5
LAUSUNTO TUKKUTORIN ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11744)
 
Museo
 
Hallintokeskus on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseon johtokuntaa
antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 10. kaupunginosan
(Sörnäisten) korttelin 10273 tonttia 16 ja 21. kaupunginosan
(Hermannin= korttelia 21274, katualuetta sekä kaupunginosien rajaa
koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta.
 
Seuraavat poiminnat ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan 13.3.2008
päiväämästä esityksestä. Lisätietoja ja liitteet saa osoitteesta:

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suom
i/Esitys/2008/Ksv_2008-03-13_Kslk_09_El/8F77F0D6-7582-4643-
8FB9-
99D0F3C800E2/Tukkutorin_asemakaavan_muutosehdotus_(nro_1174
4).pdf
 
”Alueen sijainti
 
Alue on pohjoista kantakaupunkia, etäisyys keskustasta on 3
kilometriä. Aluetta rajaavat Työpajankatu, Vanha talvitie, Hermannin
rantatie, Agroksenmäki ja Sörnäistenkatu.
 
Tiivistelmä
 
Tukkutorin alueen asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa
alue vastaamaan nykyaikaisen tuoretukkutoiminnan vaatimuksia.
Alueen liikennejärjestelyt muuttuvat siten, että kaikki tavaraliikenne
kulkee Vanhan talvitien kautta. Tukkutorin alue tulee olemaan pääosin
yleisöltä suljettu. Vanhan teurastamon tiilirakennukset muuttuvat
kuitenkin yleisölle avoimeksi kauppa- ja ravintola-alueeksi.
Tarkoituksena on kehittää ruokakulttuurin keskus, jossa on
erikoisliikkeitä, ravintoloita ja tori, jolla myydään tuoreita elintarvikkeita.
Tukkutorin alueella suurin muutos kohdistuu kylmävarastojen
järjestelyihin: vanha pakastamo puretaan ja uusi rakennetaan. Alueen
tasoerot hyödynnetään niin, että alueen yläpuolella olevien
asuinrakennusten eteen muodostetaan kannelle rakennettu piha.
Kannen alapuolella on korkea pakastamohalli. Tukkutorin keskelle,
nykyisen avotorin paikalle, tulee uusi tukkuhalli. Avotori siirtyy katettuun
lämmittämättömään tilaan. Asemakaavan muutoksen seurauksena
nykyisen asemakaavan asuinkerrostalojen ja toimitilarakennusten
korttelialueet muuttuvat elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan
toimintaa palvelevien teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi.
 
Aloite
 
Korttelin 21274 haltija, Helsingin tukkutori, on 13.6.2005 hakenut
asemakaavan muuttamista siten, että tontit 21274/8–9 liitettäisiin
tukkutorin alueeseen.
Gasum Oy on hakenut asemankaavan muuttamista maakaasun
tankkausaseman rakentamista varten.
 
Lähtökohdat
 
Yleiskaava
Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut
kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on työpaikka-aluetta,
teollisuus/toimisto/satama.
Asemakaavat
Alueella on voimassa asemakaava nro 10900, joka on saanut
lainvoiman 25.10.2002. Siinä alue on elintarviketeollisuuden ja
tukkukaupan toimintaa palvelevien teollisuus- ja varastorakennusten
korttelialuetta, asuinkerrostalojen korttelialuetta ja toimitilarakennusten
korttelialuetta.
Alueella on vähäiseltä osin voimassa asemakaava nro 10208, joka on
saanut lainvoiman 1.11.1996. Siinä alue on huoltoasemarakennusten
korttelialuetta.
Alueella on myös voimassa asemakaava nro 11293, joka on saanut
lainvoiman 13.5.2005. Siinä alue on toimitilarakennusten korttelialuetta
ja istutettavaa tontinosaa.
 
Maanomistus
 
Alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa.
 
