§ 547

Valtuutettu Terhi Peltokorven toivomusponsi kotihoidon tuen kuntalisän rajaamisen vaikutuksista ja vapaaehtoisten työllistymistä edistävien toimien kohdistamisesta

HEL 2018-012666 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 28.11.2018 hyväksymän toivomusponnen (Terhi Peltokorpi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimitti selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille. 

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hokkanen, projektiasiantuntija, puhelin: 310 23602

olli.hokkanen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Käsitellessään 28.11.2018 kaupungin vuoden 2019 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2019-2021 kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: " Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2019 kaupunginvaltuusto edellyttää, että seurataan laajasti kotihoidon tuen kuntalisän rajaamisen vaikutuksia ja selvitetään vapaaehtoisten työllistymistä edistävien toimien kohdistamista pitkään kotona olleille vanhemmille." (Terhi Peltokorpi).   

Toivomusponnen johdosta on saatu päätöshistoriaan sisältyvä kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto. Lautakunta päätti 18.12.2018 § 267 poistaa varhaiskasvatuspalvelujen kotihoidon tuen Helsinki-lisän yli kaksivuotiailta 1.5.2019 alkaen. Samalla lautakunta päätti, että Helsinki-lisän poistamisen vaikutuksia päivähoitopaikkojen riittävyyteen seurataan tehostetusti ja vaikutukset raportoidaan marraskuussa 2019. Lisäksi lautakunta edellytti muutosvaiheessa toimialojen ja työllistymispalvelujen yhteistyötä perheiden ohjaamiseksi tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Viestinnässä painotettiin selko- ja monikielisyyttä.   

Kaupunginkanslian elinkeino-osasto on selvittänyt vapaaehtoisten työllistymistä edistävien toimien kohdistamista pitkään kotona olleille vanhemmille. Kaupunki on rahoittanut toimenpiteitä sekä käynnistänyt selvitystöiden tuloksena uusia hankkeita edistääkseen kyseisen kohderyhmän työllistymistä tai koulutukseen pääsyä. Hankkeiden myötä syntyy uutta seuranta- ja vaikuttavuustietoa.

Women to work maahan muuttaneiden naisten potentiaali työelämän käyttöön -hankkeen (1.3.2019-28.2.2021) keskeinen tavoite on ohjata naisia kohti työtä ja koulutusta sekä edistää monipuolisin keinoin työelämäosallisuutta. Hanke on suunnattu somalian-, arabian- ja venäjänkielisille maahan muuttaneille kaupungin työllisyydenhoidon asiakkaina oleville yhteensä 250 naiselle, joilla on vähän tai ei ollenkaan koulutusta ja työhistoriaa. Hankkeen avulla lisätään myös rekrytoivien työnantajien tietämystä kohderyhmän osaamisesta ja tasa-arvoisen rekrytoinnin käytännöistä. Hanke edistää työllisyydenhoidon ohjaustyössä toimivien, oppilaitosten sekä verkostoyhteistyökumppaneiden tietoutta maahan muuttaneiden naisten työelämään ohjauksen erityiskysymyksistä sekä tuottaa tasa-arvoiseen rekrytointiin ja työelämään liittyvää tietoa. Ohjaustyötä tekeville järjestetään myös koulutusta. Women to work -hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin aikuisten TYP-palvelun (Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) asiakasselvitystä vuodelta 2018, jonka mukaan vaikeasti työllistyvien työttömyys pitkittyy edelleen ja maahanmuuttajataustaisten osuus kasvaa asiakaskunnassa. Maahanmuuttajat muodostavat yhden Helsingin työllisyydenhoidon strategisista ryhmistä. Kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille. Hankkeen suunnitteluvaiheeseen saatiin mukaan myös yrityksiä. Hankkeessa naisia kannustetaan hakeutumaan miesvaltaisille aloille. Heille tarjotaan tietoa suomalaisesta työelämästä, työelämän pelisäännöistä sekä työnhaun käytännöistä, joita digitalisaatio on muuttanut.

Vuonna 2019 käynnistyneellä vapaaehtoisella Digirasti-hankkeella pyritään ehkäisemään pitkäaikaistyöttömien sekä kunnan osittain rahoittaman työmarkkinatuen piirissä olevien henkilöiden digitaalista syrjäytymistä työnhausta. Hankkeessa tuetaan digitaalisen työnhaun ja koulutuksen työkalujen käyttöä. Tarkoituksena on tavoittaa noin 800 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä tarjoamalla digineuvontaa 600 henkilölle ja kurssi 200 asiakkaalle. Asiakasohjausta tehdään myös Työllisyyden palvelutorilla. Digirastissa hyödynnetään vaikuttavuustietoa, jota on saatu aiemmin päättyneestä Työrasti-hankkeesta.

