuja ja
muita museokauppatuotteita) ja mahdollisuuksien mukaan muuta
asiantuntijapalvelua. Toimipisteet ovat monipuolisia oppimis- ja
elämysympäristöjä, joita mm. koulut ja päiväkodit hyödyntävät
aktiivisesti.
 
Kaupunginmuseolla on sopimus Palmian Juhlapalveluiden kanssa
museoiden tilojen vuokraamisesta yksityistilaisuuksiin, joten museotilat
ovat soveltuvin osin käytettävissä erilaisiin yksityisiin tapahtumiin.
Palmia tilittää yksityistilaisuuksien vuokratuloja museolle vuosittain noin
5 000 euroa.
 
Päätoimipaikassa, Sofiankatu 4:ssä on perusnäyttelyn lisäksi
konservointilaitos, kuva-arkistopalvelut, arkistotilat, elokuvateatteri,
museokauppa sekä pääosa museon toimistosta, jossa työskentelevät
tarjoavat oman erityisalansa asiantuntija- ja tietopalveluita.
 
Eri puolilla pääkaupunkiseutua (Malmi, Honkanummi ja Hyrylä)
sijaitsevat kokoelmakeskukset on vuokrattu tilapäisinä määräajaksi
vuoteen 2011 ja -12. Kaikissa näissä toimipisteissä annetaan myös
kokoelmapalveluita pääsääntöisesti tutkijoille, toisille museoille
(lainaustoiminta) ja alan harrastajille. Nykyiset tilat soveltuvat huonosti
asiakaspalveluun.
 
Palveluverkon sijoittamisen kriteerit
 
Museotoimintaa ohjaa museolaki (729/1992; muutos 1166/1996, 644/
1998, 877/2005), jonka 2 §:ssä todetaan tiloista mm. ”museon näyttely-
, työ- ja yleisötilat sekä kokoelmien hoitoon ja säilytykseen tarkoitetut
tilat ovat tarkoituksenmukaisia” ja ”museon toiminta on ympärivuotista
ja sen kokoelmat ovat museon käyttäjien tavoitettavissa”.
 
Museon palveluverkon tavoitteena on tuoda yhteistä kulttuuriperintöä ja
siihen liittyvää tietoa kansalaisten ulottuville. Sijoittuminen eri-ikäisiin ja
-tyyppisiin rakennuksiin tarjoaa mahdollisuuden myös kaupungin
historian temaattiseen käsittelyyn (agraari kartanokulttuuri,
työväenasuminen, liikennehistoria jne.).
 
Museon palveluverkko sijoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin,
suojeltuihin rakennuksiin tai ympäristöihin, joille kulloinkin on etsitty
soveltuvaa käyttöä ja käytön museona on katsottu palvelevan
kaupunkilaisia parhaiten. Museon palveluverkolla ei siten ole moniin
muihin lakisääteisiin toimintoihin liittyvää väestöllistä tai alueellista
palveluvelvoiteperustetta.
 
Palveluverkon tavoitetila ja keskeiset suunnitelmat
 
 
Kaupunginmuseon keskeisenä strategisena tavoitteena on laadukas ja
dynaaminen museo, jolla on mahdollisimman hyvät edellytykset tuottaa
monipuolisia ja vaihtuvia sisältöjä kansalaisten hyvinvoinnin
edistämiseksi. Tavoitteena on elinvoimainen museoverkko, joka tarjoaa
sisällöllisesti korkeatasoista museopalvelua. Kaupunginmuseo haluaa
parantaa yleisöpalveluitaan, kehittää ja selkeyttää museoidensa
profiileja ja parantaa niiden saavutettavuutta. Toisaalta lähtökohtana on
tosiasia, etteivät resurssit riitä nykyisen kymmenen näyttely- ja
toimipisteen ylläpitoon, eivätkä vuokramenot saa nousta, vaan niistä
tulee etsiä säästöjä.
 
Kaupunginmuseo pyrkii edelleen kasvattamaan museokävijöiden
ärää ja lisäämään toistuvia museokäyntejä, jolloin myös
museopisteiden käyttö on tehokkaampaa. Vapaa pääsy tukee tätä
tavoitetta. Museoiden kävijämäärä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna
2006 kaupunginmuseon toimipisteissä vieraili yhteensä 57 255 kävijää;
v. 2007 yhteensä 72 665 kävijää. Vapaan pääsyn myötä vuoden 2008
näyttelykävijöiden määrä kasvoi 112 %, kaikkiaan 154 349:n
näyttelykävijään ja edelleen 26 %:lla vuonna 2009, yhteensä 194 413
näyttelyvieraaseen.
 