Alueen yleiskuvaus
 
Tukkutorin perinne ulottuu vuoteen 1864, jolloin Vanhankaupungin-
selän rantaan perustettiin Strömberg & Kröckelin olutpanimo ja
etikkatehdas. Teollisen toiminnan kehittymiselle oli ratkaisevaa alueen
eteläosaan 1860-luvun lopulla rakennettu satamarata Pasilasta.
Teollisuusalue kasvoi nopeasti 1910-luvulla ja käsitti panimon lisäksi
sahan, tynnyrisitomon, hiilihappotehtaan, pesulan, kattohuopa- ja
asfalttitehtaan sekä useita satamamakasiineja.
 
Nykyisenkaltaiseksi elintarviketukkukeskukseksi alue alkoi muodostua
vuonna 1933, jolloin Helsingin uusi teurastamo aloitti toimintansa.
75 vuodessa alue kehittynyt nykyiseen muotoonsa, jolla on vastineensa
useissa Keski-Euroopan kaupungeissa. Eurooppalaiseen tukkutoriin
voidaan katsoa kuuluvan lihahalli, jonka tärkeä osa teurastamo on alun
perin ollut, kalahalli, siipikarjahalli, vihannes- ja hedelmähalli sekä
kukkahalli. Lisäksi tukkutorialueella on jäähdyttämöitä,
hallintorakennuksia, monitoimipaviljonkeja sekä pysäköinti- ja
lastaustilat pitkille rekka-autoille.
 
Tukkutorin alueen rakennukset ovat yksityisten omistamia vanhimpia
rakennuksia lukuun ottamatta. Niihin on kehittynyt myös
elintarvikkeisiin liittymätöntä tukkumyyntiä ja varastointia. Kalanjalostus
on pääasiassa Verkkosaaren rannassa, alueen ulkopuolella.
Suunnittelualue sijaitsee kehittyvän alueen keskellä. Sen vieressä
sijaitsevat vanhat elintarviketeollisuuden rakennukset korvataan
nykyaikaisilla toimitilarakennuksilla ja sen välittömään läheisyyteen
rakennetaan Etelä-Hermannin uusi asuinalue. Kalasataman
metroasemalle ja sen yhteyteen rakennettaviin metrokortteleihin on
matkaa alle 300 metriä.
 
Tukkutori palvelee etupäässä kantakaupungin elintarvikealan yrittäjiä,
mutta myös pieniä määriä ostavia yksityisasiakkaita.
Tukkutori ei täysin ole kehittynyt nykyaikaiseksi tukkutoriksi, ja
rakennuskanta on osin vanhentunutta. Liikenteellisesti alue on sekava,
koska sinne ajetaan kaikista suunnista. Asiakkaiden ja työntekijöiden
pysäköinti on puutteellisesti järjestetty.
 
Rakennettu ympäristö
 
Alueella on vuosina 1864–1989 rakennettuja teollisuus- ja
varastorakennuksia. Sörnäisten Osakepanimon entiset rakennukset
ovat tiili- ja graniittijulkisivujensa ansiosta ja sisätiloiltaan
arkkitehtonisesti mielenkiintoisia. Sörnäisten Osakepanimo toimi
Sörnäistenniemellä vuodesta 1864 ensimmäisen maailmansodan
tienoille. 1910-luvulta lähtien panimo oli Ab P. Sinebrychoffin
hallinnassa ja sen ollessa laajimmillaan alueella oli noin 20 rakennusta.
Panimon lopetettua rakennukset vuokrasi Agros Oy.
 
Suurin Sörnäisten Osakepanimon jäljellä olevista rakennuksista on
 
entinen makasiini, joka on rakennuttu yhteen pajan ja
tynnyrintekijänverstaan kanssa. Rakennuksen seinät on muurattu
luonnonkivestä ja tiilestä. Entisen makasiinin kellarissa on tiiliholvit.
Makasiinissa on näyttely- ja kokoontumistila. Agroksenmäen
koillisrinteessä oleva luonnonkivistä muurattu jääkellari on merkitty
Sörnäisten Osakepanimon asemapiirrokseen vuodelta 1910. Rakennus
toimii varastona.
 
