§ 765

Oikaisuvaatimus asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehtoja sekä asukas- ja yrityspysäköintivyöhykkeen laajentamista koskevaan päätökseen

HEL 2015-011924 T 08 00 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti hylätä As Oy Mechelininkatu 19:n ym. tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 25.4.2016 § 404 tekemään päätökseen, joka koski asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehtojen sekä asukas-ja yrityspysäköintivyöhykkeen F laajentamisen hyväksymistä.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista seikkaa tai selvitystä, joka antaisi aihetta oikaista tehtyä päätöstä, joten oikaisuvaatimus ehdotetaan hylättäväksi. Päätös ei ole miltään osin hallintolain, kuntalain tai muun lain vastainen. Esitetyillä väitteillä ei ole oikeudellista merkitystä asiassa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Päivi Kuusjärvi, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36556

paivi.kuusjarvi(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Taustaa

Helsingin kaupunginhallitus on 25.4.2016 § 404 päättänyt hyväksyä asukas- ja pysäköintijärjestelmän ehdot sekä asukas- ja yrityspysäköintivyöhykkeen F laajentamisen piirustuksen 6519-3 mukaisesti.

Kaupunginhallitukselle on 16.5.2016 tehty oikaisuvaatimus vaatimuksin, että päätös tulee kumota kokonaan, palauttaa valmisteluun ja toimenpiteet on määrättävä täytäntöönpanokieltoon.

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja määräajan noudattaminen

Kuntalain (365/1995) 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen voi kuntalain 92 § mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Hallintolain 3 luvun 11 § mukaan hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta etua tai velvollisuutta asia koskee. Vaikka oikaisuvaatimuksen tekijöiden hallitsemat kiinteistöt sijaitsevat nykyisellä F-alueella, päätös ei kohdistu suoraan oikaisuvaatimuksen tekijöihin, eikä sillä ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia heidän oikeuksiinsa, etuun tai velvollisuuksiin, joten he eivät ole asiassa hallintolain tai kuntalain mukaisia asianosaisia. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat kuntalaisia ja heillä on siten oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 §:n mukaan asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Päätös on ollut nähtävillä 3.5.2016. Oikaisuvaatimus on päivätty ja toimitettu 16.5.2016 kaupungin kirjaamoon, joten oikaisuvaatimus on tehty säädetyssä ajassa.

Oikaisuvaatimus ja sen perusteet

Perusteluina oikaisuvaatimukselle on esitetty, että kaupunginhallituksen 25.4.2016 tekemä päätös perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 5.11.2013 tekemään liikennesuunnitelmaa koskevaan päätökseen, jolla ei ole lainvoimaa. Kaupunginhallituksen päätös on nimenomaan jatkopäätös. Näin ollen ilta-, yö- ja viikonloppupysäköinnin poistumisesta Mechelininkadulta ei ole lainvoimaista päätöstä. Kaupunginhallituksen päätös on näin ollen lainvastainen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on lausunut, että päätös liikennesuunnitelmasta 5.11.2013 on valmistelua koskeva päätös eikä oikeudellisesti sitova. Kuitenkin kaupunginhallitus 25.4.2016 antamassaan päätöksessä toteaa, että 5.11.2013 annetussa liikennesuunnittelupäätöksessä on päätetty, että ilta-, yö-, ja viikonloppupaikat poistuvat.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen valmistelut eivät täytä hallintolain 31 § vaatimusta asian riittävästä selvittämisestä. Pysäköinnin laajennusalueella on yöaikaan läpiajokielto, minkä muuttaminen vaatisi liikennejärjestelypäätöksen. Valmistelussa ei ole riittävästi perehdytty alueeseen. Päätöksistä ei myöskään ilmene, että ilta-, yö- ja viikonloppupysäköintipaikkojen siirtämisen toimivuutta Hietaniemeen olisi selvitetty. Eikä F-alueen laajentaminen Hietaniemeen tuo yhtään lisää pysäköintipaikkoja alueelle, joten toimenpide ei korvaa Mechelininkadun mainittuja pysäköintipaikkoja.

