§ 875

Valtuutettu Juhani Strandénin toivomusponsi mahdollisuudesta käyttää todellisia päästöjä ja ympäristövaikutuksia laskettaessa ja raportoitaessa biomassan käyttöä energiatuotannossa

HEL 2019-002052 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2019 hyväksymän toivomusponnen (Juhani Strandén) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Käsittely

Esteelliset: Daniel Sazonov, Wille Rydman
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)

Todettiin, että Daniel Sazonov oli läsnä kaupunginhallituksen 9.12.2019 kokouksessa asian pöydällepanosta päätettäessä.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Miia Aho, konsernilakimies, puhelin: 310 36445

miia.aho(a)hel.fi

Katri Kuusinen, yksikön päällikkö, puhelin: 310 39163

katri.kuusinen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Hyväksyessään kaupunginhallituksen esityksen valtuutettu Mai Kivelän aloitteesta biomassalle laadittavista kestävyyskriteereistä loppuun käsitellyksi kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Hyväksyessään ehdotuksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että laskettaessa ja raportoidessa biomassan käyttöä energiantuotannossa, kaupunginhallitus selvittää mahdollisuuden käyttää sen todellisia päästöjä ja ympäristövaikutuksia nollapäästöjen sijaan. (Juhani Strandén)”.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on hyväksytystä toivomusponnesta toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi valtuutetuille.

Biomassan nollapäästöisyydestä on sovittu YK:n ilmastosopimuksessa. Sopimuksen mukaan kestävästi tuotettu bioenergia on nollapäästöistä, kun poltettaessa ilmaan vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin biomassa on kasvaessaan sitonut.

Biomassan käyttö kaikilla sektoreilla vaikuttaa Suomen nettopäästöihin, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi metsäbiomassan päästöt lasketaan maankäyttösektorilla, ei esimerkiksi energiasektorilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen hiilinielu pienenee, jos metsää hakataan enemmän kuin se kasvaa, ja hiilinielun pieneminen huomioidaan maan kokonaispäästöjen laskennassa.

Eri puun materiaalit vapauttavat hiilidioksidia eri tavalla, ja Helen käyttää polttoaineinaan biomassajakeita, joiden hiili vapautuisi ilmakehään melko lyhyessä ajassa ilman energianhyötykäyttöä tai metsään jätettynä.

Euroopan Unionin uusiutuvan energian direktiivissä (RED II) on kestävyysasiat otettu biomassan osalta hyvin valvontaan niin sanottujen kestävyyskriteerien avulla. Poltettavan biomassan on oltava peräisin kestävistä lähteistä ja alitettava direktiivissä mainitut elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasujen päästökriteerit, jotta se lasketaan poltettaessa päästöttömäksi uusiutuvaksi energiaksi. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että bioenergian energiankäyttö EU:ssa tuottaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä ja biomassan tuottaminen on kestävää sisältäen mm. maatason riskiperustaista arviointia ja vaatimuksia hiilinielulaskennasta.

Biomassan kaikki päästöt lasketaan ns. LULUCF-sektorilla, eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorilla. Metsästä saatavan puun hiilidioksidipäästöt huomioidaan siis jo puun kaatamisen yhteydessä, mikä käytännössä tarkoittaa, että kun puu metsässä kaatuu, se merkitään tilastoissa päästöksi kokonaisuudessaan riippumatta siitä, miten ja millä sektorilla puu ja sen eri osat käytetään.

Antamansa lausunnon mukaan Helen Oy raportoi vuosittain vastuullisuusraportissaan sähkön ja lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden määrän. Näiden ja muiden saatavissa olevien tietojen perusteella kaupungin olisi mahdollista selvittää ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla todellisia biomassan polttamisesta syntyviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Tällä hetkellä kaupunkiympäristön toimialan laatimissa energiankäyttöraporteissa ei näy lainkaan biomassan käyttöä, koska biomassaan perustuvia lämmitysjärjestelmiä ei juurikaan ole käytössä. Lähes kaikki kaupungin omistamat kohteet lämmitetään muuten kuin biomassalla tuotetulla kaukolämmöllä ja sähköllä, sekä muutamia öljyllä tai maalämmöllä.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla tehtävät selvitykset koskisivat vain tietyn koostumuksen ja alkuperän omaavaa biomassaa, joten erillisiä selvityksiä päästöistä ja ympäristövaikutuksista tulisi tehtäväksi toistuvasti. Ottaen huomioon tämän ohella kaupungin alueella energiantuotannossa käytetyn biomassan määrän, on kaupungin kannalta perusteltua noudattaa päästöjä ja ympäristövaikutuksia arvioidessaan kansainvälisesti määriteltyjä standardeja.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Miia Aho, konsernilakimies, puhelin: 310 36445

miia.aho(a)hel.fi

Katri Kuusinen, yksikön päällikkö, puhelin: 310 39163

katri.kuusinen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunginkanslia

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 09.12.2019 § 850

HEL 2019-002052 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

09.12.2019 Pöydälle

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Veronika Honkasalon ehdotuksesta.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Miia Aho, konsernilakimies, puhelin: 310 36445

miia.aho(a)hel.fi

Katri Kuusinen, yksikön päällikkö, puhelin: 310 39163

katri.kuusinen(a)hel.fi