6
LAUSUNTO KUSTAA VAASAN PUISTON ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11765)
MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11765)
Museo
Hallintokeskus on pyytänyt kaupunginmuseon johtokuntaa antamaan
lausunnon kaupunginhallitukselle kaupunkisuunnittelulautakunnan
Kustaa Vaasan puiston asemakaavan muutosehdotuksesta (27.
kaupunginosan (Vanhakaupunki) korttelit 921, 922 ja korttelin 27926
tontti 2 sekä puisto-, katu- ja liikennealue).
lausunnon kaupunginhallitukselle kaupunkisuunnittelulautakunnan
Kustaa Vaasan puiston asemakaavan muutosehdotuksesta (27.
kaupunginosan (Vanhakaupunki) korttelit 921, 922 ja korttelin 27926
tontti 2 sekä puisto-, katu- ja liikennealue).
Seuraavat poiminnat ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.3.2008
päiväämästä esityksestä. Lisätietoja ja liitteet saa osoitteesta:
http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/
päiväämästä esityksestä. Lisätietoja ja liitteet saa osoitteesta:
http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/
”Alueen sijainti Alue sijaitsee lähellä Vantaanjoen suuta Hämeentien
loppupääntuntumassa, paikalla minne Helsinki perustettiin.
loppupääntuntumassa, paikalla minne Helsinki perustettiin.
Tiivistelmä
Asemakaavan muutoksen sisältö
Asemakaavan muutos mahdollistaa arkeologisen puiston rakentamisen
alueelle, minne Helsinki perustettiin ja missä sijaitsivat kaupungin
keskeiset korttelit ja kirkko. Tavoitteena on saattaa Helsingin
alkuvaiheiden historia ymmärrettäväksi näyttelyn muodossa.
alueelle, minne Helsinki perustettiin ja missä sijaitsivat kaupungin
keskeiset korttelit ja kirkko. Tavoitteena on saattaa Helsingin
alkuvaiheiden historia ymmärrettäväksi näyttelyn muodossa.
Arkeologinen puisto on ydinosa Helsingin kaupunkihistoriallista puistoa,
jonka reitistö kiertää Kellomäen, Vanhankaupunginkosken ja Annalan
alueella. Reittien varrella voi nähdä katkelmia kaikista Helsingin
rakentumisvaiheista 1500-luvulta 2000-luvulle.
jonka reitistö kiertää Kellomäen, Vanhankaupunginkosken ja Annalan
alueella. Reittien varrella voi nähdä katkelmia kaikista Helsingin
rakentumisvaiheista 1500-luvulta 2000-luvulle.
Arkeologisessa puistossa esitellään 1500–1600-lukujen Helsinkiä ja
sitä edeltänyttä keskiaikaista Koskelan kylää. Kaupungin keskeiset
korttelit ja kujat merkitään maastoon. Poismuutetun kaupungin
rakennusten mittakaavaa havainnollistetaan näyttelyrakenteilla ja esille
otettavien arkeologisten löytöjen suojarakennuksilla, joissa kerrotaan
menneiden aikojen elämästä. Osalle aluetta sijoitetaan oletetuille
rakennuspaikoille puutasoja oleskelupaikoiksi puistossa kävijöille.
sitä edeltänyttä keskiaikaista Koskelan kylää. Kaupungin keskeiset
korttelit ja kujat merkitään maastoon. Poismuutetun kaupungin
rakennusten mittakaavaa havainnollistetaan näyttelyrakenteilla ja esille
otettavien arkeologisten löytöjen suojarakennuksilla, joissa kerrotaan
menneiden aikojen elämästä. Osalle aluetta sijoitetaan oletetuille
rakennuspaikoille puutasoja oleskelupaikoiksi puistossa kävijöille.
Puistoon liittyvän Vanhankaupungintien katualueeseen on Hämeentien
liittymässä tehty pieni muutos, jotta kadun linjaus olisi jo 1700-luvulla
vakiintuneen tien mukainen. Tällöin viereisen asuintontin pinta-ala
vastaavasti kasvaa hieman.
liittymässä tehty pieni muutos, jotta kadun linjaus olisi jo 1700-luvulla
vakiintuneen tien mukainen. Tällöin viereisen asuintontin pinta-ala
vastaavasti kasvaa hieman.
Asemakaavan muutoksen valmistelun vaiheet
Kaavoitus on jatkoa vuonna 2003 ympäröiville alueille voimaan tulleelle
asemakaavalle, koska siitä jouduttiin rajaamaan pois Helsingin
perustamispaikan keskeisin alue muinaismuistolain vaatimusten takia.
asemakaavalle, koska siitä jouduttiin rajaamaan pois Helsingin
perustamispaikan keskeisin alue muinaismuistolain vaatimusten takia.
Asemakaavan muutosluonnos on pidetty nähtävänä
kaupunkisuunnitteluvirastossa, Arabianrannan kirjastossa, Annalan
puutarhan kurssitilassa ja kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla.
Kaavaluonnoksesta on jätetty yksi mielipide.
kaupunkisuunnitteluvirastossa, Arabianrannan kirjastossa, Annalan
puutarhan kurssitilassa ja kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla.
Kaavaluonnoksesta on jätetty yksi mielipide.
Asemakaavan muutoksen toteutus
Arkeologisen puiston toteuttaminen edellyttää arkeologisia
täydennyskaivauksia ennen rakennussuunnitelmien laatimista. Rinnan
täydennyskaivauksia ennen rakennussuunnitelmien laatimista. Rinnan
rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimesta laadittavien
rakennussuunnitelmien kanssa on suunniteltava myös historiaa
esittelevä näyttely kaupunginmuseon toimesta.
rakennussuunnitelmien kanssa on suunniteltava myös historiaa
esittelevä näyttely kaupunginmuseon toimesta.
Näihin toteutussuunnitelmiin kuuluu olennaisena osana Arabianrannan
taideprojektin koordinoimana suunniteltava visuaalinen ilme näyttelylle
ja kaupunkihistoriallisen puiston opasteille.
taideprojektin koordinoimana suunniteltava visuaalinen ilme näyttelylle
ja kaupunkihistoriallisen puiston opasteille.
Tavoitteena on, että arkeologiset kaivaukset tehdään kahtena
kesäkautena, vuosina 2009 ja 2010. Siten puisto olisi mahdollista
rakentaa vuonna 2011.
kesäkautena, vuosina 2009 ja 2010. Siten puisto olisi mahdollista
rakentaa vuonna 2011.
Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta, koska keskeinen
osa aluetta jouduttiin muinaismuistolain vaatimusten takia rajaamaan
pois ympäröiville alueille vuonna 2003 voimaan tulleesta
asemakaavasta.
osa aluetta jouduttiin muinaismuistolain vaatimusten takia rajaamaan
pois ympäröiville alueille vuonna 2003 voimaan tulleesta
asemakaavasta.
Lähtökohdat
Maakuntakaava
Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan
maakuntakaavassa suunnittelualue on kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta ja siellä sijaitsee
valtakunnallisesti tärkeä muinaisjäännös. Asemakaavan muutos on
maakuntakaavan mukainen.
maakuntakaavassa suunnittelualue on kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta ja siellä sijaitsee
valtakunnallisesti tärkeä muinaisjäännös. Asemakaavan muutos on
maakuntakaavan mukainen.
Yleiskaava
Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut
kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kulttuurihistoriallisesti,
rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää
virkistysaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan
mukainen.
kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kulttuurihistoriallisesti,
rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää
virkistysaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan
mukainen.
Asemakaavat
Kaava-alueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Uudempi, joka
käsittää myös kaava-aluetta ympäröivät Annalan ja Kellomäen alueet,
on vuodelta 2003. Tästä kaavasta pois rajatulle alueelle jäi voimaan
asemakaava vuodelta 1938. Sen alue on varattu kaduksi sekä
asuinrakennusten ja julkisten rakennusten tonteiksi, mutta
rakennusoikeutta ei ole määritelty. Vuoden 2003 asemakaavassa oleva
käsittää myös kaava-aluetta ympäröivät Annalan ja Kellomäen alueet,
on vuodelta 2003. Tästä kaavasta pois rajatulle alueelle jäi voimaan
asemakaava vuodelta 1938. Sen alue on varattu kaduksi sekä
asuinrakennusten ja julkisten rakennusten tonteiksi, mutta
rakennusoikeutta ei ole määritelty. Vuoden 2003 asemakaavassa oleva
alue on pääosin puistoa ja tontti 27926/2 on asuinrakennusten
korttelialuetta (rakennusoikeus 250 k-m2, jonka lisäksi saa rakentaa
talousrakennuksen 40 k-m2).
korttelialuetta (rakennusoikeus 250 k-m2, jonka lisäksi saa rakentaa
talousrakennuksen 40 k-m2).
