§ 1010

V 9.10.2013, Läntisen alueen ruotsinkielisten koulujen hallinnollinen yhdistäminen

HEL 2013-002831 T 00 01 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee, että  läntisen alueen ruotsinkieliset koulut Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola yhdistetään 1.8.2014 alkaen hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi, jossa on vuosiluokat
1-9 ja esiopetustoimintaa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Päätösesitys

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee, että  läntisen alueen ruotsinkieliset koulut Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola yhdistetään 1.8.2014 alkaen hallinnollisesti yhtenäiseksi peruskouluksi, jossa on vuosiluokat
1-9 ja esiopetustoimintaa.

Esittelijä

Taustaa ja edeltävät päätökset

Osana Helsingin koulu- ja oppilaitosverkoston tarkistamista 2008-2010 opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti 10.5.2007 käynnistää läntisellä alueella vuosina 2009-2013 pilottiprojektin, jonka tarkoituksena oli kokeilla yhteistä hallintoa läntisen alueen viiden peruskoulun kesken sekä selvittää yhtenäisen perusopetuksen käyttöönoton mahdollisuus.

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaosto päätti 3.3.2011, että lukuvuodesta 2011–2012 alkaen läntisellä alueella toimiva Sockenbacka lågstadieskolan käsittää vuosiluokat 1–2 ja esiopetustoimintaa.

Ruotsinkielinen jaosto päätti 13.12.2012 , että läntisen alueen koulut toimivat pilottiprojektimallin mukaisesti vielä  lukuvuoden 2013-2014 ajan.

Ruotsinkielinen jaosto ehdotti 7.5.2013 opetuslautakunnalle, että em. viisi koulua yhdistettäisiin yhtenäiseksi peruskouluksi, joka sisältää esiopetustoimintaa ja vuosiluokat 1–9. Samalla jaosto päätti toimivaltansa perusteella, että koulujen toiminta jatkuu nykyisissä toimipisteissä ja että koulun päätoimipaikka tulee olemaan osoitteessa Solnantie 18–20 ,nykyisen Munksnäs högstadieskolanin rakennus.

Opetuslautakunta esitti 28.5.2013 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että läntisen alueen viisi koulua – yhdistetään hallinnolliseksi kokonaisuudeksi yhdeksi peruskouluksi,  joka sisältää esiopetusta ja jossa vuosiluokat 1-9, lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

Lisäksi opetuslautakunta päätti , että koko läntinen alue on uuden koulun oppilaaksiottoalue ja että yhdistyneen koulun taloudellista kehystä laskettaessa opetuslautakunnan päättämien tuntikehyskaavojen mukainen koulukohtainen perustuntimäärä lasketaan koululle jokaisesta sen käytössä olevasta toimipisteestä.

Valmistelu opetusvirastossa

Pilottiprojektin aikana 2009-2013 yhteinen hallinto on tarkoittanut, että kouluilla on ollut yhteinen rehtori sekä myös yhteinen budjetti ja yhteinen johtokunta. Jokaisessa koulurakennuksessa on lisäksi ollut oma apulaisrehtori. Apulaisrehtorit ovat muodostaneet johtoryhmän yhdessä johtavan rehtorin kanssa.

Pilottiprojektin aikana on suoritettiin neljä eriaikaista arviointia. Arvioinnit teki läntisen alueen johtoryhmä, konsultti, opettajat sekä johtokuntaan kuuluvat vanhemmat. Arvioinnit ovat liitteenä.

Läntisen alueen yhdistyneen peruskoulun perustamiseen liittyen opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti 14.3.2103 pyytää lausunnot alueen koulujen henkilökunnilta, koulujen oppilaskunnilta, läntisen alueen johtokunnalta, Gymnasiet Lärkanin johtokunnalta sekä Zacharias Topeliusskolanin johtokunnalta  Lausunnot ovat liitteenä.