Teurastamo siirtyi Hermanniin vuonna 1933, kun Hesperiankadun
päässä oleva varsin alkeellinen teurastamo lopetettiin Töölön
rakentamisen myötä. Helsingin kaupungin teurastamon suuri
teurastamorakennus on rakennettu 1933 arkkitehti Bertel Liljequistin
laatiman suunnitelman mukaan. Valmistuessaan teurastamo oli sekä
teknisesti että hygieenisesti erittäin moderni laitos. Rakennuksen
punatiilijulkisivuja jäsentävät pienijakoiset ikkunat ja korkeat
sisäänkäynnit. Teurastamorakennukseen on tehty useita pienehköjä
laajennuksia ja muutoksia 1953 ja 1958. Uusi karjasuoja rakennettiin
rakennuksen yhteyteen 1965. Piirustukset on laatinut arkkitehti Seppo
Kasanen.
 
Helsingin kaupungin teurastamon porttirakennus on rakennettu 1933
arkkitehti Bertel Liljequistin laatien piirustusten mukaan.
Pyöreäpäätteisessä pienessä rakennuksessa on punatiilijulkisivut.
Helsingin kaupungin teurastamon hallintorakennus on rakennettu 1933
arkkitehti Bertel Liljequistin laatiman suunnitelman mukaan.
Kaksikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa oli alkujaan
asuntoja. Hallintorakennuksen koruttomassa punatiilijulkisivussa
symmetrisesti sijoitettua sisäänkäyntiä on korostettu. Arkkitehtuuriltaan
rakennus sijoittuu klassismin ja funktionalismin välimaastoon.
Helsingin kaupungin teurastamon konekeskus on rakennettu 1933
arkkitehti Bertel Liljequistin laatiman suunnitelman mukaan.
Punatiilijulkisivuiselle rakennukselle antaa leimansa korkea
jäädytystorni. Inventointivaiheessa rakennuksessa oli teknisen osaston
tiloja.
 
Helsingin kaupungin teurastamon pannuhuone on rakennettu 1933
arkkitehti Bertel Liljequistin laatiman suunnitelman mukaan.
Rakennuksessa on punatiilijulkisivut. Inventoitaessa rakennus oli
teknisen osaston käytössä.
 
Suojelukohteet
 
Asemakaavassa on suojeltu Sr-1- ja Sr-2-merkinnöillä kaikki säilyneet
 
vanhat teurastamon rakennukset ja rakenteet.
 
Yhdyskuntatekninen huolto
 
Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä.
Maaperä Alueen maaperä on pääosin saven päälle tehtyä täyttöä.
ytön
paksuus on maaperäkartan mukaan 1…3 metriä, ja täytön alla olevan
saven alapinnan syvyys vaihtelee 0…8 metriä maanpinnasta.
 
Ympäristöhäiriöt
 
Maaperän pilaantuneisuus on todennäköistä alueen täyttöjen ja pitkän
teollisen käyttöhistorian takia.
Alueella nykyisin toimivan pakastamon kylmäaineena on ammoniakki.
 
Tavoitteet
 
Tuoretukkutorista pyritään kehittämään nykyaikainen elintarvikkeiden ja
kukkien tukkukauppa-alue, joka on liikenteellisesti selkeä ja yleisöltä
pääosin suljettu. Suojeltavat rakennukset avataan yleisölle ja niihin
perustetaan korkeatasoinen ruokakulttuurin keskus ravintoloineen,
erikoisliikkeineen, kahviloineen ja määräpäivinä toimivine
torikauppoineen.
 
Asemakaavan muutosehdotus
 
Yleisperustelu ja –kuvaus:
Alueen järjestelyt uudistetaan siten, että rakennuskannan käyttö
järkiperäistetään rakentamalla uudet pakastamotilat purettavien tilalle
Sörnäistenkadun varrelle, Agroksenmäen rinteeseen. Uusi
kaksikerroksinen tukkuhalli rakennetaan symmetrisenä jatkeena
kahdelle olemassa olevalle uudelle hallille. Vihannes- ja kukkatorille
järjestetään katettu tori kahden hallin välille. Pakastamon rakentaminen
edellyttää, että voimassa olevan asemakaavan asuinkerrostalojen ja
toimitilarakennusten korttelialueet muutetaan elintarviketeollisuuden ja
tukkukaupan toimintaa palvelevien teollisuus- ja varastorakennusten
korttelialueeksi. Heinon Tukun pihapiiriin järjestetään tilat uudelle
rakennukselle, joka korvaa epäsystemaattisesti rakennetut
tilapäisluontoiset varastorakennukset.
 
