§ 273

V 22.5.2019, Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite esiintymislavan rakentamisesta Alppipuistoon

HEL 2018-011135 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Sami Muttilaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Sami Muttilainen ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Alppipuistoon rakennetaan kiinteä esiintymislava.

Alppipuisto on yksi Helsingin vanhimmista puistoista. Se on yhdessä Lenininpuiston ja Eläintarhan alueen kanssa ympäristöhistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka puistohistoria ulottuu 1850-luvulle. Se sijaitsee kaupunginosissa, joissa on Helsingin mittakaavassa suhteellisen vähän viheralueita ja korkein asukastiheys. Alppipuisto, Lenininpuisto ja Eläintarhan alue muodostavat yhdessä merkittävän viheraluekokonaisuuden ja puistot ovat asukkaiden ahkerassa käytössä.

Alueella on käynnissä asemakaavan muutostyö, jossa huomioidaan puiston suojelutavoitteet uusien toimintojen sijoittelussa ja rajauksissa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu puistoalueen arvot ja yleiset kehittämisperiaatteet.

Vuonna 2016 asemakaavamuutoksen pohjaksi tehdyssä yleissuunnitelmassa tarkasteltiin tapahtumakäytön sovittamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Puiston luoteisreunaan voidaan varata paikka väliaikaiselle esiintymislavalle, joka pystytetään sinne kesällä tapahtumien ajaksi. Lavan kohdalla ja edustalla oleva nurmikko voidaan vahvistaa. Tavoitteena on, että puisto ja sen lähiympäristö kestävät tapahtumista aiheutuvan kulutuksen, melun ja muut vaikutukset ja säilyvät viihtyisinä.

Uusien rakenteiden sovittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoon on aina haasteellista. Kiinteän esiintymislavan rakentaminen edellyttää selkeää omistajuutta, ylläpitovastuuta ja riittäviä ylläpitoresursseja, jotta ratkaisu olisi kestävä. Alppipuisto on todettu ilkivaltaherkäksi ympäristöksi, johon kohdistuu monenlaista ilta- ja yökäyttöä. Suuri osa puiston kiinteistä rakenteista on huonossa kunnossa tai ne ovat tuhoutuneet. Myös muilta vastaavan kaltaisilta alueilta on huonoja kokemuksia valvomattomista puistojen ja muiden yleisten alueiden rakennelmista.

Esityskäyttöön tarkoitettu pysyvä lava vaatisi mielekkäästi toimiakseen merkittäviä ylläpito- ja hallinnointiresursseja. Lavan kunto on olennainen tekijä niin esitysten teknisten puitteiden ja turvallisuuden kannalta kuin suhteessa puiston yleisilmeeseen ja viihtyvyyteen. Alppipuistossa pysyvää lavaa ei olisi mahdollista liittää minkään muun julkisten rakennuksen jatkuvan toiminnan, ylläpidon ja valvonnan yhteyteen.

Puiston muu käyttötarve virkistysalueena, fyysinen kestävyys ja kulttuurihistoriallinen luonne rajoittavat kokonaisuudessaan puistoon sijoittuvien tapahtumien mahdollista määrää lavarakenteen tyypistä riippumatta. Pysyvän lavan vaatima jatkuva resurssi olisi suuri panostus suhteessa mahdollisten tapahtumien määrään, kokoluokkaan ja kausiluonteisuuteen.

Tapahtumat ovat hyvin erilaisia ja niiden tarpeet vaihtelevat. Siirrettävien esiintymislavojen tekniikka on kehittynyt viime vuosina ja niiden kuljettaminen ja kokoaminen on aikaisempaa vaivattomampaa. Lavarakenteita vuokraamalla voidaan hyödyntää ajantasaisimpia ratkaisuja ilman sitoutumista ylläpitoon ja päivittämiseen. Kaupunki tarjoaa puitteet tapahtumien järjestämiselle: mm. tapahtumasähkön ja siihen liittyvän muun infrastruktuurin, kulutusta kestävän pohjan ja mahdollisuuden huoltoajolle.

