Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

29/2013

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Ryj/2

 

26.08.2013

 

 

 

 

 

 

§ 839

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Länsisatama)

HEL 2013-008402 T 11 01 00 00

Viite: Dnro ESAVI/66/04.08/2013

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Länsisatamassa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 6.8.2013 kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa seuraavaa:

Kaupunginhallitus pitää pilaantuneiden maiden hyötykäyttöä lähellä niiden syntypaikkaa kannatettavana. Hyötykäyttämällä ko. aineksia säästetään luonnonmateriaaleja, saavutetaan taloudellisia säästöjä sekä vähennetään kuljetuskustannuksia ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Lisäksi hyötykäytöllä edistetään jätelain mukaista etusijajärjestystä. Hakemuksessa esitetty toiminta mahdollistaa eri materiaalien tehokkaan hyötykäytön Jätkäsaaren alueella, mitä voidaan pitää sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta hyvänä ratkaisuna.

Kaupunginhallitus katsoo, että välivarastointi- ja esikäsittelyalueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa tulee ottaa huomioon Jätkäsaaren alueen rakentuminen, jolloin toiminnan etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti.

Mikäli välivarastointi- ja esikäsittelyalueella on toimintaa yöaikaan kello 22–7, voi toiminnasta aiheutua häiriöitä läheiselle asuinalueelle. Siksi kyseisen toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää ennen kuin yöaikainen toiminta sallitaan.

Kaupunginhallitus katsoo, että pilaantunen maan ja haitta-ainepitoisen sedimentin sekä sedimentin stabiloinnissa käytettävien sideaineiden välivarastoinnin ja esikäsittelyn kaikki työvaiheet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että pilaantunutta maa-ainesta, haitta-ainepitoista sedimenttiä tai sideaineita ei leviä ympäristöön eikä toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai puhdistusalueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai liikkuville ihmisille. Herkästi haihtuvilla orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita tai voimakkaasti haisevia maa-aineksia ei tule välivarastoida tai esikäsitellä alueella, jotta niistä ei aiheudu hajuhaittaa läheisillä asuinalueilla.

Murskaus tulee rajoittaa tapahtuvaksi arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–18. Murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Liikenteen vaikutukset rakennettavalle ja rakennetulle asuinalueelle tulee ottaa huomioon varsinkin, jos kulku välivarastointialueelle tapahtuu vain asuinalueen kautta. Alueen raskaan liikenteen ajoväylien lisäksi myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet tulee pitää mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi.

Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, tulee viipymättä ilmoittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Lisäksi kaikki toimintaa varten tehtävät suunnitelmat ja muut asiakirjat tulee toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon edellä ja ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

1

Etelä-Suomen AVI:n lausuntopyyntö

2

Ympäristölupahakemus

3

Ympäristölupahakemuksen asiakirjat

4

Kartta

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue

 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Länsisatamassa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 6.8.2013 kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa seuraavaa:

Kaupunginhallitus pitää pilaantuneiden maiden hyötykäyttöä lähellä niiden syntypaikkaa kannatettavana. Hyötykäyttämällä ko. aineksia säästetään luonnonmateriaaleja, saavutetaan taloudellisia säästöjä sekä vähennetään kuljetuskustannuksia ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Lisäksi hyötykäytöllä edistetään jätelain mukaista etusijajärjestystä. Hakemuksessa esitetty toiminta mahdollistaa eri materiaalien tehokkaan hyötykäytön Jätkäsaaren alueella, mitä voidaan pitää sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta hyvänä ratkaisuna.

Kaupunginhallitus katsoo, että välivarastointi- ja esikäsittelyalueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa tulee ottaa huomioon Jätkäsaaren alueen rakentuminen, jolloin toiminnan etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti.

Mikäli välivarastointi- ja esikäsittelyalueella on toimintaa yöaikaan kello 22–7, voi toiminnasta aiheutua häiriöitä läheiselle asuinalueelle. Siksi kyseisen toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää ennen kuin yöaikainen toiminta sallitaan.

Kaupunginhallitus katsoo, että pilaantunen maan ja haitta-ainepitoisen sedimentin sekä sedimentin stabiloinnissa käytettävien sideaineiden välivarastoinnin ja esikäsittelyn kaikki työvaiheet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että pilaantunutta maa-ainesta, haitta-ainepitoista sedimenttiä tai sideaineita ei leviä ympäristöön eikä toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai puhdistusalueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai liikkuville ihmisille. Herkästi haihtuvilla orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita tai voimakkaasti haisevia maa-aineksia ei tule välivarastoida tai esikäsitellä alueella, jotta niistä ei aiheudu hajuhaittaa läheisillä asuinalueilla.

Murskaus tulee rajoittaa tapahtuvaksi arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–18. Murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Liikenteen vaikutukset rakennettavalle ja rakennetulle asuinalueelle tulee ottaa huomioon varsinkin, jos kulku välivarastointialueelle tapahtuu vain asuinalueen kautta. Alueen raskaan liikenteen ajoväylien lisäksi myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet tulee pitää mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi.

Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, tulee viipymättä ilmoittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Lisäksi kaikki toimintaa varten tehtävät suunnitelmat ja muut asiakirjat tulee toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon edellä ja ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat.

Esittelijä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Länsisatamassa. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 31.7.2013 mennessä. Lisäaikaa lausunnon antamiseksi on saatu 30.8.2013 asti.

Esittelijä toteaa, että myös ympäristölautakunta on 6.8.2013 kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksen pääasiallinen sisältö

Rakennusvirasto hakee ympäristölupaa massojen välivarastoinnille (louhe, pilaantumattomat maat, haitta-ainepitoiset merisedimentit, pilaantuneet maat, mineraalinen purkujäte) sekä massojen esikäsittelylle (murskaus, seulonta, välppäys, kuivatus, stabilointi, sekoittaminen).