Hallintolain 34 § ja 41 § mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä ja saada tietoja asiasta. Asianosaisia olisi tullut hallintolain mukaan kuulla. Asukkaiden edustaja on jätetty kuulematta. Tiedoksiantoa ei niin ikään ole annettu kuntalain 95 § mukaan.

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista ja päätöstiedote on oikaisuvaatimuksen tekijöiden mielestä hyvän hallintotavan, mahdollisesti lainvastaista. Kaupunginhallitus on ilmoittanut asiakohdissa käsittelevänsä asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehtoja kun on käsitelty pysäköintivyöhykkeen F laajentamista.

Kuntalain 18 § 1 momenttia, sekä lain 3 § kohtaa on loukattu sillä, julkiset asiakirjat eivät ole mainituista syistä vaivattomasti löydettävissä eikä näin ollen avoimuuden ja hyvän tiedonhallintatavan vaatimus toteudu. Tällöin yksilöt ja yhteisöt eivät voi toteuttaa mahdollisuutta valvoa julkisen vallan ja varojen käyttöä tai vaikuttaa vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Päätös on ristiriidassa Helsingin kaupungin hyväksymän pysäköintipolitiikan kanssa, koska sen mukaan lyhytkestoinen asiointi- ja asukaspysäköinti tulee sijoittaa lähelle kohdetta. Hietaniemeen etäisyys on 0,5 – 1 kilometriä. Hietaniemi ei sovellu korvaamaan pysäköintipaikkoja, koska se on syrjäinen, ei sijaitse asuinalueella, ei lisää pysäköintipaikkoja eikä ole hyväksytyn pysäköintipolitiikan mukainen, eikä ole turvallinen alue.

Johtopäätöksenä oikaisuvaatimuksen tekijät toteavat, että kaupunginhallituksen 25.4.2016 antama päätös on valmisteltu puutteellisesti, valmistelussa on menetelty virheellisesti, päätös perustuu oikeusriidan alaiseen asiaan eikä siinä esitetty ratkaisumalli ole toimiva, turvallinen eikä se noudata hyväksyttyä pysäköintipolitiikkaa.

Asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehdot

Helsingin kaupunginhallituksen päätös 404 § on koskenut asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmän ehtoja. Päätöksen mukaan asukas- ja yrityspysäköintitunnukset ovat olleet Helsingissä käytössä jo pitkään. Tietyin väliajoin ehtojen tarkistaminen on tarpeen. Päätöksessä tarkistettavien ehtojen merkittävimmät muutokset ovat: saman henkilön mahdollisuus saada kaksi asukaspysäköintitunnusta sekä se, että asukas- ja yrityspysäköintivyöhykettä F laajennetaan Hietaniemen alueelle. Laajennus helpottaa Mechelininkadun asukkaiden mahdollisuuksia pysäköintipaikan löytämiseen kun Mechelininkadun ilta-, yö ja viikonloppupysäköinti jatkossa poistuu.

Asukas- ja yrityspysäköintitunnusten ehdot on päätetty kaupunginhallituksessa 25.11.1996. Viimeksi ehtoja on tarkistettu kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.1.2012.

Asukas- ja yrityspysäköintivyöhykkeen F laajentamisesta päätöksessä todetaan, että Nordenskiöldin aukion ja Mechelinin kadun 5.11.2013 hyväksytty liikennesuunnitelma ei mahdollista kadunvarsipysäköintiä Mechelininkadulla Eteläisen Hesperiankadun ja Hietaniemenkadun välisellä osuudella. Noin 100 ilta- ja yö- ja viikonloppupysäköintiin soveltuvaa pysäköintipaikkaa poistuu. Asukas- ja yrityspysäköintivyöhykkeen F laajentaminen Hietaniemen alueelle mahdollistaa korvaavat asukaspysäköintipaikat.

Katusuunnitelmapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Lähtökohtaisesti katusuunnitelmapäätös on täytäntöönpanokelpoinen valitusluvasta huolimatta, vaikka alkuperäisessä päätöksessä ei ole määrätty suunnitelman täytäntöönpanosta. Kun valituslupajärjestelmä on otettu katusuunnitelman osalta käyttöön (MRL 190 §) on hallituksen esityksessä (HE 81/2006) todettu, että hallinto-oikeuden päätös tulisi tällaisessa asiassa (jossa haettu valituslupaa) välittömäksi täytäntöönpanokelpoiseksi, ellei KHO erikseen kieltäisi täytäntöönpanoa. Hallituksen esityksessä on esitetty perusteluja sille, että tällainen järjestelmä ei vaaranna oikeusturvaa. Valituslupajärjestelmän käyttöönottoa on perusteltu mm. käsittelyn nopeuttamisella ja muutoksenhausta aiheutuvan viiveen vähentämisellä.

