Helsingin kaupunki

Esityslista

24/2022

1 (7)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Asia/8

 

13.6.2022

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 06.06.2022 § 422

HEL 2019-011024 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

06.06.2022 Pöydälle

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Marcus Rantalan ehdotuksesta.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristölautakunta 01.03.2022 § 112

HEL 2019-011024 T 10 03 03

Hankenumero 0740_56

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti

        7.9.2021 päivätyn ja 1.3.2022 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12697 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29004 tonttia 1, osaa korttelia 29095, korttelin 29096 tonttia 8 sekä puisto- ja katualueita.

Lisäksi lautakunta päätti

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

        ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Hyväksyessään kaavan kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että korvaava liikuntakenttä Haaganpuistossa ei saa vaarantaa Haaganpuiston asemaa tärkeänä lähiluontoalueena ja että uusi kenttä pitää sijoittaa ja mitoittaa niin, että puiston puusto ei olennaisesti vähene.

Käsittely

01.03.2022 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Palautusehdotus:
Marleena Isomaa: Steniuksenkentän alueen tarkistetun asemakaavan muutosehdotuksen palauttaminen siten että ehdotus Haagan puiston suunnitelmista tuodaan samanaikaisesti lautakuntaan päätettäväksi. Jotta pystytään kokonaisvaltaisemmin tarkastelemaan Steniuksen kentän asemakaavan muutoksen vaikutuksia Haagan puistoon, jonne Steniuksenkentän korvaava kenttä on suunniteltu. Taustalla on Etelä-Haagan asukkaiden laaja huoli Haagan puiston kohtalosta virkistyskäyttöalueena, sekä alueen puiston ja puuston säilymisestä.

Steniuksenkenttä on alun perin kaavoitettu urheilukäyttöön ja mikäli kaavan muutosehdotus toteutuu, on se omiaan lisäämään helsinkiläisten huolta siitä, voidaanko mille tahansa tontille rakentaa jatkossakin. Helsingin väkimäärä on lisääntynyt ja tulee lisääntymään uudisrakentamisen myötä. Helsingissä tulisi olla riittävästi urheilu- ja virkistysalueita asukasmäärään nähden. Jatkuvan rakentamisen lisäksi tulee muistaa myös kompensaatio, luontoarvot sekä asukkaiden viihtyvyys. Ikäihmisille ja lapsiperheille asunpaikan läheisillä virkistyspaikoilla on suuri merkitys.   

Marleena Isomaan palautusehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Amanda Pasanen: Hyväksyessään kaavan kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että korvaava liikuntakenttä Haaganpuistossa ei saa vaarantaa Haaganpuiston asemaa tärkeänä lähiluontoalueena ja että uusi kenttä pitää sijoittaa ja mitoittaa niin, että puiston puusto ei olennaisesti vähene.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen.

15.02.2022 Pöydälle

21.09.2021 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

14.09.2021 Pöydälle

07.09.2021 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Tuomas Eskola, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37285

tuomas.eskola(a)hel.fi

Oula Rahkonen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 27273

oula.rahkonen(a)hel.fi

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433

taina.toivanen(a)hel.fi

Tomi Varjus, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 26530

tomi.varjus(a)hel.fi

 

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 28.10.2021

HEL 2019-011024 T 10 03 03

 

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Etelä-Haagan Steniuksenkentän aluetta koskevasta, 7.9.2021 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee Etelä-Haagassa nykyisen Steniuksenkentän aluetta, sitä reunustavia katualueita ja kahta Kylännevankujan pohjoispuolista tonttia. Voimassa olevassa, 8.3.2013 voimaan tulleessa asemakaavassa Steniuksenkentän kohdalla sijaitsee A-kortteli ja sen eteläpuolella sijaitsee AK-tontti ja AKYS-tontti. A-korttelialueen pohjoispuolelle on merkitty Steniuksenkentän puistoalue, eteläpuolelle VPK:n kuja ja itäpuolelle Strömstadinkuja. Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa (2016) suunnittelualue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A3), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 0,4-1,2, mutta voi perustellusti olla tätä suurempikin. Kaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa uusi viisikerroksista kerrostaloista koostuva asuinkortteli, joka istuu luontevasti naapuruston nykyiseen ja rakentumassa olevaan rakennuskantaan, ja jossa pysäköinti on toteutettu toimivasti ja kaupunkikuvallisesti kestävästi. Kaavaratkaisu korvaa alueen nykyisen, toteutumattoman asemakaavan, jossa alue on suunniteltu toteutettavaksi 2-3- kerroksisina rivi-, pari- ja pienkerrostaloina. Lisäksi vanhusten palvelutalon voimassa olevassa asemakaavassa olevan tontin (29096/8) rajat palautetaan vastaamaan nykyisiä kiinteistörajoja. Lähtökohtana on voimassa olevaa asemakaavaa hieman tehokkaampi kerrostalovaltainen rakentaminen.

Esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa suunnittelualue on pääosin osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Korttelialueelle on merkitty kahdeksan rakennusalaa, joilla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on viisi. Näistä Isonnevantien puoleiset rakennusalat ohjaavat lamellitaloratkaisuun, loput puolestaan syvärunkoiseen pistetaloon. Lisäksi korttelialueelle on osoitettu kierrätyspisteelle / jätekeräyspisteelle varattu alueen osa ja pysäköintipaikka, joiden sijainti on ohjeellinen. Rakennusaloja koskien on myös määräyksiä, joiden mukaan pohjoisimman asuinkerrostalon pohjakerrokseen tulee sijoittaa liiketilaa ja suunnittelualueen keskellä sijaitsevalla rakennusalalla saa sijoittaa päivähoidon tiloja osaan rakennusta. Rakennusalat on sijoitettu hieman irti korttelialueen reunavyöhykkeestä ja nämä reunamat ja osin rakennusalojen välit on määrätty puin ja pensain istutettavaksi alueen osaksi. Kuitenkin aivan korttelialueen pohjoiskulma on määrätty aukioksi, jolle on myös merkitty säilytettävä puu. Aluetta koskee määräys: ”Aukioksi rakennettava alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. Alue tulee tehdä luonnonkivestä ja alueen tulee sisältää myös istutuksia. Alueen tulee liittyä luontevasti Haagan urheilutiehen, Isonnevanpolulle sekä viereiseen piha-alueeseen. Aukiolla sijaitseva säilytettävä mänty tulee huomioida aukion tasauksessa ja aukiota tulee jäsentää Isonnevanpolun suuntaan myös muilla istutuksilla.” Kaupunkikuvaan ja rakentamiseen liittyen uudisrakennuksille on annettu erilaisia, melko tarkkojakin määräyksiä kuten: ”Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Asukkaiden yhteisissä tiloissa tulee olla suuria ikkunoita. Maantasokerrosten julkisivujen tulee poiketa muiden kerrosten julkisivusta värin, materiaalin tai pintakäsittelyn osalta. Pistetalojen julkisivujen tulee olla porrastettuja. Yhtenäisen julkisivun tai parvekevyöhykkeen enimmäismitta saa olla enintään puolet julkisivun pituudesta ja porrastuksen tulee olla vähintään 3 metrin syvyinen. Rakennusten etäisyyden toisista rakennuksista tulee olla vähintään 8 metriä. AK-korttelissa katuun rajautuvissa rakennuksissa porrashuoneeseen on oltava sisäänkäynti sekä kadun että pihan puolelta. Suoraan katualueelle avautuvien porrashuoneiden ulko-ovien on oltava syvennyksessä. Rakennusten julkisivujen on oltava paikalla muurattua tiiltä tai muurauksen päälle tehtyä rappausta. Pistetalot voivat olla myös puurakenteisia ja puuverhottuja. Rakennuksissa on oltava harjakatto. Ilmastointikonehuoneet ja muut tekniset tilat tulee sijoittaa vesikaton sisäpuolelle. Lasitetut parvekkeet tulee toteuttaa kadun puolella sisäänvedettyinä. Kadun puolella ensimmäisessä kerroksessa asuinhuoneen lattian tulee olla vähintään 0,7 m kadun pintaa ylempänä.” Asuinkerrostalojen korttelialueen kaakkoiskulmaan on esitetty sijoitettavaksi autopaikkojen korttelialue LPA, jolla rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kolmesta neljään. Korttelialuetta koskevat seuraavat määräykset: ”LPA-korttelissa yli 40 metriä pitkät rakennukset ja julkisivut tulee jakaa lyhyempiin osiin. LPA-korttelin pysäköintilaitos tulee toteuttaa laadukkaasti viereisten asuinrakennusten kaupunkikuvaan sopivalla tavalla. Rakennusmassa tulee jakaa osiin. Porrastettujen rakennusmassojen julkisivukäsittelyn tulee olla keskenään erilaiset. Maantasokerroksen julkisivujen tulee poiketa muiden kerrosten julkisivusta värin, materiaalin tai pintakäsittelyn osalta. Pysäköintilaitoksen katon tulee olla kattopuutarhaa tai hulevesiä viivyttävää viherkattoa. Katolle sijoitettavien välttämättömien teknisten laitteiden tulee sopia rakennuksen arkkitehtuuriin ja ne tulee suunnitella luontevaksi osaksi viherkattoa. Kattoa tulee hyödyntää myös aurinkoenergian tuottamiseen. Pysäköintitalon porrashuoneiden tulee saada luonnonvaloa ja julkisivujen tulee sopia haagalaiseen asuinympäristöön. Pysäköintitalon maantasokerrosta tulee elävöittää esimerkiksi pyöräpysäköinnillä ja asukkaiden yhteistiloilla.” AK- ja LPA-korttelialueiden itäpuolelle sijoittuu puisto VP, jossa kulkee Strömstadinkujaksi nimetty ulkoilutie. Puiston itäpuolelle jää Kylätien varren ympäristöltään säilytettävä asuinkerrostalokortteli. Kylänevankujan ja Kylätien kulmassa sijaitsevan vanhusten asuinkerrostalon tontti on osoitettu asuin-, liike-, toimisto- ja julkisten palvelutilojen korttelialueeksi ALP. Pihoihin ja ulkoalueisiin liittyen koko suunnittelualuetta koskien on määrätty, ettei tontteja saa aidata ja liittyminen puistoon tai toiseen tonttiin tulee toteuttaa saumattomasti. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- ja oleskelualueina tai pysäköimiseen, tulee istuttaa ja niillä oleva elinvoimainen puusto säilyttää.

