Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

22/2013

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Kaj/1

 

03.06.2013

 

 

 

 

 

 

§ 652

V 19.6.2013, Malmin korttelin 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12170, Tullivuorentien eteläpuoli)

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi, Malmin lentokenttä) korttelin nro 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 20.11.2012 päivätyn ja 14.5.2013 muutetun piirustuksen nro 12170 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit nro 38230-38232.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

1

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12170 kartta, päivätty 20.11.2012, muutettu 14.5.2013

2

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12170 selostus, päivätty 20.11.2012, muutettu 14.5.2013, päivitetty Kslk:n 14.5.2013 päätöksen mukaiseksi (2)

3

Havainnekuva 20.11.2012

4

Vuorovaikutusraportti 20.11.2012, täydennetty 14.5.2013

5

Osa päätöshistoriaa

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen
Liite 1
Liite 2
Liite 4
Liite 5

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen

Helen Sähköverkko Oy

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi, Malmin lentokenttä) korttelin nro 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 20.11.2012 päivätyn ja 14.5.2013 muutetun piirustuksen nro 12170 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit nro 38230-38232.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen Tullivuorentien eteläpuolelle. Uusi alue sijoittuu Longinojan itä- ja länsipuolelle. Longinojan länsipuoli on kerrostalovaltainen ja itäpuoli pientalovaltainen. Longinojan varteen on muodostettu noin 70 metriä leveä virkistysalue, jonka läpi kulkee useita kevyen liikenteen reittejä. Itäpuoliselle alueelle on syksyllä 2011 rakennettu uusi päiväkoti, jonka pihan eteläpuolelle on kaavassa varattu pienehkö pallokenttä ja lähiliikunta- paikka. Alueen koko on 10,1 ha ja uutta asuinkerrosalaa alueelle on osoitettu noin 25 800 k-m2. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 600– 700.

Esittelijä

Asemakaavan muutoksen sisältö ja vaikutukset

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Longinojan itäpuolinen alue on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Longinojan länsipuolinen alue on virkistysaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että Longinojan itäpuolelle on suunniteltu pientalovaltaista asumista ja Longinojan länsipuolelle nykyisiin kortteleihin liittyvää kerrostalovaltaista asumista. Longinojan varteen sen molemmin puolin on jätetty yhteensä noin 70 metriä leveä virkistysalue.

Alueella on voimassa asemakaavat nro 5343 ja 10850, joiden mukaan Longinojanpuisto on merkitty puistoalueeksi (VP) ja Sepänmäenpuisto lähivirkistysalueeksi (VL). Longinojan purouoma on merkitty suojavyöhykemerkinnällä (s). Suunnittelualueen pohjoisosassa on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue 38152/1 (YO). Tämän tontin eteläpuolelle on merkitty palstaviljelyalue, jota ei ole toteutettu.

Kaupunki omistaa suunnittelualueen maa-alueen.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa Tullivuorentien eteläpuolelle tiivis, mutta alueen ympäristön pientaloalueiden mittakaavaan sopiva uusi asuinalue. Tavoitteena alueella on monipuolinen asuntovalikoima, jossa perheasuntojen osuus on suuri. Tätä tavoitetta tukee alueelle syksyllä 2011 valmistunut lasten päiväkoti Poutapilvi. Teemana alueen asuntorakentamisessa on ekologisuus sekä energia tehokkuus, jota myös päiväkodin suunnittelussa on jo toteutettu. Tavoitteena on kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen uusi asuinalue, jossa toteutetaan innovatiivisia, mutta kustannustehokkaita kortteli-, talotyyppi ja asuntoratkaisuja.

Koko alueen täydennysrakentaminen vahvistaa Malmin alueen väestöpohjaa ja edellytykset nykyisten palvelujen ylläpitämiseksi paranevat. Viher- ja virkistysalueet vähenevät määrällisesti jonkin verran, mutta tärkeät viheryhteydet sekä puistokokonaisuudet säilyvät. Uudisrakentaminen lisää jonkin verran ajoneuvoliikennettä Teerisuontiellä ja Tullivuorentiellä. Alueella säilyvät erittäin hyvät virkistysmahdollisuudet. Kaavan yhteydessä syntyy myös uusia ulkoilureittejä.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 21.12.2012–28.1.2013.

Ehdotuksesta on tehty neljä muistutusta. Ennen nähtävilläoloa on saapunut yksi kirje. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kaupunginmuseo, kiinteistölautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, pelastuslautakunta, rakennusvalvontavirasto, yleisten töiden lautakunta, ympäristölautakunta, Helsingin Energia -liikelaitos, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus.

Muistutuksissa vastustettiin kerrostalojen rakentamista pientaloalueen eteläpuolelle erityisesti Longinojan itäpuolella. Lisäksi vastustettiin viheralueiden pienenemistä ja pelättiin viheralueiden ja virkistysreittien katkeamista sekä autopaikkojen riittävyyttä alueella.

Muistutusten johdosta asemakaavaselostuksen kohtaa vaikutusten arvioinnin kohtaa "vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistyskäyttöön", jossa käsitellään viheralueiden muutoksia, on tarkennettu. Muistutuksiin on esitetty vastineet esityslistan liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Helsingin Yrittäjät Koillis-Helsinki ry (18.12.2012) toteaa, että asemakaavassa ei ole huomautettavaa.

