§ 549

Opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016–2019

HEL 2016-003192 T 12 00 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan opetuksen digitalisaatio-ohjelman vuosille 2016−2019 ja toteaa, että sen käynnistämiseen liittyvät lisämäärärahatarpeet vuodelle 2016 viedään erikseen valtuuston päätettäväksi.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

maria.nyfors(a)hel.fi

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25915

tero.niininen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Tulevaisuuden koulua on valmisteltu jo kahden vuoden ajan

Tulevaisuuden koulun valmistelu käynnistyi vuoden 2014 alussa, kun sivistystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan nimittämä työryhmä sai tehtäväkseen määritellä tavoitteet kaupungin koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöille vuonna 2020 ja tehdä ehdotukset siitä, mitä toimenpiteitä koulun kehittäminen edellyttää vuosina 2015–2019. Työryhmän loppuraportti Ilmiömäinen Helsinki − Tulevaisuuden koulun suuntaviivat 2015–2019 valmistui maaliskuussa 2015.

Vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien 2016−2018 taloussuunnitelmassa todetaan, että opetusvirastossa käynnistetään koulutuksen digitalisaation edistämiseen tähtäävä hanke. Valtuuston päätöksen mukaan ensi vaiheessa toteutetaan koulutuksen ja oppimisen digistrategia, jonka valmistelussa hyödynnetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Strategia ja toimenpidesuunnitelmat valmistellaan kevään 2016 aikana. Strategia ja toimenpidesuositukset tuodaan opetuslautakunnan valmistelun pohjalta kaupunginhallitukseen.

Opetusvirasto on valtuuston päätöksen jälkeen käynnistänyt opetuksen digitalisaatio-ohjelman valmistelun yhdessä opetuslautakunnan kanssa. Opetuslautakunta on 31.3.2016 (51 §) esittänyt kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi liitteenä olevan opetuksen digitalisaatio-ohjelman vuosille 2016−2019 ja siihen liittyvät määrärahatarpeet, ja että kaupunginhallitus seuraisi ohjelman tavoitteiden toteutumista vuosittain.

Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto on 4.4.2016 (9 §) merkinnyt tiedoksi opetuksen digitalisaation tilannekatsauksen ja toivonut päätöksessään kaupunginhallituksen varmistavan opetusviraston digiloikan toteuttamisen suunnitellussa aikataulussa.

Kaupunginhallitus on vuoden 2017 talousarvioehdotuksen raamin käsittelyn yhteydessä 4.4.2016 (297 §) edellyttänyt, että opetuksen digiloikka ja sen määrärahat tuodaan esityksenä kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallitukselle nyt tehtävä esitys on opetuslautakunnan yksimielisen esityksen mukainen.

Digitalisaation merkitys oppimisen välineenä on kasvanut

Koulutuksessa ja opetuksessa tietoteknologian hyödyntämisen merkitys on kasvanut yhteiskunnan ja työelämän digitalisoitumisen myötä. Opetuksen digitalisaation lähtökohtana on uudenlaisen opetuksen ja oppimisen sekä uusien pedagogisten ratkaisujen mahdollistaminen. Olennaista on liittää digitaalinen teknologia oppilaan oppimisprosessiin pedagogisesti mielekkäällä tavalla rikastuttamaan sitä. Parhaaseen vaikuttavuuteen digitaalisessa oppimisessa päästään, jos muutos läpäisee kokonaisvaltaisesti koulujen toimintakulttuurin ja digitaalinen teknologia integroituu muutokseen. Haasteena on, että pedagogisen muutoksen tulisi tapahtua yhtäaikaisesti kaikilla tasoilla (opettajuus, johtajuus, oppiminen, teknologiat, tilat).