Rakennuskiellot
Alueen tontteja ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten tonttialueilla on
voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.
voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.
Maanomistus
Alueen omistaa kaupunki.
Nykytilanne
Helsinki perustettiin alueelle vuonna 1550 ja siirrettiin nykyiselle
paikalleen vuonna 1640. Kaupunkiajan jälkeen aluetta ruvettiin
käyttämään viljelyyn ja laiduntamiseen. Viljely jatkui aina 1980-luvun
lopulle saakka.
paikalleen vuonna 1640. Kaupunkiajan jälkeen aluetta ruvettiin
käyttämään viljelyyn ja laiduntamiseen. Viljely jatkui aina 1980-luvun
lopulle saakka.
Kaupunginmuseo teki alueella mittavat arkeologiset kaivaukset vuosina
1989–1993. Niiden perusteella saatiin runsaasti tietoa ensimmäisten
kaupunkilaisten elämästä.
1989–1993. Niiden perusteella saatiin runsaasti tietoa ensimmäisten
kaupunkilaisten elämästä.
Kaava-alueella ei ole rakennuksia. Alue liittyy historiallisesti
arvokkaisiin puistoihin: etelässä Annalaan, pohjoisessa Kellomäkeen ja
idässä Vanhankaupunginkosken ympäristöön. Lännessä aluetta rajaa
Kustaa Vaasan tie.
arvokkaisiin puistoihin: etelässä Annalaan, pohjoisessa Kellomäkeen ja
idässä Vanhankaupunginkosken ympäristöön. Lännessä aluetta rajaa
Kustaa Vaasan tie.
Alue sijoittuu Kellomäen alarinteeseen, joka laskee
Vanhankaupunginojan laaksoon. Alueella ei ole varsinaista
luonnonympäristöä vaan se on kauttaaltaan keskiajalta lähtien
muovattua kulttuuriympäristöä, joka on jälleen päässyt villiintymään
juhlavuodeksi 2000 tehdyn kevyen kunnostuksen jälkeen.
Vanhankaupunginojan laaksoon. Alueella ei ole varsinaista
luonnonympäristöä vaan se on kauttaaltaan keskiajalta lähtien
muovattua kulttuuriympäristöä, joka on jälleen päässyt villiintymään
juhlavuodeksi 2000 tehdyn kevyen kunnostuksen jälkeen.
Vanhankaupunginoja on entisen Kaupunginpuron muistumaksi
rakennettu uoma, johon pumpataan vettä kuivina aikoina kesäkaudella.
rakennettu uoma, johon pumpataan vettä kuivina aikoina kesäkaudella.
Alueen länsiosassa kirkkomaan lounaispuolella on lehtipuuvaltainen
metsikkö. Puustoa ja pusikkoa on myös Vanhankaupunginojan
reunamilla, ja avoimeksi niityksi kunnostettu keskeinen alue on
vesakoitumassa.
metsikkö. Puustoa ja pusikkoa on myös Vanhankaupunginojan
reunamilla, ja avoimeksi niityksi kunnostettu keskeinen alue on
vesakoitumassa.
Yleisnäkymää Hämeentien suunnasta hallitsee jo kertaalleen käytöstä
poistettu bussien päätepysäkki, joka taas hiljattain on otettu käyttöön,
tosin tilapäisesti.
poistettu bussien päätepysäkki, joka taas hiljattain on otettu käyttöön,
tosin tilapäisesti.
Alueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Hämeentiellä liikennöi
neljä keskustasta lähtevää bussilinjaa, yksi poikittaislinja ja yksi
seutulinja. Lisäksi Kustaa Vaasan tiellä liikennöi seitsemän keskustasta
lähtevää bussilinjaa.
neljä keskustasta lähtevää bussilinjaa, yksi poikittaislinja ja yksi
seutulinja. Lisäksi Kustaa Vaasan tiellä liikennöi seitsemän keskustasta
lähtevää bussilinjaa.
Alueelle tulee liikenteen aiheuttamaa melua Kustaa Vaasan tieltä,
Koskelantieltä ja Hämeentieltä. Kustaa Vaasan tiellä on nykyisin
liikennettä 38 000 ajon./vrk, Koskelantiellä 13 000 ajon./vrk ja
Hämeentiellä 10 000 ajon./vrk. Liikennemelu on ollut alueella
huomattavan häiritsevää, mutta on vähentynyt merkittävästi, kun
Kustaa Vaasan tieltä Koskelantielle nousevan rampin melumuuri on
hiljattain rakennettu täyteen korkeuteensa.
Koskelantieltä ja Hämeentieltä. Kustaa Vaasan tiellä on nykyisin
liikennettä 38 000 ajon./vrk, Koskelantiellä 13 000 ajon./vrk ja
Hämeentiellä 10 000 ajon./vrk. Liikennemelu on ollut alueella
huomattavan häiritsevää, mutta on vähentynyt merkittävästi, kun
Kustaa Vaasan tieltä Koskelantielle nousevan rampin melumuuri on
hiljattain rakennettu täyteen korkeuteensa.
Vanhankaupunginojan laakso on savialuetta. Saven paksuus on
enimmillään n. 5 metriä. Laaksosta koilliseen maaperä on kitkamaata,
jossa on paikoin kalliopaljastumia.
enimmillään n. 5 metriä. Laaksosta koilliseen maaperä on kitkamaata,
jossa on paikoin kalliopaljastumia.
Alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Alueella on
rakennettuja vesi-, viemäri-, sähkö-, puhelin- ja kaukolämpöjohtoja
sekä viemäritunneleita.
rakennettuja vesi-, viemäri-, sähkö-, puhelin- ja kaukolämpöjohtoja
sekä viemäritunneleita.
Suojelukohteet ja muistomerkit
Alue on keskeisin osa ensimmäisen Helsingin käsittävää
muinaisjäännöstä, joka sijoittuu Kellomäen rinteille ja Annalaan
Vanhankaupunginojan eteläpuolelle ja edelleen Hämeentien varteen
Arabian tehdaskorttelin pohjoispäähän saakka Kaironkadun ja
Muotoilijankadun kohdalle.
muinaisjäännöstä, joka sijoittuu Kellomäen rinteille ja Annalaan
Vanhankaupunginojan eteläpuolelle ja edelleen Hämeentien varteen
Arabian tehdaskorttelin pohjoispäähän saakka Kaironkadun ja
Muotoilijankadun kohdalle.
Kadonneen kaupungin päätori, raatihuone ja kirkko sijaitsivat juuri
täällä. Ainoat näkyvät jäännökset tältä ajalta ovat lähellä Kustaa
Vaasan tietä olevat kirkon peruskivet ja kirkkomaan aita, joita on
jossain määrin täydennetty myöhemmin. Maassa on myös jäännöksiä
keskiaikaisesta Koskelan kylästä. Koska alueella ei juurikaan ole ollut
rakennuksia kaupunkiajan jälkeen, on täällä maan peitossa jäljellä
parhaiten säilynyt osa kaupunkia. Muinaisjäännös on merkittävin
jäänne Vaasa-ajan kaupungeista Suomessa.
täällä. Ainoat näkyvät jäännökset tältä ajalta ovat lähellä Kustaa
Vaasan tietä olevat kirkon peruskivet ja kirkkomaan aita, joita on
jossain määrin täydennetty myöhemmin. Maassa on myös jäännöksiä
keskiaikaisesta Koskelan kylästä. Koska alueella ei juurikaan ole ollut
rakennuksia kaupunkiajan jälkeen, on täällä maan peitossa jäljellä
parhaiten säilynyt osa kaupunkia. Muinaisjäännös on merkittävin
jäänne Vaasa-ajan kaupungeista Suomessa.
Vanhankaupungintie on kirkkomaan kohdalla säilynyt
kaupunkiaikaisella paikallaan, muilta osin se noudattaa 1700-luvulla
vakiintunutta linjausta.
vakiintunutta linjausta.
Tontin 27926/2 rakennukset on suojeltu jo voimassa olevassa
asemakaavassa.
asemakaavassa.
