§ 1273

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistaminen

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 8.7.2013 päivätyn Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen hallintokuntien toiminta- ja taloussuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.

Samalla kaupunginhallitus päätti todeta, että meluntorjunnan toteuttaminen toimintasuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa ei vuoden 2014 talousarvion investointiohjelmassa taloussuunnitelmakaudelle 2014–2016 kaupungin meluntorjuntahankkeisiin sekä Liikenneviraston ja kaupungin meluntorjunnan yhteishankkeisiin merkittyjen määrärahojen perusteella ole mahdollista.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta, että Helsingin kaupunki varautuu osaltaan talousarviossaan ja taloussuunnitelmissaan yhteishankkeisiin Liikenneviraston kanssa sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Kaupunginhallitus katsoo, että valtion tulisi omalta osaltaan luoda edellytykset kaupunkien maankäytön tiivistämiselle varmistamalla myös meluntorjuntahankkeiden valtionrahoitus.

Lopuksi kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin kaupungin ympäristökeskusta seuraamaan vuosittain toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista sekä laatimaan seurannasta selvityksen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 28916

anu.haahla(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 8.7.2013 päivätyn Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen hallintokuntien toiminta- ja taloussuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon otettavaksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee todeta, että meluntorjunnan toteuttaminen toimintasuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa ei vuoden 2014 talousarvion investointiohjelmassa taloussuunnitelmakaudelle 2014–2016 kaupungin meluntorjuntahankkeisiin sekä Liikenneviraston ja kaupungin meluntorjunnan yhteishankkeisiin merkittyjen määrärahojen perusteella ole mahdollista.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että Helsingin kaupunki varautuu osaltaan talousarviossaan ja taloussuunnitelmissaan yhteishankkeisiin Liikenneviraston kanssa sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Kaupunginhallitus katsoo, että valtion tulisi omalta osaltaan luoda edellytykset kaupunkien maankäytön tiivistämiselle varmistamalla myös meluntorjuntahankkeiden valtionrahoitus.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsingin kaupungin ympäristökeskusta seuraamaan vuosittain toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista sekä laatimaan seurannasta selvityksen.

Esittelijä

Toimintasuunnitelman lähtökohdat

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/49/EY) ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta, ”ympäristömeludirektiivi”, annettiin 25.6.2002. Direktiivin tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja, joiksi katsotaan myös melun häiritsevyys. Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään meluselvitykset ympäristömelulle altistumisesta sekä laaditaan toimintasuunnitelmat melun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Ympäristömeludirektiivi on Suomessa pantu täytäntöön ympäristönsuojelulain muutoksella (459/2004). Ko. lain mukaan meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittava muun muassa yli 100 000 asukkaan väestökeskittymistä, joita asukastiheytensä perusteella voidaan pitää kaupunkimaisina alueina.

Meluselvityksessä kuvataan melun tunnuslukuja käyttäen yleisesti alueen nykyinen ja tuleva melutilanne, hiljaiset alueet mukaan lukien, sekä esitetään melulle altistuvien henkilöiden määrä ja alueella olevien asuinrakennusten määrä.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmalla pyritään torjumaan melua ja sen vaikutuksia sekä ehkäisemään melun lisääntymistä hiljaisilla alueilla.

Meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatii väestökeskittymistä asianomainen kunta.

Meluselvitys ja toimintasuunnitelma tulee tarkistaa vähintään viiden vuoden välein niiden laatimisesta, jolloin toimintasuunnitelma ja tarvittaessa myös meluselvitys uusitaan.

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008

Helsingissä tehtiin ensimmäinen ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys vuonna 2007 ja sen pohjalta laadittiin meluntorjunnan toimintasuunnitelma vuonna 2008 (liite). Kaupunginhallitus päätti 17.11.2008 § 1367 hyväksyä 17.7.2008 päivätyn Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008, ja kehottaa Helsingin kaupungin ympäristökeskusta seuraamaan vuosittain toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista sekä laatimaan seurannasta selvityksen.

Tavoitteet

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2008 asetetut meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet Helsingissä vuoteen 2020 asti ovat seuraavat:

1.     suojata ensisijaisesti voimakkaan melun (yli 65 dB) alueilla asuvia

2.     kohdistaa meluntorjuntatoimia alueille, joilla altistujia on paljon

3.     suojata asukkaat siten, että asuntojen sisämelutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvotasoja

4.     alentaa melutasoja asumisen lisäksi muissa herkissä kohteissa

5.     säilyttää suhteellisen hiljaisia alueita

6.     turvata virkistysalueilla riittävän alhaiset melutasot

7.     edistää meluntorjunnan huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa

8.     vakiinnuttaa käyttöön laaja meluntorjunnan keinovalikoima.