Lausunnot kohdistuivat mm. eri rakennustyyppien sijoittamiseen alueella, viheralueiden ja katujen suunnitteluratkaisujen tarkennuksiin, pyöräily-, jalankulku- ja pysäköintijärjestelyihin, ympäristön esteettömyyden huomioon ottamiseen, rakennusten energiatehokkuutta koskevaan kaavamääräykseen sekä hulevesien viivyttämistä koskeviin merkintöihin ja määräyksiin. Uudenmaan ELY-keskus kiinnitti huomiota maakuntakaavan mukaisten seudullisten viheryhteyksien merkityksen ekologisina yhteyksinä arvioimiseen kaavaselostuksessa sekä linnoituslaitteen osan suojelumerkinnän tarkentamiseen.

Lausunnot on otettu huomioon siten, että kaavamääräyksiä ja merkintöjä on tarkistettu kuten kaavaselostuksesta ja esityksen liitteestä 4 tarkemmin ilmenee. ELY-keskuksen toivomat tarkistukset kaavaan ja kaavaselostukseen on tehty.

Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät muistutuksista, kirjeestä ja lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Lisäksi siitä ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin ja saapuneeseen kirjeeseen.

Asemakaavan muutosehdotusta on muistutusten ja lausuntojen johdosta muutettu seuraavasti:

- Ulkoiluteitä koskeva kaavamerkintä on muutettu muotoon: Ulkoilutieyhteys, jonka sijainti on likimääräinen.

- Longinojan vesialueen suoja-alueen määräys on muutettu muotoon: Alueen osa, joka on vesialueen suojavyöhykettä. Alueella olevaa kasvillisuutta tulee hoitaa ja uudistaa siten, että sen maisemallinen ja ekologinen merkitys säilyy.

- Tontilla 38152/2 oleva sm-merkintä on tarkennettu muotoon: Alueen osa, jolla sijaitsee linnoituslaitteen osa, joka on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.

- Rakennuksien energiatehokkuutta koskeva määräys on muutettu muotoon: On rakentamisessa pyrittävä energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja varauduttava uusiutuvan energian hyödyntämiseen.

- Kattovesien johtamista koskeva määräys on muutettu muotoon: Rakennusten kattovesiä ei tule ensisijaisesti johtaa suoraan hulevesiviemäriin.

- Liikenteen tärinän huomioon ottamista koskeva määräys on tarkennettu seuraavasti: Vyöhykkeellä, joka ulottuu 60 metrin päähän Tullivuorentien ajoradan reunasta, tulee esirakentamisessa, rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa ottaa huomioon liikennetärinä ja sen torjuntatarve.

- Kaavaselostusta on täydennetty muuttuneiden määräysten ja merkintöjen osalta sekä täydennetty ja tarkistettu kohdista: "Vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistyskäyttöön" sekä "Ympäristöhäiriöt".

Lisäksi kaavakarttaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät muuta ehdotuksen sisältöä.

Kaavan muutosehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Esitys on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

1

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12170 kartta, päivätty 20.11.2012, muutettu 14.5.2013

2

Asemakaavan muutosehdotuksen nro 12170 selostus, päivätty 20.11.2012, muutettu 14.5.2013, päivitetty Kslk:n 14.5.2013 päätöksen mukaiseksi (2)

3

Havainnekuva 20.11.2012

4

Vuorovaikutusraportti 20.11.2012, täydennetty 14.5.2013

5

Osa päätöshistoriaa

Oheismateriaali

1

Ilmakuva

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen
Liite 1
Liite 2
Liite 4
Liite 5

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen

Helen Sähköverkko Oy

Esitysteksti
Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kiinteistölautakunta

Rakennuslautakunta

Pelastuslautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Yleisten töiden lautakunta

Ympäristökeskus

Helsingin Energia -liikelaitos

Kaupunginmuseo

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.05.2013 § 150

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Ksv 0643_1, osoite Tullivuorentie 6, karttaruudut J7/R1 ja J6/R4

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 20.11.2012 päivätyn ja 14.5.2013 muutetun 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi, Malmin lentokenttä) korttelin 38152 sekä katu-, puisto- ja lähivirkistysalueiden (muodostuvat uudet korttelit 38230, 38231 ja 38232) asemakaavan muutosehdotuksen nro 12170 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, ja esittää etteivät tehdyt muistutukset, saapunut kirje ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Lautakunta päätti todeta, että asemakaavan muutosehdotusta on muistutusten ja lausuntojen johdosta muutettu, kuten liitteestä 4 yksityiskohtaisesti ilmenee.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.

Lisäksi lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin ja saapuneeseen kirjeeseen.

27.11.2012 Ehdotuksen mukaan

20.11.2012 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285

tuomas.eskola(a)hel.fi

Helena Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37325

helena.korjus(a)hel.fi

Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 310 37221

mervi.nicklen(a)hel.fi

Taneli Nissinen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37447

taneli.nissinen(a)hel.fi

 

Helsingin Energia -liikelaitos 28.2.2013

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Helsingin Energian lausunto liitteenä 1.

Lisätiedot

Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: +358 9 617 2936

jouni.kivirinne(a)helen.fi

 

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Rakennusvalvontavirasto lausuu pyydettynä lausuntona seuraavaa:

Asemakaavan muutosluonnos koskee Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi) korttelia 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksessa muodostuvat uudet korttelit 38230, 38231 ja 38232. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa Tullivuorentien eteläpuolelle tiivis, alueen mittakaavaan sopiva, uusi asuinalue, jonka teemana on monimuotoinen, ekologinen, energia- ja kustannustehokas asuntorakentaminen.