Suunniteltu välivarastoalue sijaitsee Jätkäsaaressa Länsisataman alueella. Alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa ja se on tällä hetkellä suurelta osin välivarastokäytössä tai vuokrattuna Helsingin Satamalle. Välivarastointialueen koko on noin 39 hehtaaria. Välivarastoalue pienenee Jätkäsaaren rakentamisen edetessä. Alue rajautuu alkuvaiheessa Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueeseen (AK1), Saukonpaaden asemakaava-alueeseen ja mereen.

Jätkäsaaren alueella on vuoden 2013 loppuun asti voimassa oleva ympäristölupa massojen välivarastoinnille ja esikäsittelylle. Hakemus koskee toiminnan jatkamista.

Välivarastointi- ja esikäsittelyalue on vuoden 2002 yleiskaavassa merkitty asuin- ja työpaikka-alueeksi. Alueelle on vahvistettu myös vuonna 2006 osayleiskaava, jossa on asumista, julkisia palveluja, virkistysalueita ja työpaikka-alueita. Alueella ei ole vielä vahvistettuja asemakaavoja. Suunnitelmien mukaan välivarastointikentän alue rakennetaan vaiheittain vuosien 2014-2023 aikana.

Etäisyydet lähimpään asutukseen vaihtelevat eri aikoina. Vuonna 2014 lähin asutus on Saukonpaadessa, jonne etäisyys välivarastointialueen kulmasta on noin 100 metriä. Kun Saukonpaaden alue valmistuu, rajautuu lähin asutus välivarastointialueen pohjoisreunaan. Jätkäsaaren alueen rakentumisen edetessä välivarastointialue pienenee ja etäisyys lähimpään asutukseen on noin 50-100 metriä. Lauttasaaressa oleva lähin asutus on noin 800 metrin päässä.

Välivarastointialueella varastoidaan maa-aineksia, jotka tarvitsevat Jätkäsaaren rakentamisaikataulujen vuoksi väliaikaista säilytystä, vaativat esikäsittelyä tai odottavat jatkokuljetusta käsittelylaitoksiin. Louhetta, pilaantumatonta ja kynnysarvot ylittävää haitta-ainepitoista pilaantumatonta maa-ainesta kerätään ympäri pääkaupunkiseutua lukuisista eri kohteista. Täytettäviltä ranta-alueilta ruopataan savipitoisia merisedimenttejä. Haitta-ainepitoiset sedimentit kuivataan ja stabiloidaan, jonka jälkeen ne hyötykäytetään tai toimitetaan muualle loppusijoitukseen.

Pilaantuneet maat tullaan välivarastoimaan nykyisellä kemikaalikentällä, jonka vedet kerätään altaaseen ja niiden laatua tarkkaillaan ja tarvittaessa käsitellään. Välivarastointi ja esikäsittelytoiminnot tapahtuvat asfaltoidulla alueella, joten haitta-aineet eivät pääse imeytymään maaperään. Erityyppiset materiaalit välivarastoidaan kukin omissa kasoissaan tarvittaessa pressuilla peitettyinä. Eri materiaalit pidetään seulonnan ja välppäyksen aikana erillään toisistaan.

Välivarastoinnin ja esikäsittelyn merkittävimmäksi ympäristövaikutukseksi arvioidaan murskauksesta ja massojen seulonnasta ja välppäyksestä syntyvä melu. Melua välivarastointialueella syntyy myös liikenteestä ja kuormien purkamisesta. Melunmallinnuksen perusteella on näiden suojaksi rakennettava 5-10 metriä korkea melueste, jotta melutaso lähimmän asutuksen kohdalla saadaan vastaamaan valtioneuvoston päätöksen 933/92 mukaisia melutason ohjearvoja.

Meluavien toimintojen ajoitus suunnitellaan siten, että meluavammat toiminnot tapahtuvat arkipäivisin. Esikäsittelytoimintoja alueella tehdään kello 7–22. Seulontaa ja välppäystä tehdään ympäri vuoden ja se ajoittuu arkipäiviin kello 7–22. Stabilointi toteutetaan arkipäivisin kello 7–22.

Alueella ei murskata kiviainesta. Murskaus toteutetaan välivarastoalueen sisäosissa louhe- ym. varastokasojen keskellä sellaisessa paikassa, että etäisyys asutukseen on aina vähintään 150 metriä. Murskauksen meluesteet rakennetaan siten, että murskauksen aiheuttama melutaso ei ylitä asuinalueilla ja hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla päivällä kello 7–22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB.

Pölyn leviämisen estäminen ympäristöön otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa. Välivarastoinnissa ja esikäsittelyssä hiukkaspäästöjä syntyy kuormien purusta, välppäyksestä, seulonnasta, murskauksesta, kasojen tuulieroosiosta, kuormauksesta ja liikenteestä.

Pölyämistä vähennetään tarvittaessa varastokasojen ja esikäsittelytoimintojen sijoittelulla, massojen kastelulla, murskainten koteloinnilla, teiden kastelulla ja renkaiden pesulla. Teiden pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla tien pintaa vedellä tai pölynsidontaliuoksella.

Välivarastoitavien massojen kuljetuksien aiheuttama liikennemäärä on pieni, kun sitä verrataan Jätkäsaaren alueen muuhun liikenteeseen. Välivarastointialueen liikenteen ei arvioida aiheuttavan olennaista muutosta pakokaasupäästöihin liikenneväylillä. Työkoneet ja kuljetuskalusto aiheuttavat ilmaan pakokaasupäästöjä. Välivarastoalue sijaitsee toiminnasta aiheutuvien pakokaasupäästöjen kannalta riittävän etäällä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, joten altistuminen ei ole mahdollista.