Kaupunginkanslian ja sosiaali- ja terveystoimialan yhteisen Työkyky käyttöön -kehittämishankkeen (11.2.-31.12.2019) tarkoituksena on saada työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevia henkilöitä nopeammin työkykyselvitykseen. Pilottialueiksi valittiin Myllypuro, Kontula, Kivikko, Mellunmäki, Kannelmäki sekä Malminkartano, joiden alueelta kutsutaan henkilöitä työkykyselvitykseen vapaaehtoisuuteen perustuen. Tavoitteena on saada näiltä alueilta monia pitkään kotona olleita muunkielisiä vanhempia kuntoutukseen, työelämään, koulutukseen, työkyvyttömyyseläkkeelle sekä sosiaalityön ja terveyspalvelujen piiriin. Aluksi työtä tuetaan hankkimalla tarvittaessa lääkäripalveluja. Hanketta varten kaupunginkanslian työllisyyspalveluissa on selvitetty laajasti työmarkkinatuen kuntaosuuslistan dynamiikkaa.

Kaupunki rahoittaa osaltaan Nicehearts ry:n Kotiäitiydestä kohti opiskelua ja työelämää -nimistä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hanketta (1.1.2019-31.12.2020) jonka tavoitteena on torjua pitkäaikaistyöttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Hanke on suunnattu 300:lle työelämän ulkopuolella olevalle maahanmuuttajataustaiselle naiselle. Tarkoituksena on yksilöohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin parantaa kotona lastaan hoitavien äitien työ- ja toimintakykyä sekä huomioida erityisesti kotiäidit kotoutumisessa. Ura- ja palveluohjauksen toimintamallin avulla voidaan kannustaa ja auttaa maahanmuuttajataustaisia naisia osallistumaan yhteiskuntaan ja orientoitumaan kohti opiskelua ja työelämää. Osallistavalla hankkeella pyritään vähentämään ylisukupolvisen syrjäytymisen riskiä. Tavoitteena on arjen hallinta sekä palkkatyön, opiskelun tai vapaaehtoistyön aloittaminen.

Kaupunki on järjestänyt vuodesta 2015 lähtien maahan muuttaneille syrjäytymisvaarassa oleville kotivanhemmille lastenhoidolla tuettua omakielistä yhteiskuntaorientaatiota. Kotivanhemmat perehtyvät suomalaiseen palvelujärjestelmään sekä opiskelu- ja työllistymisvaihtoehtoihin neljän kuukauden aikana. Lisäksi jokainen osallistuja saa henkilökohtaista uraohjausta omalla äidinkielellään. Tähän mennessä 60 prosenttia tavoitetuista osallistujista siirtyy opiskeluun tai työhön vuoden sisällä.

Helsinki on järjestänyt vuodesta 2013 lastenhoidolla tuettua suomen kielen opetusta pienten lasten kotivanhemmille eri puolilla kaupunkia. Kurssin aikana jokainen vanhempi saa henkilökohtaista ura-ohjausta. Kurssit tarjoavat opetusta noin 150 henkilölle vuodessa.

Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hokkanen, projektiasiantuntija, puhelin: 310 23602

olli.hokkanen(a)hel.fi

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Päätöshistoria

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 18.06.2019 § 208

HEL 2018-012666 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon:

Kotihoidon tuen kuntalisä yli kaksivuotiailta päättyi 1.5.2019 kaupunginvaltuuston 28.11.2018 ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan 18.12.2018 päätösten mukaisesti. Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2019 kaupunginvaltuusto edellyttää, että seurataan laajasti kotihoidon tuen kuntalisän rajaamisen vaikutuksia ja selvitetään vapaaehtoisten työllistymistä edistävien toimien kohdistamista pitkään kotona olleille vanhemmille.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä selvittää kotihoidontuen kuntalisän rajaamisen vaikutuksia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdään selvitys hakijoiden määrän, hakijoiden ikärakenteen ja alueellisen hakijamäärän suhteesta väestöön. Kuntalisän poiston vaikutukset yli kaksivuotiailta näkyvät vasta syksyllä 2019.

Vertailu tehdään edellisiin vuosiin elo-syyskuussa aloittavien lasten iän ja asuinalueen mukaan. Elokuussa aloittavien lasten määrä on vuoden korkein. Lisäksi seurataan kotihoidontuen saajien määrää ikäryhmittäin ja alueellisesti.

Kaupunginkanslian elinkeino-osasto puolestaan selvittää vapaaehtoisten työllistymistä edistävien toimien kohdistamista pitkään kotona olleille vanhemmille.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee selvitystä marraskuussa 2019 ja se tuodaan kaupunginhallituksen tietoon keväällä 2020. Selvitys tehdään yhteistyössä kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Pirjo Pekkala, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 310 56404

pirjo.pekkala(a)hel.fi

Eeva-Liisa Tiihonen, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 58499

eeva.tiihonen(a)hel.fi

Elina Paula Niemelä, suunnittelija, puhelin: 310 42297

elina.paula.niemela(a)hel.fi