Rakennusvalvontavirasto toteaa, että asemakaavamääräyksissä lentomelua koskeva määräys on sijoitettu kaavamääräysteksteissä siten, että se kohdentuu vain yleisten rakennusten korttelialueeseen. Lentomelu tulee ottaa huomioon myös asuinrakentamisessa.

Liikennetärinää koskeva kaavamääräys tulee muotoilla uudelleen siten, että se kohdentuu paitsi esirakentamiseen ja suunnitteluun, myös itse rakentamiseen. Määräyksessä tulisi suoraan viitata kaavaselostuksessakin mainittuun ohjearvoon 0,3 mm/s; siten määräys olisi yksiselitteisempi. Lausetta voisi myös muotoilla siten, että huomioon otettava asia on itse liikennetärinä, eikä liikennetärinän torjuntatarve.

Kaavan määräys ’Kattovesiä ei tule johtaa suoraan hulevesiviemäriin’ on kirjoitettu liian sitovassa muodossa. Voi nimittäin olla, että kaikkien tonttien osalla kattovesien johtaminen ’hule’-alueille ei onnistu riskittömästi, tai se on kokonaan mahdotonta. Kyseessä on rakennuslupavaiheessa ratkeava tekninen yksityiskohta. Lause tulee jättää kokonaan pois tai se tulee muotoilla siten, että se määrittää kattovedet johdettavaksi ENSISIJAISESTI ’hule’-alueille.

Kaavan alue ”hule1, pintavesien kuivatukselle varattu likimääräinen alueen osa” voitaisiin määrittää selkokielisemmin. Olisiko syytä puhua alueesta, johon hulevedet voidaan ympäröiviltä alueilta johtaa?

Kaavan alue ”hule2”: Ehkä olisi syytä korostaa sitä, että tätä aluetta käytetään kortteleista tulevien hulevesien viivyttämiseen tai hidastamiseen ennen niiden johtamista Longinojaan. Lisäksi; olisiko syytä liittää määräykseen jokin vaade tietystä puhtaustasosta?

Kaavan alue ”s; alueen osa, joka on vesialueeseen liittyvä kosteikkokasvillisuuden suojavyöhyke”. Määräyksestä saa vaikutelman, että suojataan kosteikkokasvillisuutta, vaikka tarkoituksena lienee suojata vesialuetta kosteikkokasvillisuudella.

AH-tontilla olevalta hule1-alueelta olisi hyvä olla purkuyhteys Longinojaan. Alue on niin alavaa, että korttelin hulevedet on todennäköisesti ohjattava sinne painanteessa.

Olisi hyvä esittää selkeämmin yhteys Sepänmäenpuiston hule2- ja korttelien hule1-alueiden välille. Nyt yhteys kaavassa katkeaa, vaikka tarkoitus lienee, että ne liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Kaavamerkintöjen selostusteksteistä ei löydy kaavakartassa esiintyvää pilkutusta, joka oletettavasti on istutettavaa aluetta.

Kaavaehdotuksessa määrätään katemateriaaleista ja -väreistä. Tulisi vielä harkita ovatko näihin liittyvät määräykset liian rajoittavia.

Kaavamääräyksissä todetaan: ”rakentamisessa on sovellettava matalaenergiarakentamisen periaatteita ja varauduttava uusiutuvan energian hyödyntämiseen”. Määräys jää - ehkä tarkoituksellakin - yleisluontoiseksi. Rakentamista koskevat energiamääräykset ovat kehittyneet vauhdilla asiaa koskevan RIL-oppaan (RIL 249-2009) julkaisemisen jälkeen. RIL-oppaassa puhutaan matalaenergiarakentamisesta yleisterminä, joka kattaa sekä matalaenergia- että passiivitalot, mutta nykyisissä EU-direktiiveissä on kyse ´lähes´ nollaenergiarakentamisesta tai jopa plusenergiataloista.

Oleellista on selvittää, voidaanko asemakaavaan ottaa rakennusten energiataloudellisuutta koskevia määräyksiä, ja voidaanko kaavoituksen yhteydessä kiristää rakentamiselle asetettuja teknisiä vaatimuksia yli sen mitä on määrätty voimassa olevassa rakentamismääräyskokoelmassa.

Kaavassa on maininta varautumisesta uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Ympäristöministeriön mukaan tätä koskeva vähimmäisvaatimus sisällytetään rakentamismääräyksiin seuraavassa, noin vuoden 2015 tienoille ajoittuvassa uudistuksessa. Kaavamääräykseen sisältyvä tavoite on kannatettava. Kuitenkin jää tulkinnanvaraiseksi, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan uusiutuvilla energialähteillä. Välttämättä kaikki uusiutuvat energialähteet eivät sovellu hyödynnettäviksi kyseessä olevalla tiiviillä asuinalueella; vaikutukset ympäristöön voivat olla merkittäviä. Jos kaavamääräys edellyttää varautumista uusiutuviin energialähteisiin tarkemmin erittelemättä, voi tästä tehdä tulkinnan, että kaava sallii kaikkien uusiutuvien energialähteiden käytön. Harkitumpi kaavamääräys voisi muotoilultaan olla sellainen, mikä luettelee ne uusiutuvat energialähteet, jotka ovat alueella mahdollisia. Näihin lukeutuu mm. aurinkoenergia.