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo totesi, että asemakaavan muutokselle asetettu tavoite kerrostalovaltaisesta rakentamisesta suunnittelualueella olisi hyvin suunnitellen ja toteuttaen mahdollinen. Kaupunginmuseo korosti aiemmat, jo voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa asettamansa tavoitteet lähiympäristölle ominaisesta mittakaavasta ja kaavallisesta periaatteesta, joita myös esillä olevassa asemakaavan muutoksessa tulee noudattaa. Mittakaavan lisäksi uudisrakennusten hahmoon ja materiaaleihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne sopeutuisivat lähiympäristöönsä. Alueen vehreän luonteen säilymistä tulisi tukea ja vahvistaa uusien kortteleiden kasvillisuuden ja istutusten avulla. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti pienen puistovyöhykkeen sisällyttäminen uuteen kokonaisuuteen nähtiin toivottavana vehreyttä säilyttävänä ja tukevana tekona. Lisäksi kaupunginmuseo piti tärkeänä, ettei olemassa oleviin asuinkortteleihin sijoitettu lisärakentamista, jotta aleen inhimillinen mittakaava ja puistomaiset katutilat ja pihat saadaan säilymään. Varsinaisia kohdekohtaisia suojelutavoitteita kaupunginmuseo ei kuitenkaan esittänyt, joskin totesi tärkeäksi tavoitteeksi olemassa olevan rakennuskannan käytön ja tarvittaessa muokkaamisen sille luonteenomaisella tavalla.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että esillä olevassa asemakaavan muutoksen ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon olemassa olevan rakennetun ympäristön mittakaavaa ja ominaisluonnetta määräämällä kerrosluvuksi korkeintaan viisi ja antamalla monia erilaisia rakennusten ulkoasua, kuten kattomuotoa, koskevia määräyksiä. Etelähaagalaiseen vehreyteen ja avoimeen korttelirakenteeseen perustuvaa ominaisluonnetta on pyritty huomioimaan rakennusten sijoittelussa. Isonnevantien varteen on jätetty tilaa puille ja pensaille ja korttelirakenne jäsennelty avoimeksi istutettavaksi määrättyjen alueiden erottamilla rakennusaloilla. Myös Strömstadinkujan varren puusto ja kalliot on tarkoitus säilyttää mahdollisimman laajalti, sillä niiden osalle on osoitettu puistoa. On kuitenkin huomattava, että rakennusalat mahdollistavat rakennusrungoiltaan myös melko massiivisia rakennuksia, mikä nykyrakentamisen kerroskorkeuksilla ja rakenteilla toteutettuna luo hahmoiltaan olemassa oleviin rakennuksiin verrattuna selvästi jykevämpiä asuinkerrostaloja, eikä näin ollen ole olevan ympäristön kannalta toivottavaa. Voimassa olevan asemakaavan mukaista pientä puistovyöhykettä ei ehdotukseen valitettavasti ole sisällytetty. Lisäksi kaupunginmuseo toteaa, että suunnittelualueen keskellä sijaitsevan asuinkerrostalon rakennusalan poistaminen jättäisi kokonaisuuden selvästi hengittävämmäksi ja mahdollistaisi pidemmät näkymät korttelin läpi ja muutoinkin rakennusalojen väljemmän sijoittelun. Rakentamaton, avoin vyöhyke korttelin keskellä myös säilyttäisi omalla tavallaan muistuman paikan historiasta, perinteikkäästä Steniuksenkentästä.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Steniuksenkentän alueen asemakaavan muutoksen ehdotukseen.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 27.1.2020

Lisätiedot

Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501

anne.salminen(a)hel.fi

 

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 28.04.2021 § 17

HEL 2019-011024 T 10 03 03

Päätös

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12697 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Päätöksen perustelut

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12697
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 36/2020
Pohjakartta valmistunut: 27.10.2020
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

merja.kyyro(a)hel.fi

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

timo.tolkki(a)hel.fi