Toimenpiteet

Meluntorjunnan toteuttamiseksi toimintasuunnitelmassa 2008 esitettiin yhteensä 26 toimenpidettä, jotka muodostivat toimenpideohjelman vuosille 2008–2012. Toimenpiteet on jaettu viiteen kokonaisuuteen. Toimenpidekokonaisuudet ovat (I) Kaupungin meluntorjuntatavoitteita tukevat toimintalinjat, (II) Melualtistusta vähentävät toimenpiteet, (III) Hiljaisia alueita koskevat toimenpiteet, (IV) Koulutus ja viestintä sekä (V) Tutkimus ja kehitys.

Helsingin ympäristöpolitiikka

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoitteiden lisäksi myös kaupunginvaltuuston 26.9.2013 hyväksymässä ympäristöpolitiikassa on asetettu meluntorjunnan tavoitteita pitkälle ja keskipitkälle aikavälille.

Pitkä aikaväli:
- Ympäristömelun ohjearvoja ei ylitetä. Ihmiset eivät altistu pitkäaikaiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle, jolla on haitallinen vaikutus terveyteen.

Keskipitkä aikaväli:
- Melulle altistuminen on vähentynyt siten, että vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason yli 55 dB melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003 (vanhat asuinalueet; ei uusia melulle altistuvia asukkaita).
- Erityisesti voimakkaalle melulle altistuminen on vähentynyt siten, että vuonna 2020 ei ole yli 70 dB päiväajan ja yli 65 dB yöajan keskiäänitasolle altistuvia asukkaita (vanhat asuinalueet).
- Herkimpien väestöryhmien toimipisteiden mm. päiväkotien, leikkipuistojen, koulujen ja vanhainkotien leikki- ja oleskelualueilla alitetaan päiväajan keskiäänitaso 60 dB (vanhat toimipisteet).

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistaminen 2013

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008 toteutumista on seurattu vuosittain ympäristökeskuksen kokoamissa raporteissa. Toimintasuunnitelman tarkistus perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen toiseen meluselvitykseen.

Uusimman meluselvityksen mukaan tie- ja katuliikenteen Lden yli 55 dB melualueella asuu Helsingissä 282 060 asukasta, kun edellisessä selvityksessä vastaava asukasmäärä oli 237 500. Raideliikenteen yli 55 dB melualueella asui 69 800 asukasta vuonna 2007 ja 73 680 asukasta vuonna 2012. Lentoliikenteen melualueella asukkaita on nykyään 569, kun edellisessä selvityksessä heitä oli 500. Melualueella asuvien määrän kasvu johtuu pääosin laskenta-asetusten ja mallinnusperiaatteiden tarkentumisesta ja osin myös asukasmäärän kasvusta ja kaupunkirakenteen tiivistymisestä.

Melun aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisy on ensisijainen meluntorjuntakeino. Meluhaittojen ennaltaehkäisyssä avainasemassa ovat ratkaisut, joita tehdään maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Maankäytön pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, virkistysalueiden säästämiseen ja asuinalueiden kaavoittamiseen hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle on meluntorjunnan kannalta vaativa ratkaisu.

Melutasojen alentaminen vaatii aktiivisia melupäästön pienentämiseen liittyviä toimia. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi melua vaimentavat päällysteet, nopeusrajoitusten alentaminen ja nastarenkaiden käytön vähentäminen. Meluntorjunnan tavoitteena oleva melulle altistuvien asukkaiden määrän merkittävä vähentäminen ei ole toteutettavissa meluestein. Esteitä tarvitaan kohteissa, joissa ei muilla toimin voida saavuttaa riittävää vaikuttavuutta. Melupäästön pienentämiseen kohdistuvat meluntorjuntatoimenpiteet ovat kuitenkin ensisijaisia, myös kun melulle altistuvien asukkaiden määrää halutaan merkittävästi vähentää. Monilla etenkin melupäästöä pienentävillä toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia myös ilman laatuun, ilmastoon ja liikenneturvallisuuteen.

Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen luonnosta käsiteltiin ympäristölautakunnassa 19.2.2013. Tämän jälkeen tarkistusluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle. Espoon kaupunki, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry, Helsingin Satama – liikelaitoksen johtokunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta, Liikennelaitos – liikelaitoksen johtokunta, Liikennevirasto, rakennuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Vantaan kaupungin ympäristölautakunta ja yleisten töiden lautakunta antoivat asiassa lausunnon.

Ympäristölautakunta päätti 17.9.2013 § 275 osaltaan hyväksyä Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen 2013 ja lähettää toimintasuunnitelman edelleen kaupunginhallitukselle hyväksymistä varten. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa esitetään tarkistettavaksi siten, että suunnitelmassa esitetään tarkistetut pitkän ajan tavoitteet meluhaittojen vähentämiseksi sekä toimenpideohjelma vuosille 2013–2017. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistus 2013. Luonnos 8.7.2013 on tämän asian liitteenä.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet Helsingissä vuoteen 2020 asti on esitetty edellä.

Tarkistettuun toimenpideohjelmaan kuuluu yhteensä 23 toimenpidettä, joille kaikille on määritelty tavoite, toteutus, vastuutaho ja mahdolliset yhteistyötahot. Toimenpiteiden kustannusarvioinnissa arvioidaan toimenpiteen toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia. Toimenpiteen toteutusaikataulun kohdalla esitetään, onko kyseessä lyhyen aikavälin toimenpide vai pitkän ajan toimenpide. Lyhyen aikavälin toimenpiteet toteutetaan tai niiden toteuttaminen aloitetaan toimintasuunnitelmakauden 2013–2017 aikana. Joidenkin toimenpiteiden kohdalla toteutus on jatkuvaa. Toimintakaudella 2013-2017 toteutettaviksi esitettävät meluntorjuntakohteet on esitelty tarkistetun toimenpideohjelman sivulla 38.

Toimenpiteet meluntilanteen parantamiseksi on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joista osa on edelleen jaettu osakokonaisuuksiin.

I Kaupungin yleiset meluntorjuntaa tukevat toimenpiteet

1.     Kaupungin yleiset toimenpiteet

2.     Kaupunkisuunnittelun toimenpiteet

3.     Liikennesuunnittelun toimenpiteet

II Melupäästöä ja -altistusta vähentävät toimenpiteet

1.     Melupäästöjä pienentävät toimenpiteet

2.     Melun leviämistä estävät toimenpiteet

-        Ulkotiloja koskevat toimenpiteet

-        Kiinteistökohtaiset toimenpiteet

III Koulutus, tutkimus ja kehitys

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen 2013 tärkeimmät toimenpiteet Helsingin melutilanteen parantamiseksi ovat seuraavat:

Melu huomioidaan hankinnoissa ja suunnittelussa:

-        kaupunki toimii esimerkkinä mm. huomioimalla melun ajoneuvojen hankintakriteereissä

-        melu otetaan huomioon maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa

-        liikennesuunnittelussa arvioidaan meluvaikutukset

-        lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta

-        edistetään kävelyä ja pyöräilyä

Melupäästöä ja -altistusta vähennetään:

-        otetaan hiljaiset päällysteet käyttöön tavoiteverkolla

-        rakennetaan meluesteitä kaduille ja herkkien kohteiden läheisyyteen

-        tehostetaan nopeusvalvontaa

-        edistetään hybridi- ja sähköbussien käyttöönottoa

-        parannetaan raideliikenteen ratoja teknisesti

Tiedotetaan kiinteistökohtaisista meluntorjuntamahdollisuuksista:

-        lisätään tietoa ikkunoiden ääneneristävyyden parantamiskeinoista

-        lisätään tietoa tonttimeluaidoista

-        lisätään sekä melua että pakokaasupäästöjä pienentävää taloudellisen ajon koulutusta

Tutkitaan melun vaikutuksia:

-        selvitetään melun häiritsevyyttä

Hiljaisia alueita säilytetään ja kehitetään:

-        selvitetään mahdollisuudet hiljaisten alueiden huomioon ottamiseen uudessa yleiskaavassa

