§ 932

Valtuutettu Timo Raittisen toivomusponsi uuden leirintäaluepaikan käytettävyydestä ja matkailupalveluista Helsingin uudessa yleiskaavassa

HEL 2016-012152 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymän toivomusponnen (Timo Raittinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Hyväksyessään 26.10.2016 Helsingin uuden yleiskaavan - Kaupunkikaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Hyväksyessään yleiskaavapäätöksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen Rastilan leirintäalueen siirtopäätöstä selvitetään leirintäalueen nykyisen ja suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyys ja matkailupalveluiden saavutettavuus leirintäalueen eri käyttäjäryhmien kannalta". (Timo Raittinen)

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Toivomusponnen johdosta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan ja liikuntalautakunnan lausunnot.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että ennen Rastilan leirintäalueen siirtopäätöstä tullaan selvittämään leirintäalueen nykyisen ja suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyys leirintäalueen eri käyttäjäryhmien kannalta. Jotta suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyydestä ja soveltuvuudesta leirintäalueeksi saataisiin tarkempaa tietoa, tullaan laatimaan yksityiskohtaisempi suunnitelma uudelle alueelle.

Rastilan leirintäalueen toimintaa koskevat tilastot matkailija- ja yöpymismäärineen sekä tiedot leirintäalueen käyttämästä rakennuskannasta, majoituskapasiteetista ja sen käytössä olevasta pinta-alasta ovat olleet kaupunkisuunnitteluviraston käytettävissä jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa. Myös selvitykset Rastilan leirintäalueen tulo- ja työllisyysvaikutuksista (Suomen leirintäalueyhdistys ry) sekä leirintäalueen synnyttämistä rahavirroista (Haaga-Helia) eri palveluihin ja tuotteisiin antavat hyvän pohjan matkailupalveluiden saavutettavuuden selvittämiselle.

Yleiskaavan valmisteluvaiheessa on jo selvitetty vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja Rastilan leirintäalueelle Kivinokassa ja Savelanpuistossa sekä Degermossassa, Granössä ja Talosaaressa Östersundomin yleiskaava-alueella. Tässä yhteydessä selvitettiin myös saavutettavuutta eri käyttäjäryhmien kannalta.

Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu Kivinokassa ja Savelanpuistossa verrattuna Rastilaan. Kivinokan saavutettavuus osoittautui uusista vaihtoehdoista parhaimmaksi. Östersundomin sijaintipaikkavaihtoehtojen saavutettavuus jää toistaiseksi henkilöautoilun varaan, sillä joukkoliikenneyhteydet puuttuvat vielä. Degermossan sijaintipaikkavaihtoehto osoittautui maanomistuksen ja muiden retkeilytoimintojen yhdistämisen kannalta (Sipoonkorven portti) parhaimmaksi vaihtoehdoksi Östersundomin alueella. Puutteellisista joukkoliikenneyhteyksistä johtuen Degermossa voisi soveltua lähinnä matkailuautojen käytettäväksi.

Jatkosuunnittelussa selviää myös se, voisiko Helsingin kokoisessa kaupungissa jatkossa olla 2–3 luonteeltaan ja palvelutasoltaan erilaista leirintäaluetta. Kivinokan sijainti olisi telttaleirintäalueelle erinomainen. Alueen nykyinen rakenne uimarantoineen, kartanoympäristöineen ja kesämajoineen sopisi erinomaisesti leirintäalueelle. Leirintäalue lisäpalveluineen voisi myös tuoda sen nykyistä paremmin kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Kivinokassa ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta matkailuautojen tai -vaunujen käyttöön.

Degermossan alueella retkeilypalvelut voisivat toimia vetonaulana Sipoonkorven matkailulle ja tukea koira-, hevos- ja kotieläintoimintaa sekä maastopyöräilyä. Leirintäalueelle vaadittaisiin infrastruktuurin rakentamista ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Lisäksi tulisi pohtia saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

Tällä hetkellä matkailupalvelujen ja Helsingin imagon kannalta Rastilan nykyinen leirintäalueen sijainti on ainutlaatuinen. On pohdittava myös nykyisen sijainnin säilyttämistä. Rastilan leirintäalueen merkitys Helsingin matkailulle on niin suuri, ettei sen toimintaa kannata lakkauttaa ellei uusi vastaavat palvelut käsittävä alue Helsingissä ole käytettävissä.

