Päätöshistoria

Pelastuslautakunta 17.05.2022 § 33

HEL 2022-003299 T 00 00 03

Lausunto

Pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta valtuustoaloitteesta:

Pelastusviranomainen valvoo ilotulitteiden käyttöä sekä niiden myyntiä ja varastointia kaupan yhteydessä pelastus- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Meluhaitan osalta vastuuviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo Suomessa markkinoilla olevien ilotulitteiden vaatimustenmukaisuutta ja toimii viranomaisena ilotulitteiden vaarallisuusluokitusten hyväksynnässä ja maahantuonnissa.

Ilotulitteiden käyttöä ja niiden valvontaa koskevat säännökset esitetään laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 10. luku) sekä Valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015 13. luku). Ilotulitteita tulee aina käyttää niin, että niiden käytöstä ei aiheudu henkilö- ja omaisuusvahinkojen vaaraa. Ilotulitteita käytettäessä on suojalasien käyttö pakollista paitsi, jos käytetään ainoastaan luokan F1 ilotulitteita, kuten tähtisadetikkuja tai papatteja. (Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 91 §; VNA 819/2015 64 §.)

Ilotulitteiden yksityisestä käytöstä tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle viimeistään viisi vuorokautta ennen ilotulitteiden käyttämistä. Mikäli pelastusviranomainen ei ole paikallisesti muuta määrännyt, voidaan uutenavuotena ilotulitteita käyttää 31.12. klo 18.00 – 1.1. klo 02.00 ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta. (Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 91 §; VNA 819/2015 63 §.) Käytöstä tehtyä ilmoitusta käsitellessään pelastusviranomainen arvioi, voidaanko ilotulitteita käyttää aiotussa paikassa aiheuttamatta henkilö- ja omaisuusvahinkojen vaaraa. Keskeisimpiä arvioitavia seikkoja ovat tuotteiden suojaetäisyyksien täyttyminen sekä käytön turvallisuusjärjestelyjen, kuten alkusammutuskaluston riittävyys. Ilmoituksen liitteeksi edellytetään pääsääntöisesti myös maanomistajan lupa, jos ilotulitteita käytetään muulla kuin omalla maalla, sillä ilotulitteiden käytön katsotaan yleensä olevan pelastuslain (379/2011) 6 §:n mukaista avotulen käyttöä, joka vaatii aina maanomistajan luvan. Pelastusviranomainen voi tehdä ilmoituksen perusteella asiasta päätöksen, jossa voidaan asettaa käytölle tarpeellisia ehtoja tai kieltää ilotulitteiden käyttö, jos siitä aiheutuu erityistä vaaraa (Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 91 §).

Pelastusviranomainen voi antaa alueellaan paikallisista olosuhteista johtuen ilotulitteiden käyttöä koskevia yleisiä määräyksiä. Pelastusviranomainen voi alueellansa sallia tiettyinä aikoina tai tietyissä paikoissa ilotulitteiden käytön ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta tai kieltää ilotulitteiden käytön sellaisissa paikoissa, joissa käytön voidaan katsoa aiheuttavan erityistä vaaraa (Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 92 §). Helsingissä pelastusviranomainen ei ole sallinut ilotulitteiden käyttöä ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta tietyillä alueilla eikä myöskään uudenvuoden lisäksi muuna tiettynä aikana. Näin ollen muusta, kuin uudenvuoden ilotulitteiden yksityisestä käytöstä, tulee pelastusviranomaiselle tehdä ilmoitus. Nämä ilmoitukset pelastusviranomainen arvioi tapauskohtaisesti yllä esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaisesti.

Helsingissä pelastusviranomainen on kieltänyt ilotulitteiden käytön tietyillä alueilla uutenavuotena. Päätös on saatavilla osoitteessa https://hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/viranhaltijapaatokset/asiakirja?year=
2022&ls=11&doc=Kymp_2020-12-28_37_Pk&vdoc=U111410VH1. Kieltoalueet ovat voimassa toistaiseksi ja ne eivät koske ilotulitusnäytöksiä. Kieltoalueiden määrittäminen perustuu pelastusviranomaisen riskiarvioon, jossa huomioidaan mm. tapahtuneet onnettomuudet ja vaaraa aiheuttaneet tilanteet, alueiden erityispiirteet, olemassa olevien rakennusten läheisyydet sekä saadut palautteet. Pelastusviranomainen päivittää riskiarviota säännöllisesti ja tekee kieltoalueisiin muutoksia tarvittaessa. Edellisen kerran kieltoalueisiin on tehty muutoksia vuonna 2020. Ilotulitteiden käytön kieltojen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä yhtä lailla ehkäistä ja torjua ilotulitteiden käytöstä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Kantakaupungin alueella ilotulitteiden käyttö on uutenavuotena kiellettyä ydinkeskustan alueella sekä esimerkiksi Kaisaniemen, Kaivopuiston ja Sinebrychoffin puistoalueilla. Näillä alueilla ilotulitteiden käytön on katsottu voivan aiheuttaa erityistä vaaraa, sillä tiiviillä kaupunkialueella ja näille alueille tyypillisesti kokoontuvan ihmisjoukon vuoksi tuotteiden vaatimien suojaetäisyyksien toteutuminen on vaikeaa.

Pelastusviranomainen ei voi kategorisesti kieltää ilotulitteiden käyttöä koko alueellaan, sillä kielto on mahdollinen ainoastaan paikoissa, joissa ilotulitteiden käytön voidaan katsoa aiheuttavan erityistä vaaraa. Pelastuslaitoksen arvion mukaan Helsingin kaupungissa, myös kantakaupungissa, on alueita, joissa on mahdollista käyttää ilotulitteita turvallisesti huomioiden niiden käyttöä koskevat säännökset ja käyttöön liittyvät turvallisuusvaatimukset. Ilotulitteiden käyttäjien tulee huolehtia, että ilotulitteita käytetään turvallisesti ja valmistajan antamia ohjeita noudattaen. Näin ollen ilotulitteiden käyttö vaatii käyttäjältään aina arvion edellytysten täyttymisestä ja jos edellytykset eivät täyty, ei ilotulitteita voi käyttää.

Ilotulitteiden yksityisen käytön lisäksi ilotulitteita voidaan käyttää ilotulitusnäytöksissä. Ilotulitusnäytöksellä tarkoitetaan tapahtumaa tai tapahtuman osaa, jonka järjestää Tukesin (Turvallisuus- ja kemikaaliviraston) hyväksymä näytöstoimija. Ilotulitusnäytöksestä tehdään ilmoitus poliisille, joka kuulee ilmoituksen johdosta pelastusviranomaista. (Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005 94 ja 97 §; VNA 819/2015 61 §.) Lausunnon antamisen yhteydessä pelastusviranomainen arvioi mm. riittävien suojaetäisyyksien täyttymistä aiotulla paikalla sekä ilotulitusnäytöksen järjestäjän varautumista palovartiointiin ja alkusammuttamiseen.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Jani Pitkänen

Lisätiedot

Heidi Partanen, palotarkastaja, puhelin: 31031362

heidi.partanen(a)hel.fi

Pekka Itkonen, riskienhallintapäällikkö, puhelin: 310 30037

pekka.itkonen(a)hel.fi