-        kehitetään uusia ns. kaupunkimaisia hiljaisia alueita

Kustannukset

Toimenpiteiden kustannusarvioinnissa arvioidaan toimenpiteen toimeenpanosta aiheutuvia kustannuksia. Toimenpiteen toteutusaikataulun kohdalla esitetään, onko kyseessä lyhyen aikavälin toimenpide vai pitkän ajan toimenpide. Toimintakaudella 2013-2017 toteutettaviksi esitettävät meluntorjuntakohteet on esitelty tarkistetun toimenpideohjelman sivulta 37 alkaen.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallituksen 28.10.2013 hyväksymän vuoden 2014 talousarvion investointiohjelmassa taloussuunnitelmakaudelle 2014–2016 on kaupungin meluntorjuntahankkeisiin merkitty noin 3,25 milj. euroa sekä Liikenneviraston ja kaupungin meluntorjunnan yhteishankkeisiin noin 7,85 milj. euroa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa kaupungin vastuulla olevan katuverkon melusuojattavaksi esitettävien kohteiden kustannusarvio on noin 10,6 milj. euroa. Tässä taloudellisessa tilanteessa meluntorjunnan toteuttaminen toimintasuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa ei ole mahdollista.

Helsingin kaupunki varautuu osaltaan talousarviossaan ja taloussuunnitelmissaan yhteishankkeisiin Liikenneviraston kanssa sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Meluntorjunnan toimenpiteet ovat osaltaan edellytyksenä yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle. Esittelijä katsoo, että valtion tulee omalta osaltaan luoda edellytykset kaupunkien maankäytön tiivistämiselle varmistamalla myös meluntorjuntahankkeiden valtionrahoitus.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 28916

anu.haahla(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi; Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Virastot ja liikelaitokset

Päätöshistoria

Talous- ja suunnittelukeskus 11.11.2013

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 mukainen 435 milj. euron investointiraami ja asuntotuotantotavoitteet asettavat etusijalle turvallisuuden, terveellisyyden ja toiminnallisuuden kannalta välttämättömät investoinnit. Kaupunginhallituksen 28.10.2013 hyväksymän vuoden 2014 talousarvion investointiohjelmassa taloussuunnitelmakaudelle 2014–2016 on kaupungin meluntorjuntahankkeisiin merkitty
noin 3,25 milj. euroa sekä Liikenneviraston ja kaupungin meluntorjunnan yhteishankkeisiin noin 7,85 milj. euroa.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa kaupungin vastuulla olevan katuverkon melusuojattavaksi esitettävien kohteiden kustannusarvio on noin 10,6 milj. euroa. Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa meluntorjunnan toteuttaminen toimintasuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa ei ole mahdollista.

Edelleen talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Helsingin kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan ja -suunnitelmissaan yhteishankkeisiin Liikenneviraston kanssa sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Voimassa olevan työnjaon mukaan valtio vastaa yleisten teiden parantamishankkeiden rahoituksesta ja kunnat katujen ja kaavateiden rahoituksesta. Maankäytön kehittäminen yhdyskuntarakenteen kannalta tiiviisti ja keskeisten yhteyksien varteen on kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta johtava periaate, johon valtio on mm. MAL-aiesopimuksessa sitoutunut. Meluntorjunnan toimenpiteet ovat osaltaan edellytyksenä yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle. Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä valtion tulee omalta osaltaan luoda edellytykset kaupunkien maankäytön tiivistämiselle varmistamalla myös meluntorjuntahankkeiden valtionrahoitus.

Lisätiedot

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Saara Kanto, projekti-insinööri, puhelin: 310 25531

saara.kanto(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 17.09.2013 § 275

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Ympäristölautakunta päätti osaltaan hyväksyä Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen 2013 ja päätti lähettää toimintasuunnitelman edelleen kaupunginhallitukselle hyväksymistä varten.

27.08.2013 Pöydälle

19.02.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916

anu.haahla(a)hel.fi

Opetuslautakunta 28.05.2013 § 87

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon:

Opetuslautakunta pitää ympäristökeskuksen esittämiä meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa esitettyjä pitkän aikavälin suunnitelmia ja toimenpide-ehdotuksia hyvinä ja tärkeinä.

Opetuslautakunta haluaa erityisesti kiinnittää huomiota herkkien kohteiden meluntorjuntaan. Tilakeskuksen tulee välittömästi ryhtyä toteuttamaan päivityksessä mainittujen neljän priorisoidun koulukiinteistön meluaitahankkeita. Lisäksi tulee jatkaa muiden alkuperäisessä selvityksessä mainittujen ja vielä koulukäytössä olevien kiinteistöjen meluaitojen suunnittelua siten, että ne saadaan rakennettua vuoteen 2017 mennessä.