Kaavamääräys uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitettujen laitteiden suunnittelemisesta osana rakennusten ja piharakennelmien arkkitehtuuria on hyvä.

Energiataloudellisuuteen liittyvät kaavamääräykset on kohdennettu vain asuntokortteleihin. Niiden kuuluisi kohdentua myös yleisten rakennusten korttelialueeseen.

Rakennusvalvontavirasto korostaa, että on hyvä, kun ekologisuus ja energiatehokkuusasiat on otettu mukaan jo kaavan suunnittelussa. Täten esimerkiksi rakennusmassojen tutkittu suuntaus helpottaa rakennusten ja pienilmaston suunnittelua.

Lisätiedot

Hannu Litovuo, puhelin: +358504013421

hannu.litovuo(a)hel.fi

 

Yleisten töiden lautakunta 12.02.2013 § 43

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Longinojanlaakson maisema ja arvot

Yleiskaava 2002:een ja maakuntakaavaan merkityt viheralueet ja -yhteydet kaventuvat nykyisestä asemakaavan muutosehdotuksessa. Lisäksi asemakaavan muutosehdotus poikkeaa Yleiskaava 2002:sta: Longinojan itäpuolelle esitetään pientalovaltaista asumista kerrostalovaltaisen sijaan ja Longinojan länsipuolelle kerrostalovaltaista asumista virkistysalueen sijaan. 

Longinojan laakso on syksyllä 2007 Ala-Malmin aluesuunnitelman laadinnan yhteydessä rakennusviraston tekemän asukaskyselyn tulosten perusteella alueen asukkaiden merkittävin ulkoilualue, joka tarjoaa hienoja näkymiä, hiljaisuutta ja rauhaa.

Asemakaavan muutosehdotuksessa Longinojan varteen esitetyt nelikerroksiset kerrostalot katkaisevat puoliavoimen laaksomaiseman. Täydennysrakentaminen kuroo maakuntakaavaan merkittyä viheryhteyttä kapeammaksi sekä umpeuttaa näköyhteyden Tullivuorentien pohjoispuolelle jatkuvalle viheralueelle. Yleisten töiden lautakunta ehdottaa, että Longinojan länsipuolisella alueella tarkastellaan vielä vaihtoehtoa, jossa korkea rakentaminen keskitetään Tullivuorentien varteen ja matalan rakentaminen sijoittuu purolaakson reunaan. Näin maisematilan reuna on pehmeämpi ja linjassa nykyisen Kellaritien omakotitaloalueen kanssa.

Näköyhteys avoimeen kulttuurimaisemaan katkeaa myös Tullivuorentieltä uuden asuinalueen itäreunassa, sillä rakentaminen ulottuu Sepänmäenpuiston metsäiseen reunaan saakka. Visuaalisen näköyhteyden säilyminen Tullivuorentieltä laaksomaisemaan Sepänmäen metsänreunasta on tärkeää nostaen alueen imagoa. Tämän muutoksen myötä myös nykyinen Tullivuorenraitti-niminen jalankulun ja pyöräilyn väylä säilyisi nykyisellä paikallaan.

Hulevedet

Hulevesien luonnonmukainen käsittely savialueella, jossa pohjavesi on hyvin pinnassa, on haasteellista.

Longinojaan kohdistuvaa ravinne- ja hulevesikuormitusta sekä eroosion vaikutusta tulee hillitä. Puroon päätyviä hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan hidastaa, viivyttää ja hulevesien laatua parantaa ennen Longinojaan johtamista. Longinoja tulee ottaa huomioon myös kaikissa rakentamisen vaiheissa mukaan lukien rakentamisen työsuunnittelu.

Hulevesien käsittely vaatii tilaa. Tonttien mitoituksessa on varattava mahdollisten hulevesien käsittelyyn riittävästi tilaa sekä taattava hulevesijärjestelmille riittävä etäisyys rakennuksista. Hulevesien imeytymisen ja viivyttämisen tehostamiseksi korttelialueiden lisäksi myös pysäköintialueille (LPA) voidaan esittää asemakaavassa läpäisevien pintamateriaalien käyttöä.

Ulkoilutien rakentaminen kortteleiden 38231 ja 38232 reunaan, niiltä ohjattavien hulevesien ja hulevesien ohjaamiselle varattavan alueen väliin, aiheuttaa hulevesien valumiselle esteen eli käytävä saattaa padottaa hulevesiä tontin puolelle. Ulkoilutie hankaloittaa huomattavan paljon hulevesien ohjailua tonteilta viheralueelle esitettyyn hulevesijärjestelmään. Käytävän alitse vedettävät kuivatusrummut eivät takaa hulevesille riittävän varmasti toimivaa reittiä. Hulevesipainanteen tulee olla korttelialueen 38232 reunassa, ja hulevesien hallitun valumisen mahdollistamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa ulkoilutietä kortteleiden 38231 ja 38232 reunaan.

Katualueet ja pysäköinti

Pilvenpyörteentien katualue, sen reunasta alkava pysäköintitontti (LPA) ja pysäköintitontin reunassa kulkeva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tontin osa (pp/t) muodostavat sekavan kokonaisuuden rakentamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon näkökulmasta.   Pilvenpyörteentien jalkakäytävä jatkuu jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna tontin osana, jolloin tämän raitinosan rakentamis- ja hoitovastuu osoitetaan asemakaavassa tontille. Pilvenpyörteentien varrelle tulee järjestää yhtenäisesti rakennettava ja hoidettava jalkakäytävä koko matkalle, jotta ratkaisusta tulee toimiva.