MRL 202 §:n muutos on tullut voimaan MRL 190 §:n muutoksen jälkeen. Sen tarkoituksena on ollut vain (HE 102/2008) lisätä katusuunnitelma niiden päätösten joukkoon, jotka voidaan hyväksymisen yhteydessä määrätä tulemaan voimaan ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman. Tällä on tarkoitettu hallinto-oikeusvaihetta, ei valituslupavaihetta KHO:lle. Lainmuutosta ennen katusuunnitelma on voitu laittaa täytäntöön valituslupavaiheessa, vaikka määräystä lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanosta ei ole suunnitelman hyväksymispäätökseen voinut laittaa. Lainmuutoksen (202 §) tarkoituksena ei ole ollut vesittää tehtyä lain muutosta, jonka tavoitteena on ollut käsittelyn nopeuttaminen. 

MRL 201 § mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten tai oikaisukehotusten ei voida katsoa kohdistuvan. Asemakaava voidaan siis laittaa täytäntöön valitusluvasta huolimatta, vaikka laki ei mahdollista määräämään alkuperäistä valtuuston lainvoimaa vailla olevaa päätöstä tulemaan kokonaan voimaan hallinto-oikeusvaiheessa niiltä osin mitä valitukset koskevat. Asemakaava on statukseltaan katusuunnitelman yläpuolella. Lain soveltamisen näkökulmasta olisi ristiriitaista, että katusuunnitelmaa ei voitaisi laittaa täytäntöön valituslupavaiheessa, mutta asemakaava kyllä. 

Asukas- ja pysäköintivyöhykkeen F laajentamisen oikeudellisena edellytyksenä ei ole MRL:n mukainen toisen katualueen katusuunnitelma ja siihen liittyvät liikennesuunnitteluperiaatteet. Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikan (kaupunginhallitus 17.2.2014) mukaan asukaspysäköintijärjestelmää laajennetaan uusille alueille. Laajentamista perustelevat mm. ko. alueelta saatu aloite, riittämätön pysäköintipaikkatarjonta sekä tarve siirtää auton pitkäaikaista säilytystä kadunvarresta tarkoituksenmukaisempiin paikkoihin. Päätös perustuu siten myös pysäköintipolitiikkaan ja asukkaiden aloitteisiin.

Maksullinen pysäköinti laajenee vähitellen koko kaupunkiin. F-alueen laajennuksella on haluttu parantaa alueen asukkaiden (myös laajennetun alueen, oikaisuvaatimuksen tekijät asuvat nykyisellä F-alueella) mahdollisuuksia löytää pysäköintipaikka. Helsingin kaupungin noudattaman pysäköintipolitiikan mukaisesti kadunvarsipaikat pyritään järjestämään ensisijaisesti asukkaiden, paikallisten yritysten ja kaupungissa asioivien käyttöön. Asukas- ja yrityspysäköintitarve on kaupungissa niin suuri, että lähes kaikki pysäköintipaikat on osoitettu näihin tarkoituksiin. Maksullisia pysäköintipaikkoja on lähinnä ydinkeskustassa ja paljon asiointitarvetta vaativissa kohteissa. F-alueen laajentamisesta on laadittu suunnitelma jo 18.7.2012. Järjestelyä ei tuolloin toteutettu, sillä Mechelininkadun suunnittelu oli alkamassa. Ajatuksena oli yhdistää nämä suunnitelmat.

Kadun rakentamisesta säädetään MRL 85 § ”Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.” Liikennesuunnitelman mukaiset liikennejärjestelyperiaatteet, joista Helsingin kaupungin johtosääntöjen mukaan päätetään kaupunkisuunnittelulautakunnassa, sisältyvät juridisesti MRL 85 §:n ja MRA 41 §:n mukaiseen yleisten töiden lautakunnassa päätettävään katusuunnitelmaan, minkä vuoksi liikennesuunnitelma on valmistelua koskeva päätös suhteessa katusuunnitelmaan. MRA 41 § mukaan ”katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.” Liikennesuunnitelman periaatteet sisältyvät siis katusuunnitelmaan.