Opetuslautakunta toteaa, että meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaisten koulujen meluaitausten toteuttamisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen varmistaminen toimintakaudelle.

Opetuslautakunta katsoo lisäksi, että myös muut meluntorjunnan toimenpiteet, kuten autoilun vähentäminen, nopeuksien alentaminen, hiljaisen päällysteen käyttö ja pyöräilyn lisääminen ovat kannatettavia ja vaikuttavat myös herkkien kohteiden melutason alenemiseen ja myös ilmanlaadun paranemiseen.

Käsittely

28.05.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Jäsen Nordman ehdotti seuraavaa: Opetuslautakunnan vastaus kokonaisuudessaan:

Opetuslautakunta pitää ympäristökeskuksen esittämiä meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa esitettyjä pitkän aikavälin suunnitelmia ja toimenpide-ehdotuksia hyvinä ja tärkeinä.

Opetuslautakunta haluaa erityisesti kiinnittää huomiota herkkien kohteiden meluntorjuntaan. Tilakeskuksen tulee välittömästi ryhtyä toteuttamaan päivityksessä mainittujen neljän priorisoidun koulukiinteistön meluaitahankkeita. Lisäksi tulee jatkaa muiden alkuperäisessä selvityksessä mainittujen ja vielä koulukäytössä olevien kiinteistöjen meluaitojen suunnittelua siten, että ne saadaan rakennettua vuoteen 2017 mennessä.

Opetuslautakunta toteaa, että meluntorjunnan toimintasuunnitelman mukaisten koulujen meluaitausten toteuttamisen edellytyksenä on riittävän rahoituksen varmistaminen toimintakaudelle.

Opetuslautakunta katsoo lisäksi, että myös muut meluntorjunnan toimenpiteet, kuten autoilun vähentäminen, nopeuksien alentaminen, hiljaisen päällysteen käyttö ja pyöräilyn lisääminen ovat kannatettavia ja vaikuttavat myös herkkien kohteiden melutason alenemiseen ja myös ilmanlaadun paranemiseen.

Kannattaja: Jäsen Hannula

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Nordmanin ehdotus

Jaa-äänet: 4
jäsenet Jalovaara, Palm, Raittinen, Rydman

Ei-äänet: 5
jäsenet Alanko-Kahiluoto, Ekman, Hannula, Leoni, Nordman

Tyhjä: 2
jäsenet Ahva, Razmyar

Hyväksyttiin jäsen Nordmanin ehdotus.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotuksesta poiketen.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Marketta Savelainen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86363

marketta.savelainen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 18.04.2013 § 188

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Lautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksesta seuraavan lausunnon:

Kiinteistölautakunta pitää meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista tärkeänä eikä lautakunnalla ole huomauttamista suunnitelman sisällöstä. Meluntorjunnan toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen.

Kiinteistölautakunta kuitenkin painottaa rahoituksen varmistamisen tärkeyttä etenkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Meluesteiden rakentamisella voidaan myös vaikuttaa mahdollisuuteen kaavoittaa uusia rakennettavia alueita nykyisille melualueille. Uudella rakentamisella voitaisiin perustella meluntorjuntaan käytettävää määrärahatarvetta ja siten nopeuttaa meluesteiden toteuttamista.

Esittelijä

osastopäällikkö

Juhani Tuuttila

Lisätiedot

Katarina Kurenlahti, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36415

katarina.kurenlahti(a)hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) 18.04.2013 § 69

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

HKL -liikelaitoksen johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon:

HKL pitää ympäristökeskuksen esittämiä meluntorjunnan toimenpiteitä hyvinä ja tärkeinä. Melua vähentävät toimenpiteet, kuten toimintasuunnitelmassa mainitut meluesteet, hiljaiset päällysteet, kävelykeskustan ja hiljaisten alueiden kehittäminen sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyn edistäminen lisäävät laajemmin koko kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

HKL:n tärkeimmät toimenpiteet meluntorjunnassa liittyvät metro- ja raitiotieratojen ylläpitoon sekä metro- ja raitiovaunuliikenteen kalustoon. Toimet, joilla HKL vähentää ratamelua ovat mm. ratojen kunnossapidon tehostaminen, ratageometrian suunnitteleminen siten, että minimoidaan tiukat kaarteet, kiskojen automaattinen voitelu, raitiotieradan kaksoiseristysten asentaminen risteyksiin, hiljaisten päällystemateriaalien kuten nurmiradan käyttö sekä siirtyminen asteittaan syväuraisiin raitiotievaihteisiin.