Rastilan leirintäalue on Rastilan metroaseman vieressä historiallisessa kartanomiljöössä meren rannalla sijaitseva viiden tähden leirintäalue, jossa on vuosittain lähes 100 000 yöpymistä. Tämä on lähes kolme prosenttia Helsingin 3,5 miljoonasta yöpymisestä. Rastila on Suomen kansainvälisin leirintäalue, sillä sen asiakkaista 49 prosenttia on ulkomaalaisia. Rastilassa yöpyvät jättivät vuonna 2015 noin 10,6 miljoonaa euroa matkailutuloa Helsingin seudulle. Rastilan leirintäalueella on kymmenen vakituista työntekijää ja kesäisin tämän lisäksi noin 40 nuorta kausityöntekijää, jotka saavat työssään arvokasta kokemusta kansainvälisistä matkailualan tehtävistä. Rastilan vuotuinen liikevaihto on noin 1,4 miljoonaa euroa, josta käytetään vuosittain yli 600 000 euroa aineiden, tarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen ostoon suurelta osin Itä-Helsingin alueen yrityksiltä.

Kaupunki on investoinut Rastilan leirintäalueeseen pelkästään vuosina 2011–2016 yli 2 miljoonaa euroa. Vastaavien tilojen rakentaminen muualle maksaisi infrastruktuureineen 15–20 miljoonaa euroa. Helsingin leirintämatkailun suuri ongelma on jo vuosia ollut Rastilan matkailuajoneuvoalueen pienuus, josta syystä Rastilasta joudutaan vuosittain lomasesongin aikaan ohjaamaan noin 2 000 matkailuajoneuvoa muualle, yleensä Porvooseen tai Järvenpäähän. Rastilan leirintäalueen sijainti metroaseman vieressä on poikkeuksellisen. Suora ja nopea metroyhteys vähentää vuosittain tuhansia matkailuajoneuvojen käyntikertoja Helsingin keskustasta helpottaen näin sekä ruuhkia että pysäköintiongelmia.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2017 § 100

HEL 2016-012152 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle:

Ennen Rastilan leirintäalueen siirtopäätöstä tullaan selvittämään leirintäalueen nykyisen ja suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyys leirintäalueen eri käyttäjäryhmien kannalta. Jotta suunnitellun uuden leirintäaluepaikan käytettävyydestä ja soveltuvuudesta leirintäalueeksi saataisiin tarkempaa tietoa, tullaan laatimaan yksityiskohtaisempi suunnitelma uudelle alueelle.

Rastilan leirintäalueen toimintaa koskevat tilastot matkailija- ja yöpymismäärineen sekä tiedot leirintäalueen käyttämästä rakennuskannasta, majoituskapasiteetista ja sen käytössä olevasta pinta-alasta ovat olleet kaupunkisuunnitteluviraston käytettävissä jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa. Myös selvitykset Rastilan leirintäalueen tulo- ja työllisyysvaikutuksista (Suomen leirintäalueyhdistys ry) sekä leirintäalueen synnyttämistä rahavirroista (Haaga-Helia) eri palveluihin ja tuotteisiin antavat hyvän pohjan matkailupalveluiden saavutettavuuden selvittämiselle. Esimerkiksi matkailupalvelujen osalta v. 2015 eniten rahaa käytettiin kesäjuhlissa ja festivaaleilla, ravintoloissa ja kahviloissa sekä huvi- ja vesipuistoissa käymiseen.

Yleiskaavan valmisteluvaiheessa on jo selvitetty vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja Rastilan leirintäalueelle Kivinokassa ja Savelanpuistossa sekä Degermossassa, Granössä ja Talosaaressa Östersundomin yleiskaava-alueella. Tässä yhteydessä selvitettiin myös saavutettavuutta eri käyttäjäryhmien kannalta.

Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu Kivinokassa ja Savelanpuistossa verrattuna Rastilaan. Kivinokan saavutettavuus osoittautui uusista vaihtoehdoista parhaimmaksi. Östersundomin sijaintipaikkavaihtoehtojen saavutettavuus jää toistaiseksi henkilöautoilun varaan, sillä joukkoliikenneyhteydet puuttuvat vielä. Degermossan sijaintipaikkavaihtoehto osoittautui maanomistuksen ja muiden retkeilytoimintojen yhdistämisen kannalta (Sipoonkorven portti) parhaimmaksi vaihtoehdoksi Östersundomin alueella. Puutteellisista joukkoliikenneyhteyksistä johtuen Degermossa voisi soveltua lähinnä matkailuautojen käytettäväksi. Jatkosuunnittelussa selvinnee myös se, voisiko leirintäalueella olla Helsingin kokoisessa kaupungissa jatkossa 2-3 luonteeltaan ja palvelutasoltaan erilaista paikkaa.