TOIMIPISTEIDEN KÄVIJÄT
2004-2009
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
2004
2005
2006
2007
2008
2009
 
 
 
 
 
 
 
Sofiankatu 4
14
864
14 953
13 513
15 763
46 667
47 942
Sederholmin talo
6 904
5 870
8 017
22 025
33 270
27 980
Hakasalmen huvila
11
829
14 953
7 613
9 473
12 883
34 454
Ratikkamuseo
4 720
6 297
9 650
5 741
27 888
41 931
Koulumuseo
5 477
5 075
3 924
4 309
5 431
5 023
Ruiskumestarin talo
4 851
2 619
3 486
2 814
4 858
5 528
Työväenasuntomuseo
1 361
1 359
179
suljettu
suljettu
5 682
Tuomarinkylän
museot
7 209
12 002
10 639
9 931
19 843
18 854
Voimalamuseo
2 720
1 258
234
2 609
3 559
7 019
 
 
 
 
 
 
 
yht.
59
935
64 386
57 255
72 665
154
399
194
413
 
 

 
Museolla on taloussuunnitelmakaudella kaksi päähanketta,
päätoimipaikan Sofiakatu 4:n siirto Elefanttikortteliin ja KoKe-hanke
(kokoelma- ja konservointikeskus) Honkanummelle, jotka molemmat
vaikuttavat museon koko palveluverkkoon. Kolmas keskeinen
muutoshanke, Lastenmuseon siirto Hakasalmen huvilaan, on jouduttu
siirtämään taloussuunnitelmakauden ulkopuolelle.
 
Parhaillaan on käynnissä museon päätoimipisteen Sofiankatu 4:n
siirron suunnittelu läheiseen Elefanttikortteliin K4 (jossa on jo yksi
Hkm:n museoista, Sederholmin talo) osana Torikortteleiden
kehittämistä ja elävöittämistä. Torikortteleiden kehittämishankkeen
osana voidaan parantaa tilanahtaudesta kärsivän päätoimipisteen
yleisöpalvelutiloja, saada tiloja mm. vaihtuville näyttelyille,
museokahvilalle, museon ohjelma- ja tapahtumatuotannolle sekä
laajemmalle museokaupalle. Elefanttikorttelista luodaan museon
todellinen lippulaiva ja museobrändin aito ankkuri, josta suuri yleisö
tietää aina löytävänsä mielenkiintoisia sisältöjä, näyttelyitä ja
tapahtumia.
 
Elefanttikorttelin hankesuunnittelu valmistuu päätöskäsittelyyn syksyllä
2010. Rakentaminen alkaa 2011 ja valmistuu vuoden 2012 lopulla.
Elefanttikortteliin ei mahdu museon Sofiankatu 4:n tiloista
konservointilaitos ja päätearkistot, joille on löydettävä tilat
kokoelmakeskuksesta.
 
Museon keskeisenä strategisena tavoitteena on useassa paikassa nyt
hajasijoitettuna olevien kokoelmatilojen keskittäminen yhteen paikkaan.
Kokoelma- ja konservointikeskuksen ensimmäinen tarveselvitys on
hyväksytty johtokunnassa jo v. 2005. Nykyisten määräaikaistilojen
vuokrasopimukset umpeutuvat 2011 ja 2012 ja lisäksi em. Sofiankatu
4:n konservointilaitos ja päätearkistot eivät mahdu Elefanttikortteliin,
mikä tekee hankkeesta erityisen kiireellisen. Yhteistyössä taidemuseon
ja tilakeskuksen kanssa valmisteltiin 2008–2009 KoKe-hanketta
(kokoelma- ja konservointikeskus), jolle tutkittiin kaksi vaihtoehtoa,
kaupungin oma investointihanke ja yksityisen rakennuttajan
vuokratilahanke. Molemmat vaihtoehdot kaatuivat talouskriisiin ja
hankkeen suureen kokoon. Hankkeen kiireellisyyden vuoksi
kaupunginmuseo on valmistellut kolmatta, tilaohjelmaltaan pienempää
ratkaisuvaihtoehtoa yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. KoKe-
hankkeella pyritään saamaan asianmukaiset säilytys- ja työtilat
kokoelma-, konservointi- ja museoverstastoiminnalle, tehostamaan
prosesseja toiminnot yhteen paikkaan keskittämällä sekä parantamaan
kokoelmien saavutettavuutta ja asiakaspalvelua.
 