Hajanaiset, tontista erillään olevat, pienet LPA-alueet on tarkoituksenmukaista muuttaa tontilla toteutettavaksi pysäköinniksi. Erityisesti Pilvenpyörteentien katualueeseen liittyvä pysäköintialue on rakentamisen ja ylläpidon näkökulmasta hankala. Pysäköinti pitää siirtää LPA-alueilta kokonaan kortteliin 38231. Näin Pilvenpyörteentien katualue siirtyy tässä kohtaa hieman itään ja Pilvenpyörteentien jalkakäytävä on mahdollista toteuttaa koko matkallaan luontevasti osana katualuetta.

Ajoyhteydet kahdelle korttelin 38232 tontille on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun kautta. Tällaisia moottoriajoneuvojen ja jalankulun ja pyöräilyn yhdistäviä ratkaisuja tulee ehdottomasti välttää. Ajoyhteyksien järjestämiseen tulee suunnitella ratkaisu, jossa ajoyhteyden järjestäminen tontille onnistuu turvallisesti ja esteettömyyden kannalta paremmin.

Jalankulku ja pyöräily

Longinojanraitin linjausta esitetään muutettavaksi Tullivuorentien läheisyydessä lännemmäksi nykyisestä kohdastaan. Linjauksen muuttaminen pirstoo viheraluetta. Siirron myötä Tullivuorentielle tulisi lähekkäin 2 raittiliittymää saavuttaessa etelän suunnasta. Linjausmuutoksen johdosta joudutaan siirtämään myös Tullivuorentien pohjoispuoleista käytävää. Uusi raittiliittymä Longinojan laaksosta Tullivuorentielle on osoitettu Tuulitien kohdalle. Lisäksi olemassa olevia raitteja on linjattu uudelleen nykyisestä sijainnista vain hieman poiketen. Tämä ei paranna merkittävästi reittien toimivuutta ja turvallisuutta eikä tämä ole taloudellisesti järkevää.

Useiden kevyen liikenteen raittien liittäminen Longinojanlaaksosta Tullivuorentielle lyhyellä matkalla aiheuttaa useita kadunylityksiä.  Niinimäentien päästä lähtevän jalankululle varatun raitin ja Longinojanraitin yhtymäkohtaa Tullivuorentielle on tarpeen tarkistaa tavoitteena kanavoida raitit yhteen ylityskohtaan. Tämä parantaa orientoitavuutta ja turvallisuutta.

Sepänmäenpuiston puoleisen asuinalueen reunaa kiertämään on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen ulkoilutievaraus. Tontteja sivuava raitti on tarpeeton, sillä alueelle on jo osoitettu varsin runsas reitistö. Lisäksi asukkaat kokevat aivan tontin reunaan kiinni tulevat käytävät asumisviihtyvyyttä häiritseviksi. Tämä ulkoilutie ei jatku etelässä voimassa olevan asemakaavaan merkityn raitin kanssa yhtenevästi eikä Tullivuorentien liittymäkohtaan ole merkitty turvallista kadunylityskohtaa raitin päätteeksi. Rakennusvirasto esittää, että  kortteleita 38231 ja 38232 sivuava ulkoilutievaraus poistetaan asemakaavasta kokonaan sekä edellä kuvatun että jo aikaisemmin mainitun hulevesien toimivan ohjaamisen mahdollistamiseksi.

Kaavamerkinnät

Asemakaavamerkinnöissä puisto (VP) kuvaa puistomaiseksi rakennettua viheraluetta, kun taas merkintä lähivirkistysalue (VL) soveltuu alueille, joita ei ole tarkoitus rakentaa puistomaisiksi. Longinojan varren viheralue on merkitty asemakaavan muutosehdotukseen merkinnällä puisto (VP), mikä ei kuvaa alueen luonnetta ja tavoitetilaa oikealla tavalla. Longinojan varren viheralueet on tarkoitus säilyttää luonnonläheisinä niittyjen, peltojen ja purolaakson tiheikköjen mosaiikkina, joten sen kaavamerkinnän on tarkoituksenmukaista jatkossa olla lähivirkistysalue (VL).

Longinoja muodostaa pääkaupungin mittakaavassa ainutlaatuisen ekologisen ja virkistyksellisen kokonaisuuden. Töitä puron kunnostamiseksi on tehty 1990-luvulta asti, jotta puron ekologinen tila paranisi. Longinojan varteen on asemakaavan muutosehdotukseen merkitty kosteikkokasvillisuuden suojavyöhyke. Merkintä voi olla tulkinnallisesti pulmallinen, sillä purouoman välittömän lähiympäristön on oltava luonnonmukaista ja monipuolista: varjostavaa puustoa, pensaikkoja, paikoin niittymäistä. Puron suojavyöhykkeen merkintä tulee muuttaa asemakaavaan sellaiseksi, että se mahdollistaa jatkossa puron kunnostamis- ja hoitotoimenpiteet ja korostaa puronvarren luonnonmukaista kasvillisuutta eikä niinkään kosteikkokasvillisuutta.