Kirkkomaalla on vuonna 1590 kuolleen vauraan kauppiaan Jan van
Sandenin hautamuistomerkki 1800-luvun lopulta. Kirkkomaan muurissa
on Helsingin ensimmäisen kirkon muistolaatta vuodelta 1950, jolloin
Helsinki juhli 400-vuotista taivaltaan. Samaa perua on kirkkomaata
vastapäätä Vanhankaupungintien toisella puolella Helsingin
perustamisen muistomerkki. Sitä täydennettiin vuonna 2000 kaupungin
täyttäessä 450 vuotta. Kellomäen korkeimmalla kalliolla on Kustaa II:n
Aadolfin vuonna 1616 pitämien maapäivien muistomerkki 1930-luvulta.
Sandenin hautamuistomerkki 1800-luvun lopulta. Kirkkomaan muurissa
on Helsingin ensimmäisen kirkon muistolaatta vuodelta 1950, jolloin
Helsinki juhli 400-vuotista taivaltaan. Samaa perua on kirkkomaata
vastapäätä Vanhankaupungintien toisella puolella Helsingin
perustamisen muistomerkki. Sitä täydennettiin vuonna 2000 kaupungin
täyttäessä 450 vuotta. Kellomäen korkeimmalla kalliolla on Kustaa II:n
Aadolfin vuonna 1616 pitämien maapäivien muistomerkki 1930-luvulta.
Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset
arkeologisen puiston rakentamiselle ja samalla turvata ensimmäisen
Helsingin muinaismuistojen ydinalueen suojelu. Puiston tarkoituksena
on näyttelyn muodossa tehdä ymmärrettäväksi kaupungin alkuaikojen
historia osana Helsingin kaupunkihistoriallista puistoa, joka ulottuu
lähiympäristöön Kellomäelle, Vanhankaupunginkoskelle ja Annalaan.
arkeologisen puiston rakentamiselle ja samalla turvata ensimmäisen
Helsingin muinaismuistojen ydinalueen suojelu. Puiston tarkoituksena
on näyttelyn muodossa tehdä ymmärrettäväksi kaupungin alkuaikojen
historia osana Helsingin kaupunkihistoriallista puistoa, joka ulottuu
lähiympäristöön Kellomäelle, Vanhankaupunginkoskelle ja Annalaan.
Asemakaavan muutosehdotus
Yleisperustelu ja -kuvaus
Vuosisatapolun idea
Asemakaavan muutoksen taustalla on vuonna 1997 alkunsa saanut
suunnitelma Kellomäen alueen kehittämiseksi siten, että täällä
Helsingin perustamispaikalla kävijä saisi käsityksen paikan historiasta
ja alueesta tulisi kiinnostava matkailukohde. Suunnittelu kiteytyi ideaan
vuosisatapolusta, jota kiertämällä voisi nähdä merkkejä Helsingin
rakentumisen vaiheista aina kaupungin perustamisesta nykypäivään.
suunnitelma Kellomäen alueen kehittämiseksi siten, että täällä
Helsingin perustamispaikalla kävijä saisi käsityksen paikan historiasta
ja alueesta tulisi kiinnostava matkailukohde. Suunnittelu kiteytyi ideaan
vuosisatapolusta, jota kiertämällä voisi nähdä merkkejä Helsingin
rakentumisen vaiheista aina kaupungin perustamisesta nykypäivään.
Vuosisatapolku on toisaalta mentaalinen kuva kaupungin historian
kiertokulusta, ja toisaalta se konkretisoituu alueella, kun sen varrella voi
nähdä katkelmia kaupungin eri kehitysvaiheista. Arabianrannan nyt
rakentuessa kaupungin asutus palaa takaisin syntysijoilleen, missä
ovat läsnä kerrostumat kaikista kaupungin rakennusvaiheista. Maan
peitossa lepäävät jäänteet ensimmäisestä Helsingistä, Kellomäen
rinteessä on Forsbyn tilan rakennuksia 1700–1800-lukujen
maanviljelyvaiheesta, Annala on esimerkki 1800-luvun huvila-
kiertokulusta, ja toisaalta se konkretisoituu alueella, kun sen varrella voi
nähdä katkelmia kaupungin eri kehitysvaiheista. Arabianrannan nyt
rakentuessa kaupungin asutus palaa takaisin syntysijoilleen, missä
ovat läsnä kerrostumat kaikista kaupungin rakennusvaiheista. Maan
peitossa lepäävät jäänteet ensimmäisestä Helsingistä, Kellomäen
rinteessä on Forsbyn tilan rakennuksia 1700–1800-lukujen
maanviljelyvaiheesta, Annala on esimerkki 1800-luvun huvila-
asutuksesta, 1800-luvun lopun teollistumisesta kertovat vesilaitoksen
tuotantorakennukset jokisuussa ja asunnot Hämeentien reunassa, niille
jatkoksi tuli muuta viertotieasutusta 1900-luvun alkukymmenillä, lisää
teollisuutta toi verkatehdas vuonna 1900, sotien jälkeinen asuntopula
toi alueelle kerrostalot vuonna 1946 ja viimein nyt Koskelantien varteen
suunnitteilla oleva kaareva rakennus nuorisoasunnoille tuo alueelle
uuden vuosituhannen, paikkaan missä kerran oli ensimmäisen
Helsingin pohjoisreuna.
tuotantorakennukset jokisuussa ja asunnot Hämeentien reunassa, niille
jatkoksi tuli muuta viertotieasutusta 1900-luvun alkukymmenillä, lisää
teollisuutta toi verkatehdas vuonna 1900, sotien jälkeinen asuntopula
toi alueelle kerrostalot vuonna 1946 ja viimein nyt Koskelantien varteen
suunnitteilla oleva kaareva rakennus nuorisoasunnoille tuo alueelle
uuden vuosituhannen, paikkaan missä kerran oli ensimmäisen
Helsingin pohjoisreuna.
Arkeologisen puiston suunnitelma
Missään muualla Helsingissä ei ole niin montaa historiallista
kerrostumaa kuin täällä. Kaupunkiajan jälkeiset vuosisadat ovat
näkyvissä alueella konkreettisina rakennuksina, mutta miten tuoda
esiin maan alla piilossa oleva vanhin kaupunkiaika ja sitäkin vanhempi
keskiaikainen Koskelan kylä? Museoviranomaiset pitivät
aikaisemmissa suunnitelmissa esitettyä uudisrakentamis-ideaa
historiankäsitystä hämärtävänä eivätkä esitetyt rakenneratkaisut olleet
muinaismuistolain kannalta mahdollisia. Tämän takia nyt laaditun
kaavan pohjaksi tehtiin suunnitelma arkeologisesta puistosta
yhteistyössä kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa (Kellomäen
yleissuunnitelman tarkistus 2007, Maisema-arkkitehdit Byman &
Ruokonen Oy ja Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors Oy).
kerrostumaa kuin täällä. Kaupunkiajan jälkeiset vuosisadat ovat
näkyvissä alueella konkreettisina rakennuksina, mutta miten tuoda
esiin maan alla piilossa oleva vanhin kaupunkiaika ja sitäkin vanhempi
keskiaikainen Koskelan kylä? Museoviranomaiset pitivät
aikaisemmissa suunnitelmissa esitettyä uudisrakentamis-ideaa
historiankäsitystä hämärtävänä eivätkä esitetyt rakenneratkaisut olleet
muinaismuistolain kannalta mahdollisia. Tämän takia nyt laaditun
kaavan pohjaksi tehtiin suunnitelma arkeologisesta puistosta
yhteistyössä kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa (Kellomäen
yleissuunnitelman tarkistus 2007, Maisema-arkkitehdit Byman &
Ruokonen Oy ja Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors Oy).
Suunnitelman mukaan kadonneen kaupungin kolme korttelia, kaksi
kujaa ja tori merkitään maastoon. Rakentamisen mittakaavaa
havainnollistetaan rakennekehikoilla, joihin kiinnitettävissä lasiseinissä
kerrotaan menneiden aikojen elämästä alueella. Merkittävimpinä
arkeologisina löytöinä otetaan esiin rakennusryhmä
Vanhankaupungintien reunassa ja kellari kirkkomaan läheisyydessä.
Löydöt suojataan rakennuksilla, joissa kerrotaan myös niiden
historiasta. Rakennekehikot sijoitetaan aiemmin löydetyille tai oletetuille
rakennuspaikoille alemman kujan varteen. Toisen kujan varteen ja
ylimpään kortteliin sijoitetaan taas vastaavasti puutasoja
oleskelupaikoiksi.
kujaa ja tori merkitään maastoon. Rakentamisen mittakaavaa
havainnollistetaan rakennekehikoilla, joihin kiinnitettävissä lasiseinissä
kerrotaan menneiden aikojen elämästä alueella. Merkittävimpinä
arkeologisina löytöinä otetaan esiin rakennusryhmä
Vanhankaupungintien reunassa ja kellari kirkkomaan läheisyydessä.