HKL tarkkailee myös raitiotievaihteiden ylitysnopeuksia, joilla on merkitystä vaihdemeluun. HKL on raitiovaunukaluston hankinnoissa painottanut vaunun meluttomuutta. Uusin hankittava matalalattiainen raitiovaunukalusto on nykyisiä matalalattiavaunuja selvästi meluttomampaa.

Esittelijä

yksikön johtaja

Juha Saarikoski

Lisätiedot

Artturi Lähdetie, projektipäällikkö, puhelin: 310 35245

artturi.lahdetie(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.04.2013 § 127

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:

Toimintasuunnitelman luonnoksessa on kattavasti kuvattu vuoden 2012 meluselvityksen perusteella Helsingin melutilannetta sekä tavoitteita. Melu on edelleen yksi Helsingin merkittävimmistä ympäristöongelmista, minkä johdosta meluntorjunnan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on syytä kiinnittää huomiota kaupungin kaikkien hallintokuntien toimissa.

Tarkistetussa toimintasuunnitelmassa kaupunkisuunnitteluvirastoa koskevat toimenpiteet ovat lähes vastaavat kuin toimintasuunnitelman aiemmalla kaudella 2008-2012 ja pääosaa niistä toteutetaan jatkuvasti osana normaalia maankäytön ja erityisesti liikenteen suunnittelun toimenkuvaa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan parhaillaan laatimassa uutta yleiskaavaa. Sen tavoitteena on urbaanin kaupungin laajentaminen sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan verkostokaupungin luominen. Yleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan mm. mahdollisuuksia tiivistää maankäyttöä pääväylien varsilla. Tällöin tarkentunee toimintasuunnitelmassa kuvattu tavoite Pääväylien luonteen muuttaminen, nopeuksien alentaminen sekä tunneloinnin ja kattamisen edistäminen. Myös Helsingin hiljaisten alueiden huomioon ottamista arvioidaan tarkemmin yleiskaavatyön yhteydessä.

Merkittävä osa toimintasuunnitelman tarkistusta on ollut toimintakaudella 2013-2017 toteutettavaksi esitettyjen katumelukohteiden priorisointi sekä hiljaisen päällysteen tavoiteverkon laajentaminen. Näiden meluntorjuntatoimien täyttäminen on tärkeää, mutta se edellyttää meluntorjuntaan kohdistuvien määrärahojen selvää korottamista nykyisestä.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaan liittyen on syytä pitää mielessä, että nykyisellä laskentatavalla arvioituna melulle altistujien määrä tulee väistämättä kasvamaan kaupunkirakenteen tiivistyessä melualueille, vaikka meluntorjunta otetaankin riittävästi huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37142

heikki.halva(a)hel.fi

Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: 310 37329

marja.piimies(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 09.04.2013 § 159

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:

Yleisten töiden lautakunnalla ei ole huomauttamista meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa esitettyyn pitkän aikavälin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan eikä toimenpideohjelmaan vuosille 2013 - 2017.

Yleisten töiden lautakunta toteaa kuitenkin, ettei rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle osoitettu investointirahoitus nykyisellä tasollaan eikä valtuustokauden investointimäärärahojen raami huomioiden myöskään lähivuosina tule mahdollistamaan katuverkon meluntorjunnan toteuttamista toimintasuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa.

Yleisten töiden lautakunnan 13.8.2009 päättämää melua vaimentavien päällysteiden tavoiteverkkoa laajennetaan Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksessa 2013 esitetyillä uusilla melua vaimentavien päällysteiden kohteilla.

Yleisten töiden lautakunta korostaa, että katujen ja viheralueiden rakentamisen ja ylläpidon kaluston ja työmenetelmien valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota meluhaittojen vähentämiseen.

Käsittely

09.04.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutos: Lisätään päätösehdotuksen loppuun uudeksi viidenneksi kappaleeksi seuraava: ”Yleisten töiden lautakunta korostaa, että katujen ja viheralueiden rakentamisen ja ylläpidon kaluston ja työmenetelmien valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota meluhaittojen vähentämiseen.” 