Kustannukset

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaisten, rakennusviraston vastuulla olevien katujen ja viheralueiden kustannusarvio on noin 1,9 miljoonaa euroa. Ylläpidon vuosikustannukset ovat noin 6 000 euroa. Asemakaavan muutoksen takia joudutaan muuttamaan myös Tullivuorentien liikennejärjestelyjä. Tullivuorentien osuus kustannuksista on alustavan liikenteen yleissuunnitelman mukaisesti noin 70 000 euroa. 

Yhteenveto

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin: Tullivuorenraitin itäinen osuus säilytetään paikallaan ja sen lähiympäristössä säilytetään avointa viheraluetta visuaalisen yhteyden turvaamiseksi Longinojanlaaksoon, ulkoilutievaraus kortteleiden 38231 ja 38232 reunasta poistetaan, erilliset tontin 38231/3 pysäköintialueet toteutetaan tontilla, Pilvenpyörteentien jalkakäytävä osoitetaan koko matkaltaan katualueelle, ajoyhteyksiä tonteille ei osoiteta jalankululle ja pyöräilylle varattujen katualueiden kautta, Tullivuorenraitin ja Longinojanraitin liittymiskohdat Tullivuorentielle tarkistetaan, Longinojan laakson viheralue merkitään asemakaavaan yhtenäisesti lähivirkistysalueena (VL) ja Longinojan varren suojavyöhykkeen merkintää tarkennetaan puron kunnostamisen sallivaksi ja maininta kosteikkokasvillisuudesta muutetaan paremmin tavoitetilaa kuvaavaksi.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518

virpi.vertainen(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 12.02.2013 § 15

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:

"Malmin alueella Longinojan itä- ja länsipuolelle sijoittuvalle asemakaavan muutosalueelle on suunniteltu monipuolista asuinrakentamista, kuten asuinkerrostaloja, kaupunkivilloja, rivitaloja, pientaloja ja pienkerrostaloja. Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia.

Niissä edellytetään, että kaikissa rakennustyypeissä on mahdollista toteuttaa esteettömiä asuntoja.

Alueelle ei sijoitu julkisia palveluja jo rakennetun päiväkodin lisäksi. Asemakaavamääräysten mukaan asuinkerrostalojen (AK)-korttelialueilla saa ensimmäisessä kerroksessa olevia asuinhuoneistoja käyttää väliaikaisesti sosiaalipalvelun tiloina. Tulevaisuudessa tulee olla mahdollista tarvittaessa sijoittaa sosiaali- tai terveyspalveluja alueelle.

Kaavamuutosalueen palvelut sijaitsevat Malmin aluekeskuksessa. On tärkeää, että alueen palveluihin johtavat kevyen liikenteen yhteydet ovat selkeitä ja esteettömiä. Sama vaatimus kohdistuu kaavamuutosalueen läpi kulkeviin säilytettäviin virkistysreitteihin."

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Timo Vierelä, suunnittelija, puhelin: 310 42858

timo.vierela(a)hel.fi

 

Kiinteistölautakunta 07.02.2013 § 52

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Kiinteistökartta J6 R4 ja J7 R1

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12170 seuraavan lausunnon:

Lautakunta toteaa, että asemakaavan muutosehdotus toteuttaa hyvin kaupungin tavoitetta täydennysrakentamisesta. Malmin aluekeskuksen palvelujen viereen syntyy asuntoalue noin 600 – 700 asukkaalle. Koko kaava-alue on kaupungin omistuksessa, mutta tontteja ei vielä ole varattu. Kerrostalotontit soveltuvat sekä ara-vuokratuotantoon että välimuodon (Hitas, asumisoikeus) asuntotuotantoon. Pientalotontit soveltuvat sekä välimuodon että sääntelemättömään asuntotuotantoon. Kaavamääräyksiin sisältyvä matalaenergiamääräys tulisi poistaa, koska normeja on lainsäädännön kautta kiristetty ja kaupungin tonteilla energiatehokkuutta voidaan ohjata tontinluovutusehdoilla.

Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotusta perusteltuna.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen nro 12170 johdosta.

Esittelijä

osastopäällikkö

Juhani Tuuttila

Lisätiedot

Tapio Laalo, tonttiasiamies, puhelin: 310 36442

tapio.laalo(a)hel.fi

 

Ympäristölautakunta 29.01.2013 § 32

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristölautakunta.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

 

Pelastuslautakunta 29.01.2013 § 14

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Päätös

Pelastuslautakunta päätti todeta, että sillä ei ole huomautettavaa pelastustoimen osalta koskien Tullivuorentien eteläpuoleisen alueen asemakaavan muutosehdotusta (nro 12170) (a-asia).

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31236

katja.seppala(a)hel.fi

 

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 8.1.2013

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tullivuorentien eteläpuoleisen alueen asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

38. kaupunginosan (Malmin) Tullivuorentien eteläpuolelle niitty- ja peltoalueille aiotaan rakentaa nykyisen päiväkoti Poutapilven etelä- ja länsipuolelle pientalovaltainen asuinalue. Asemakaava-alueen länsiosassa olevan Longinojan länsipuolelle on tulossa kerrostalovaltaisempi asuinalue.

Päiväkoti Poutapilven (tontti 381521) kallioisella mäellä dokumentoitiin vuonan 2010 kaupunginmuseon toimesta päiväkodin rakentamisen yhteydessä muinaismuistolain suojaamat 1. maailmansodan aikaiset tuhoutuneiksi oletetut Helsingin maalinnoituksen linnoitteet. Tästä asemasta on jäljellä nyt ainoastaan päiväkodin tontin eteläosassa betoninen konekivääriasema tai suojahuone, joka on merkitty asemakaavan muutosehdotuksessa asiallisesti sm-merkinnällä. Asemakaava-alueella ei sijaitse muita tunnettuja muinaismuistolain suojaamia kohteita.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta.