Löydöt suojataan rakennuksilla, joissa kerrotaan myös niiden
historiasta. Rakennekehikot sijoitetaan aiemmin löydetyille tai oletetuille
rakennuspaikoille alemman kujan varteen. Toisen kujan varteen ja
ylimpään kortteliin sijoitetaan taas vastaavasti puutasoja
oleskelupaikoiksi.
Kaavaan on merkitty ohjeellisina korttelit, tori ja esiteltävien
arkeologisten kohteiden suojarakennukset (ark).
arkeologisten kohteiden suojarakennukset (ark).
Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 5,1 hehtaaria. Muinaismuistojen takia
erityisesti suojeltua puistoa (VP-1/sm), jonne arkeologinen puisto
rakennetaan, on 2,9 hehtaaria, muuta historiallisesti arvokasta puistoa
(VP-1) on 1,8, katua 0,2 ja asuinrakennusten korttelialuetta (A) 0,2
erityisesti suojeltua puistoa (VP-1/sm), jonne arkeologinen puisto
rakennetaan, on 2,9 hehtaaria, muuta historiallisesti arvokasta puistoa
(VP-1) on 1,8, katua 0,2 ja asuinrakennusten korttelialuetta (A) 0,2
hehtaaria. Alueella on vain yksi tontti (A). Sen rakennusoikeus 250 k-
m2, jonka lisäksi saa rakentaa 40 k-m2:n talousrakennuksen, on
voimassa olevan kaavan mukainen.
m2, jonka lisäksi saa rakentaa 40 k-m2:n talousrakennuksen, on
voimassa olevan kaavan mukainen.
Asuinrakennusten korttelialue (A)
Alueen ainoalla asuintontilla 27926/4 Hämeentien kulmassa on
asemakaavan sisältö säilytetty ennallaan, ainoastaan tontin pinta-ala
kasvaa noin 146 neliömetriä kaavaan otetun Vanhankaupungintien
historiallisen linjauksen takia ja autopaikkavaatimus on muutettu
nykyisen suunnitteluohjeen mukaiseksi vähintään 1 ap/125 k-m2.
asemakaavan sisältö säilytetty ennallaan, ainoastaan tontin pinta-ala
kasvaa noin 146 neliömetriä kaavaan otetun Vanhankaupungintien
historiallisen linjauksen takia ja autopaikkavaatimus on muutettu
nykyisen suunnitteluohjeen mukaiseksi vähintään 1 ap/125 k-m2.
Puistoalue (VP-1)
Se osa puistoaluetta, jonne ensimmäisen Helsingin korttelit eivät ole
ulottuneet, on määritelty voimassa olevaa kaavaa soveltaen
historiallisesti arvokkaaksi puistoksi (VP-1), joka tulee kunnostaa ja jota
tulee hoitaa sen historiallista kerrostuneisuutta säilyttävällä tavalla.
(Tätä samaa historiallisesti arvokasta puistoaluetta ovat myös kaava-
alueen viereiset puistot Annala ja Kellomäki, mutta niitä koskee lisäksi
määräys, että ne ovat muinaismuistolain rauhoittamaa
muinaismuistoaluetta, jolla ei saa kaivaa eikä täyttää maata ilman
museoviranomaisen lupaa.)
ulottuneet, on määritelty voimassa olevaa kaavaa soveltaen
historiallisesti arvokkaaksi puistoksi (VP-1), joka tulee kunnostaa ja jota
tulee hoitaa sen historiallista kerrostuneisuutta säilyttävällä tavalla.
(Tätä samaa historiallisesti arvokasta puistoaluetta ovat myös kaava-
alueen viereiset puistot Annala ja Kellomäki, mutta niitä koskee lisäksi
määräys, että ne ovat muinaismuistolain rauhoittamaa
muinaismuistoaluetta, jolla ei saa kaivaa eikä täyttää maata ilman
museoviranomaisen lupaa.)
Erityisesti suojeltu puistoalue (VP-1/sm)
Muinaismuistojen takia erityistä suojelua vaativa entinen kaupunkialue
on määritelty historiallisesti arvokkaaksi puistoksi (VP-1/sm), jossa
sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kaupunkiarkeologinen kiinteä
muinaisjäännös. Sen vuoksi kaava määrää, että puistoa koskevista
suunnitelmista ja toimenpiteistä on kuultava museoviranomaisia ja
alueen mahdollinen kaivaminen, peittäminen tai muu kajoaminen on
toteutettava muinaismuistolain mukaisesti. Puisto tulee kunnostaa ja
sitä tulee hoitaa sen historiallista kerrostuneisuutta säilyttävällä siten,
että Helsingin perustamispaikan ydinosan arvo säilyy. Lisäksi alueelle
tulee rakentaa arkeologinen puisto.
on määritelty historiallisesti arvokkaaksi puistoksi (VP-1/sm), jossa
sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kaupunkiarkeologinen kiinteä
muinaisjäännös. Sen vuoksi kaava määrää, että puistoa koskevista
suunnitelmista ja toimenpiteistä on kuultava museoviranomaisia ja
alueen mahdollinen kaivaminen, peittäminen tai muu kajoaminen on
toteutettava muinaismuistolain mukaisesti. Puisto tulee kunnostaa ja
sitä tulee hoitaa sen historiallista kerrostuneisuutta säilyttävällä siten,
että Helsingin perustamispaikan ydinosan arvo säilyy. Lisäksi alueelle
tulee rakentaa arkeologinen puisto.
Muut suojelukohteet
Annalantien jatkona oleva pieni puistoalue (VP-1), Vanhankaupungintie
ja tontti 27926/4 on merkitty muinaismuistolailla rauhoitetuksi alueeksi
tai alueenosaksi (sm), jolla ei saa kaivaa eikä täyttää maata ilman
museoviranomaisen lupaa.
ja tontti 27926/4 on merkitty muinaismuistolailla rauhoitetuksi alueeksi
tai alueenosaksi (sm), jolla ei saa kaivaa eikä täyttää maata ilman
museoviranomaisen lupaa.
Lisäksi tontin rakennukset on suojeltu voimassa olevan asemakaavan
mukaisesti merkinnällä sr-2: Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta
arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- tai muutostöiden tulee
olla sellaisia, että rakennuksen luonne säilyy.
mukaisesti merkinnällä sr-2: Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta
arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- tai muutostöiden tulee
olla sellaisia, että rakennuksen luonne säilyy.
Liikenne Vanhankaupungintie säilyy voimassa olevan kaavan mukaisesti
jalankululle ja pyöräilylle varattuna katuna, jolla on sallittu tontille ajo
Kellomäen rakennuksia varten kaupunkiaikaisen tieosuuden tuntumaan
saakka. Kadun linjaukseen on tehty pieni tarkistus Hämeentien
kulmassa, jolloin tien historiallinen linjaus säilyy sen koko pituudelta.
Kadun pintamateriaaliksi on määrätty sora korostamaan sen
historiallista luonnetta.
jalankululle ja pyöräilylle varattuna katuna, jolla on sallittu tontille ajo
Kellomäen rakennuksia varten kaupunkiaikaisen tieosuuden tuntumaan
saakka. Kadun linjaukseen on tehty pieni tarkistus Hämeentien
kulmassa, jolloin tien historiallinen linjaus säilyy sen koko pituudelta.
Kadun pintamateriaaliksi on määrätty sora korostamaan sen
historiallista luonnetta.
Annalantien jatkeena oleva yleinen pysäköintialue (LP) on muutettu
puistossa olevaksi pysäköintialueeksi, jotta se palvelisi Annalan
puutarhassa ja muualla puistossa kävijöitä ja sen käyttöä näihin
tarpeisiin voitaisiin valvoa.
puistossa olevaksi pysäköintialueeksi, jotta se palvelisi Annalan
puutarhassa ja muualla puistossa kävijöitä ja sen käyttöä näihin
tarpeisiin voitaisiin valvoa.
Pysäköintimahdollisuuksia on lisäksi kaava-alueen ympäristössä.