Tietoteknologia on tärkeä oppimisen, ajattelun, tiedonhankinnan ja -käsittelyn, oman tuottamisen sekä yhteistyön väline. Ongelmalähtöisyys, ilmiökeskeisyys, oppimisen ja oppijan oma aktiivisuus ovat avainasioita koulujen toimintakulttuurin sekä digitaalisen oppimisen ja oppimateriaalin kehittämisessä, kun niiden halutaan edistävän tulevaisuudessa tarvittavien taitojen oppimista.

Digitalisaatio ja tietoteknologian hyödyntäminen oppimisessa ja opetuksessa muuttavat keskeisesti opettajan työn roolia kohti oppimisen aktivoijaa ja ohjaajaa. Oppiminen ja opiskelu voivat parhaimmillaan olla yhteisöllistä tietämyksen rakentamista, ajasta ja paikasta riippumatonta osaamisen kehittämistä.

Tietoteknologian käytön haasteet ovat merkittävät

Kaupungin opetustoimen tietoteknologian ja tietojärjestelmien käyttäjäkunta on suuri. Oppilaita ja opiskelijoita on yli 60 000 ja opetushenkilöstöä noin 5 000. Myös huoltajat kuuluvat opetustoimen käyttäjäkuntaan, sillä heillä tulee olla mahdollisuus osallistua lapsensa oppimisen suunnitteluun ja seurantaan sekä koulun toimintaan.

Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen vuodesta 2016 lähtien edellyttää lukioissa toimivaa verkkoa sekä kannettavien tietokoneiden käyttöä opiskelijoilta ja opettajilta. Ammatillisen koulutuksen on nopealla tahdilla seurattava työympäristön muutosta kohti tietotyötä. Perusopetuksen tulee uusien opetussuunnitelmien myötä tarjota tietoyhteiskuntaan aktiivisen osallistumisen edellyttämä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen jokaiselle oppijalle. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tulee tarjota lapsille tasavertaiset mahdollisuudet tutustua erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin. Digitalisaatio mahdollistaa osallistavan toimintakulttuurin sekä sujuvan viestinnän kodin ja päiväkodin, esikoulun tai koulun välillä.

Oppimisessa tietoteknologinen ympäristö on moninainen. Oppijoille on tarjottava pääsy verkkoon ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin sekä digitaalisiin resursseihin myös omilla laitteilla, oli ne kannettavia, tabletteja tai puhelimia.

Tulevaisuuden koulun ja uuden pedagogisen toimintakulttuurin rakentaminen Helsingissä

Opetustoimessa on lähdetty viime vuosina rakentamaan tulevaisuuden koulua ja uutta pedagogista toimintakulttuuria, jonka nykyteknologia mahdollistaa. Ilmiömäinen Helsinki − Tulevaisuuden koulun suuntaviivat 2015–2019 -raportissa määriteltiin tavoitteet ja suuntaviivat kaupungin koulujen ja oppilaitosten pedagogisille, teknologisille ja fyysisille oppimisympäristöille, joiden tulee vastata tulevaisuuden oppimisen tarpeisiin. Lisäksi opetussuunnitelmatyö kaikissa koulumuodoissa on jo nyt tuonut uusia pedagogisia ratkaisuja opetuksen käytäntöihin.

Uusia pedagogisia ratkaisuja ja digiteknologian käyttöä on kehitetty useissa eri hankkeissa ja kehittämistoiminnalla (Stadin eKampus, ePortfolion kehittäminen, New pedagogy for Deep Learning -hanke, Opetushallituksen perusopetuksen kehittämisverkoston Majakka-koulut ja tasa-arvohankkeen teknologiakasvatus sekä rehtoreiden valmennusohjelma). Näin on rakennettu pohjaa, uudenlaista näkemystä ja osaamista opetuksen digitalisaatiolle eli pedagogisen ytimen uudistamiselle, ajattelun ja käyttäytymisen muutokselle sekä avoimen ja osallistavan toimintakulttuurin luomiselle.