Kaupunginmuseon johtokunta hyväksyi suunnitelman Tuomarinkylän
Lastenmuseon siirrosta Hakasalmen huvilaan v. 2011. Muutoksella
haluttiin luoda Hakasalmen huvilalle selkeä toimintaprofiili osana
Finlandia-puistoa, lisätä lapsiperheiden kulttuuripalveluita keskustassa,
missä lapsien määrä on kasvussa sekä parantaa museon
saavutettavuutta eri puolilta kaupunkia tuleville lapsiryhmille ja muille
vieraille. Hankkeen suunnittelu oli pitkällä syksyllä 2009, mutta hanke
poistettiin talonrakennusohjelmasta ja jouduttiin lykkäämään
taloussuunnitelmakauden ulkopuolelle.
 
Palveluverkkoselvityksen pohjalta käydyssä keskustelussa on tuotu
esille huoli lasten museopalveluiden ja -toimintojen säilymisestä,
erityisesti Lastenmuseon ja Koulumuseon lopettamisesta. Käydyn
keskustelun pohjalta museo on joutunut tarkistamaan lähivuosien
tilakysymyksiin liittyviä tavoitteitaan. Museo onkin siksi ryhtynyt
selvittämään uutta ratkaisumallia, jossa Lastenmuseon ja
Koulumuseon toimintoja siirrettäisiinkin Sederholmin taloon osaksi
Elefanttikorttelin kokonaisuutta. Perinteiselle museonäyttelylle
olosuhteiltaan haasteellinen Sederholmin talo voisi tarjota
elämykselliset puitteet em. museoissa tapahtuville pedagogisille
toiminnoille. Lastenmuseo sijaitsisi aiemman strategisen tavoitteen
mukaisesti keskustassa ja toimintaan ei näin syntyisi myöskään
monivuotista katkosta. Elefanttikorttelin kokonaisuuteen saataisiin näin
hyvä tilakokonaisuus lapsille. Alkuperäiseen suunnitelmaan
Lastenmuseon siirrosta Hakasalmen huvilaan voitaisiin myöhemmin,
taloudellisesti suotuisammissa olosuhteissa uudelleen palata.
Hakasalmen huvila säilytettäisiin siten toistaiseksi vaihtuvien
näyttelyiden paikkana.
 
Karsittu palveluverkko ja elinvoimaiset toimipisteet
 
Kaupunginmuseo esittää toimipisteverkon karsimista ja toimintojen
keskittämistä. Ehdotuksessa kaikkien toimipisteiden lukumäärä
supistuu 14 toimipisteestä seitsemään. Kymmenestä erillisestä
näyttelypisteestä syntyy toimintoja siirtämällä, keskittämällä ja osin
lopettamalla kuusi näyttelytoimipistettä.
 
Supistettua toimipisteverkkoa voi luonnehtia viiden kohdan ohjelmaksi:
 
1.   Kaupunginmuseolla on vahva keulakuva Elefanttikorttelissa perus-
ja vaihtuvine näyttelyineen; Sederholmin talo on osa uutta, v. 2013
avattavaa kokonaisuutta sisältäen lakkautettavien Lastenmuseon ja
Koulumuseon toimintoja.
2.   Kokoelmatoiminnat keskitetään Honkanummelle, KoKe-hanke
nykyisten tilojen laajennuksena. Kokoelma- ja konservointikeskus
avataan yleisölle soveltuvin osin.
3.   Hakasalmen huvila säilyy toistaiseksi vaihtuvien näyttelyiden tilana.
4.   Ratikkamuseon toiminta jatkuu yhteistyössä Korjaamon ja Kulken
kanssa sopimuksen mukaisesti vuoteen 2018.
5.   Pienet toimipisteet, Ruiskumestarin talo ja Työväenasuntomuseo
jatkavat elämyksellisinä arjen historian kohteina. Tuomarinkylän
kartanomuseo säilyy ainoana kantakaupungin ulkopuolisena
toimipisteenä.
 
 
Säilyvät museot ja toiminnot:
 
Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 14–18
 
Museo avattiin vuonna 1995. Siellä oli aluksi Sederholmin
kauppiasperheen tarinan kautta 1700-luvun ja Ruotsin ajan historiaa
esittelevä näyttely, mutta se on sittemmin toiminut monenlaisten
vaihtuvien näyttelyiden paikkana. Rakennuksen pinta-ala on 478 m2,
vuosivuokra 91 841 €/v. (16 €/m2). Sederholmin talo on ollut
suosituimpia museon toimipisteitä, v. 2008 siellä vieraili 33 270 ja v.
2009 yhteensä 27 980 kävijää (3,28 €/kävijä).
 