Vuosittain laaditaan ympäristöviranomaisille raportti, jossa esitetään mm. tiedot varastoidusta ja esikäsitellyistä massoista, vesi-, melu- ja pölytarkkailun tulokset, arvio haittojen merkityksestä ja ehdotuksen toimenpiteistä, joilla haittoja voidaan rajoittaa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

1

Etelä-Suomen AVI:n lausuntopyyntö

2

Ympäristölupahakemus

3

Ympäristölupahakemuksen asiakirjat

4

Kartta

Otteet

Ote

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue

 

Tiedoksi; Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Ympäristölautakunta

Talous- ja suunnittelukeskus, Kehittämisosasto

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 06.08.2013 § 240

HEL 2013-008402 T 11 01 00 00

ESAVI/66/04.08/2013

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaressa. Lisäksi rakennusvirasto on hakenut välivarastoinnille ja esikäsittelylle ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista töiden aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kuvaus alueesta ja toiminnasta

Ympäristölupahakemus koskee Jätkäsaaren alueen rakentamisessa käytettävien erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaren lounaisosassa. Suunniteltu välivarastoalue sijaitsee Länsisataman kaupunginosassa. Alue on satamakäytöstä poistunutta satamakenttää ja se rajautuu alkuvaiheessa Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueeseen (AK1), Saukonpaaden asemakaava-alueeseen ja mereen. Rudus Oy:n betoniasema ei kuulu em. alueeseen.

Välivarastointi- ja esikäsittelyalue on vuoden 2002 yleiskaavassa merkitty asuin- ja työpaikka-alueeksi. Alueelle on vahvistettu myös vuonna 2006 osayleiskaava, jossa on asumista, julkisia palveluja, virkistysalueita ja työpaikka-alueita. Alueella ei ole vielä vahvistettuja asemakaavoja. Suunnitelmien mukaan välivarastointikentän alue rakennetaan vaiheittain vuosien 2014–2023 aikana.

Välivarastointi- ja esikäsittelytoiminta on lyhytaikaista toimintaa, joka päättyy alueen rakentuessa lopulliseen käyttötarkoitukseen. Hankkeella ei ole vaikutuksia maanalaisiin rakenteisiin tai maanalaiseen rakentamiseen.

Välivarastointialueen pinta-ala on suurimmillaan noin 39 hehtaaria vuoden 2014 alussa. Myöhemmin Jätkäsaaren rakentaminen ja muu väliaikaiskäyttö muuttavat välivarastointialueen kokoa ja eri toimintojen sijoittumista alueella.

Alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa.

Alue on tällä hetkellä välivarastointikäytössä, veneiden talvisäilytysalueena ja osin vuokrattuna Helsingin Satamalle.

Hakemus koskee toiminnan jatkamista. Välivarastointitoiminta on alkanut noin 20 hehtaarin alueella vuonna 2009. Nykyinen vastaavaa toimintaa koskeva Uudenmaan ympäristökeskuksen 19.8.2009 myöntämä ympäristölupa No YS 963 on voimassa vuoden 2013 loppuun. Hakemuksessa esitetyllä alueella toiminta on suunniteltu aloitettavaksi 1.1.2014. Lupaa on haettu toistaiseksi voimassa olevana lupana. Välivarastoinnin on arvioitu jatkuvan vuoteen 2021 asti, jolloin koko välivarastointi- ja esikäsittelyalueen on arvioitu olevan rakennettu kaavan mukaiseen käyttöön. Toistaiseksi voimassa olevalle luvalle on esitetty lupaehtojen tarkastusajankohta neljän vuoden kuluttua vuoden 2018 alussa. Lupaehtojen ja lupa-alueen olosuhteiden tarkastelun yhteydessä lupamääräyksiä olisi mahdollisuus muuttaa vastaamaan suunnittelualueen senhetkisiä olosuhteita. Ennakkoon määrätyn tarkastusajankohdan lisäksi lupamääräyksiä tarkastetaan aina, kun tilanne alueella muuttuu ympäristölupahakemuksesta.

Alueen käyttöhistoria

Satamatoiminta alueella on alkanut jo 1800-luvun loppupuolella. Alueella on toiminut hiilisatama ja kivihiilen varastoalue 1925–1977. Hiilisataman toiminnan jälkeen alue on toiminut sataman konttikenttänä. Lupahakemusalueella on ollut mm. konttivarikon korjaamorakennus ja sataman suuri nosturirata, jotka on purettu satamatoimintojen siirtymisen yhteydessä vuonna 2008. Lupahakemusalueen vanhimmat täytöt ovat 1920- ja 1930-luvuilta. Uusimmat meritäytöt on tehty viime vuonna. Alue on pääosin asfaltoitu ja vain uusimmat meritäyttöalueet ovat murskepintaisia.

Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet

Välivarastoalueella on aikoinaan sijainnut Saukon saari, Saukonkari ja luoto, joiden pinta-ala on noin 10 % koko välivarastointialueen pinta-alasta. Alueen pohjois- ja itäosat on täytetty ennen 1930-lukua. Saukon ja Saukonkarin välisellä alueella kallion pinta on melko korkealla ja täyttökerroksen paksuus on ohuimmillaan vain 2–4 metriä. Suurin osa alueesta on täytetty vuosien 1950 ja 1970 välisenä aikana. Täyttö on tehty kitkamaalajeilla ja rakennusjätteen sekä tuhkan sekaisilla massoilla louhepenkereiden rajaamiin altaisiin. Alueelta ei ole järjestelmällisesti poistettu savea täyttöjen alta. Uusimmat meritäytöt on tehty vuosien 2011–2012 aikana. Uudet täytöt on tehty pääasiassa louheesta. Ennen täyttöä on ko. alueelta ruopattu pois pehmeät sedimentit.

Stabiliteettitarkastelun perusteella Saukonlaiturin tietyillä alueilla on vakavuusongelmia, jotka on otettava huomioon toimintojen sijoittelussa. Vanhojen meritäyttöjen alle on aikoinaan jätetty savikerroksia, mistä vakavuusongelmat aiheutuvat. Näissä kohdissa laskelmien mukaan 10 metriä korkea louhepenger voidaan sijoittaa 90 metrin etäisyydelle laiturilinjasta.