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Jarkko Karttunen, projektinjohtaja, puhelin: 310 38360

jarkko.karttunen(a)hel.fi

Helsingin Satama -liikelaitoksen jk 02.04.2013 § 20

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Johtokunta päätti antaa otsikkoasiasta ympäristölautakunnalle  seuraavan lausunnon:

"Helsingin Sataman johtokunta pitää toimintasuunnitelman tarkistusluonnokseen kirjattuja meluntorjunnan toimintalinjoja ja toimenpiteitä hyvinä.

Toimintalinjaus koskien melun huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa (I B: 1) on tärkeä erityisesti kantakaupungin satamaosien näkökulmasta. Erityisesti seuraavat esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä:

      - uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta melualueille varmistamatta
        riittävää meluntorjuntaa

      - meluhaittoja vähennetään asuntojen äänieristävyysvaatimuksilla ja pohjaratkaisuilla sekä parvekkeiden ja muiden ulko-oleskelualueiden sijoituksella ja suojauksella

      - kiinteistökohtaisten meluntorjuntakeinojen käyttö huomioidaan kaavoituksessa.

Luvussa 2.3. todetaan satamatoimintojen siirtyneen Vuosaareen vuoden 2007 jälkeen. Kuitenkin vain osa keskustan satamatoiminnoista siirtyi Vuosaareen; Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa toimivat edelleen matkustajasatamatoiminnot.

Toimintasuunnitelmaluonnoksessa listatuista melualtistusta vähentävistä toimenpiteistä (luku 4.4, kohta II) Helsingin Satama on päävastuutahona toimenpidelistauksessa II A:7 ”Satamatoiminnasta aiheutuvan melun hallinta”. Johtokunta pitää linjauksen muotoilua pääosin hyvänä. Vaikutukset-kohdassa on mainittu maasähkön käytön vähentävän pää- ja apukoneiden melutasoa. Todettakoon, että maasähkön käytöllä voidaan korvata vain apukoneiden käyttöä, ei pääkoneen käyttöä."

Esittelijä

talousjohtaja

Tauno Sieranoja

Lisätiedot

Aino Rantanen, Laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: +358931033521

aino.rantanen(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.03.2013 § 74

HEL 2012-008608 T 11 00 01

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa asiasta Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon.

"Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa huomioidaan kattavasti myös melun terveysvaikutukset sekä ympäristömelun häiritsevyys. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että pyöräilyn ja kävelyn edistäminen osana meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa on kannatettavaa myös positiivisten terveysvaikutusten vuoksi. Osana meluntorjuntaa myös ajonopeuksien laskeminen ja moottoritiemäisten väylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi kannustaa osaltaan kävelyyn ja pyöräilyyn.

Kuten luonnoksessa todetaan, herkillä kohteilla tarkoitetaan kohteita, joissa asuu tai oleskelee liikenteen terveyshaitoille tavallista herkempiä väestöryhmiä, kuten lapsia, vanhuksia tai sairaita. Tällaisia kohteita ovat päiväkodit, koulut, vanhainkodit ja sairaalat. Herkkien kohteiden ilmanlaatu- ja meluselvityksessä vuonna 2009 kartoitettiin yhteensä 98 herkkää kohdetta, jotka sijaitsivat vilkkaan liikenteen läheisyydessä. Noin kolmasosassa selvityksessä tutkituista kohteista ilmanlaatu- tai melutilanne oli välttävä tai huono. Huonoin melutilanne oli monien kantakaupungin vilkasliikenteisten katujen varsilla sijaitsevien koulujen pihoilla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että tällaisiin herkkiin kohteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta melu näissä herkissä kohdissa saadaan kohtuulliselle tasolle. Meluntorjunnalla on usein myös ilmanlaatua parantava vaikutus, kun autoliikenteen määriä ja nopeuksia rajataan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää ympäristökeskuksen esittämiä meluntorjunnan toimenpiteitä hyvinä ja tärkeinä. Tulevaisuudessa meluntorjuntaa tulee arvioida osana kokonaisuutta ja huomioida meluntorjuntanäkökohdat jo kaavoituksessa. Melua vähentävät toimenpiteet, kuten toimintasuunnitelmassa mainitut kävelykeskustan ja kaupunkimaisten hiljaisten alueiden kehittäminen sekä pyöräilyn edistäminen lisäävät laajemmin koko kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja ovat hyvin kannatettavia."

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Senja Laakso, ympäristöasiantuntija, puhelin: 310 43544

senja.laakso(a)hel.fi