Katusuunnitelmapäätös, siihen sisältyvine liikennejärjestelyperiaatteineen, on täytäntöönpantavissa valitusluvan hakemisesta ja valituksesta huolimatta. Hallintolainkäyttölain 31 §:n 3 momentin perusteella valitus KHO:lle ei estä valituslupaa edellyttävässä asiassa päätöksen täytäntöönpanoa. Katusuunnitelman valitus-kelpoisuutta koskevan MRL 190 §:n 3 momentin hallituksen esityksessä (HE 81/2006) on todettu, että hallinto-oikeuden päätös, jossa on haettu valituslupaa, tulee välittömäksi täytäntöönpano-kelpoiseksi, ellei KHO erikseen kiellä täytäntöönpanoa. KHO ei ole asiassa kieltänyt päätöksen täytäntöönpanoa.

Liikennesuunnitelmapäätös on myös täytäntöönpantavissa kuntalain 98 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman. Näin ollen myös tämä F-alueen laajentamista koskeva päätös on täytäntöönpantavissa.

TLL 51 §:n mukaan liikenteen ohjauslaitteen asettaa kunta. Pysäköintitunnus antaa oikeuden poiketa liikennemerkillä määrätyistä ulkopuolisia koskevista pysäköintikiellosta,- rajoituksesta tai maksusta tunnuksen osoittamalla vyöhykkeellä.  Tällainen oikeus osoitetaan aina erikseen lisäkilvellä. Tunnus ei takaa pysäköinti-paikan saantia. Ko. kaupunginhallituksen päätöksellä ei ole päätetty alueen pysäköintipaikoista.  

Asian selvittäminen

Hallintolain 31 § mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Kaupunki on selvittänyt asiaa lain edellyttämällä tavalla hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

Asian valmistelu pohjautuu Helsingin kaupunginhallituksen 17.12.2014 pysäköintipolitiikkaan ja asiaa on selvitetty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston, rakennusviraston ja kaupunginkanslian elinkeinopalvelujen asiantuntijoiden toimesta. Asiassa on pyydetty lausunnot Helsingin yrittäjiltä ja yleisten töiden lautakunnalta.

Helsingin yrittäjien mukaan yrityspysäköintivyöhykkeen laajentaminen on myönteinen asia. Yleisten töiden lautakunnalla ei ole huomautettavaa asiaan.

Liikennemerkkimuutokset

Tieliikennelain 51 § mukaan kunta asettaa liikenteenohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille tai vastaavalle liikennealueelle. Asian toteuttaminen ei edellytä oikeudellisesti muita kuin liikennemerkkimuutoksia TLL 51 §:n nojalla.  Liikennesuunnitelmasta ja liikennemerkkimuutoksista päättää liikennesuunnittelupäällikkö tai kaupunkisuunnittelulautakunta kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 6.1 § 17 kohdan ja 11 §:n nojalla.

Pysäköintipaikkojen lisääminen

Pysäköintipaikat ovat voimassa olevan asemakaavan ja katusuunnitelman mukaiset. Päätöksellä ei ole lisätty eikä sillä ole voitu lisätä alueen pysäköintipaikkoja. Tunnus antaa oikeuden pysäköidä olemassa olevalle paikalle, ulkopuolisia koskevista rajoituksista ja maksuista huolimatta. Päätöksellä ei ole myöskään poistettu kadunvarsipysäköintipaikkoja Mechelininkadulta, joten siltä osin päätöksessä ei voi vedota ko. pysäköintipaikkojen poistamiseen.

Nykyisen F-vyöhykkeen asukas- ja yrityspysäköintipaikat säilyvät. F-vyöhykkeen laajennus tuo niitä lisää. Tämä ei lisää alueen pysäköintipaikkoja sinänsä, mutta helpottaa asukkaiden paikkojen saantia, koska pitkäaikainen pysäköinti muuttuu maksulliseksi muille kuin F-vyöhykkeen tunnuksen haltijoille. Myös työmatka-pysäköinti todennäköisesti vähenee, koska pysäköinti muuttuu maksulliseksi. Laajennuksella on siten haluttu parantaa myös alueen asukkaiden mahdollisuuksia löytää pysäköintipaikka.