Alppipuiston alue on toiminut kesäisin kaikille avointen kulttuurisisältöisten ulkoilmatapahtumien paikkana. Puistossa on järjestetty vuodesta 2008 lähtien kaupungin tuella kesän viikonlopuille sijoittuva musiikkipainotteinen tapahtumakokonaisuus. Se on tarjonnut kantakaupungin alueella hyvin saavutettavan ja monimuotoisen ilmaisen vaihtoehdon taiteen ja kulttuurin kokemiseen.

Kaupunki on tukenut tapahtumakokonaisuutta alkuvuosina osallistumalla tuotantoon ja sittemmin merkittävällä panoksella avustusrahoituksen kautta. Sarjaan liittyvien tapahtumien järjestäjät ovat tehneet yhteistyötä mm. aikataulun ja infrastruktuurin suhteen, joihin väliaikainen esiintymislava ja sähköt ovat kuuluneet. Kaupunki varautuu edelleen tukemaan tapahtumakokonaisuuden ja väliaikaisten rakenteiden toteuttamista avustusrahoituksen kautta.

Pysyvän esiintymislavan rakentaminen Alppipuistoon ei sen sijaan ole tarkoituksenmukaista.

Kaupunginhallitus on saanut aloitteen johdosta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kaupunkiympäristölautakunnan lausunnot. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristölautakunta 26.02.2019 § 87

HEL 2018-011135 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Alppipuisto on yksi Helsingin vanhimmista puistoista, ja se on yhdessä Lenininpuiston ja Eläintarhan alueen kanssa ympäristöhistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka puistohistoria ulottuu 1850-luvulle.

Alueelle laaditaan asemakaavan muutosta, jossa huomioidaan puiston suojelutavoitteet uusien toimintojen sijoittelussa ja rajauksissa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu puistoalueen arvot ja yleiset kehittämisperiaatteet.

Alppipuiston alueella käynnissä olevat hankkeet vaikuttavat puiston käyttöön, rajaukseen ja yleisilmeeseen. Hankkeita ovat Pisararadan linjaus Alppipuiston kautta, Linnanmäen pysäköinti-laitoksen sijoittaminen puiston alueelle sekä uuden asuinkerrostalokorttelin rakentaminen Viipurinkadun ja Tivolitien risteykseen.

Alppipuisto sijaitsee kaupunginosissa, joissa on Helsingin mittakaavassa suhteellisen vähän viheralueita ja korkein asukastiheys. Puistot ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Alueen käytön paineita lisäävät Linnanmäen turistivirrat sekä puistossa järjestettävien tapahtumien suuret kävijämäärät.

Kaupungin ja Alppipuistossa tapahtumia järjestävien toimijoiden lähtökohtana on ollut se, että arvokkaassa puistoympäristössä ei järjestetä kaupallisia tapahtumia, ja että tapahtumat ovat pienimuotoisia. Lisäksi asukkailta on tullut palautetta melusta ja luvattomista konserteista. Tavoitteena on myös, että puisto ja sen lähiympäristö kestävät tapahtumista aiheutuvan kulutuksen, melun ja muut vaikutukset sekä säilyvät viihtyisinä.

Uusien rakenteiden sovittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoon on aina haasteellista. Kiinteän esiintymislavan rakentaminen edellyttää myös selkeää omistajuutta, ylläpitovastuuta ja riittäviä ylläpitoresursseja, jotta ratkaisu olisi kestävä. Alppipuisto on myös todettu ilkivaltaherkäksi ympäristöksi, jossa suuri osa puiston kiinteistä rakenteista on huonossa kunnossa tai ne ovat tuhoutuneet.

Tapahtumat ovat hyvin erilaisia ja niiden tarpeet vaihtelevat. Siirrettävien esiintymislavojen tekniikka on kehittynyt viime vuosina ja niiden kuljettaminen ja kokoaminen on aikaisempaa vaivattomampaa. Kaupunkiympäristön toimiala tarjoaa puitteet tapahtumien järjestämiselle: tapahtumasähkö ja siihen liittyvä muu infrastruktuuri, kulutusta kestävä pohja ja huoltoajon mahdollistaminen.