Kivinokan sijainti olisi telttaleirintäalueelle erinomainen. Alueen nykyinen rakenne uimarantoineen, kartanoympäristöineen ja kesämajoineen sopisi erinomaisesti leirintäalueelle. Leirintäalue lisäpalveluineen voisi myös tuoda sen nykyistä paremmin kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Kivinokassa ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta matkailuautojen tai - vaunujen käyttöön.

Degermossan alueella retkeilypalvelut voisivat toimia vetonaulana Sipoonkorven matkailulle, ja tukea koira-, hevos- ja kotieläintoimintaa sekä maastopyöräilyä. Leirintäalueelle vaadittaisiin infrastruktuurin rakentamista ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Lisäksi tulisi pohtia saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

Tällä hetkellä matkailupalvelujen ja Helsingin imagon kannalta on Rastilan nykyinen leirintäalueen sijainti ainutlaatuinen ja lautakunta kehottaa pohtimaan myös nykyisen sijainnin säilyttämistä.

Käsittely

28.02.2017 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Jape Lovén: Kohta viisi muotoon:

Saavutettavuutta joukkoliikenteellä on tarkasteltu Kivinokassa ja Savelanpuistossa verrattuna Rastilaan. Kivinokan saavutettavuus osoittautui uusista vaihtoehdoista parhaimmaksi. Östersundomin sijaintipaikkavaihtoehtojen saavutettavuus jää toistaiseksi henkilöautoilun varaan, sillä joukkoliikenneyhteydet puuttuvat vielä. Degermossan sijaintipaikkavaihtoehto osoittautui maanomistuksen ja muiden retkeily...

Kannattaja: Eija Loukoila

Vastaehdotus:
Jape Lovén: Kohta 6 muotoon:
6) Kivinokan sijainti olisi telttaleirintäalueelle erinomainen. Alueen nykyinen rakenne uimarantoineen, kartanoympäristöineen ja kesämajoineen sopisi erinomaisesti leirintäalueelle. Leirintäalue lisäpalveluineen voisi myös tuoda sen nykyistä paremmin kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön. Kivinokassa ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta matkailuautojen tai - vaunujen käyttöön.

Kannattaja: Eija Loukoila

Vastaehdotus:
Jape Lovén: Kohta 7 muotoon.
Degermossan alueella retkeilypalvelut voisivat toimia vetonaulana Sipoonkorven matkailulle, ja tukea koira-, hevos- ja kotieläintoimintaa sekä maastopyöräilyä. Leirintäalueelle vaadittaisiin infrastruktuurin rakentamista ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Lisäksi tulisi pohtia saavutettavuutta joukkoliikenteellä.

Kannattaja: Eija Loukoila

Vastaehdotus:
Jape Lovén: Lisätään uusi kohta kohdan seitsemän jälkeen:
Tällä hetkellä matkailupalvelujen ja Helsingin imagon kannalta on Rastilan nykyinen leirintäalueen sijainti ainutlaatuinen ja lautakunta kehottaa pohtimaan myös nykyisen sijainnin säilyttämistä.

Kannattaja: Eija Loukoila

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Lovénin tekemät ja jäsen Loukoilan kannattamat vastaehdotukset.

14.02.2017 Pöydälle

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37164

satu.tarula(a)hel.fi

Liikuntalautakunta 19.01.2017 § 19

HEL 2016-012152 T 00 00 03

Lausunto

Liikuntalautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Liikuntalautakunta kannattaa kaikkia kolmea Rastilan leirintäalueen tulevaisuutta koskevaa toivomuspontta ja pitää niissä esitettyjä selvitys- ja arviointitarpeita tärkeinä. Rastilan leirintäalueen merkitys Helsingin matkailulle on niin suuri ettei sen toimintaa kannata lakkauttaa ellei uusi vastaavat palvelut käsittävä alue Helsingissä ole käytettävissä.