Välivarastointialue on satamakäytössä ollut paikoin raskaan kuormituksen alaisena ja louheen ja maa-aineksen varastointi toimii edelleen tulevan asunto- ja toimitilarakennusalueen esikuormituksena. Kuormitus saattaa aiheuttaa alueella kulkevien hulevesijärjestelmien purkuputkien rikkoontumisia ja tukkeutumisia. Painumilla ei katsota olevan muita vaikutuksia alueella oleviin rakenteisiin.

Välivarastointialueen nykyinen maanpinta on tasainen ja tasolla +2,5…+3,0 metriä. Alue on pääosin asfaltoitu. Asfalttikerroksen paksuus on 0,3–0,5 metriä. Painumat on vuosien kuluessa korjattu uudella asfalttikerroksella ja siksi suurimpien painumien kohdilla on suurimmat asfalttipaksuudet.

Maaperän pilaantuneisuus

Välivarastointialueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia useassa vaiheessa vuodesta 2000 alkaen. Alueella on yhteensä 345 maaperän tutkimuspistettä. Kairaukset ulottuvat keskimäärin 3–10 metrin syvyyteen alkuperäisten saarten ulkopuolisilla alueilla ja 0,6–2,9 metrin syvyyteen entisen Saukon saaren alueella.

Tutkimusten perusteella maaperän pilaantuneisuus aiheutuu pääasiassa täyttömaasta ja siinä olevista rakennusjätteistä. Tavallisimpia alemmat ohjearvot ylittäviä haitta-aineita ovat arseeni, kupari, lyijy, sinkki, mineraaliöljyt ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet).

Alueen pilaantuneen maaperän kunnostukselle haetaan myöhemmin omaa ympäristölupaa.

Välivarastoitavat massat

Välivarastointialueella varastoidaan maa-aineksia, jotka tarvitsevat Jätkäsaaren rakentamisaikataulujen vuoksi väliaikaista säilytystä, vaativat esikäsittelyä tai odottavat jatkokuljetusta käsittelylaitoksiin.

Louhetta välivarastoidaan alueella 3 000 0000 m³, pilaantumattomia maa-aineksia 2 000 000 m³, kynnysarvot ylittäviä pilaantumattomia maa-aineksia 2 000 000 m³, Jätkäsaaren alueelta peräisin olevia pilaantuneita maa-aineksia 35 000 m³, haitta-ainepitoisia sedimenttejä 100 000 m³ ja niiden stabiloinnissa käytettäviä sideaineita, kuten lentotuhkaa, masuunikuonaa, kuivattua kipsiä ja rikinpoiston lopputuotetta, 15 000 m³, sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätettä 100 000 m³. Lisäksi alueella voi olla tarvetta myös muiden materiaalien välivarastointiin, joita oletetaan olevan muutama 10 000 m³. Esitetyt luvut ovat välivarastoitavien materiaalien enimmäiskapasiteetteja.

Louhetta, pilaantumatonta ja kynnysarvot ylittävää haitta-ainepitoista pilaantumatonta maa-ainesta kerätään ympäri pääkaupunkiseutua lukuisista eri kohteista. Haitta-ainepitoiset merisedimentit ovat pääosin peräisin Hernesaaren ympäristöstä ja pilaantuneet maat Jätkäsaaren alueelta. Hyötykäyttökelpoista betonia, tiiltä tai asfalttia sekä muita välivarastoitavia materiaaleja voidaan tuoda myös muista Helsingin kohteista.

Välivarastoinnin toteuttaminen

Louhe ja pilaantumattomat maa-ainekset sijoitetaan suoraan asfaltin tai louhepenkereen päälle. Kynnysarvon ylittävät haitta-ainepitoiset pilaantumattomat maa-ainekset sijoitetaan suoraan asfaltin päälle.

Pilaantuneet maat, jotka voivat sisältää mitä tahansa haitta-ainetta eikä haitta-aineiden pitoisuuksilla ole ylärajaa, varastoidaan Helsingin Sataman rakentamalla kemikaalivarastoalueella, joka on kokonaan ympäröity noin 10 cm korkealla reunapenkereellä ja aidalla. Maa-ainekset välivarastoidaan omissa aumoissa pilaantuneisuuden mukaan. Kentän sadevedet kerätään suotovesien kanssa 400 m³:n  kokoiseen altaaseen. Vesien haitta-ainepitoisuuksia tarkkaillaan vesinäytteitä analysoimalla, joiden tulosten perusteella vedet johdetaan altaasta joko mereen tai käsittelyyn. Aumat peitetään tarvittaessa.

Haitta-ainepitoiset merisedimentit välivarastoidaan nykyisen asfaltin päälle rakennetuissa murskereunaisissa altaissa. Eri ruoppausalueelta tulevat sedimentit sijoitetaan omiin altaisiin. Sedimenteistä vapautuva suotovesi ohjautuu reunoilla olevien murskevallien läpi keräysaltaaseen. Tarkkailutulosten perusteella vesi johdetaan altaista joko suoraan tai käsittelyn kautta mereen. Haitta-ainepitoinen hienoaines pidättyy murskevalliin.

Haitta-ainepitoisten sedimenttien stabiloinnissa käytettävät sideaineet välivarastoidaan korkeintaan kolme metriä korkeissa aumoissa. Osa sideaineista voi olla niiden varastointiin varatuissa astioissa.

Betoni-, tiili- ja asfalttijäte sekä muut varastoitavat materiaalit välivarastoidaan ilman erillisiä pohjarakenteita suoraan alueella olevan asfaltin päälle. Erityyppiset materiaalit välivarastoidaan kukin omissa kasoissaan tarvittaessa pressuilla peitettyinä.