Sederholm säilyy osana v. 2013 avattavaa Elefantin uutta
kokonaisuutta. Uudella kokonaisuudella elävöitetään torikortteleita ja
pyritään lisäämään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Muutoshankkeen keskeisenä tavoitteena on yleisöpalvelun
kehittäminen.
 
Elefanttikortteli on yksi osa museon toimintojen keskittämistä ja
kehittämistä: sinne saadaan muuntuva ja elävä perusnäyttely,
vaihtuvien näyttelyiden tilat, nykyistä paremmat yleisöpalvelu- ja
tapahtumatilat, kuva-arkisto- ja tietopalvelut, nykyistä paremmat tilat
yritysyhteistyölle, museokahvila ja laajempi museokauppa. Uudet tilat
mahdollistavat museon omarahoitusosuuden lisäämisen.
Sederholmin talon (478 m2) ja Elefanttikorttelin uusien tilojen (4 880 m2
museon esittämällä tilaohjelmalla) pinta-ala on yhteenlaskettuna 5 358
m2.
 
Elefanttikorttelin kokonaisuutta vahvistaen Sederholmin taloon voidaan
tuoda lakkautettavista toimipisteistä Lastenmuseon ja Koulumuseon
toimintoja ja näyttelyteemoja, jolloin se toimisi hyvin elämyksellisenä ja
monipuolisena museopedagogisena tilana ja oppimisympäristönä.
Kaikkien arimmille museoesineille olosuhteiltaan haasteellisen
Sederholmin talon osoittaminen erityisesti lasten palveluille vastaisi
museon strategisia tavoitteita, palvelut sijaitsisivat keskustassa hyvien
liikenneyhteyksien tuntumassa, eikä toimintaan näin syntyisi myöskään
monivuotista katkosta.
 
Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 d
 
Hakasalmen huvila on kaupunginmuseon historian kannalta keskeinen
paikka: vuonna 1911 perustetun museon ensimmäinen näyttely avattiin
huvilassa vuonna 1912. Erityisesti 1990-luvulta alkaen museossa on
ollut eripituisia vaihtuvia näyttelyitä.
Hakasalmen huvila on 1840-luvun merkkirakennus ja sekä
arkkitehtonisesti että kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas.
Museon käytössä on päärakennus, eteläinen sivurakennus ja
vaunuvaja. Vuokra-alaa on yhteensä 741 m2, vuosivuokra 99 895 €
(11,23 €/m2).
Museo on kuulunut kaupunginmuseon suosituimpiin toimipisteisiin,
vuonna 2008 kävijöitä oli 12 883 ja v. 2009 kaikkiaan 34 454 (2,90 €/
kävijä.)
 
Kaupunginmuseon tavoitteena oli siirtää Tuomarinkylän Lastenmuseo
Hakasalmen huvilaan v. 2011 osana museon juhlavuotta ja
rakennusten ja pihan peruskorjauksen yhteydessä, mutta hankkeet on
jouduttu kaupungin taloustilanteesta johtuen jouduttu lykkäämään, eikä
tuleva korjaushanke ole mukana talonrakennusohjelmaluonnoksessa
vuosille 2011–2015. Hakasalmen huvila säilytetään toistaiseksi
vaihtuvien näyttelyiden tilana. Aikanaan peruskorjauksen jälkeen
joudutaan varautumaan korkeampaan neliövuokraan.
 
Ratikkamuseo, Eino Leinon katu 3
 
Raitioliikennemuseo avattiin Töölön korjaamohalleilla vuonna 1993
kaupunginmuseolle tulleen liikennelaitoksen kokoelman ja
liikennehistorian esittelypaikaksi. Museo uudistettiin v. 2008, jolloin
aloitettiin uudenlainen yksityisen Kulttuuritehdas Korjaamo Oy:n ja
kaupunginmuseon sekä kulttuurikeskuksen yhteistyö.
Yhteistyösopimus ulottuu vuoteen 2018. Raitioliikenne ja -vaunut ovat
tärkeä osa Helsingin urbaania historiaa ja nykyhelsinkiläisyyttä.
Ratikkamuseon pinta-ala on 1 436 m2 ja vuosivuokra on 394 657 €/v.
(22,90 €/m2), josta Kulttuuritehdas Korjaamo ja kulttuurikeskus
maksavat museolle uudistukseen liittyneiden rakennuskustannusten
aiheuttaman lisävuokran 142 452 €/v.
Uudistuksen jälkeen kävijöitä on ollut aiempaa enemmän, v. 2008
kaikkiaan 27 888 puolessa toimintavuodessa ja v. 2009 yhteensä 41
931 Vuokrakustannuksiltaan Ratikkamuseo on yksi kalleimmista
toimipisteistä (9,41 €/kävijä).
 
Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 3
 
Vuonna 1980 avattu Ruiskumestarin talo on kaupungin vanhimpia
autenttisella paikallaan säilyneitä puutaloja. Kohde on pieni (170 m2),
vaikeasti muuhun kuin museokäyttöön soveltuva kulttuurihistoriallisesti
arvokas suojelukohde. Museona se on ainutlaatuinen ja elämyksellinen
vierailukohde. Museo on alusta alkaen ollut suosittu sesonkimuseo,
viime vuosina se on ollut avoinna joulu- ja kesäkaudet, kävijöitä oli v.
2008 yhteensä 4 858 ja 5 528 vuonna 2009.
Museon vuosivuokra on kohtuullisen pieni 24 354 €/v., 11,94 €/m2/kk
(4,41 €/kävijä).
 
Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4
 
Työväenasuntomuseo avattiin vuonna 1989 ja uudelleen kesällä 2009
korjattuna ja uudistettuna. Museo esittelee helsinkiläisen työväen
asumisen arkea Pitkänsillan pohjoispuolella 1900-luvun alkupuolelta
alkaen. Museo on alusta alkaen ollut museon pidetyimpiä
näyttelypisteitä, elämyksellinen vierailukohde kulttuurihistoriallisesti
arvokkaassa rakennuksessa. Museon on sesonkimuseo, avoinna vain
kesäkuukausina.
 
Museon pinta-ala on 554 m2, ja sen vuokra on 48 572 €/v, 7,31 €/m2/
kk.
Ennen remonttia kävijöitä oli varsin vähän, mutta vuonna 2009
avatussa museossa vieraili 5 682 kävijää (8,55 €/kävijä).
 
Tuomarinkylän kartano
 
Tuomarinkylän kartanomuseo on avattu v. 1962 museon historian
toisena toimipisteenä. Se on ainoa museon toimipiste, joka sijaitsee
kantakaupungin ulkopuolella. 1700-luvun kartanomiljöö ja rakennukset
ovat arvokkaat ja ainutlaatuiset, mutta museolla ei ole ollut resursseja
uudistaa näyttelyitä, joka on johtanut ylipitkiin näyttelyihin ja melko
staattiseen museomielikuvaan. Lisäksi kävijöitä houkuttaviin
tapahtumiin ja markkinointiin ei ole juurikaan mahdollisuuksia.
Kävijämäärät ovat olleet siitä johtuen laskussa. Museon saavutettavuus
muualta kuin Pohjois-Helsingistä on melko hankala ja museo tunnetaan
varsin huonosti, vaikka ratsastustallitoiminta ja hyvät ulkoiluyhteydet
Vantaajokilaaksossa lisäävät liikkujia alueella ja tekevät kartanosta
otollisen retkikohteen.
Pinta-ala on 609 m2, vuokra 7,27 €/m2/kk eli 53 114 €/v.
Kartanossa oli v. 2008 yhteensä 8 144 kävijää, ja v. 2009: 6 154
(8,63€/kävijä) ja suunta on ollut edelleen laskeva. Koko
Tuomarinkylän museokohteen kävijät ks. Lastenmuseo. Selvästi
suurempi osa vieraista käy Lastenmuseossa kuin kartanomuseossa.
 
 
Luovutettavat ja lakkautettavat toimipisteet ja siirrettävät
toiminnot:
 
Voimalamuseo, Hämeentie 163
 
Voimalamuseo avattiin kunnostettuna vuonna 2000. Museo oli ennen
sitä osa Tekniikan museon kokonaisuutta. Hieno koskimaisemassa
sijaitseva Helsingin vesilaitokseen liittyvä kolmesta rakennuksesta
(mylly, vesivoimala ja höyryvoimala) koostuva rakennuskokonaisuus,
joka on kunnostettu sesonkimuseoksi eli se on avoinna vain
kesäkaudella ja museokäytössä vain noin 3 kk/vuosi. Kaupunginmuseo
maksaa tilakeskukselle vuokraa kuitenkin koko vuodelta 109 916 €/v
(10,80 €/m2/kk). Pinta-ala on 848 m2.
Kävijämäärä on varsin alhainen, v. 2009 yhteensä 7019; 2008: 3559.
Vuokra oli viime vuonna 18,60 €/kävijä.
Koska Helsingin Energia käyttää ja ylläpitää museossa vesivoimalaa,
joka on sille imagon ja markkinoinnin kannalta merkityksellistä
toimintaa, on kaupunginmuseo alustavasti tunnustellut Helsingin
Energian kiinnostusta ottaa vastattavakseen tilavuokrasta ja Tekniikan
museon mahdollisuudesta tuottaa Voimalamuseon palvelut Energialle.
Tunnustelut eivät ole kuitenkaan toistaiseksi tuottaneet hedelmällistä
lopputulosta.
Museosta luovutaan 1.10.2010 alkaen.
 