Rastilan leirintäalue on Rastilan metroaseman vieressä historiallisessa kartanomiljöössä meren rannalla sijaitseva viiden tähden leirintäalue, jossa on vuosittain lähes 100 000 yöpymistä. Tämä on lähes kolme prosenttia Helsingin 3,5 miljoonasta yöpymisestä. Rastila on Suomen kansainvälisin leirintäalue, sillä sen asiakkaista 49 prosenttia on ulkomaalaisia. Rastilassa yöpyvät jättivät vuonna 2015 noin 10,6 miljoonaa euroa matkailutuloa Helsingin seudulle. Henkilöä kohden Rastilan asiakkaat jättävät Helsingille enemmän rahaa henkilöä kohden vuorokaudessa (117,00 euroa) kuin ulkomaiset risteilymatkustajat (65,00 euroa).

Rastilan leirintäalueella on kymmenen (10) vakituista työntekijää ja kesäisin tämän lisäksi noin 40 helsinkiläistä nuorta kausityöntekijää, jotka saavat työssään arvokasta kokemusta kansainvälisistä matkailualan tehtävistä. Rastilan vuotuinen liikevaihto on noin 1,4 miljoonaa euroa, josta käytetään vuosittain yli 600 000 euroa aineiden, tarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen ostoon suurin osin Itä-Helsingin alueen yrityksiltä.

Rastilan leirintäalueen koko on 14,249 hehtaaria ja alueella on majoituskapasiteettia:

        6 saunallista lomamökkiä

        7 hirsimökkiä

        5 perhemökkiä

        4 leirintämökkiä

        165 sähköistettyä ja tontitettua matkailuajoneuvopaikkaa

        80 telttapaikkaa

        lisäksi kesäisin kesähostelli Karavaanin 65 vuodepaikkaa sekä koulun hiekkakentällä 20 matkailuajoneuvopaikkaa

Kokous- ja vuokratila:

        Isännän talo

        Aitta

        Kartanon kenttä

        2 rantasaunaa

        2 perhesaunaa

Muut palvelut:

        keskushuolto- ja toimistorakennus

        vastaanottorakennus

        4 yleisökäytössä olevaa huoltorakennusta, joissa naisten ja miesten WC:t ja suihkut, 2 invasuihkua ja invawc:t, lasten hoitohuone, lasten leikkihuone, sisäkeittiö, kemiallisen wc:n tyhjennys ja asiakkaitten pyykkitupa

        3 kesäkeittiötä

        2 grillauspaikkaa

        tv-huone/ lasten leikkinurkka

        2 lasten ulkoleikkipaikkaa

Lisäksi eräs Rastilan kiistattomista valteista on hieno kahvilana ja ravintolana toimiva kartanorakennus monipuolisine tiloineen.

Teknisiltä ominaisuuksiltaan Rastila on huipputasoa esimerkiksi energiatehokkuuden ja kierrätyksen osalta. Kaupunki on investoinut Rastilan leirintäalueeseen pelkästään vuosina 2011 – 2016 yli 2 miljoonaa euroa. Vastaavien tilojen rakentaminen muualle maksaisi infrastruktuureineen 15 – 20 miljoonaa euroa, jonka suuruisen rahoituksen löytyminen miltään taholta olisi erittäin epätodennäköistä.

Helsingin leirintämatkailun suuri ongelma on jo vuosia ollut Rastilan matkailuajoneuvoalueen pienuus, josta syystä Rastilasta joudutaan vuosittain lomasesongin aikaan ohjaamaan noin 2 000 matkailuajoneuvoa muualle, yleensä Porvooseen tai Järvenpäähän. Jotta näin mittava matkailutulojen menetys ei jatkuisi, on liikuntalautakunta lausunnossaan Östersundomin yleiskaavasta esittänyt 250 matkailuajoneuvon kapasiteetin omaavan leirintäalueen perustamista Östersundomiin Rastilan lisäalueeksi.

Rastilan leirintäalueen sijainti metroaseman vieressä on poikkeuksellisen hyvä jopa Euroopan mittakaavassa. Suora ja nopea metroyhteys vähentää vuosittain tuhansia matkailuajoneuvojen käyntikertoja Helsingin keskustasta helpottaen näin sekä ruuhkia että pysäköintiongelmia.     

Esittelijä

osastopäällikkö

Turo Saarinen

Lisätiedot

Turo Saarinen, osastopäällikkö, puhelin: 310 87801

turo.saarinen(a)hel.fi

Terhi Paarnio, leirintäpäällikkö, puhelin: 310 71439

terhi.paarnio(a)hel.fi

Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: 310 87803

soile.lehmusto(a)hel.fi