Esikäsittelyt

Välivarastointialueelle suunniteltuja esikäsittelytoimenpiteitä ovat erilaisten massojen seulonta ja välppäys, betonin, tiilien ja asfaltin murskaus sekä ruopattujen pilaantumattomien tai pilaantuneiden sedimenttien kuivatus. Lisäksi alueella voidaan tehdä haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen stabilointiin liittyvää sideaineiden sekoitusta ruoppausmassoihin.

Seulonnalla ja välppäyksellä erotetaan erikokoinen materiaali toisistaan tai eri materiaalit toisistaan. Eri materiaalit pidetään seulonnan ja välppäyksen aikana erillään toisistaan. Pilaantuneet maa-ainekset sekä betoni, tiili ja asfaltti seulotaan tai välpätään välivarastoalueen sisäosassa, jotta etäisyys asutuksesta saadaan pidettyä riittävänä haittojen minimoimiseksi asuinalueella. Pilaantuneet maa-ainekset esikäsitellään kemikaalikentän alueella. Seulontaa ja välppäystä tehdään ympäri vuoden ja se ajoittuu arkipäiviin klo 7.00–22.00.

Murskauksessa asfaltti-, betoni- ja tiilijäte pienennetään suunnitellun hyötykäytön kannalta tarvittavaan kappalekokoon. Murskaus toteutetaan siirrettävällä Lokomo-tyyppisellä kaksi- tai kolmevaiheisella murskaimella. Kyseessä on B-luokan murskauslaitos, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön voidaan estää kastelemalla silloin, kun lämpötila on nollan yläpuolella, ja muuten suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peitteillä tai koteloinnilla. Alueella ei murskata kiviainesta. Murskaus toteutetaan välivarastoalueen sisäosissa louhe- ym. varastokasojen keskellä, jotta etäisyys asutukseen saadaan pidettyä riittävänä haittojen minimoimiseksi. Murskausta tehdään arkipäivisin klo 7.00–22.00. Toiminta on käynnissä murskausjakson aikana noin 10 tuntia vuorokaudessa. Vuosittaista murskausjaksojen pituutta ei ole hakemuksessa esitetty. Toteutuneet murskausmäärät ja murskausjaksot raportoidaan vuosittaisessa yhteenvetoraportissa.

Stabiloinnissa sedimenttiin tai koheesiomaahan lisätään sideaineita massojen hyötykäytön mahdollistamiseksi. Sekoitussuhteet valitaan esikäsiteltävän materiaalin ja halutun lopputuotteen ominaisuuksien mukaan. Sedimenttien ja koheesiomaiden stabiloinnista laaditaan massaeräkohtaiset työsuunnitelmat. Stabilointi toteutetaan arkipäivisin klo 7.00–22.00. Ruoppaukselle ja haitta-ainepitoisten sedimenttien hyötykäytölle haetaan lupaa erikseen.

Ympäristökuormitus ja haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen

Altistuvat kohteet

Etäisyydet lähimpään asutukseen vaihtelevat eri aikoina. Vuonna 2014 lähin asutus on Saukonpaadessa, jonne etäisyys välivarastointialueen kulmasta on noin 100 metriä. Kun Saukonpaaden alue valmistuu, rajautuu lähin asutus välivarastointialueen pohjoisreunaan. Jätkäsaaren alueen rakentumisen edetessä välivarastointialue pienenee ja etäisyys lähimpään asutukseen on noin 50–100 metriä. Lauttasaaressa oleva lähin asutus on noin 800 metrin päässä.

Sivullisten pääsy välivarastointialueelle estetään aitaamalla alue. Meluavat toiminnot pyritään tekemään välivarastointialueella meluvallina toimivan louhevallin suojissa. Pölyn leviämisen estäminen ympäristöön otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa.

Välivarastointialueella voidaan työskennellä 24 tuntia vuorokaudessa. Esikäsittelytoimintoja alueella tehdään klo 7–22.

Päästöt vesiin

Pilaantuneiden maiden välivarastoalueella sadevedet kerätään erillisviemäröinnin kautta altaaseen, jonka pohjalle kiintoaines laskeutuu ja josta se on tarvittaessa poistettavissa. Jos altaan tyhjentämiselle tulee tarvetta, voidaan allas tyhjentää veden haitta-ainepitoisuuksien perusteella joko louhekerrosten kautta mereen tai imuautolla.

Pilaantuneista maista ja haitta-ainepitoisista sedimenteistä vapautuvien vesien pääsy mereen estetään keräämällä varastoalueilla muodostuvat vedet keräysaltaaseen, jossa niiden laatu varmistetaan ennen johtamista mereen. Vuosina 2006–2007 tehtyjen Saukonpaaden sedimenttien liukoisuustutkimusten perusteella sedimentissä olevassa vedessä ei ole haitta-aineita liuenneena. Veden mukana lähtevässä hienoaineksessa sen sijaan on haitta-aineita. Altaan reunalla oleva murskepenger pidättää kuitenkin hienoaineksen. Jos kuivatusveden kiintoainespitoisuus on alle 5 g/l, veden arvioidaan olevan kiintoaineksen osalta suoraan johdettavissa mereen. Suodattunut vesi virtaa kokoomakaivoihin ja tarkkailualtaaseen, josta veden laatua tarkkaillaan esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti.

Louheen, pilaantumattomien maa-ainesten, betonin, tiilen ja asfaltin välivarastoinnista sekä niiden esikäsittelystä vapautuvat vedet ovat sadevettä, jotka eivät sisällä haitta-aineita. Vesien mukana mereen kulkeutuu kiintoainesta, joka aiheuttaa vähäistä meriveden samentumista purkukohdissa.

Mikäli välivarastointi- ja esikäsittelyalueelle tuodaan sinne kuulumattomia jätteitä, voivat ne vaikuttaa alueella muodostuvien suotovesien laatuun. Huolellisella toiminnan käyttötarkkailulla em. vahinkoja ei pääse syntymään.