Vuonna 2016 Alppipuiston asemakaavamuutoksen pohjaksi tehdyssä yleissuunnitelmassa tarkasteltiin myös tapahtumakäytön sovittamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tapahtumat tulee ohjata puiston keskiosaan. Avoimen puistotilan luoteisreunaan voidaan varata paikka väliaikaiselle esiintymislavalle, joka pystytetään sinne kesällä tapahtumien ajaksi. Lavan kohdalla ja edustalla oleva nurmikko voidaan vahvistaa jalkapallonurmen periaatteen mukaan.

Aloitteessa on tuotu esiin myös Stoan aukio ja Sibeliuksen puisto. Stoan aukiolla on käynnissä laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä toteutetaan esiintymislava. Aukio on osa tonttia, joten lähtötilanne Stoassa on hyvin erilainen kuin Alppipuistossa. Lähtökohtana on, että lavaa hallinnoi Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala, jolla on tarjota lavalle paljon ohjelmaa. Sibeliuksen puistoon tutkitaan tänä vuonna alkavan puistosuunnittelun yhteydessä pienimuotoisten musiikkiesitysten pitopaikkaa, jossa on tapahtumasähkö.

05.02.2019 Pöydälle

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti: 310 37258

anu.lamminpaa(a)hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 26.02.2019 § 42

HEL 2018-011135 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei puolla aloitteen mukaisen kiinteän esiintymislavan rakentamista Alppipuistoon jäljempänä esitettyjen seikkojen pohjalta.

Alppipuisto on Alppilassa sijaitseva kallioinen ja mäkinen puisto, joka rajautuu lännessä päärataan, pohjoisessa Viipurinkatuun sekä etelässä Linnanmäkeen ja Helsinginkatuun. Puiston kallioisen maaston suuret korkeuserot sekä alueelle sijoittuvat lammet ja koirapuisto rajaavat käytettävissä olevaa pinta-alaa. Alueen läpi kulkee myös keskeinen ja vilkkaassa käytössä oleva pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen väylä.

Alppipuisto toimii omalla alueellaan merkittävänä viheralueena. Alppipuisto on huomioitu Helsingin yleiskaavan viher- ja virkistysverkostossa ja koko kaava-alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Alppipuisto, Lenininpuisto ja Eläintarhan alue muodostavat yhdessä merkittävän viheraluekokonaisuuden.

Alueella on käynnissä asemakaavan muutostyö, jossa huomioidaan puiston suojelutavoitteet uusien toimintojen sijoittelussa ja rajauksissa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu puistoalueen arvot ja yleiset kehittämisperiaatteet.

Erityisesti kesäisin Alppipuiston alue on toiminut myös kaikille avointen kulttuurisisältöisten matalan kynnyksen ulkoilmatapahtumien paikkana. Puistossa on vuodesta 2008 lähtien Helsingin kaupungin tuella järjestetty kesän viikonlopuille sijoittuva musiikkipainotteinen tapahtumakokonaisuus. Kokonaisuus on tarjonnut kantakaupungin alueella hyvin saavutettavan ja monimuotoisen ilmaisen vaihtoehdon taiteen ja kulttuurin kokemiseen.

Kaupungin tukema Alppipuiston tapahtumakokonaisuus on koostunut noin 1 000–2 000, maksimissaan 5 000, kävijän tapahtumista. Tuettujen tapahtumien määrässä on huomioitu puiston kantokyky sekä alueen muu vapaa-ajankäyttö ja historiallinen luonne. Tapahtumapaikkana puiston eduksi ovat sen muoto ja sijainti, mitkä vähentävät ympäristölle koituvaa meluhaittaa. Asukkailta on kuitenkin tullut myös palautetta melusta ja luvattomista konserteista.

Helsingin kaupunki on tukenut tapahtumakokonaisuutta alkuvuosina osallistumalla tuotantoon ja sittemmin merkittävällä panoksella avustusrahoituksen kautta. Sarjaan liittyvien tapahtumien järjestäjät ovat tehneet tapahtumatuotannollista yhteistyötä mm. aikataulun ja yhteisen infrastruktuurin suhteen, joihin väliaikainen esiintymislava ja sähköt ovat kuuluneet.