Koulumuseo, Kalevankatu 39–41
 
Koulumuseo avattiin vuonna 2000 kunnostettuihin
kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin 1800-luvun puutaloihin. Se on
toiminut alusta alkaen sesonkimuseona, aluksi avoinna vain koulujen
lukukausien aikana ja viime vuosina avoinna lukukausien aikana vain
viikonloppuisin sekä ryhmille tilauksesta. Kävijöitä on vähän: 2009:
5 023; 2008: 5 431.
Koulujen ja oppimisen historia on teemana tärkeä ja se tullaan
tuomaan esille Elefanttikorttelissa, jossa Koulumuseon toimintojen
sijoittumista ensi sijassa Sederholmin taloon tutkitaan. Vanhan ajan
oppitunti ja koululauluillat ovat tuotteina onnistuneita ja kannattavia
jatkossakin, ja niiden tarjoamista voidaan jatkaa myös
Elefanttikorttelissa.
Itse rakennukset ovat 1800-luvun asuintaloina huonosti koulumuseoksi
sopivia, mutta kellarissa olevan hyvän työpajatilan Agda Blomin tilalle
tutkitaan sopivat tilat Elefanttikorttelista, lähinnä Sederholmin talosta.
Pinta-ala 412 m2. Neliövuokrahinta on korkea 17,83 €/m2 eli 88 175
€/v. (17,55 €/kävijä).
Museosta luovutaan vuoden 2011 alusta alkaen. Rakennukset voidaan
muuntaa muuhun käyttöön, esim. takaisin asunnoiksi.
 
Lastenmuseo
 
Vuonna 1992 avattu Lastenmuseo toimii Tuomarinkylän kartanon
sivurakennuksessa arvokkaassa 1700-luvun miljöössä.
Toimintaperiaatteena on ollut tuottaa sinne temaattisia näyttelyitä,
joiden aiheita on työstetty lasten lomakursseilla. Resurssit eivät viime
vuosina ole kuitenkaan riittäneet näyttelyiden uudistamiseen, joten
niiden kestoaika on venynyt. Lastenmuseon pinta-ala on 195 m2,
vuokra 12,25 €/m2 eli 28 678 €/v.
Tuomarinkylän museoiden vuokra on yhteenlaskettuna 81 792 €/v.
(4,34 €/kävijä)
Tuomarinkylän ja Lastenmuseon kokonaiskävijämäärä oli v. 2008
yhteensä 19 843 ja v. 2009 yhteensä 18 854. Lastenmuseon puolella
kävijöitä v. 2008 oli yht. 12 224 ja 2009 kaikkiaan 12 700 (2,26 €/
kävijä).
 
Lastenmuseon toiminta on nyt suunniteltu siirrettäväksi Sederholmin
taloon, joka on hyvin saavutettava eri puolilta Helsinkiä tuleville
lapsikävijöille, päiväkotiryhmille ja perheille. Toimintaa tutkitaan
siirrettäväksi Sederholmiin Elefanttikorttelin korjausaikataulusta
riippuen mahdollisesti jo 2012, jolloin toiminnan katkoksesta
muodostuisi mahdollisimman lyhyt. Tuomarinkylän
Lastenmuseorakennuksesta luovutaan vuoden 2011 alusta.
 