9.5.2012 Lausunto annettu

Lisätiedot

Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552

markku.heikkinen(a)hel.fi

 

Rakennusvirasto 28.5.2012

HEL 2011-004091 T 10 03 03

Yleistä

Asemakaavan muutosluonnos koskee Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi) korttelia 38152 sekä puisto-, lähivirkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksessa muodostuvat uudet korttelit 38230, 38231 ja 38232.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa Tullivuorentien eteläpuolelle tiivis, alueen mittakaavan sopiva, uusi asuinalue, jonka teemana on monimuotoinen, ekologinen, energia- ja kustannustehokas asuntorakentaminen. Kaavamuutosalueen itäpuoliselle alueelle on syksyllä 2011 rakennettu uusi päiväkoti. Longinojan laakson viheralue ja jalankulku- ja pyöräilyreitit pyritään säilyttämään ja täydentämään sekä Longinoja huomioimaan tärkeänä kaupunkipurona täydennysrakentamisesta huolimatta. Tullivuorentien itäpuolelle muodostuu uusi katuyhteys, Pilvenpyörteentie, joka on merkitty hidaskaduksi.

Maakuntakaavassa Longinojan laaksoon on merkitty viheryhteystarve. Asemakaavan muutosalueella on Longinojanlaakson ja itään lähtevän viheryhteystarpeen risteyskohta. Yleiskaavassa Longinojan itäpuolelle on osoitettu kerrostalovaltainen alue ja Longinojan länsipuoli on merkitty virkistysalueeksi. Yleiskaavan 2002 liitekartan mukaan laakson alue on arvokas kartanoon tai tilakeskukseen liittyvä maisema-alue. Longinojan laakso on lisäksi syksyllä 2007 tehdyn, aluesuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdyn asukaskyselyn tulosten perusteella Ala-Malmin asukkaiden merkittävin ulkoilualue, joka tarjoaa hienoja näkymiä, hiljaisuutta ja rauhaa. Nyt laadittu asemakaavan muutosluonnos poikkeaa yleiskaavasta siten, että Longinojan itäpuolelle on suunniteltu pientalovaltaista asumista kerrostalovaltaisen sijaan ja Longinojan länsipuolelle kerrostalovaltaista asumista yleiskaavan virkistysalueelle.

Longinojanlaakson maisema

Täydennysrakentamista esitetään avoimeen niitty- ja peltomaisemaan, alavaan Longinojan purolaaksoon, jolla on maisema-, virkistys- ja luontoarvoja. Täydennysrakentamisen vaikutuksia viheralueille ja maisemaan on arvioitava huolellisesti. Kaavaluonnoksessa Longinojan varteen esitetyt nelikerroksiset kerrostalot katkaisevat laaksomaiseman. Täydennysrakentaminen kuroo viheryhteyttä kapeammaksi sekä näköyhteyttä umpeen Tullivuorentien pohjoispuolelle jatkuvalle viheralueelle. Korkea rakentaminen on maiseman ja viheryhteyden kannalta parempi keskittää Tullivuorentien varteen, jossa on jo ennestään kerrostalorakentamista ja jättää laakson reunasta korttelin 38230 tontit 5 ja 6 viheralueeksi.

Longinojalla, laakson niitty- ja peltoalueella sekä puron varren luonnonläheisellä kasvillisuudella on suuri merkitys maisemakuvan, virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Longinojan uoma lähiympäristöineen on merkittävä ekologisena käytävänä, ja uoman välitön lähiympäristö tulee säilyttää luonnonmukaisena ja varjostavana, jotta puron taimenkannalle ei aiheuteta haittaa. Longinojan uoman korostaminen maisemallisena elementtinä vaatii ympärilleen avointa tilaa. Longinojan laaja niittyalue kokonaisuudessaan on linnustollisesti arvokasta aluetta. Purolaakson kuroutuminen Tullivuorentien tuntumassa vain noin 70 metriä kapeaksi vihernauhaksi heikentää maisema- ja luontoarvoja.

Avoin kulttuurimaisema rajautuu luontevimmin kasvillisuudeltaan monikerroksiseen reunavyöhykkeeseen. Sepänmäenpuiston puoleinen, uusi asuinalue tekee Longinojan laaksomaisemaan rakennetun reunan ja rakennukset tunkeutuvat luonnottomana kulmana avoimeen peltomaisemaan. Sepänmäenpuiston tonttien eteläreunaan on merkitty kaavaluonnoksessa istutettavaa kasvillisuutta. Puuvartisten kasvien vyöhyke pehmentää tonttien ja rakennusten rajautumista avoimeen laaksomaisemaan. Jotta istutusvyöhyke tekee toivottavan vaikutuksen, on sille varattava riittävästi tilaa tonteilla. Istutusvyöhykkeitä tulee olla yhtenäisyyden vuoksi myös Longinojan varren tonteilla, molemmin puolin Longinojaa. Asemakaavaluonnoksen jatkosuunnittelussa tulee tutkia asuinalueen rajaamista uudelleen esitettyä loivemmin ja pehmeämmin, jolloin yhdessä tonttien istutusten kanssa uudesta reunasta saataisiin luonnollisempi ja laakson avoin kulttuurimaisema jatkuisi selkeämmin myös visuaalisesti.