Pysäköinti järjestetään kokonaan uudestaan. Asiakaspysäköinnille
varataan maanalainen pysäköintihalli 350 autolle. Muu pysäköinti
 
järjestetään kattopysäköintinä uudisrakennettavan hallin katolle (n. 300
ap) ja pakastamohallin katolle (n. 50 ap). Ajo niihin voidaan järjestää
suoraan Sörnäistenkadulta, jolloin varsinaisen tukkutorin alueella
kulkee yksinomaan tavaraliikennettä. Se keskitetään kahden portin
kautta kulkevaksi siten, että Vanhan talvitien pohjoisportista ajetaan
sisään ja eteläportista ulos. Vanhan talvitien ja Hermannin rantatien
risteyksen tuntumaan varataan tilat kahdelle polttoaineen
jakeluasemalle, joista toinen on perinteinen jakeluasema ja toinen
maakaasun jakeluasema.
 
Elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan toimintaa palvelevien
teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TE)
 
Alueelle saadaan rakentaa elintarvikkeiden ja kukkien tukkukauppaa
palvelevia rakennuksia. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa
rakennusalakohtaisesti käyttää enintään 25 % toimistoja ja
vastaavanlaisia tiloja varten. Tilat saadaan käyttää elintarvikkeisiin
liittyviä näyttely-, kokoontumis- yms. tiloja varten. Alueelle saa rakentaa
asuntoja vain kiinteistönhoidon tai valvonnan kannalta välttämätöntä
henkilökuntaa varten.
Varsinainen tukkutoritoiminta keskitetään tälle korttelialueelle.
Uudisrakennukset ovat 1–2-kerroksisia. Sörnäistenkadun varrelle,
Agroksenmäen rinteeseen rakennettavan pakastamon lattia sijaitsee
tasolla +5.2, ja se on huollettavissa nykyiseltä maanpinnalta tasolla
+4.0. Pakastamon päätilan katto on tasolla +16.8, ja se asettuu
yläpuolella olevan asuinrakennuksen pihan tasoon. Siksi asemakaava
edellyttää, että kattokannen päällä oleva alue varataan yleiseen
käyttöön istutettavana alueena, jolla saa olla tenniskenttä. Pakastamon
matalammat tilat sijoittuvat noin 4 m alemmalle tasolle ja niiden katolle
sallitaan pysäköinti, johon on ajoyhteys suoraan Sörnäistenkadulta.
Näiden järjestelyjen ansiosta asuinrakennuksista ei juuri näe
liikennettä, ja meluhaitat ovat vähäisiä. Ajoyhteydet alueelle ovat
Vanhan talvitien puolelta kahdesta paikasta. Alueen eteläosaan,
vanhan teurastamon viereen, varataan maanlaista pysäköintiä varten
tilat, joihin ajetaan sisään Työpajankadulta ja ulos Vanhalle talvitielle.
Osittain sen päällä olevalle uudisrakennukselle on varattu samanlainen
rakennusala kuin voimassa olevassa asemakaavassakin.
Korttelin koillisreunalla on säilytetty polttoaineen jakeluaseman varaus
siten, että jakeluasematontti on muutettu rakennusalaksi, jolle saa
sijoittaa jakeluaseman.
 
Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)
 
 
Yleisölle avoin alue rakentuu vanhan teurastamon rakennuksiin ja
pihapiiriin. Tällä alueella asemakaavamääräys sallii elintarvikkeiden
tukkukaupan tilojen lisäksi myös ravintola- ja kahvilatiloja sekä
elintarvikkeiden ja niihin liittyvien tuotteiden myymälä-, näyttely- ja
kokoontumistiloja.
Asemakaava-alueen suojeltavat rakennukset sijoittuvat pääosin tälle
korttelialueelle ja asemakaava sallii paviljonkimaisten
uudisrakennusten rakentamisen vanhojen rakennusten pihapiiriin.
Pihapiirissä sallitaan myös elintarvikkeiden torimyynti, jota saadaan
kattaa pysyvin rakentein.
Istutettavaa alueen osaa on muotoiltu uudestaan olemassa olevien
istutusten mukaan ja aluetta on laajennettu Sörnäistenkadun suuntaan.
Lisäksi Vanhan talvitien ja Hermannin rantatien välissä on voimassa
olevassa asemakaavassa toimitilarakennusten korttelialue.
Asemakaavaa muutetaan niin, että korttelialueelle sallitaan maakaasun
tankkausasema.
 
Katualue
 
Asemakaavan muutoksella avataan katuyhteys Hermannin rantatielle
Vanhalta talvitieltä Helsingin tukkutorin esityksen mukaisesti.
 
Liikenne
 
Tukkutorin liikenne on järjestetty uudelleen niin, että koko
tavaraliikenne keskitetään Vanhalle talvitielle, josta ajetaan sisään ja
ulos tukkutorin alueelle. Gourmettorin asiakasliikenne ohjataan
Työpajankadulta ja sitä voidaan tarvittaessa järjestää
Sörnäistenkadulta, josta pääsee tuleviin maanpäällisiin
pysäköintilaitoksiin, muttei itse tukkutorille. Vanha talvitie on liitetty
Hermannin rantatiehen. Risteyksen tuntumaan on varattu
rakennuspaikat kahdelle jakeluasemalle.
 
Suojelukohteet
 
Asemakaava noudattaa niitä periaatteita, jotka Helsingin
kaupunginmuseossa laaditussa inventointiraportissa on esitetty
(Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, 1995). Arvoja
sisältävät rakennukset on suojeltu seuraavasti.
Sörnäisten Osakepanimon jäljellä olevat rakennukset suojellaan Sr-2-
merkinnällä. Merkinnän mukaan rakennusta ei saa purkaa ja siinä
tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen
historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne
 
säilyy.
Kaikki teurastamon vanhat rakennukset ovat sekä arkkitehtonisesti että
teollisuushistoriallisesti arvokkaita. Ne suojellaan Sr-2-merkinnällä.
Voimassa olevan asemakaavan suojelumerkintä poistetaan vuonna
1953 rakennetusta rautatiekatoksesta ja laboratoriorakennuksesta.
Rautatiekatos on rakennettu pakastamon ja teurastamon välille eikä
sen pitäminen paikallaan ole mielekästä enää pakastamon purkamisen
jälkeen. Laboratoriorakennus, jonka suunnittelijaa ei tiedetä, olisi
pahana esteenä tuleville liikennejärjestelyille. Kaupunginmuseo ei
katsonut tarpeelliseksi mainita rakennusta ja rakennelmaa
inventointiraportissaan (Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt,
1995).
 
Maaperän rakennettavuus ja puhtaus
 
Alueen maaperä on pääosin saven päälle tehtyä täyttöä. Täytön
paksuus on maaperäkartan mukaan 1…3 metriä, ja täytön alla olevan
saven alapinnan syvyys vaihtelee 0…8 metriä maanpinnasta.
Täytealueilla rakennukset perustetaan tukipaaluilla kantavan
pohjamaan varaan. Kitkamaa-alueella kysymykseen voi tulla
maanvarainen perustaminen. Lopulliset perustamistavat määräytyvät
tonttikohtaisten pohjatutkimusten perusteella. Alueella on puupaaluille
perustettuja rakennuksia, jotka on otettava huomioon, mikäli
pohjaveden pintaa muutetaan pysyvästi.
Tukkutorin lähialueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia,
joissa on paikoin todettu pilaantuneisuutta. Pienimuotoisia maaperän
kunnostustöitä on tehty Tukkutorin rakennushankkeiden yhteydessä.
Maaperän pilaantuminen on todennäköistä alueen täyttöjen ja pitkän
teollisen käyttöhistorian perusteella ja haitta-aineiden esiintymiseen on
varauduttava ennen rakennushankkeisiin ryhtymistä. Alueella ja sen
läheisyydessä todettuja haitta-aineita ovat mm. raskasmetallit, öljy-
yhdisteet sekä rautasyanidi. Osa syanidipitoisesta maasta on poistettu
Vanhan talvitien ja Työpajankadun kulmaan rajoittuvalta alueelta
lisärakentamisen yhteydessä. Asemakaavassa on annettu määräys
maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnista ja
pilaantuneen maan puhdistamisesta ennen rakentamiseen ryhtymistä.
 