Pullonkaulana puuttuva tai toimimaton tietoteknologinen ympäristö

Kaikissa digitalisaation ja pedagogisen toimintakulttuurin kehittämishankkeissa pullonkaulaksi on muodostunut puuttuva tai toimimaton tietoteknologinen ympäristö. Opettajilla ja oppilailla ei ole tarvittavia tietokoneita tai oppimisalustoja ja tietojärjestelmiä. Langattoman verkon puute tai sen toimimattomuus vaikeuttavat tai tekevät mahdottomaksi digitaalisen teknologian hyödyntämisen uusissa pedagogisissa ratkaisuissa.

Lukioissa on pääsääntöisesti käytössä koulun kattava langaton verkko. Verkkoyhteyksissä on silti toimintahäiriöitä, ja osa langattoman verkon tarjoavista laitteista on vanhentunut ja vaatii päivittämistä. Peruskouluissa ei ole koulun kattavaa langatonta verkkoa. Langattoman verkon rakentaminen kattavaksi kouluissa vaatii tukiasemien määrän lisäämistä merkittävästi (nykyisellä verkkorakenteella lisätarve on noin 2 000 tukiasemaa) sekä päivityksiä verkkolaitteisiin.

Lukioissa alle puolella opettajista on käytössä kannettava tietokone. Perusopetuksessa arviolta kymmenesosalla opettajista on käytössä kannettava tietokone.

Opetustoimen tietohallinnon tilannekuvaa selvitettiin vuonna 2015 kaupunginkanslian käyttämän konseptin mukaisesti erillisessä selvityksessä. Nykytila oli jokaisella arvioitavalla osa-alueella alle tyydyttävän tason. Tavoitetilaan pääseminen vaatii investointeja infrastruktuuriin, laitteisiin ja tietojärjestelmiin sekä osaamisen ja toimintatapojen kehittämistä. Koulujen tarpeiden kartoitus ja tarpeisiin vastaaminen tasapuolisesti sekä kehitystoimenpiteiden seuranta ovat keskeisiä asioita tietoteknologiaympäristön kehittämisessä.

Opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016–2019

Opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016–2019 perustuu viime vuosien kehittämistoiminnalle ja siitä saatuihin kokemuksiin ja näkemyksiin. Lisäksi opetustoimessa on laajasti selvitetty muiden maiden ja kaupunkien käytäntöjä ja kokemuksia digitaalisen teknologian tuomista muutoksista opetukseen ja oppimiseen, tehty yhteistyötä teknologiayritysten kanssa ja hankittu uutta osaamista. Digitalisaatio-ohjelma on laadittu laajasti osallistavana prosessina.

Digitalisaatio-ohjelman ydinajatuksena on voimauttaa kaikki koulut kehittämään omaa digitaalista toimintakulttuuriaan sekä innovoimaan tulevaisuuden koulun toimintaa ja rakenteita. Digitalisaatio-ohjelman toteuttaminen perustuu ketterään kehittämiseen, oppilas- ja opettajalähtöisiin innovatiivisiin kokeiluihin jokaisessa koulussa sekä laajamittaiseen opettajien ja rehtorien täydennyskoulutukseen.

Digitalisaatio-ohjelman lähtökohtina ovat seuraavat teemat:

        oppimisen kaikkiallisuus eli oppimisen laajeneminen luokkahuoneen ulkopuolelle monimuotoisiin oppimisympäristöihin

        oppijan osallistuminen ja osallisuus

        yhteisöllisyys

        tulevaisuuden taidot.

Digitalisaatio-ohjelman keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:

1. Edistää ja turvata oppilaille ja opiskelijoille tietoyhteiskunnassa tarvittava hyvä oppiminen – tietoteknologialla tulevaisuuden tekijäksi.
2. Kehittää opettajien pedagogista ja digitaalista osaamista sekä rehtoreiden pedagogista ja muutosjohtajuutta.
3. Voimauttaa koulut innovatiivisiksi opetuksen ja oppimisen kehittäjiksi.
4. Muuttaa pedagogista toimintakulttuuria avoimeksi, osallistavaksi ja verkostoituneeksi jakamisen kulttuuriksi.
5. Muuttaa fyysiset koulutilat monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi.
6. Laajentaa koko kaupunki oppimisympäristöksi.
7. Lisätä koulutuksen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tehokkuutta.
8. Luoda Helsingistä opetuksen innovatiivinen kokeilukaupunki.