Opetusvirasto järjesti avoimen tiedotustilaisuuden kuntalaisille 23.4.2013 Munksnäs lågstadieskolan tiloissa. Läntisen alueen koulujen johtokunta järjesti avoimen keskustelutilaisuuden alueen huoltajille Gymnasiet Lärkanin tiloissa 4.4.2013.

Arviointien ja lausuntojen yhteenveto

Pilottiprojektin tavoitteena oli kokeilla mallia yhtenäisestä perusopetuksesta. Projekti onkin johtanut yhtenäisyyteen alueen sisällä ja läntisen alueen koulut ovat jo projektin aikana alkaneet noudattaa yhdistyneen peruskoulun prosesseja.

Tehdyt arvioinnit tukevat siirtymistä yhtenäiseen peruskoulun malliin sekä hallinnollisesta että pedagogisesta näkökulmasta. Projektissa on luotu hyvä toimintamalli ja koulujen välille syntynyt yhteistyö koetaan positiivisena ja merkityksellisenä sekä opettajille että oppilaille. Palaaminen ennen pilottiprojektia vallinneeseen tilanteeseen (eli viisi koulua, joilla jokaisella oma rehtori, johtokunta ja budjetti) ei ole tarkoituksenmukaista.

Koulujen henkilökunta suhtautuu positiivisesti alueen yhdistettävään peruskouluun. Yhteistyöhön yksiköiden välillä ollaan tyytyväisiä pilottiprojektin aikana saavutetusta. Yhteinen opetussuuunnitelma ja tuntijako tasoittaa koulujen välisiä eroja seitsemännelle luokalle siirryttäessä. Henkilökunnan mukaan tuntikehyksen leikkauksia ei tulisi kuitenkaan tehdä ja koulurakennusten välinen etäisyys koetaan osittain ongelmallisena.

Zacharias Topeliusskolanin yleisopetuksen oppilaiden siirtymistä
syksystä 2014 alkaen seitsemännelle luokalle Munksnäs
högstadieskolaan pidetään lausunnossa myönteisenä.

Kårböle lågstadieskolan henkilökunta suhtautuu positiivisesti
ruotsinkielisen päiväkoti- ja koulukokonaisuuden perustamiseen
Kaarelan alueen lapsiperheille, sikäli kuin tilat tämän mahdollistavat

Oppilaskunnat pitävät kokeilua hyvänä. Oppilaskunnat ovat ehdottaneet myös nimikilpailua yhtenäisen koulun nimestä.

Läntisen alueen johtokunta kannattaa yhdistyneen peruskoulun
perustamista ja toivoo seurausten analyysia ja johtajuuden arviointia. Johtokunta suhtautuu kriittisesti mahdollisuuteen siirtää Daghemmet Malmgård Kårböle lågstadieskolan tiloihin, mutta kannattaa tavoitetta vahvistaa alueen lähipalveluita.

Gymnasiet Lärkanin johtokunta toivoo, että läntisen alueen kieliohjelma jatkaa nykyisessä muodossaan, siten että myös Gymnasiet Lärkan tarjoaa ranskaa ja venäjää. Johtokunta toivoo myös, että tilatarve käydään läpi huomioiden se, että Gymnasiet Lärkan lisää aloituspaikkojaan syksyllä 2015.

Zacharias Topeliusskolanin ja Ulfåsaskolanin pitävät pilottiprojektin työtä perusteellisena ja huolellisesti harkittuna. Johtokunnalla ei ole huomautettavaa läntisen alueen yhdistyneen peruskoulun perustamiselle. Kaarelan/Malminkartanon-alueen vahvaan ruotsinkieliseen lähipalveluun suhtaudutaan myös positiivisesti.

Muiden vaihtoehtojen tarkastelu

Valmistelussa on tarkasteltu myös muita vaihtoehtoja:

- yläkoulu, jossa virkarehtori; alakoulu, jossa virkarehtori ja kolme pienkoulua, joissa luokanopettaja hoitaa rehtorin tehtäviä.