Yleinen pysäköintialue rakennetaan Koskelantien varteen
nuorisoasuntojen rakennuksen kohdalle. Sinne on suunniteltu myös
pysäkki tilausbusseille. Lisäksi Pornaistenniemellä, johon
kaupunkihistoriallisen puiston reitit ulottuvat, on pysäköintialue. Sinne
on tarkoitus kunnostaa vielä lisää pysäköintialuetta sekä henkilöautoille
että tilausbusseille. Myös Kellomäellä on pieni pysäköintialue Forsbyn
viimeisen päärakennuksen (Helsingin Veden Aquakillan) yhteydessä.
Yleinen pysäköintialue rakennetaan Koskelantien varteen
nuorisoasuntojen rakennuksen kohdalle. Sinne on suunniteltu myös
pysäkki tilausbusseille. Lisäksi Pornaistenniemellä, johon
kaupunkihistoriallisen puiston reitit ulottuvat, on pysäköintialue. Sinne
on tarkoitus kunnostaa vielä lisää pysäköintialuetta sekä henkilöautoille
että tilausbusseille. Myös Kellomäellä on pieni pysäköintialue Forsbyn
viimeisen päärakennuksen (Helsingin Veden Aquakillan) yhteydessä.
Aluetta palvelevat nykyiset bussiyhteydet Hämeentiellä ja Kustaa
Vaasan tiellä. Tulevaisuudessa Kustaa Vaasan tien pysäkit tulevat
nykyistä lähemmäksi, kun Koskelan eritasoliittymä aikanaan valmistuu
kokonaisuudessaan.
Vaasan tiellä. Tulevaisuudessa Kustaa Vaasan tien pysäkit tulevat
nykyistä lähemmäksi, kun Koskelan eritasoliittymä aikanaan valmistuu
kokonaisuudessaan.
Luonnonympäristö
Luonteeltaan luonnonmukaiset alueet, kirkkomaan lounaispuolinen
metsikkö ja Vanhankaupunginojan varsi, sijoittuvat puistoalueille.
Alueen maisemanhoidon periaatteita on selostettu kohdassa
Toteuttamis- ja soveltamisohjeet.
metsikkö ja Vanhankaupunginojan varsi, sijoittuvat puistoalueille.
Alueen maisemanhoidon periaatteita on selostettu kohdassa
Toteuttamis- ja soveltamisohjeet.
Yhdyskuntatekninen huolto
Alueen sadevedet on suunniteltu johdettavaksi pintavaluntana
Vanhankaupunginojaan. Puisto-wc:n edellyttämät teknisen huollon
liitännät tehdään Hämeentielle.
liitännät tehdään Hämeentielle.
Asemakaavaan on varattu johtokujat vesi- ja viemärijohtoja varten,
sekä tehty viemäritunneleita koskevat merkinnät.
sekä tehty viemäritunneleita koskevat merkinnät.
Maaperän rakennettavuus ja puhtaus
Rakennukset ja rakennelmat voidaan perustaa maanvaraisesti.
Maaperän pilaantuneisuutta ei ole selvitetty erillisillä tutkimuksilla.
Maaperän pilaantuneisuutta ei ole selvitetty erillisillä tutkimuksilla.
Ympäristöhäiriöt
Kaava edellyttää meluesteen rakentamista Kustaa Vaasan tien varteen
ja Koskelantielle nousevan rampin itäreunaan. Melueste, joka
valmistuu keväällä 2008, on jo rakennettu täyteen korkeuteensa. Siten
melutilanne alueella on parantunut olennaisesti. Yli 55 dB melualueelle
jää ainoastaan alueen luoteisnurkkaus sekä noin 50 metriä leveä alue
Hämeentien länsipuolella.
ja Koskelantielle nousevan rampin itäreunaan. Melueste, joka
valmistuu keväällä 2008, on jo rakennettu täyteen korkeuteensa. Siten
melutilanne alueella on parantunut olennaisesti. Yli 55 dB melualueelle
jää ainoastaan alueen luoteisnurkkaus sekä noin 50 metriä leveä alue
Hämeentien länsipuolella.
Kun Annalan tunneli rakennetaan Hämeentieltä Kustaa Vaasan tielle,
on Hämeentien liikenne kaava-alueen kohdalla ennusteiden mukaan
enää 2 000 ajon./vrk, jolloin meluongelma Hämeentien osalta poistuu.
on Hämeentien liikenne kaava-alueen kohdalla ennusteiden mukaan
enää 2 000 ajon./vrk, jolloin meluongelma Hämeentien osalta poistuu.
Nimistö Alueen nimistö on voimassa olevan asemakaavan mukainen.
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset
Kaava luo edellytykset nyt lähes hoitamattoman olevan alueen
rakentamiselle sen koko kaupungin kannalta perustavanlaatuista
historiallista arvoa korostavaksi ja siitä merkittävällä tavalla kertovaksi
puistoksi siten, että samalla turvataan muinaismuistojen
koskemattomuus mahdollisimman laajalla alueella. Puiston
rakentamisen edellyttämät välttämättömät arkeologiset kaivaukset
supistavat osaltaan muinaisjäännöksen aluetta. Toisaalta ne tuottavat
lisää tietoa ensimmäisestä Helsingistä.
rakentamiselle sen koko kaupungin kannalta perustavanlaatuista
historiallista arvoa korostavaksi ja siitä merkittävällä tavalla kertovaksi
puistoksi siten, että samalla turvataan muinaismuistojen
koskemattomuus mahdollisimman laajalla alueella. Puiston
rakentamisen edellyttämät välttämättömät arkeologiset kaivaukset
supistavat osaltaan muinaisjäännöksen aluetta. Toisaalta ne tuottavat
lisää tietoa ensimmäisestä Helsingistä.
Ihmiset pääsevät nykyistä paremmin liikkumaan ja virkistäytymään
alueella, vaikka eivät olisi historiasta kiinnostuneitakaan.
alueella, vaikka eivät olisi historiasta kiinnostuneitakaan.
Arkeologisen puiston rakennuskustannusten on alustavasti arvioitu
olevan noin 2,0 milj. euroa (alv 0 %). Kustannukset jakautuvat
seuraavasti:
olevan noin 2,0 milj. euroa (alv 0 %). Kustannukset jakautuvat
seuraavasti:
- kujat, polut, tori, infoalue, pysäköintialue,
Vanhankaupungintien kunnostus: 1,34 milj. euroa
- näyttelyrakenteet: 0,38 milj. euroa
- kirkkoalueen kunnostus ja kirkon kate: 0,23 milj. euroa
- maiseman hoito: 0,05 milj. euroa
Arvio on tehty yleissuunnitelman perusteella ja sitä tarkennetaan
kaavan lausuntokierroksen aikana.
kaavan lausuntokierroksen aikana.
Arkeologisten kaivausten kustannukset ovat kaupunginmuseon arvion
mukaan 1,33 milj. euroa. Lisäksi tulevat näyttelyn ja koko
kaupunkihistoriallisen puiston opastusjärjestelmän kustannukset, jotka
voidaan arvioida vasta tarkemman suunnittelun pohjalta.
mukaan 1,33 milj. euroa. Lisäksi tulevat näyttelyn ja koko
kaupunkihistoriallisen puiston opastusjärjestelmän kustannukset, jotka
voidaan arvioida vasta tarkemman suunnittelun pohjalta.
Toteutus
Rakentamisaikataulu
Arkeologinen kerros on alueella hyvin lähellä maanpintaa. Arkeologisen
kerroksen säilymisen takia voi nykyistä maanpintaa muuttaa vain
rajoitetusti. Alueen toteuttaminen edellyttää arkeologisten kaivausten
tekemistä niillä kulkuteiksi ja toriksi rakennettavilla alueilla, missä
rakentaminen joudutaan ulottamaan arkeologiseen kerrokseen
kantavuusvaatimusten takia tai ympäristön korkeustasoihin
sovittaminen edellyttää maanpinnan korkeuden muuttamista sallittua
enemmän. Kaivauksissa voi tulla esiin löytöjä, joiden vuoksi
suunnitelmia on tarkistettava esimerkiksi kujien tai näyttelyrakenteiden
sijoituksen osalta. Siten lopulliset rakennussuunnitelmat voidaan tehdä
vasta kaivausten perusteella.
kerroksen säilymisen takia voi nykyistä maanpintaa muuttaa vain
rajoitetusti. Alueen toteuttaminen edellyttää arkeologisten kaivausten
tekemistä niillä kulkuteiksi ja toriksi rakennettavilla alueilla, missä
rakentaminen joudutaan ulottamaan arkeologiseen kerrokseen
kantavuusvaatimusten takia tai ympäristön korkeustasoihin
sovittaminen edellyttää maanpinnan korkeuden muuttamista sallittua
enemmän. Kaivauksissa voi tulla esiin löytöjä, joiden vuoksi
suunnitelmia on tarkistettava esimerkiksi kujien tai näyttelyrakenteiden
sijoituksen osalta. Siten lopulliset rakennussuunnitelmat voidaan tehdä
vasta kaivausten perusteella.