Digitalisaatio-ohjelman toimenpidekokonaisuudet ja niiden toteuttaminen

A. Pedagogisen toimintakulttuurin ja digitaalisen oppimisen uudistaminen

1. Osaamisen, toimintakulttuurin ja johtamisen kehittäminen

Tavoitteena on, että jokaisessa koulussa digitaalinen osaaminen on ajantasaista ja tukee koulun pedagogisen toimintakulttuurin muutosta. Opettajille ja rehtoreille tarjotaan uudet osaamisen kehittämisen muodot ja instrumentit digitaalisten kompetenssien hankkimiseen. Opettajien ja rehtorien digitaalisen osaamisen lisäämiseksi järjestetään laajamittainen täydennyskoulutusprosessi (Digi.hel.fi-täydennyskoulutusohjelma).

2. Innovatiiviset kokeilut

Tavoitteena on, että koulut ottavat digiloikan oman kehittämisen ja systeemisen toimintakulttuurin muutoksen kautta. Kouluilla on tavoitteena olla hyvät valmiudet kehittää pedagogista toimintakulttuuriaan vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Kehitetyt hyvät käytänteet ja toimintamallit ovat käytössä kokeilukoulujen lisäksi myös muissa kouluissa. Ensimmäisessä vaiheessa innovatiivisiksi kokeilukouluiksi on hakeutunut 60 koulua. Tämän lisäksi jokaisella koululla on oma digi-kehittämiskohteensa.

3. Oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit

Tavoitteena on, että jokaisella oppijalla on käytössään ajanmukainen digitaalinen oppimisympäristö ja digitaaliset oppimateriaalit. Fyysiset oppimisympäristöt, tilat ja teknologia tukevat syväoppimista, tulevassa työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavien ydintaitojen hankkimista sekä hyvinvointia.

B. Toimiva infra uudistamisen edellytyksenä

4. Opetusta ja oppimista tukevan digitaalisen järjestelmän kehitys

Tavoitteena on opetuksen ja koulutuksen kokonaisvaltainen digitaalinen järjestelmä, joka tarjoaa avoimet rajapinnat muihin tietojärjestelmiin, myös valtakunnallisiin järjestelmiin ja varantoihin. Tietojärjestelmät tukevat data-analytiikalla johtamista ja päätöksentekoa sekä oppimisen etenemisen seurantaa ja yksilöllistämistä. Järjestelmä on tavoitteena toteuttaa moduloidusti, pääosin open source -pohjaisena. Järjestelmäkehityksessä käytetään ketteriä ja käyttäjäkeskeisiä ohjelmistotuotannon menetelmiä.

5. Tietotyövälineet opettajille ja oppijoille

Tavoitteena on, että jokaisella opettajalla ja oppijalla on käytössään ajanmukaiset tietotyövälineet opetuksessa ja opiskelussa. Opettajilla ja oppijoilla on kattava pääsy nopeaan langattomaan verkkoon, myös omilla laitteillaan. Tietotekniikan tukipalvelut konseptoidaan uudelleen ja digitalisoidaan vastaamaan käytön tarvetta.

Systeemisellä kehittämisellä varmistetaan digitalisaatio-ohjelmassa pysyvä toimintakulttuurin muutos ja se, että digitalisaatio näkyy kokonaisvaltaisina muuttuneina opetus- ja oppimiskäytänteinä oppilaan arjessa. Digitalisaatiota ei saavuteta kehittämällä pelkästään teknologiaa tai toisaalta pelkästään pedagogiikkaa. Kokonaiskuvaa ja sen kaikkia elementtejä on kehitettävä samanaikaisesti. Systeeminen kehittäminen muodostuu digitalisaatio-ohjelmassa seuraavista elementeistä: toimintakulttuurin ja rakenteiden kehittäminen, osaamisen kehittäminen, oppimisympäristön kehittäminen sekä opetus- ja opiskelukäytänteiden kehittäminen.