- yläkoulu, jossa virkarehtori, ja yhteinen rehtori alueen kaikille alakouluille

- yhdistynyt peruskoulu Munkkiniemessä, jossa virkarehtori, ja kolme pienkoulua, joissa luokanopettaja hoitaa rehtorin tehtäviä.

Mikään em. vaihtoehdoista ei tuonut selkeitä etuja tai varmistanut
viiden kouluyksikön tulevaisuutta nykyistä mallia paremmin. Nykyistä mallia voidaan kehittää edelleen ja säilyttää jo saavutettu yhtenäisyys ja joustavuus.

Yhdistyvän peruskoulun arviointia

Läntisen alueen pilotoinnissa noudattama hallinnollinen malli on lähellä yhdistyneen peruskoulun mallia – kouluilla on yhteinen budjetti (niin sanottu kokonaisbudjetti), yhteinen johtokunta ja yhteinen toimintasuunnitelma. Jos koulut yhdistetään yhdeksi peruskouluksi, on myös tuntikehys yhteinen.

Yhdistyneen peruskoulun ja yhteisen tuntikehyksen etuna on , että rehtori voi entistä joustavammin suunnitella ja jakaa resursseja tarpeen mukaan. Opettajakollegoiden välistä yhteistyötä voidaan vahvistaa lisää ja yhteistyötä yli vuosikurssirajojen. Myös rekrytointi helpottuu kattavan suunnittelun ansiosta.

Projektin tavoitteena oli kokeilla mallia pidemmällä aikavälillä ja arvioida ja analysoida seurauksia. Projektin aikana mallia on arvioitu osapuolten sekä ulkopuolisen konsultin toimesta. Konsultti on myös työskennellyt alueen johtoryhmän kanssa.

Pilottiprojektin keskeisimmät tavoitteet on saavutettu. Viiden koulun neljän vuoden ajan noudattama malli on johtanut parempaan yhdenmukaisuuteen, oppilaiden yhdenvertaisuuteen ja työntekijöiden yhteistyöhön. Malli on ainutlaatuinen ja se on herättänyt kiinnostusta myös muualla koulumaailmassa.

Oppilaaksiottoalueet ja oppilasmäärät

Yhdistyneen peruskoulun aloittaessa nykyiset oppilaaksiottorajat
vuosikursseille 1–6 muuttuvat siten ,että koko läntisestä alueesta tulee yksi oppilaaksiottoalue (liitteenä alueen kartta). Zacharias Topeliusskolan säilyttää nykyisen  oppilaaksiottoalueensa yleisopetuksen oppilaille vuosikursseilla 1–6.

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 15.9.2005 päättämien ruotsinkielisten peruskoulujen oppilasvalinnan periaatteiden mukaisesti oppilaalle osoitetaan paikka siinä koulussa, jonka oppilaaksiottoalueella oppilas asuu. Koska uusi yhdistynyt peruskoulu toimisi alueella useassa eri toimipaikassa, oppilas osoitetaan ensisijaisesti siihen koulurakennukseen, joka on lähinnä oppilaan kotia lähikouluperiaatteen mukaisesti. Alueen johtava rehtori hyväksyy oppilaat yhdistyneeseen peruskouluun.

Nyt esitettäväksi tehtävän päätöksen jälkeen on tarpeen tarkistaa myös Helsingin ruotsinkielisten esikoulujen ja peruskoulujen oppilaaksiottoperusteet.

Lukuvuonna 2014–2015 alueen oppilasmäärä on noin 560 oppilasta esikoulussa ja vuosikursseilla 1–9. Oppilasmäärä käsittää myös Zacharias Topeliusskolanin yleisopetuksesta Munksnäs högstadieskolanin vuosikurssille 7 tulevat oppilaat lukuvuonna 2014–2015. Läntisen alueen koulujen oppilasmäärä 20.9.2012 oli 546 oppilasta, poislukien Zacharias Topeliusskolan.