Sofiankatu 4 ja Katumuseo
 
Museon päätoimipiste on Sofiankatu 4:ssä, johon muutettiin vuonna
1994. Kyseessä on Lars Sonckin Stockmannille suunnittelema
kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus.
Sofiankatu 4:ssä on perusnäyttelyn lisäksi konservointilaitos, kuva-
arkistopalvelut, arkistotilat, elokuvateatteri, museokauppa sekä pääosa
museon toimistosta, jossa työskentelevät tarjoavat oman erityisalansa
asiantuntija- ja tietopalveluita. Vaihtuvien näyttelyiden tilaa Sofiankatru
4:ssä ei ole.
Toimitilat ovat peruskorjaustarpeessa. Parhaillaan käynnissä on
hankesuunnittelu näyttely- ja yleisöpalvelutoimintojen sekä
toimistotilojen siirtämiseksi Elefanttikortteliin.
Torikortteleiden elävöittämis- ja kehittämishankkeen osana voidaan
päätoimipisteen siirtämisellä Elefanttikortteliin vähentää yksi erillinen
näyttelypiste ja parantaa tilanahtaudesta kärsivän päätoimipisteen
yleisöpalvelumahdollisuuksia sekä voidaan lisätä toiminnan
omarahoitusta (ohjelma- ja tapahtumatilat, yritysyhteistyö, laajempi
museokauppa, museokahvila, vaihtuvat näyttelyt).
Museon esinekokoelmatyö keskitetään pääosin Honkanummen
kokoelmakeskukseen, jonka tiloihin tarvitaan laajennus. Sofiankatu
4:ssä oleva konservointilaitos ja päätearkistot eivät mahdu, eikä niitä
ole mielekästäkään siirtää Elefanttikortteliin.         
Sofiankatu 4:n pinta-ala on 2 724 m2, josta näyttelytilaa n. 734 m2.
Vuokra on 566 983 €/v., museo-, toimisto- ja liiketilan neliövuokra on
17,66 €/m2/kk ja varasto- ja arkistotilojen 11,02 €/m2/kk,
elokuvateatterin eri käyttäjille jyvitetty vuokra on 7 €/m2/kk.
Sofiankatu 4 on kaupunginmuseon suosituin käyntikohde, jonka
kävijämäärä v. 2008 oli 46 667 ja v. 2009 yhteensä 47 942 (11,83 €/
kävijä).
Sofiankatu 4:n tiloista ja katumuseosta luovutaan vuoden 2013 alussa,
muuttovaihe ajoittuu vuoden 2012 lopulle.
 
 
Kokoelma-, konservointi- ja verstastiloja koskevat
muutossuunnitelmat
 
Kaupunginmuseolla on tällä hetkellä kolme kokoelmakeskusta
vuokrattuna kaupungin ulkopuolisilta vuokranantajilta, koska
kaupungilla ei ollut tarjota sopivia tiloja. Tilat vuokrattiin
tilapäisratkaisuina v. 2005–2006, kun edellisistä kokoelmatiloista
Ruskeasuon halleilta, Arkadian kalliosuojasta ja Junatien makasiinista
oli eri syistä pakko luopua. Malmin kokoelmakeskuksen laajuus on
3 365 m2 ja vuosivuokra 298 326 €/v. (7,39 €/m2/kk), Honkanummen
kokoelmakeskuksen laajuus on 3 456 m2, vuokra 374 521 €/v. (9,03
€/m2/kk). Hyrylän kokoelmakeskuksen laajuus on 1 900 m2 ja vuokra
125 704 €/v. (5,51 €/m2/kk). Tattarisuon museoverstaan koko on 240
m2 ja sen vuokra 32 130 €/v. (11,16 €/m2/kk). Sofiankatu 4:ssä on
lisäksi kokoelmatiloja (arkistoja) 132 m2 ja museon konservointilaitos
200 m2. Lisäksi osalle liikennevälineistä on ostettu säilytyspalvelut
valtakunnallisesta tieliikennealan museosta Mobiliasta Kangasalta.
Palvelusta maksetaan 18 477 €/v. Kaikkien edellä mainittujen tilojen
kokonaisneliömäärä on 9 293 m2 ja vuokrat yhteensä 910 255 €/v.
 