Tapahtumat ovat pääasiassa sijoittaneet lavansa avoimen puistotilan luoteisreunaan, johon suhteessa nouseva rinne muodostaa luonnollisen katsomoalueen. Vuonna 2016 Alppipuiston asemakaavamuutoksen pohjaksi tehdyssä yleissuunnitelmassa tämä alue on arvioitu sopivaksi paikaksi väliaikaisesti rakennettaville lavoille ja tämänkaltaiselle käytölle voidaan taata puitteet mm. nurmeen kohdistuvan lisärasituksen huomioivilla keinoilla.

Alppipuisto on valvomatonta ilkivallalle herkkää aluetta, johon kohdistuu monenlaista ilta- ja yökäyttöä. Alppipuistossa itsessään sijaitseva yhteiskäyttöön tarkoitettu paviljonki on päätynyt heikkoon kuntoon ilkivallan takia ja aiempi suurempi rakenne on samoin tuhottu ilkivallan johdosta. Myös muilta vastaavan kaltaisilta alueilta on huonoja kokemuksia valvomattomista puistojen ja muiden yleisten alueiden rakennuksista ja rakennelmista.

Esityskäyttöön tarkoitettu pysyvä lava vaatisi mielekkäästi toimiakseen merkittäviä vakituisia resursseja ylläpitoon ja hallinnointiin. Lavan kunto itsessään on olennainen tekijä niin esitysten teknisten puitteiden ja turvallisuuden kannalta kuin suhteessa puiston yleisilmeeseen ja viihtyvyyteen niin viher- kuin tapahtuma-alueena.

Alppipuistossa pysyvää lavaa ei olisi mahdollista liittää minkään muun julkisten rakennuksen jatkuvan toiminnan, ylläpidon ja valvonnan yhteyteen. Yksittäisenä rakenteena puistossa sijaitsevan lavan kunnossapidosta ja mahdollisesta valvonnasta seuraisi huomattavia kustannuksia.

Puiston muu käyttötarve virkistysalueena, fyysinen kestävyys ja kulttuurihistoriallinen luonne rajoittavat kokonaisuudessaan puistoon sijoittuvien tapahtumien mahdollista määrää lavarakenteen tyypistä riippumatta. Pysyvän lavan vaatima jatkuva resurssi olisi suuri panostus suhteessa potentiaalisten tapahtumien määrään, kokoluokkaan ja kausiluonteisuuteen.

Väliaikaisten lavarakenteiden ja niiden tekniikan osalta tarjolla on eri tarpeisiin soveltuvia hyviä vuokrattavia vaihtoehtoja, joissa on mahdollista hyödyntää ajantasaisimpia ratkaisuita ilman sitoutumista ylläpitoon ja päivittämiseen.

Aloitteessa on viitattu myös Stoan aukiolle osana laajaa peruskorjausta rakennettavaan esiintymislavaan sekä Sibeliuksen puistoon. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan kuuluva Stoa tulee lähtökohtaisesti ylläpitämään ja hallinnoimaan välittömästi Stoan rakennuksen vieressä sijaitsevaa aukion lavaa, jonka osalta tilanne eroaa merkittävästi Alppipuistosta. Kaupunkiympäristön toimiala tutkii tänä vuonna alkavan puistosuunnittelun yhteydessä mahdollisuutta rakentaa Sibeliuksen puistoon pienimuotoisten musiikkiesitysten pitopaikka.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki varautuu edelleen tukemaan tapahtumakokonaisuuden ja väliaikaisten tapahtumarakenteiden toteuttamista Alppipuistossa avustusrahoituksen kautta.

Käsittely

26.02.2019 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Lautakunta esittää, että selvitetään renkailla siirrettävän esiintymislavan hankkimista kaupungin tapahtumien käyttöön. Lavaa voisi hallinnoida kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Tämä palvelisi ja mahdollistaisi hyvin eri tyyppisiä ja kokoisia kaupunginosatapahtumia.

Sami Muttilaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

12.02.2019 Pöydälle

Esittelijä

kulttuurijohtaja

Tuula Haavisto

Lisätiedot

Jenni Peisa, suunnittelija, puhelin: 310 20455

jenni.peisa(a)hel.fi