Tuntikehykset ja taloudelliset seikat

Opetusvirasto käyttää peruskoulujen koulukohtaisten budjettikehyksien laskennassa opetuslautakunnan päättämiä tuntikehyskaavoja. Kaavojen tuottama tuntimäärä muutetaan euroiksi ja lisätään koulukohtaiseen kokonaiskehykseen, jonka käytöstä päättää koulun johtokunta hyväksyessään koulun käyttösuunnitelman. Kouluja eivät sido tuntikehykset, vaan koulun euromääräinen kokonaiskehys.

Opetuslautakunta päätti 28.5.2013 toimivaltaansa perustuen, että yhdistyneen koulun taloudellista kehystä laskettaessa opetuslautakunnan päättämien tuntikehyskaavojen mukainen koulukohtainen perustuntimäärä lasketaan koululle jokaisesta sen käytössä olevasta toimipisteestä.

Nykyiset, lukuvuodesta 2007-2008 käytössä olleet yleisopetuksen kaavat tuottavat kouluille laskennallisen koulukohtaisen perustuntimäärän, johon lisätään koulun oppilasmäärästä riippuva tuntimäärä. Koulukohtainen perustuntimäärä riippuu siitä, mitä vuosiluokkia koulussa on. Koulun toimipisteiden määrä ei vaikuta perustuntimäärään. Ilman em. opetuslautakunnan päätöstä,  yhdistyneen koulun laskennallinen kokonaistuntimäärä olisi ollut 50 vuosiviikkotuntia eli noin 5 % pienempi, kuin alueen koulujen nykyiset tuntimäärät yhteen laskettuna.

Säästöjä syntyy kuitenkin mm. siitä, että yhdistyneessä
peruskoulussa tarvitaan laskennallisesti yksi rehtorintoimi vähemmän verrattuna entiseen, viiden itsenäisen koulun malliin.  Rehtorintoimen palkkakustannukset ovat noin 65 000 euroa. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna säästö ei kuitenkaan ole aivan näin suuri, sillä osa tästä summasta kuluu niiden opettajien opetustunteihin, jotka hoitavat sen opetuksen, jonka muussa tapauksessa hoitaisi rehtori.

Johtokunnan palkkioissa syntyy säästöä, sillä viidelle koululle on  budjetoitu noin 17 000 euroa, mutta yksittäisen koulun kustannukset ovat 3 400 euroa. Pilottiprojektin aikana läntinen alue on saanut hieman suuremman summan johtokunnan palkkioita varten.

Daghemmet Malmgårdin siirtäminen Kårböle lågstadieskolan rakennukseen tuo säästöjä pienempien siivous-, vuokra- ja sähkökustannusten muodossa. Siirron suhteen tehdään vielä jatkoselvityksiä.

Johtajuus ja henkilöstö

Helsingin kaupungin henkilöstöstrategian mukaan jatkuvassa työsuhteessa oleville työntekijöille turvataan vakinainen työpaikka. Kaikki virat ja toimet ovat Helsingin kaupungin perustamia, mikä tarkoittaa sitä, että henkilöstö on työsuhteessa kaupungin kanssa, ei yksittäisen yksikön kanssa.

Kaupungin yhteistoimintamenettelyn mukaisesti henkilökuntaa on kuultu ennen päätöksentekoa ja tullaan kuulemaan ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Läntisen alueen kaikkien yksiköiden henkilökunta on antanut omat lausuntonsa palveluverkon tarkistukseen liittyen.

Pilottiprojektin aikana läntisellä alueella on ollut rehtori ja neljä apulaisrehtoria. Rehtorilla ei ole ollut opetusvelvollisuutta ja apulaisrehtoreilla on huojennus opetusvelvollisuudesta 12 vuosiviikkotuntia. Mikäli oppilasmäärä pysyy tasaisena, voidaan johtajuus järjestää nykyisen rakenteen mukaisesti myös jatkossa.