Ympäristöhäiriöt
 
Alueella nykyisin toimivan pakastamon kylmäaineena on ammoniakki,
jota laitoksella on noin 10 tonnia. Turvatekniikan keskus ja
pelastuslaitos ovat Hermannin alueen aiempien asemakaavojen
valmistelujen yhteydessä antamissaan lausunnoissa esittäneet
 
pakastamon vähimmäisetäisyydeksi asutukseen vähintään 100 metriä
ammoniakin vaaraominaisuuksien vuoksi. Alueelle rakennettavassa
uudessa pakastamossa on suunniteltu käytettäväksi kylmäaineena
hiilidioksidia, joten ammoniakin käyttö tukkutorin alueella tulee
päättymään. Nykyinen pakastamo säilyy alueella, kunnes uusi laitos on
valmis ja saavuttanut täyden toimintavarmuuden. Voimassa olevan
asemakaavan asuinrakennuksen suojeluun tähdännyt määräys
ammoniakin käytöstä on poistettu, koska itse asuinrakennus on
poistettu.
 
Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset
 
Rakentamisen yhdyskuntarakenteelliset ja sosiaaliset vaikutukset
Tukkutorin toimintojen vahvistaminen kantakaupungissa vähentää
kuljetustarpeita, koska asiakkaista suurin osa on kantakaupungissa.
Vaihtoehtoinen sijainti kehätien varrella aiheuttaisi huomattavasti
pidempiä kuljetuksia.
Ruokakulttuurin keskuksen avaaminen arkkitehtonisesti arvokkaassa
tiilisessä funkisympäristössä vahvistaa lähiseudun sosiaalista
identiteettiä ja monipuolisuutta.
 
Vaikutukset liikenteeseen
 
Liikenne selkiytyy, kun Sörnäistenkadun ja Työpajankadun
tavaraliikenne loppuu ja keskittyy Vanhalle talvitielle, josta avataan
yhteys Hermannin rantatielle. Muutokset eivät vaikuta liikennemäärään.
Työpajankadulla asiakasliikenne lisääntyy.
 
Vaikutukset asumiseen ja palvelutasoon
 
Liikenteelliset järjestelyt parantavat asuinolosuhteita Sörnäistenkadun
varrella ja siellä tulevaisuudessa asuvien lähiympäristöä.
Tuoretukkutorin osittainen avautuminen yleisölle parantaa
elintarvikkeiden tarjontaa ja lisää ravintoloiden määrää ja laatua.
 
Vaikutukset kaupunkirakenteeseen
 
Kaupunkirakenteen toiminnallinen sisältö monipuolistuu, kun aiemmin
suljettu ympäristö avautuu yleisölle. Lähiympäristössä asuvien ja siellä
työskentelevien palvelut paranevat. Koska liikenneyhteydet alueelle
ovat hyvät, voidaan helsinkiläisten palveluiden katsoa laajemminkin
monipuolistuvan.
 