Asianosaisten kuuleminen ja tiedoksiantaminen

Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen lunastusoikeus on niillä, jotka täyttävät tunnuksen saamiseksi määrätyt ehdot. Asiaa valmisteltaessa ei ole siten vielä tiedossa, mitkä tahot täyttävät ehdot. Tunnuksen hakija muodostuu asiassa asianosaiseksi hakiessaan tunnusta. Tunnus myönnetään henkilön tai yhteisön ajo-neuvoa varten. Valittaminen liikenne- ja katusuunnitelmasta ei muodosta valittajille asianosaisuutta asiassa. Päätöksellä ei ole myöskään laissa tarkoitettuja huomattavia oikeudellisia vaikutuksia oikaisuvaatimuksentekijöiden oloihin.

Kuulemistarpeen arvioinnissa otetaan huomioon mm. se, että ko. tahoille ja muille alueella asuville ja työskenteleville ym. on jo varattu aikaisemmin Mechelininkadun liikenne- ja katusuunnitelmien valmistelun yhteydessä mahdollisuus lausua myös käsillä olevasta asiasta ja he ovat lausuneet asiasta aikaisemmin. Ko. tahot ovat myös valittaneet ko. päätöksistä. Heidän mielipiteensä on asiassa otettu huomioon.

Päätöksestä on selvästi ilmennyt, mistä asiassa on päätetty.

Päätöksen liitteitä koskevat lausumat

Helsingin kaupungin täydennysrakentamiskohteet suunnitellaan siten, että ympäristö tukee kestävän liikkumisen valintoja. Kestävän liikkumisen valintoja tuetaan priorisoimalla pysäköinti erikoispysäköintiin, lyhytaikaiseen vieras- ja asiointipysäköintiin ja pidempiaikaiseen pysäköintiin (aktiivinen asukas- ja työpaikka-pysäköinti). Oikaisuvaatimusten tekijöiden kiinteistöt sijaitsevat F-vyöhykkeen sisällä. Laajennuksen osalta paikat ovat niin lähellä kiinteistöjä ja asuntoja kuin mahdollista, mutta paikat palvelevat myös esim. Hietaniemen siunauskappelin ja uimarannan asiointipysäköintiä.

Arkadiankadulla ja Hietaniemenkadulla on lyhyellä osuudella jo nyt asukas- ja yrityspysäköintipaikkoja, jotka eivät ole nykyisen F-vyöhykkeen rajojen sisällä. F-vyöhykkeen laajennuksen jälkeen nämä paikat ovat F-vyöhykkeen rajojen sisäpuolella.

Kadunvarsipysäköinnin turvallisuus vaihtelee käytännössä sijainnin mukaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ota kantaa pysäköinnin turvallisuuteen muuten kuin liikenneturvallisuuden osalta. Tieliikennelain 51 §:n mukaan kunta tulee varaamaan poliisille tilaisuuden antaa lausunto liikennemerkkimuutoksista.

Asianosaiset ovat katsoneet, että päätös on ristiriidassa Helsingin kaupungin hyväksymän pysäköintipolitiikan kanssa, sillä uudet pysäköintipaikat sijoittuvat 0,5-1 kilometrin säteelle asuinalueesta. Toisin kuin asianosaiset väittävät, ristiriitaa kaupungin pysäköintipolitiikan kanssa ei ole, F-vyöhykkeen laajennus tuo lisää pysäköintipaikkoja.

Yhteenveto

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista seikkaa tai selvitystä, joka antaisi aihetta oikaista tehtyä päätöstä, joten oikaisuvaatimus ehdotetaan hylättäväksi.

Päätös ei ole miltään osin hallintolain, kuntalain tai muun lain vastainen. Esitetyillä väitteillä ei ole oikeudellista merkitystä asiassa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Päivi Kuusjärvi, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36556

paivi.kuusjarvi(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Oikeuspalvelut

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 25.04.2016 § 404