Yhdistynyt peruskoulu ei aiheuta muutoksia johtavan rehtorin tai apulaisrehtoreiden opetusvelvollisuuteen. Tämän lisäksi johdolle korvataan 7 vuosiviikkotuntia OVTES:n mukaisesti, (osio B, 11 §). Tämä on pilottiprojektin aikainen sopimus ja tunnit anotaan vuosittain linjanjohtajalta.

Aikaisemmin mainitut muut tutkitut vaihtoehdot osoittavat, että johdolle varatut tunnit eivät merkittävästi kasva, mutta sitä vastoin työmäärä kasvaa merkittävästi, jos johtajuus jaetaan kahdelle tai usealle rehtorille.

Läntisen alueen henkilökunta on lausunnossaan todennut, että yhdistyneen peruskoulun perustamisen edellytyksenä on, että johdon resurssit säilytetään. Myös johtokunta painottaa sitä, että johtajuus on ensisijaisen tärkeää yhdistyneen peruskoulun toiminnan kannalta.

Opettajan toimien määrä riippuu tuntikehyksestä. Jos yhdistyneen peruskoulun tuntikehys lasketaan samalla tuntikehyskaavalla kuin pilottiprojektin aikana, opettajantoimien lukumäärään ei tulisi muutoksia. Yhdistynyt peruskoulu antaa mahdollisuuden hyödyntää opettajien kompetenssia alueella nykyistä joustavammin. Myös opettajat ovat sitä mieltä, että alueen yhteistyö on vaikuttanut positiivisesti pedagogiikan kehitykseen ja mahdollisuus hyödyntää erityistaitoja on parantunut. Tällä hetkellä jotkut opettajat sukkuloivat eri alueiden välillä, minkä pitäisi vähentyä, koska johtavalla rehtorilla on mahdollisuus hyödyntää koko aluetta opetuksen suunnittelussa.

Läntisen alueen koulut saavat korvausta lisätehtävistä OVTES:n mukaan ( osio B, 19 §, 2 mom.) , ja koulukohtaisia määrärahoja paikallisen sopimuksen mukaan. Tämän korvauksen suuruuden ei tulisi muuttua yhdistyneen peruskoulun muodostamisen takia. Jatkossa Zacharias Topeliusskolanin oppilaiden tulisi todennäköisesti tuottaa korkeammat korvaukset sekä OVTES:n että paikallisen sopimuksen mukaisesti.

Koulujen OVTES:n mukaan saama korvaus lisätehtävistä sekä koulukohtainen määräraha vähenisi, jos koulut jaettaisiin useisiin yksiköihin.

Muun henkilökunnan, kouluavustajien ja sihteerien suhteen noudatetaan kaupungin periaatetta siitä, että vakinaisen henkilökunnan työsuhde säilyy myös suurissa organisaatiomuutoksissa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi: Muutoksenhaku: Kunnallisvalitus, valtuusto

Opetusvirasto

Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Päätöshistoria

Opetuslautakunta 28.05.2013 § 110

HEL 2013-002831 T 00 01 01

Päätös

Utbildningsnämnden beslutade att föreslå stadsstyrelsen och vidare stadsfullmäktige

– att de fem skolorna i Västra distriktet – Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola och Munksnäs högstadieskola – slås samman till en admi-nistrativ enhet, dvs. en enhetlig grundskola omfattande förskola och årskurserna 1–9, från och med läsåret 2014–2015. Den sammanslagna enheten skulle ha verksamhet på flera adresser. Det betyder att de enskilda skolorna i distriktet skulle dras in som självständiga skolor, men att verksamheten skulle fortsätta på nuvarande adresser. Fastigheten på Solnavägen 18–20 skulle bli skolans nya huvudadress och hela västra distriktet bli dess upptagningsområde.