Tavoitteena on että kaivaukset voitaisiin tehdä kesällä 2009 ja 2010,
jolloin rakentamaan päästäisiin keväällä 2011.
jolloin rakentamaan päästäisiin keväällä 2011.
Toteuttamis- ja soveltamisohjeet
Ei ole tiedossa, että missään muualla olisi vastaavanlaista arkeologista
puistoa. Siten se, ei ainoastaan historiallisen merkittävyytensä, vaan
myös ainutlaatuisuutensa vuoksi on rakennettava erityisen
korkeatasoisesti. Siinä rakenteiden ja muiden yksityiskohtien
viimeistelyn taso on valmiin ympäristön laadun olennaisin kriteeri.
puistoa. Siten se, ei ainoastaan historiallisen merkittävyytensä, vaan
myös ainutlaatuisuutensa vuoksi on rakennettava erityisen
korkeatasoisesti. Siinä rakenteiden ja muiden yksityiskohtien
viimeistelyn taso on valmiin ympäristön laadun olennaisin kriteeri.
Asemakaavan pohjaksi laadittu suunnitelma Kellomäen
yleissuunnitelman tarkistus 2007 (liite) on samalla suunnitteluohje
yleissuunnitelman tarkistus 2007 (liite) on samalla suunnitteluohje
arkeologisen puiston toteutukselle ja ympäristön hoidolle, mistä
vastaavat rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ja kaupunginmuseo.
Ohje koskee myös muuta kaavan ulkopuolella olevaa Kellomäen
aluetta.
vastaavat rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ja kaupunginmuseo.
Ohje koskee myös muuta kaavan ulkopuolella olevaa Kellomäen
aluetta.
Arkeologisen puiston suunnitelma on laadittu siten, että arkeologiseen
kerrokseen kajotaan mahdollisimman vähän ja rakenteet ovat keveitä
ja helposti poistettavia. Arkeologisesti tutkimattomilla alueilla voidaan
maanpintaa alentaa tai nostaa enintään 20 cm. Kortteleiden väliset
kaksi kujaa joudutaan perustamaan tätä syvemmälle vaikka alueella on
tarkoitus käyttää kevyttä kunnossapitokalustoa. Näillä alueilla
joudutaan tekemään arkeologisia täydennyskaivauksia.
Täydennyskaivauksiin joudutaan myös talvella kunnossapidettävien
puistokäytävien kohdalla sekä torin keskiosan ympäristöön
sovittamisen takia.
kerrokseen kajotaan mahdollisimman vähän ja rakenteet ovat keveitä
ja helposti poistettavia. Arkeologisesti tutkimattomilla alueilla voidaan
maanpintaa alentaa tai nostaa enintään 20 cm. Kortteleiden väliset
kaksi kujaa joudutaan perustamaan tätä syvemmälle vaikka alueella on
tarkoitus käyttää kevyttä kunnossapitokalustoa. Näillä alueilla
joudutaan tekemään arkeologisia täydennyskaivauksia.
Täydennyskaivauksiin joudutaan myös talvella kunnossapidettävien
puistokäytävien kohdalla sekä torin keskiosan ympäristöön
sovittamisen takia.
Suurin muutos nykyiseen maanpintaan tulee Vanhankaupungintien
reunassa esiin otettavien talonpohjien kohdalla, missä maanpinta
lasketaan kaupunkiaikaiseen tasoon. Näin kulkija saa siellä
konkreettisen kosketuksen historiaan tuntiessaan jalkojensa alla
ensimmäisen Helsingin maanpinnan ja nähdessään samanaikaisesti
korkeuseron nykyisen ja kaupunkiaikaisen maanpinnan välillä.
reunassa esiin otettavien talonpohjien kohdalla, missä maanpinta
lasketaan kaupunkiaikaiseen tasoon. Näin kulkija saa siellä
konkreettisen kosketuksen historiaan tuntiessaan jalkojensa alla
ensimmäisen Helsingin maanpinnan ja nähdessään samanaikaisesti
korkeuseron nykyisen ja kaupunkiaikaisen maanpinnan välillä.
Kaikki rakenteet ja kalusteet ovat muotokieleltään ja materiaaliltaan
moderneja jotta vältyttäisiin jäljitelmävaikutelmalta.
moderneja jotta vältyttäisiin jäljitelmävaikutelmalta.
Korttelit merkitään maastoon graniittikouruilla ja Vanhankaupungin-
ojaan laskevien peltojen reunaan rakennetaan matala graniittimuuri.
ojaan laskevien peltojen reunaan rakennetaan matala graniittimuuri.
Rakennusten kokoa ja rakentamisen tiiveyttä hahmottavat
näyttelykehikot ovat teräsrakenteisia mutta yleisilme tulee
puuverhouksesta. Kehikoissa on kaksi itsepuhdistuvasta erikoislasista
tehtävää seinää, joiden sisään laminoidaan tietoa kaupungin historiasta
paikalta tehtyjen arkeologisten löytöjen valossa. Kehikot lepäävät
murskealustalla teräspuurakenteisen lattiatason varassa. Tällaisia
puupintaisia ”lattioita” ovat myös oleskelutasot.
näyttelykehikot ovat teräsrakenteisia mutta yleisilme tulee
puuverhouksesta. Kehikoissa on kaksi itsepuhdistuvasta erikoislasista
tehtävää seinää, joiden sisään laminoidaan tietoa kaupungin historiasta
paikalta tehtyjen arkeologisten löytöjen valossa. Kehikot lepäävät
murskealustalla teräspuurakenteisen lattiatason varassa. Tällaisia
puupintaisia ”lattioita” ovat myös oleskelutasot.
Myös esiin otettavien arkeologisten löytöjen suojarakennuksissa so-
velletaan näyttelykehikoiden rakenneperiaatetta. Rakenteiden keveys
antaa mahdollisuuden käyttää perustamiseen ohuita teräspaaluja tai
maanauloja, jolloin niistä on vain vähän haittaa arkeologiselle
kerrokselle. Rakennuksissa on lasikatto, jonka toista lapetta peittää
puuritilä, ja kaksi seinää on lasista ja kaksi puuritilästä. Kellarin
velletaan näyttelykehikoiden rakenneperiaatetta. Rakenteiden keveys
antaa mahdollisuuden käyttää perustamiseen ohuita teräspaaluja tai
maanauloja, jolloin niistä on vain vähän haittaa arkeologiselle
kerrokselle. Rakennuksissa on lasikatto, jonka toista lapetta peittää
puuritilä, ja kaksi seinää on lasista ja kaksi puuritilästä. Kellarin
suojarakennuksessa taas on puuritilä kummallakin lappeella ja päädyt
ovat lasia. Rakennukset tuulettuvat ritiläseinien läpi löytöjen
homehtumisen estämiseksi. Kadonneen lattian tilalla on vaaleaa
kvartsihiekkaa, josta ensimmäisen Helsingin rakenteet tulevat hyvin
esiin. Rakennuksiin ei yleisö pääse sisälle.
ovat lasia. Rakennukset tuulettuvat ritiläseinien läpi löytöjen
homehtumisen estämiseksi. Kadonneen lattian tilalla on vaaleaa
kvartsihiekkaa, josta ensimmäisen Helsingin rakenteet tulevat hyvin
esiin. Rakennuksiin ei yleisö pääse sisälle.
Kirkon perustuksille esitetään teräspilareiden varaan pingotettavaa
purjemaista katosta kesäkäyttöön. Se parantaa osaltaan
mahdollisuuksia seurakunnan toiminnalle ja konserttien järjestämiselle
nyt, kun liikennemelukin alueella vähenee viereisen melumuurin
valmistuessa. Käyttömahdollisuuksien parantamiseksi ehdotetaan
lisäksi lattia-alueen päällystämistä graniittilaatoilla. Katosta
kannattavien pilareiden kohdalla on tehtävä arkeologiset kaivaukset
muutaman neliömetrin alueella.
purjemaista katosta kesäkäyttöön. Se parantaa osaltaan
mahdollisuuksia seurakunnan toiminnalle ja konserttien järjestämiselle
nyt, kun liikennemelukin alueella vähenee viereisen melumuurin
valmistuessa. Käyttömahdollisuuksien parantamiseksi ehdotetaan
lisäksi lattia-alueen päällystämistä graniittilaatoilla. Katosta
kannattavien pilareiden kohdalla on tehtävä arkeologiset kaivaukset
muutaman neliömetrin alueella.