Visuaalinen yhteys avoimeen kulttuurimaisemaan katkeaa Tullivuorentieltä myös uuden asuinalueen itäreunassa, mikäli rakentaminen ulotetaan Sepänmäenpuiston metsäiseen mäkeen saakka.

Hulevedet

Longinojaan kohdistuvaa ravinne- ja hulevesikuormitusta sekä eroosion vaikutusta tulee hillitä. Puroon päätyviä hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan hidastaa, viivyttää ja hulevesien laatua parantaa ennen Longinojaan johtamista. Hulevesien käsittely vaatii tilaa. Longinojaan laskevien hulevesiviemäreiden vesien mahdollinen viivyttäminen ja laadun parantaminen ja eroosion estäminen on hankalaa asemakaavaluonnoksen esittämässä tilassa. Myös tonttien mitoituksessa on huomioitava mahdollisten hulevesien käsittelyyn varattavien alueiden riittävä tilavaraus sekä hulevesijärjestelmien riittävä etäisyys rakennuksista.

Katualueet ja pysäköinti

Pilvenpyörteentien rakentamista tonttikaduksi hidastetien sijaan tulisi tutkia, koska lähialueen muutkin kadut ovat tonttikatuja. Pilvenpyörteentien toteuttaminen hidaskatuna lisää rakentamis- ja ylläpitokustannuksia ja hankaloittaa ylläpitoa. Pilvenpyörteentien katualue, sen reunasta alkava pysäköintitontti (LPA) ja pysäköintitontin reunassa kulkeva jalankululle ja polkupyöräilylle varattu tontin osa (pp/t) muodostavat sekavan kokonaisuuden ylläpidon näkökulmasta. Hajanaiset, tontista erillään olevat LPA-alueet tulee keskittää tonttien yhteyteen ja Pilvenpyörteentien kevyen liikenteen yhteyden tulee olla koko matkallaan katualueella. Pilvenpyörteentien puurivin tulee olla ohjeellinen.

Ajoyhteydet kahdelle tontille on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen osan kautta. Tällaisia ratkaisuja tulee välttää.

Jalankulku ja pyöräily

Asemakaavan muutosalueelle on merkitty runsaasti reittejä jalankululle ja pyöräilylle. Alueen läpi kulkevat tärkeät pääreitit: Longinojaa seuraileva Longinojanraitti, lentokentän suuntaan Tullivuorenraitti ja pohjoiseen Vanhanradanraitti. Uutena yhteytenä esitetään Pilvenpyörteentieltä Longinojan ylittävää reittiyhteyttä Malmin keskuksen suuntaan. Longinojanraitin linjausta esitetään muutettavaksi Tullivuorentien läheisyydessä lännemmäksi nykyisestä. Linjauksen muuttaminen pirstoo viheraluetta  ja Tullivuorentielle tulisi lähekkäin 2 raittiliittymää etelästä. Linjausmuutoksen johdosta jouduttaisiin siirtämään myös Tullivuorentien pohjoispuoleista käytävää. Niinimäentien päästä lähtevän raitin ja Longinojanraitin yhtymäkohtaa Tullivuorentielle on tarpeen tarkistaa, jotta kevyen liikenteen kulkusta saadaan sujuva ja turvallinen Tullivuorentien ylityskohtineen. 

Sepänmäenpuiston puoleisen asuinalueen reunaa kiertämään on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen ulkoilutievaraus, jonka tarpeellisuutta ja sijoittumista tulee harkita. Tontteja sivuava raitti on kyseenalainen, sillä asukkaat yleensä kokevat aivan tontin reunaan kiinni tulevat käytävät häiritseviksi. Raitti ei jatku etelässä voimassa olevan asemakaavaan merkityn raitin kanssa yhtenevästi.

Korttelialueille on merkitty useita yleisiä ja korttelin sisäisiä raitteja, joiden tarpeellisuutta merkitä niitä asemakaavaan tulee vielä harkita. Esimerkiksi yhteiskäyttöisen korttelialueen (AH) 38230 läpi risteävät käytävät rikkovat pihan yhtenäisyyttä ja rauhaa. Korttelin 38230 tontille 3 on merkitty rakennukseen jätettävä kulkuaukko raittia varten. Kulkuaukko rakennuksessa on ongelmallinen erityisesti raitin ylläpidon kannalta.

Kaavamerkinnät

Longinojan varren viheralue on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen merkinnällä puisto (VP). Longinojan varren viheralueet on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisena niittyjen, peltojen ja purolaakson tiheikköjen mosaiikkina, joten sen kaavamerkinnän tulee jatkossa olla lähivirkistysalue (VL).

Yhteiskäyttöisten korttelialueiden (AH), niin sanottujen yhteispihojen, toimivuus on epävarmaa. Esimerkiksi Tapulikaupungissa on korttelien yhteiseen käyttöön varattuja alueita, joita ei kuitenkaan ole koskaan toteutettu. Yhteispihan rakentamis- ja hoitovastuista erikseen sopimiselta vältyttäisiin, mikäli tonteille osoitettaisiin selkeästi omat piha-alueet.

Lisätiedot

Vertainen Virpi, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38518

virpi.vertainen(a)hel.fi

Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

elmeri.ahti(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566