Vidare beslutade utbildningsnämnden att då den sammanslagna skolans ekonomiska ram beräknas ska det skolvisa bastimantalet, som bygger på den av utbildningsnämnden fastställda timresursformel, beräknas för vart och ett av de verksamhetsställen som skolan använder.

Esittelijä

linjanjohtaja

Niclas Grönholm

Lisätiedot

Karin Lassenius (Torp), suunnittelija, puhelin: 310 81193

karin.lassenius(a)hel.fi

Christer Sundqvist, ekonomichef, puhelin: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Tanja Mellin, personalplanerare, puhelin: 310 86222

tanja.mellin(a)hel.fi

Utbildningsnämndens svenska sektion 07.05.2013 § 23

HEL 2013-002831 T 00 01 01

Beslut

Utbildningsnämndens svenska sektion beslutade föreslå utbildningsnämnden att den föreslår stadsstyrelsen och vidare stadsfullmäktige följande:

De fem skolorna i Västra distriktet – Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola och Munksnäs högstadieskola – slås samman till en administrativ enhet, dvs. en enhetlig grundskola omfattande förskola och årskurserna 1–9, från och med läsåret 2014–2015. Den sammanslagna enheten skulle ha verksamhet på flera adresser. Det betyder att de enskilda skolorna i distriktet skulle dras in som självständiga skolor, men att verksamheten skulle fortsätta på nuvarande adresser.

Fastigheten på Solnavägen 18–20 föreslås bli skolans nya huvudadress och hela västra distriktet bli dess upptagningsområde.

Vidare föreslår svenska sektionen utbildningsnämnden att då den sammanslagna skolans ekonomiska ram beräknas ska det skolvisa bastimantalet, som bygger på den av utbildningsnämnden fastställda timresursformel, beräknas för vart och ett av de verksamhetsställen som skolan använder.

Sektionen konstaterar också att det finns anledning att hålla sig ajour med planeringen i grannkommunerna.

Svenska sektionen uppmanar utbildningsverkets linje för svensk dagvård och utbildning att i dialog med ledningsgruppen för västra distriktet göra en utredning som beskriver vilka roller enhetscheferna/ platscheferna för de olika enheterna inom den nya skolan kommer att ha samt hur ledarskapet ska tilldelas resurser.

Behandling

Under diskussionen framställde Bernt Nordman, understödd av Martina Reuter, att ett nytt stycke (6) med följande lydelse läggs till beslutsförslaget:

Svenska sektionen uppmanar utbildningsverkets linje för svensk dagvård och utbildning att i dialog med ledningsgruppen för västra distriktet göra en utredning som beskriver vilka roller enhetscheferna/ platscheferna för de olika enheterna inom den nya skolan kommer att ha samt hur ledarskapet ska tilldelas resurser.

Svenska sektionen godkände enhälligt tillägget.

Under diskussionen framställde Bernt Nordman ytterligare följande två motförslag:
Stycke (3) kompletteras så att det i sin helhet lyder som följande: Fastigheten på Solnavägen 18–20 föreslås bli skolans nya huvudadress och hela västra distriktet bli dess upptagningsområde. Svenska sektionen föreslår, att direktionen skulle utvidgas  för att förbättra användar- och närdemokratin i den nya skolan. Sektionen föreslår att det skulle finns en personalrepresentant samt två föräldrarepresentanter från varje enhet i direktionen.
Stycke (5) ändras så att det lyder som följande: Sektionen konstaterar också den fortsatta utvecklingen av servicenätet i västra distriktet skall planeras och genomföras i nära dialog med grannkommunerna.

Förslagen vann inte understöd och förföll därmed.

14.03.2013 Enligt förslaget

Föredragande

linjedirektör

Niclas Grönholm

Upplysningar

Karin Lassenius (Torp), planerare, telefon: 310 81193

karin.lassenius(a)hel.fi

Christer Sundqvist, ekonomichef, telefon: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Tanja Mellin, personalplanerare, telefon: 310 86222

tanja.mellin(a)hel.fi