 
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriympäristöön
 
Sörnäistenkadun varren rikkonainen kaupunkikuva eheytyy uuden
rakennusmassan asettuessa kadun varrelle. Agroksenmäki saa
selkeän päätteen tuoretukkutorin suunnassa, kun puretun
hiilihappotehtaan jäljet peittyvät ja rinne päättyy istutettuun tasaiseen
kanteen, jolle on suora pääsy Sörnäistenkadulta.
Alueen luonne monikerroksisena, mielenkiintoisena
kulttuuriympäristönä vahvistuu, kun sen vanhimmat rakennukset
otetaan julkiseen käyttöön. Onnistuessaan ruokakulttuurin keskus
gourmet-tuotteineen tuo häivähdyksen keski- ja eteläeurooppalaisuutta
Helsinkiin.
 
Toteutus
 
Uudisrakentaminen alkaa vanhan pakastamon purkamisella ja sitä
korvaavan uuden pakastamon rakentamiselle heti kun asemakaavan
muutos on saanut lainvoiman. Uusien tukkukaupan hallien
rakentamiseen ryhdytään kysynnän kasvun mukaan, kuitenkin siten,
että lähistöltä asuntotuotannon alta siirrettäville kalanjalostusliikkeille
rakennetaan ensiksi halli Sörnäistenkadun varrelle.”
 
ESITTELIJÄ                     Kaupunginmuseo on lausunut alueen asemakaavoituksesta ja
suojeltujen rakennusten muutoksesta useita kertoja vuosien varrella.
Alueen kehittäminen on voitu tehdä rakennusperintöä vaalien. Nyt
lausunnolla olevan kaavaluonnoksen toteutuminen merkitsisi alueen
vanhan rakennuskannan laajahkoa purkua. Toteutuessaan kaava
tarkoittaisi kahden vanhimpaan 1930-luvun rakennuskantaan kuuluvan
rakennuksen purkamista: Bertel Liljeqvistin vuonna 1933 suunnittelema
entinen suuren karjan talli (nyk. R12) ja Gunnar Taucherin vuonna
1937 signeeraama entinen kanateurastamo (nyk. R11). Lisäksi alueelta
esitettään purettavaksi arkkitehti Lasse Björkin vuonna 1952
suunnittelema pakastamo (R2) ja entisen teurastamo- ja
jäähdytysrakennuksen (R1a ja R1s) vuoden 1965 laajennus. Kyseiset
rakennukset sisältyvät Helsingin kaupunginmuseon Helsingin
kantakaupungin teollisuusympäristöt -inventointiin (1995), mutta eivät
ole olleet suojeltuja vuonna 2002 vahvistetussa asemakaavassa.
 
Uudessa kaavaluonnoksessa esitettään myös kahden voimassa
olevassa asemakaavassa suojellun rakennuksen suojelumerkinnän
purkamista. Toinen purettavaksi aiotuista rakennuksista on tiilinen ns.
laboratoriorakennus, joka on asemakaavassa suojeltu sr-1-merkinnällä.
Toinen rakennus on entinen ruhojen kuljetusrata, joka on suojeltu sr-2-
merkinnällä. Kumpikaan asemakaavalla suojelluista rakennuksista ei
ole sisältynyt Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt -
inventointiin (1995), eikä kaupunginmuseo ole vuonna 1982
antamassaan lausunnossaan esittänyt niitä suojeltavaksi. Kaavoittaja
on kuitenkin itse arvottanut silloin rakennukset suojelun arvoisiksi,
toisen jopa sr-1 -merkinnällä.
 
Esittelijä haluaa kiinnittää huomiota siihen, että Tukkutorin
voimassassa oleva asemakaava on suhteellisen uusi, vuodelta 2002,
eikä alueen suojelluissa rakennuksissa ole tapahtunut sellaisia
muutoksia, jotka puoltaisivat suojelumerkintöjen purkamista. Esittelijä
pitääkin erittäin huolestuttavana suuntana sitä, että suojeltujen
rakennusten kaavamääräyksiä ryhdytään purkamaan toiminnallisista
syistä.
 
EHDOTUS                       Edellä esitettyyn perustuen esittelijä ei katso voivansa puoltaa
asemakaavan muutosta. Kaupunginmuseon johtokunta päättänee
antaa kaupunginhallitukselle esittelyn mukaisen lausunnon.
 
Lisätiedot:
Mäkinen Anne, yksikön päällikkö, puhelin 310 36486