Kouluja osallistavalla ketterällä kehittämisellä varmistetaan kehittämistyön innovatiivisuus, oikein kohdistuvuus sekä uusien käytänteiden, menetelmien ja työtapojen jalkautuminen jo kehittämisvaiheessa. Kehittäminen muodostuu syklisestä prosessista, jossa opettajat ja oppilaat ideoivat, arvioivat ja soveltavat.

Kehitettävä opetuksen ja oppimisen kokonaisvaltainen digitaalinen järjestelmä on tavoitteena toteuttaa pääosin open source -pohjaisena, mikä mahdollistaa käyttäjistä, kouluista ja opettajista sekä oppilaista lähtevien tarpeiden priorisoinnin ja innovatiivisen käyttäjäkeskeisen kehityksen. Järjestelmä kehitetään ja toteutetaan moduuleissa, mikä tukee myös esimerkiksi innovatiivisten start up -yritysten mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen.

Digitalisaatio-ohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi

Digitalisaatio-ohjelman toteuttaminen varmennetaan seuraamalla ja arvioimalla tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden toteutumista eri tasoilla ja tekemällä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä seuraavasti:

        poliittisen päätöksenteon tasolla kaupunginhallituksessa ja opetuslautakunnassa raportoimalla vuosittain ohjelman ja mittareiden toteutumisesta

        opetusviraston johtoryhmässä, eri osastojen johtoryhmissä sekä rehtorikokouksissa kokoamalla tietoa ohjelman toimenpiteiden toteutumisesta säännöllisesti ja arvioimalla toteutumista

        päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tasolla itsearvioimalla ohjelman toimenpiteiden ja mittareiden toteutumista ja

        yksittäisten rehtorien, opettajien ja työntekijöiden kehityskeskusteluissa.

Digitalisaatio-ohjelman toteutumista seurataan vuosittain seuraavilla mittareilla:

1. Pedagogisen toimintakulttuurin muutos
2. Koulun valmiudet digitalisaatioon (johtaminen ja toimintakulttuuri)
3. Opettajien osaaminen (täydennyskoulutus)
4. Käytettävissä oleva opetusteknologia ja käyttöaste

Opetuslautakunta on 31.3.2016 tekemässään päätöksessään todennut, että se päättää mittareiden tarkennuksista erikseen.

Digitalisaatio-ohjelman toteuttamisen kustannusarvio

Opetuslautakunta on esityksessään todennut, että toimenpidekokonaisuuden A (Pedagogisen toimintakulttuurin ja digitaalisen oppimisen uudistaminen) osalta ohjelman toteuttaminen on mahdollista pääasiassa opetusviraston käyttötalouden määrärahoilla osana opetusviraston toimintaa sekä ulkopuolisella hankerahoituksella. Käyttötalouden lisämäärärahatarpeeksi opetuslautakunta on esittänyt 500 000 euroa per vuosi ajanjaksolle 2016−2019. Jatkovalmistelussa opetusviraston sekä kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosaston ja talous- ja suunnitteluosaston kanssa on päädytty siihen, että vuoden 2016 osalta tarvittavat määrärahat priorisoidaan opetusviraston käyttövarojen puitteissa ja kohdennetaan uudenlaisen pedagogisen ja digitaalisen teknologian käyttöön liittyvän osaamisen ja prosessiosaamisen hankintaan. Tulevien vuosien osalta käyttötalouden määrärahatarpeet huomioidaan osana vuotuista talousarviosuunnittelua.