Päästöt maahan ja ilmaan

Välivarastointi ja esikäsittelytoiminnot tapahtuvat asfaltoidulla alueella, joten haitta-aineet eivät pääse imeytymään maaperään. Välivarastointialueen kenttärakenteiden alla on alueen vanhoista täytöistä peräisin olevia pilaantuneita maa-aineksia. Maaperän puhdistamiselle haetaan myöhemmin lupaa ennen alueen lopullista rakentamista.

Välivarastoalue sijaitsee toiminnasta aiheutuvien pakokaasupäästöjen kannalta riittävän etäällä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, joten altistuminen ei ole mahdollista. Liikenne alueelta ohjautuu jo ennestään vilkkaasti liikennöidyille teille, eikä välivarastointialueen liikenteen arvioida aiheuttavan olennaista muutosta pakokaasupäästöihin liikenneväylillä.

Työkoneiden polttoainehuollossa noudatetaan Helsingin kaupungin voimassa olevia ohjeita sekä lakeja ja määräyksiä. Työkoneet ja kuljetuskalusto aiheuttavat ilmaan pakokaasupäästöjä. Kuormaus- ja esikäsittelytoiminnoissa on täysipäiväisesti työmaalla kolme kaivinkonetta. Pakokaasupäästöjen vähentämiseksi välivarastointialueella pyritään välttämään ajoneuvojen ja työlaitteiden turhaa käyttöä ja tyhjäkäyntiä.

Mikäli alueelle tuotavan kuorman laadusta on epäilyksiä, kuorma tutkitaan aistinvaraisesti. Kuormasta otetaan tarvittaessa näytteitä mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Alueelle tuodusta luvan vastaisesta kuormasta vastaa kuorman toimittaja. Mikäli vahingon aiheuttajaa ei saada selville, luvansaaja toimittaa kuorman asianmukaiseen käsittelyyn.

Melu ja tärinä

Jätkäsaaren alueen melu koostuu alueen rakentamisesta, sataman toiminnoista ja yleisestä katuliikenteen melusta.

Jätkäsaaren rakentamisen tuottamaa melua on mitattu ja mallinnettu useaan otteeseen vuosien 2009–2012 aikana. Selvitykset ovat liittyneet alueen ympäristölupien ja meluilmoitusten seurantaan. Suurin osa selvityksistä on liittynyt louheen kuljetuksen ja käsittelyn aiheuttamaan meluun, varsinkin yöaikana. Mittauksia on tehty sekä ulkona että asunnoissa sisällä. Selvitysten perusteella on rajattu mm. kuljetusliikenteen reittejä siten, että meluhäiriö pysyy sallituissa rajoissa. Betonin murskauksen melua mitattiin vuonna 2009 Lauttasaaressa ja melutaso oli alle ohjearvon. Helsingin kaupungin vuoden 2012 meluselvityksen mukaan yleisestä liikenteestä ja satamasta aiheutuva taustamelun melutaso päivällä Jätkäsaaressa on pääosin 45–55 dB eli ohjearvon tuntumassa. Rakentamismelu aiheuttaa paikoitellen korkeampia melutasoja.

Melua välivarastointialueella syntyy liikenteestä, kuormien purkamisesta, murskaamisesta, seulonnasta ja välppäyksestä. Melu on suurinta melulähteiden läheisyydessä ja vaimenee ja sekoittuu tieliikenteen ja rakennustyömaan meluun. Esikäsittelyn melua torjutaan varastokasojen ja melua aiheuttavien toimintojen sijoittelulla, jolla meluvaikutusta saadaan pienennettyä asutuksen suuntaan. Lisäksi toimintojen ajoitus suunnitellaan siten, että meluavammat toiminnot, kuten murskaus, tapahtuvat arkipäivisin.

Nykyisen välivarastointitoiminnan melua on mallinnettu aikaisempaa välivarastoinnin ja käsittelyn lupahakemusta varten. Tuolloin määritettiin kivenmurskaimelle riittävä melusuojaus ja vallin korkeudeksi määräytyi 10 metriä, jotta melu asuinrakennusten yläkerroksissa saatiin ohjearvot täyttäviksi. Betonin murskaukselle määritettiin tarvittavaksi meluvallin korkeudeksi viisi metriä, koska betonin murskauslaitos on äänitasoltaan kiven murskausta alhaisempi. Syksyllä 2012 mitattiin stabiloinnin aiheuttamaa melua. Mittauksen perusteella 55 dB melu voi yltää enintään 400 metrin etäisyydelle toiminnasta avoimessa maastossa.

Murskausta tehdään sellaisessa paikassa, että etäisyys asutukseen on aina vähintään 150 metriä. Murskauksen meluesteet rakennetaan siten, että murskauksen aiheuttama melutaso ei ylitä asuinalueilla ja hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla päivällä klo 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 dB.

Tärinää aiheuttaa mm. raskas liikenne ja rakentaminen. Välivarastointi ja eri esikäsittelytoiminnot eivät merkittävästi aiheuta ympäristöön leviävää tärinää. Välivarastointialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse tärinälle herkkiä rakennuksia tai laitteita.

Pölypäästöt

Välivarastoinnissa ja esikäsittelyssä hiukkaspäästöjä syntyy kuormien purusta, välppäyksestä, seulonnasta, murskauksesta, kasojen tuulieroosiosta, kuormauksesta ja liikenteestä. Pilaantuneiden maiden välivarastoinnista ja esikäsittelystä voi pölyn mukana kulkeutua myös haitta-aineita. Pilaantuneiden maiden välivarastokenttä sijaitsee kuitenkin kauimpana asutuksesta etäisyyden ollessa nyt noin 500 metriä, mutta rakentamisen edetessä etäisyys pienenee arviolta noin 50–100 metriin.