Kaupunginmuseon tavoitteena on keskittää kokoelmatoiminnot
Honkanummen kokoelmakeskukseen, jonka yhteydestä on tarkoitus
vuokrata lisätilaa noin 2000 m2 nykyisestä rakennuksesta ja viereen
rakennettavasta uudisrakennuksesta enintään 6 351 m2. KoKe-
hanketta on valmisteltu yhteistyössä Tilakeskuksen ja yksityisen
kiinteistösijoittajan kanssa, mutta hankkeen jatkamiselle ei ole
toistaiseksi saatu kaupunginhallituksen lupaa. Keskittämisen jälkeen v.
2014 kokoelma-, konservointi- ja verstastiloja olisi vain Honkanummella
ja tilojen kokonaismäärä kasvaisi nykytilanteeseen nähden vain 2 514
m2:llä enintään 11 807 m2:iin ja vuokrat 141 809 eurolla 1 052 064
euroon/v. Välivaiheessa v. 2012–13 vuokramenot olisivat muutoista
johtuvista päällekkäisyyksistä johtuen korkeammat. Hanke on
kiireellinen torikortteleiden aikataulusta johtuen, koska museon
näyttely- ja kokoelmatoiminta halvaantuu kokonaan ilman
konservointilaitosta. Kaupunginmuseo on katsonut, että keskittämällä
saavutetaan kestävä ja pysyvä ratkaisu arvokkaiden kokoelmien
säilytyksen ja hoidon kannalta. Kustannusten kasvusta huolimatta
ratkaisu on toiminnallisesti järkevä ja kestävän kehityksen mukainen ja
tuottaa myös kustannussäästöjä eri tilojen ylläpito- ym. kuluissa sekä
henkilökunnan työajassa ja kuljetus- ja matkustuskustannuksissa.
 
Tilamuutossuunnitelmien vaikutus museon neliömääriin ja käyttömenoihin
 
 
Selvityksen liitteessä 2 on esitelty kaupunginmuseon
tilamuutossuunnitelmien vaikutus kokonaisneliö- ja vuokramääriin.
Vuonna 2010 kaikkien toimitilojen vuokraneliöt ovat yhteensä 17 133
m2 ja vuokrat 2 355 380 €/v. Muutetun palveluverkkosuunnitelman
toteutuminen merkitsee, että vaikka em. kokoelmatiloista ja
näyttelytoimipisteistä luovutaan, nousee museon kokonaisneliömäärä
vuonna 2014 arviolta 20 571 m2:iin ja vuokrat 3 035 015 euroon. Erotus
nykytilanteeseen nähden on siten +3 438 neliömetriä ja 679 635 euroa.
Kokoelmatilojen kasvu on siitä maksimissaan 2 514 neliömetriä ja
näyttelytoimipisteiden kasvu 924 m2.
 
Palveluverkkosuunnitelma pienentää museon muita käyttömenoja
lisäksi noin 100 000 eurolla. Suurimpia eriä ovat tilapäisen henkilöstön
kulut, sähkö, it-, tele- ja puhelinkulut, koneet ja työvälineet, laitteiden ja
kiinteistöjärjestelmien ylläpito, vartiointi- ja turvakulut, painatus- ja
markkinointikulut sekä koneiden ja laitteiden vuokrat.
 
Esitetyn palveluverkkokarsinnan vaikutuksesta vuonna 2011 syntyy
vuokramenojen säästöjä arviolta kaikkiaan 216 163 euroa vuoden 2010
vuokriin verrattuna.

Sähköiset palvelut
 
Edellä kuvattujen toimitilojen kehittämisen lisäksi keskeisiä strategisia
tavoitteita ovat museon sähköisten palveluiden lisääminen. Sähköiset
palvelut eivät kuitenkaan korvaa kokonaan museon tarjoamaa
henkilökohtaista asiantuntijapalvelua. Museotoiminnan ytimessä ovat
olennaisesti kokoelmat, aidot esineet ja kuvat, joita ilman ei synny
elämyksellistä historiakokemusta, joten toimitiloja tarvitaan niin
säilytykseen ja hoitoon kuin näyttelyihinkin. Sähköiset palvelut tarjoavat
vaihtoehtoisen tien kulttuuriperinnön äärelle ja lisäävät siten
kokoelmien saavutettavuutta.
 
Museolla on käynnissä useita sähköisen palvelun kehittämishankkeita:
Kokoelmat verkkoon/ museon asiakasliittymä MASI, sähköinen
museokauppa ja rakennuskulttuurin tietokanta (RAKU) verkkoon -
hankkeet. Huolimatta siitä, että yli miljoonan kokoelmaobjektin digitointi
on kuitenkin olevilla resursseilla pitkäaikainen ja päättymätön prosessi,
voidaan vähitellen kokoelmiin ja kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa
saattaa paremmin yleisön saavutettavaksi myös sähköisesti.
 
Vireillä olevien hankkeiden kustannusten arvioidaan olevan v. 2010
noin 140.000 euroa. Kuvien verkkokauppa ja seuraavassa vaiheessa
toteutettava sähköinen museokauppa tulevat lisäämään museon
myyntituloja, mutta niistä ei toistaiseksi ole olemassa luotettavia
laskelmia.
 
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
 
Lisätiedot:
Merisalo Tiina, museonjohtaja, puhelin 310 36485