Ohjelman toimenpidekokonaisuuteen B (Toimiva infra uudistamisen edellytyksenä) sisältyy toimintakulttuurin muutoksen, uusien pedagogisten ratkaisujen ja digitaalisen oppimisen edellyttämä toimiva infra sekä koneet ja laitteet. Vuoden 2016 talousarviossa ei ole varauduttu ohjelman käynnistämisen aiheuttamiin kustannuksiin. Opetuslautakunta on arvioinut ohjelman kokonaiskustannukseksi 37 milj. euroa ja esittänyt vuoden 2016 lisämäärärahatarpeeksi 9 milj. euroa. 8,5 milj. euroa tästä on investointeja.

Vuonna 2016 tarvittavia investointeja on jatkovalmistelussa suunniteltu yhteistyössä opetusviraston sekä kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosaston ja talous- ja suunnitteluosaston kanssa. Investointitarvetta arvioitaessa on otettu huomioon hankintojen valmisteluun, laitteiden toimittamiseen ja asennukseen sekä muiden palveluiden tuottamiseen tarvittava aika.

Jatkovalmistelussa ohjelman investointitarve vuoden 2016 osalta on tarkentunut arviolta 4 milj. euron suuruiseksi, joka rahoitetaan talousarvion kokonaisinvestointitason puitteissa. Samassa kaupunginhallituksen kokouksessa on valtuustoasiana käsittelyssä eräiden vuoden 2016 talousarvioon merkittyjen määrärahojen siirtämistä koskeva esitys, jonka yhteydessä opetuksen digitalisaatio-ohjelman käynnistämiseen osoitetaan 4 milj. euroa.

Vuosien 2017–2019 osalta investointitarve on yhteensä 31 milj. euroa. Jos opetusviraston irtaimen omaisuuden hankintaan vuodelle 2016 varattuja määrärahoja jää käyttämättä, niitä kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan digitalisaatio-ohjelman investointeihin. Tulevien vuosien investointimäärärahatarpeet arvioidaan vuosi kerrallaan ja huomioidaan irtaimen omaisuuden määrärahojen suunnittelussa osana talousarviosuunnittelua.

Opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016–2019 lähtee opetuksen, oppimisen, pedagogiikan ja toimintakulttuurin uudistamisesta vastaamaan tietoyhteiskunnan tarpeita. Tämän uudistamisen edellytyksenä ja mahdollistajana on digitaalinen teknologia ja sen laajamittainen käyttö varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.

Ohjelman toteuttaminen mahdollistaa opetuksen digiloikan lähivuosina. On mahdollista, että maailman muuttuessa ja teknologioiden kehittyessä ripeää tahtia ohjelmaa joudutaan tarkentamaan tai muuttamaan jo ennen sen päättymistä. Opetuksen ja oppimisen kehittäminen jatkuu myös ohjelman päätyttyä.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

maria.nyfors(a)hel.fi

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25915

tero.niininen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Opetusvirasto

Päätöshistoria

Opetuslautakunta 31.03.2016 § 51

HEL 2016-003192 T 12 00 00

Esitys

Opetuslautakunta esitti kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelman (koulutuksen ja oppimisen digistrategian) vuosille 2016 - 2019 ja siihen liittyvät määrärahatarpeet. Lisäksi opetuslautakunta esitti, että kaupunginhallitus seuraa ohjelman tavoitteiden toteutumista vuosittain.

Opetuslautakunnan päätettäväksi tuodaan erikseen digitalisaatio-ohjelman mittareiden tarkennukset.

Käsittely

31.03.2016 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittely.

Esittelijä lisäsi päätösehdotukseensa seuraavan kappaleen:

"Opetuslautakunnan päätettäväksi tuodaan erikseen digitalisaatio-ohjelman mittareiden tarkennukset."

Keskustelu.

Hyväksyttiin esittelijän muutettu ehdotus.

22.03.2016 Pöydälle

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Liisa Pohjolainen, opetustoimen johtaja, puhelin: 310 86200

liisa.pohjolainen(a)hel.fi

Pasi Silander, erityissuunnittelija, puhelin: 310 86684

pasi.silander(a)hel.fi