Läheinen Forsbyn renkitupa, myös Spaakin talona tunnettu,
mahdollisine lisärakennuksineen Vanhankaupungintien toisella puolen,
tarjoaa vielä lisää tilaa seurakunnan käyttöön.
mahdollisine lisärakennuksineen Vanhankaupungintien toisella puolen,
tarjoaa vielä lisää tilaa seurakunnan käyttöön.
Maisemanhoidossa tavoitellaan ensimmäisen Helsingin tunnelmaa,
joka oli huomattavasti nykyistä karumpaa ja puuttomampaa.
Korttelialueet ovat näyttelyrakenteiden alueella niukkaravinteista
tannerta ja oleskelutasojen alueella niittyä. Pihoilla voi olla yksittäisiä
pihlajia tai raitoja, humalasalkoja ja pieni ryyti- tai kaalimaa. Kasvit
pyritään valitsemaan arkeologisissa tutkimuksissa löydetyistä
kaupunkiaikaisista kasvilajeista, joita täydennetään yleisesti Suomessa
keskiajalla käytetyillä viljelykasveilla. (Kaali-sanalla tarkoitettiin mitä
tahansa syötävää lehtikasvia. Esimerkiksi Mikael Agricolan mainitsemia
ovat fenkoli, juuripersilja, lehtikaali, kaali, koiruoho, kynsilaukka, sipuli
jne.) Sarkaojilla jäsennetyillä pelloilla kasvatetaan kaupunkiaikaista
viljaa kuten ruista ja tattaria.
joka oli huomattavasti nykyistä karumpaa ja puuttomampaa.
Korttelialueet ovat näyttelyrakenteiden alueella niukkaravinteista
tannerta ja oleskelutasojen alueella niittyä. Pihoilla voi olla yksittäisiä
pihlajia tai raitoja, humalasalkoja ja pieni ryyti- tai kaalimaa. Kasvit
pyritään valitsemaan arkeologisissa tutkimuksissa löydetyistä
kaupunkiaikaisista kasvilajeista, joita täydennetään yleisesti Suomessa
keskiajalla käytetyillä viljelykasveilla. (Kaali-sanalla tarkoitettiin mitä
tahansa syötävää lehtikasvia. Esimerkiksi Mikael Agricolan mainitsemia
ovat fenkoli, juuripersilja, lehtikaali, kaali, koiruoho, kynsilaukka, sipuli
jne.) Sarkaojilla jäsennetyillä pelloilla kasvatetaan kaupunkiaikaista
viljaa kuten ruista ja tattaria.
Näkymien avaaminen vuosisatapolun osa-alueelta toiselle on
olennaista historiallisten kokonaisuuksien ymmärtämiseksi. Tämän
takia Annalan ja Kellomäen välille avataan näkymiä säästettävien
puuryhmien välistä ja siistitään ojan varren kasvustoa, osalla puustoa
riittää alaoksien karsiminen. Kirkkomaan lounaispuolinen metsikkö
säilytetään mahdollisimman koskemattomana.
olennaista historiallisten kokonaisuuksien ymmärtämiseksi. Tämän
takia Annalan ja Kellomäen välille avataan näkymiä säästettävien
puuryhmien välistä ja siistitään ojan varren kasvustoa, osalla puustoa
riittää alaoksien karsiminen. Kirkkomaan lounaispuolinen metsikkö
säilytetään mahdollisimman koskemattomana.
Taide osana vuosisatapolkua
Arabianrannan taideprojektin koordinoimana suunnitellaan
arkeologisen puiston näyttelyn ja opastusjärjestelmän visuaalinen ilme
arkeologisen puiston näyttelyn ja opastusjärjestelmän visuaalinen ilme
ja siihen kuuluva valaistus koko kaupunkihistoriallisen puiston alueella.
Toteutuksen seuranta
Alueen toteutusta koordinoi talous- ja suunnittelukeskuksen Arabia-
Hermannin aluerakentamisprojekti.
Hermannin aluerakentamisprojekti.
Suunnittelun vaiheet
Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus
Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston
asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 14.12.2007), jonka mukana
lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan
muutosluonnos.
asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 14.12.2007), jonka mukana
lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan
muutosluonnos.
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja
arviointisuunnitelman mukaisesti.
arviointisuunnitelman mukaisesti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan muutosluonnos ja
selostusluonnos sekä Kellomäen yleissuunnitelman tarkistus 2007 ovat
olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 7.–25.1.2008. Lisäksi
suunnitelmat olivat esillä kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla,
Arabianrannan kirjastossa ja Annalassa, missä myös kaavan
suunnittelija oli tavattavissa 9.1.2008.
selostusluonnos sekä Kellomäen yleissuunnitelman tarkistus 2007 ovat
olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 7.–25.1.2008. Lisäksi
suunnitelmat olivat esillä kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla,
Arabianrannan kirjastossa ja Annalassa, missä myös kaavan
suunnittelija oli tavattavissa 9.1.2008.
Viranomaisyhteistyö
Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty
viranomaisyhteistyötä Museoviraston, kaupunginmuseon ja
rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.
viranomaisyhteistyötä Museoviraston, kaupunginmuseon ja
rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa.
Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla pidettiin maankäyttö- ja
rakennuslain 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
31.10.2007. Museoviranomaiset pitivät esitettyjä muinaismuistojen
suojelumerkintöjä ja -määräyksiä osittain riittämättöminä, mutta
katsottiin, ettei ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu ole tarpeen,
mikäli esitetyt korjaukset tehdään.
rakennuslain 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu
31.10.2007. Museoviranomaiset pitivät esitettyjä muinaismuistojen
suojelumerkintöjä ja -määräyksiä osittain riittämättöminä, mutta
katsottiin, ettei ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu ole tarpeen,
mikäli esitetyt korjaukset tehdään.
Museovirasto ja kaupunginmuseo ovat esittäneet kaavaluonnokseen
tarkennuksia muinaismuistoja koskeviin suojelumerkintöihin ja -määrä-
tarkennuksia muinaismuistoja koskeviin suojelumerkintöihin ja -määrä-
yksiin. Ne on otettu kaavaehdotuksessa huomioon paitsi
Museoviraston ehdotusta, että kaava ainoastaan sallisi arkeologisen
puiston rakentamisen. Kaupungin tavoitteiden mukaista on kuitenkin
määrätä siitä kaavassa, jotta yleisö voisi omakohtaisesti saada
kosketuksen kaupungin historiaan siellä, mihin Helsinki perustettiin.
Museoviraston ehdotusta, että kaava ainoastaan sallisi arkeologisen
puiston rakentamisen. Kaupungin tavoitteiden mukaista on kuitenkin
määrätä siitä kaavassa, jotta yleisö voisi omakohtaisesti saada
kosketuksen kaupungin historiaan siellä, mihin Helsinki perustettiin.
Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole
huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Esitetyt mielipiteet
Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle
saapunut kirjeitse yksi mielipide, joka koskee asemakaavan
muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty
keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.
saapunut kirjeitse yksi mielipide, joka koskee asemakaavan
muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty
keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.
Saapunut kirje on esityslistan liitteenä.