Tielle joutunut maa-aines jauhautuu ajoneuvojen pyörien vaikutuksesta nousten herkemmin ilmaan. Pöly leviää tuulen ja renkaiden mukana. Pienet hiukkaset (alle 10 µm) voivat aiheuttaa terveyshaittaa hengitettynä ja suuret hiukkaset (yli 10 µm) voivat aiheuttaa likaantumista ja siten viihtyvyyshaittaa.

Kesällä 2010 tehtiin ympäristöluvan mukaisia hiukkasmittauksia (PM10) kolmessa mittauspisteessä ns. tavanomaisen toiminnan aikana viikon mittausjaksoina. Mittaustulosten perusteella ei havaittu ohje/raja-arvojen ylityksiä. Tulos on suuntaa antava lyhyen mittausjakson takia.

Pölyn leviämiseen vaikuttavat varastoitavan ja käsiteltävän aineksen ominaisuudet, sääolosuhteet ja pölyntorjuntatoimenpiteet.

Pölyn leviämisen estäminen ympäristöön otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa.

Pölyämistä vähennetään tarvittaessa varastokasojen ja esikäsittelytoimintojen sijoittelulla, massojen kastelulla, murskainten koteloinnilla, teiden kastelulla ja renkaiden pesulla. Lyhytaikaisesti (3–5 päivää) välivarastoon tuotuja pilaantuneita maita ei työteknisistä syistä peitetä.

Teiden pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla tien pintaa vedellä tai pölynsidontaliuoksella.

Pölyntorjuntatoimenpiteiden riittävyyttä on tarkkailtu lupaviranomaisen hyväksymän pölyntarkkailusuunnitelman mukaisesti.

Liikenne

Välivarastoitavien massojen kuljetuksien aiheuttama liikennemäärä on pieni, kun sitä verrataan Jätkäsaaren alueen muuhun liikenteeseen.

Tarkkailu ja raportointi

Välivarastointialueella muodostuvia suoto- ja hulevesiä tarkkaillaan hakemuksen liitteenä olevan erillisen suunnitelman mukaisesti.

Jokaisen murskausjakson aikana tehdään melu- ja pölymittauksia kolmessa pisteessä: murskausalueella, Lauttasaaren rannassa ja Länsisataman alueella lähimmässä häiriintyvässä kohteessa, joka määritetään aina tapauskohtaisesti. Melumittaukset tehdään ympäristöministeriön ohjeen mukaan luokan 1 mukaisella äänitasomittarilla. Pölymittaukset tehdään standardin SFS 3863 mukaisesti käyttäen PM10 esierotinta PM10 hiukkaspitoisuuden mittaamiseksi.

Kaikista alueella välivarastoitavista massoista pidetään kirjaa, josta selviää massan määrä, tuontiaika, alkuperä ja mahdolliset haitta-ainepitoisuudet.

Alueella tehtävistä massojen esikäsittelyistä pidetään kirjanpitoa, josta selviää esikäsiteltävä materiaali, esikäsittelymenetelmä ja ajankohta. Alueelta pois kuljetettavista massoista pidetään kirjanpitoa, josta ilmenee poistettavan materiaalin laatu, määrä ja ajankohta.

Välivarastoinnista, esikäsittelystä ja tarkkailusta laaditaan vuosittain raportit maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa esitetään mm. tiedot varastoiduista, esikäsitellyistä ja poisviedyistä massoista, vesi-, melu- ja pölytarkkailun tulokset, arvio eri päästöjen vaikutuksista, mahdolliset poikkeustilanteet ja ehdotus toimenpiteistä, joilla haittoja voidaan rajoittaa. Raportti toimitetaan ympäristöviranomaisille.

Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin

Hakemuksessa on varauduttu mm. seuraaviin odottamattomiin tilanteisiin: ympäristöön leviää voimakasta pölyä, melua tai hajua, kemikaalikentän keräysaltaassa havaitaan selvästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, polttoainesäiliö vuotaa, repeytyy tai syttyy palamaan.

BAT ja BEP

Massojen välivarastointi Jätkäsaaressa edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Muissa rakennushankkeissa Jätkäsaaren ulkopuolella muodostuu louhetta ja ylijäämämaita, joita ei ko. hankkeissa tarvita. Jätkäsaaressa ko. maat ovat käyttökelpoisia ja samalla voidaan säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Jotta massoja voitaisiin hyödyntää, silloin kun niitä tarvitaan, on massat voitava välivarastoida Jätkäsaaressa väliajan.

Haitta-ainepitoisten sedimenttien, pilaantuneiden maa-ainesten, betonin, tiilen ja asfaltin hyödyntämisellä voidaan pienentää massavajetta Jätkäsaaren alueella.

Hyödyntämällä massoja lähellä syntypaikkaa vähennetään kuljetuskustannuksia ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta

Välivarastoinnille ja esikäsittelylle haetaan ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista töiden aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kohde voidaan ennallistaa, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla välivarastoidut massat alueelta. Ennallistaminen on teknisesti helppo toteuttaa. Töiden aloittamisen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle merkittävää taloudellista menetystä ja massojen lisääntyneet kuljetusmatkat kuormittaisivat ympäristöä ja kuluttaisivat luonnonvaroja.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Jätkäsaaressa koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä. Hakemuksessa esitetty toiminta mahdollistaa eri materiaalien tehokkaan hyötykäytön Jätkäsaaren alueella, mitä voidaan pitää sekä taloudelliselta että ympäristön kannalta hyvänä ratkaisuna. Toimintaa voidaan jatkaa noudattaen voimassaolevaa lupapäätöstä.

Toiminta jatkuu olennaisilta osiltaan samanlaisena kuin tähänkin asti, joten ympäristölautakunnan 7.4.2009 antamassa lausunnossa esitetyt näkökohdat soveltuvat suurelta osin otettavaksi huomioon myös nyt vireillä olevan hakemuksen käsittelyssä.

1. Välivarastointi- ja esikäsittelyalueen toiminta-aika

Alueen päivittäisessä käytössä ja loppuaikojen toiminnassa on otettava huomioon Jätkäsaaren alueen rakentuminen, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti.

Mikäli välivarastointi- ja esikäsittelyalueella on toimintaa yöaikaan klo 22.00–7.00, voi toiminnasta aiheutua häiriöitä läheiselle asuinalueelle. Siksi kyseisen toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää, ennen kuin yöaikainen toiminta sallitaan. 

2. Massojen vastaanotto

Välivarastointialueelle massoja vastaanotettaessa on riittävällä työmaavalvonnalla varmistettava, että massat laadullisesti täyttävät lupapäätöksessä annetut määräykset ja ovat hyötykäyttökelpoisia.

3. Pilaantuneet maa-ainekset, haitta-ainepitoiset sedimentit ja sideaineet

Pilaantunen maan ja haitta-ainepitoisen sedimentin sekä sedimentin stabiloinnissa käytettävien sideaineiden välivarastoinnin ja esikäsittelyn kaikki työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta, haitta-ainepitoista sedimenttiä tai sideaineita ei leviä ympäristöön valumavesien, pölyn tai työkoneiden mukana eikä toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai puhdistusalueen läheisyydessä asuville, työskenteleville tai liikkuville ihmisille.

Herkästi haihtuvilla orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita tai voimakkaasti haisevia maa-aineksia ei tule välivarastoida tai esikäsitellä alueella, jotta niistä ei aiheudu hajuhaittaa läheisillä asuinalueilla.

Välivarastointialueella varastoitavat pilaantuneet maa-ainekset ja sedimenttien sideaineet on pidettävä peitettyinä vettä läpäisemättömällä peitteellä koko välivarastoinnin ajan mahdollisen pölyämisen ja haitta-aineita sisältävän suotoveden muodostumisen estämiseksi.

Välivarastokasojen peitteiden paikallaan pysymistä on tarkkailtava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet tulee korjata viipymättä.

Pilaantuneet maa-ainekset ja stabiloidut haitta-ainepitoiset sedimentit on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisten massojen käsittely.

Pilaantuneiden maiden ja haitta-ainepitoisten sedimenttien välivarastoalueiden suoto- ja valumavedet johdetaan keräysaltaisiin. Keräysaltaiden kuntoa ja niiden täyttymistä on tarkkailtava säännöllisesti, ja altaiden rikkoutumiseen tai niiden toimimattomuuteen on puututtava viipymättä. Keräysaltaisiin kerääntyviä suoto- ja valumavesiä on tarkkailtava riittävästi, jotta haitta-ainepitoisia vesiä ei pääse ympäristöön.

4. Murskaus

Murskauksen osalta tulee vaatia vähintään samoja pölyntorjuntavaatimuksia kuin mitä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään tilapäiseltä murskaamolta.

Ympäristönsuojelumääräysten mukaan tilapäinen murskauslaitos on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa, jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksista, kouluista, päiväkodeista, niiden piha-alueista, virkistysalueista tai muista sellaisista kohteista, joille pölystä saattaa aiheutua haittaa. Murskauslaitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle, jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista. 

Koska murskausolosuhteet, mm. etäisyys häiriintyviin kohteisiin ja melun leviämisolosuhteet, tulevat ajan mittaan muuttumaan, ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupa tulee myöntää siten, että lupamääräyksiä määräajoin tarkistamalla voidaan hallita murskauksesta aiheutuvat ympäristöhaitat.

Murskaus tulee rajoittaa tapahtuvaksi arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–18. Murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Murskausjaksojen pituutta ei ole hakemuksessa esitetty, mutta aiempien vuosien perusteella murskausta ei todennäköisesti tehdä vuosittain muutamaa viikkoa pidempiä aikoja. Murskausjakson pituudella ei ole kovin suurta merkitystä, mikäli murskauksesta ei aiheudu pöly- tai meluhaittoja alueen ympäristöön.

Mikäli kaikista varotoimenpiteistä huolimatta pölyä leviää ympäristöön, tulee murskaustyö välittömästi keskeyttää, kunnes haitat on saatu jälleen hallintaan.

5. Polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat

Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat tulee sijoittaa tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen on varattava imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi.

6. Liikenne

Liikenteen vaikutukset rakennettavalle ja rakennetulle asuinalueelle tulee ottaa huomioon varsinkin, jos kulku välivarastointialueelle tapahtuu vain asuinalueen kautta.

Alueen raskaan liikenteen ajoväylien lisäksi myös toiminta-alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina työmaalta kulkeutuvasta maa-aineksesta pölyhaittojen estämiseksi. Pölyäviä massoja alueen ulkopuolelle kuljetettaessa, on massojen oltava kasteltuja tai kuormien peitettyjä. Haittojen poistamiseksi on tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä.

7. Poikkeukselliset tilanteet

Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

8. Toiminnan tarkkailu

Toiminnan harjoittajan on mittauksilla tarkkailtava pölyn leviämistä ympäristöön siten, että tuloksista voidaan nähdä sekä murskauksen että normaalitoiminnan vaikutukset. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnan tarkkailusta tulisi laatia erillinen suunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi.

Suoto- ja hulevesiä tulee tarkkailla hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

9. Poikkeukselliset sääolot

Alueen toiminnassa tulee varautua poikkeuksellisiin sääoloihin, kuten rankkasateisiin ja myrskyihin, jotka saattavat vaikeuttaa toimintaa ja lisätä päästöjä ympäristöön.

10. Tiedottaminen

Kaikki toimintaa varten tehtävät suunnitelmat ja muut asiakirjat on toimitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

11. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ympäristölautakunta katsoo, että toimintaa voidaan jatkaa vuoden 2013 jälkeen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kyse on toiminnan jatkamisesta eikä toiminnan jatkaminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Erja Puntti-Hannuksela, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32006

erja.puntti-hannuksela(a)hel.fi

Hannu Arovaara, va. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014

hannu.arovaara(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566