Vanhankaupungintie 5:n asukkaat ovat ilmoittaneet mielipiteenään,
että kaavaluonnoksessa on unohdettu alueelle muodostuneet
poikkeukselliset piirteet ja luontoarvot. He kiinnittävät huomiota
Kirkkorinteen ja Vanhankaupunginojan välisen (kirkkomaan
lounaispuolisen) metsikön luontoarvojen suojeluun ja niityn
supistumiseen. He katsovat, että puistoalueiden määräykset ovat
luonnonhoidon osalta epämääräiset ja ehdottavat metsikön
kaavamääräykseksi: ”Luonnontilaisen kaltainen, luontoarvoiltaan
uomattava puisto. Kohteen luontoarvot tulee selvittää. Puisto tulee
siivota ja sitä tulee hoitaa luontoarvot huomioiden ja puuston
rakenteeseen puuttumisen minimoiden. Ennen toimenpiteitä tulee
selvittää niiden vaikutukset luontoarvoihin. Puuston poistot ovat
sallittuja kulkureittien vierellä, mikäli pystyyn kuollut tai laho puu
aiheuttaa selvän vaaran ulkoilijoille. Uhan aiheuttavat puut tulee kaataa
ja jättää maastoon lahoamaan.”
että kaavaluonnoksessa on unohdettu alueelle muodostuneet
poikkeukselliset piirteet ja luontoarvot. He kiinnittävät huomiota
Kirkkorinteen ja Vanhankaupunginojan välisen (kirkkomaan
lounaispuolisen) metsikön luontoarvojen suojeluun ja niityn
supistumiseen. He katsovat, että puistoalueiden määräykset ovat
luonnonhoidon osalta epämääräiset ja ehdottavat metsikön
kaavamääräykseksi: ”Luonnontilaisen kaltainen, luontoarvoiltaan
uomattava puisto. Kohteen luontoarvot tulee selvittää. Puisto tulee
siivota ja sitä tulee hoitaa luontoarvot huomioiden ja puuston
rakenteeseen puuttumisen minimoiden. Ennen toimenpiteitä tulee
selvittää niiden vaikutukset luontoarvoihin. Puuston poistot ovat
sallittuja kulkureittien vierellä, mikäli pystyyn kuollut tai laho puu
aiheuttaa selvän vaaran ulkoilijoille. Uhan aiheuttavat puut tulee kaataa
ja jättää maastoon lahoamaan.”
Kaupunkisuunnittelulautakunta
Kaavan toteuttaminen ei edellytä metsikön viidakkomaisen luonteen
muuttamista. Se, miten metsikköä ja muuta puistoaluetta hoidetaan,
määritellään puistosuunnitelman yhteydessä laadittavassa
puistonhoitosuunnitelmassa.
muuttamista. Se, miten metsikköä ja muuta puistoaluetta hoidetaan,
määritellään puistosuunnitelman yhteydessä laadittavassa
puistonhoitosuunnitelmassa.
Nykyinen ”niitty” ei ole luonnonniitty. Kaupungin juhlavuodeksi 2000
alue tasoitettiin ja nurmetettiin palstaviljelyn ja arkeologisten kaivausten
alue tasoitettiin ja nurmetettiin palstaviljelyn ja arkeologisten kaivausten
jäljiltä. Niittyä alueella tulee edelleenkin olemaan arkeologisen puiston
osana, mutta luonnonmukaisempaan suuntaan kehitettynä.
osana, mutta luonnonmukaisempaan suuntaan kehitettynä.
Suullisissa mielipiteissä on arkeologisen puiston suunnitelmaan
suhtauduttu pelkästään myönteisesti eikä kaavaluonnosta
kommentoitu.”
suhtauduttu pelkästään myönteisesti eikä kaavaluonnosta
kommentoitu.”
ESITTELIJÄ
Vanhankaupungin arkeologista puistoa on suunniteltu jo kymmenen
vuotta kaupunkisuunnitteluviraston toimesta osana Helsingin
kaupunkihistoriallista puistoa. Alkuperäinen uudisrakentamisidea
hylättiin Museoviraston ja kaupunginmuseon vastuksesta
historiakäsitystä hämärtävänä ja muinaismuistolain suojaaman
muinaisjäännöksen tuhoavana vaihtoehtona. Muutosehdotuksen
alainen alue erotettiin jatkokehittelyä varten vuonna 2003 voimaan
tulleesta Vanhankaupungin asemakaavasta.
vuotta kaupunkisuunnitteluviraston toimesta osana Helsingin
kaupunkihistoriallista puistoa. Alkuperäinen uudisrakentamisidea
hylättiin Museoviraston ja kaupunginmuseon vastuksesta
historiakäsitystä hämärtävänä ja muinaismuistolain suojaaman
muinaisjäännöksen tuhoavana vaihtoehtona. Muutosehdotuksen
alainen alue erotettiin jatkokehittelyä varten vuonna 2003 voimaan
tulleesta Vanhankaupungin asemakaavasta.
Kustaa Vaasan puiston asemakaavan muutos luo edellytykset
arkeologisen puiston rakentamiselle entisen kaupunkialueen
keskeisimpään osaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt kaavan
pohjaksi konsulteilla suunnitelman arkeologisen puiston toteuttamisesta
ja ympäristön hoidosta (Kellomäen yleissuunnitelman tarkistus 2007,
Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy ja Arkkitehtitoimisto Karin
Krokfors Oy). Suunnitelma koskee myös tämän kaavan ulkopuolista
Kellomäen aluetta.
arkeologisen puiston rakentamiselle entisen kaupunkialueen
keskeisimpään osaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt kaavan
pohjaksi konsulteilla suunnitelman arkeologisen puiston toteuttamisesta
ja ympäristön hoidosta (Kellomäen yleissuunnitelman tarkistus 2007,
Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy ja Arkkitehtitoimisto Karin
Krokfors Oy). Suunnitelma koskee myös tämän kaavan ulkopuolista
Kellomäen aluetta.
Usean vuoden aikana kehiteltyä yleissuunnitelmaa ja
asemakaavamuutosta on muutettu Museoviraston ja kaupunginmuseon
esittämien vaatimusten mukaan. Museoviranomaisten kannanotoissa
on huomioitu lähinnä muinaisjäännöksen säilymiseen liittyvät asiat.
Huolimatta kulkuväylien, näyttelyrakenteiden ja muiden rakenteiden
muuttamista kevyemmiksi ja helposti poistettaviksi puiston
rakentaminen edellyttää monivuotisia arkeologisia kaivauksia johtuen
arkeologisen kerroksen sijainnista lähellä nykyistä maanpintaa. Syynä
on myös maanpinnan alentaminen 1600-luvun kaupunkiaikaiselle
tasolle.
asemakaavamuutosta on muutettu Museoviraston ja kaupunginmuseon
esittämien vaatimusten mukaan. Museoviranomaisten kannanotoissa
on huomioitu lähinnä muinaisjäännöksen säilymiseen liittyvät asiat.
Huolimatta kulkuväylien, näyttelyrakenteiden ja muiden rakenteiden
muuttamista kevyemmiksi ja helposti poistettaviksi puiston
rakentaminen edellyttää monivuotisia arkeologisia kaivauksia johtuen
arkeologisen kerroksen sijainnista lähellä nykyistä maanpintaa. Syynä
on myös maanpinnan alentaminen 1600-luvun kaupunkiaikaiselle
tasolle.
Esittelijä pitää kaupunkisuunnitteluviraston Kustaa Vaasan puiston
asemakaavamuutosta ja siihen liittyvää Kellomäen yleissuunnitelman
tarkistus 2007 -suunnitelmaa yhteistyöneuvotteluiden mukaisena.
asemakaavamuutosta ja siihen liittyvää Kellomäen yleissuunnitelman
tarkistus 2007 -suunnitelmaa yhteistyöneuvotteluiden mukaisena.
Kritiikkinä ja jatkosuunnittelun haasteena voi tuoda esiin sen, että
kuinka hyvin tällainen hanke kestää näyttelynä aikaa ja ilkivaltaa.
Aluetta ei saa unohtaa rakentamisen jälkeen vaan näyttelyrakenteiden
ja puiston jatkuvalle huollolle on myönnettävä vuosittaiset määrärahat,
määrättävä tarkat kunnossapitoaikataulut ja vastuutahot.
kuinka hyvin tällainen hanke kestää näyttelynä aikaa ja ilkivaltaa.
Aluetta ei saa unohtaa rakentamisen jälkeen vaan näyttelyrakenteiden
ja puiston jatkuvalle huollolle on myönnettävä vuosittaiset määrärahat,
määrättävä tarkat kunnossapitoaikataulut ja vastuutahot.
Kirkon lattian suunniteltu graniittilaatoitus ja Vanhankaupungintien
muuttaminen sorapintaiseksi eivät ole esittelijän mielestä hyviä
ratkaisuja.
muuttaminen sorapintaiseksi eivät ole esittelijän mielestä hyviä
ratkaisuja.
Esittelijä puoltaa suunnitelmaa edellä mainituin varauksin.
EHDOTUS Kaupunginmuseon johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle
esittelyyn perustuvan lausunnon.
esittelyyn perustuvan lausunnon.
Lisätiedot:
Mäkinen Anne, yksikön päällikkö, puhelin 310 36486
Mäkinen Anne, yksikön päällikkö, puhelin 310 36486