§ 313

Valtuutettu Riitta Skoglundin toivomusponsi päihdetyön järjestämisestä

HEL 2012-010149 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 6.6.2012 hyväksymän toivomusponnen (Riitta Skoglund) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 6.6.2012 hyväksymän toivomusponnen (Riitta Skoglund) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

Käsitellessään 6.6.2012 sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamista kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sote-uudistuksen jatkovalmistelussa selvitetään edellytykset järjestää päihdetyö sekä perusterveydenhuollon päihdetyöhön että nykyisten A-klinikoiden ja muiden päihdehuollon yksiköiden edustamaan erikoistason päihdetyöhön." (Riitta Skoglund)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Esittelijä viittaa sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoon, jossa todetaan, että psykiatria- ja päihdepalvelujen järjestämisessä on edetty toivomusponnen edellyttämällä tavalla.

Helsingissä on valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Mieli 2009 mukaisesti vahvistettu perusterveydenhuollossa tehtävää päihdetyötä jo ennen sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutosta. Terveysasemilla toimii nykyisin 13 päihdetyöntekijää. Terveysasemilla voi myös saada päihdevierotushoitoa. Terveysasemien henkilökuntaa on koulutettu päihdeongelmien tunnistamiseen ja hoidon tarpeen arviointiin samalla, kun koulutukseen on kuulunut päihdetyössä
keskeisen motivoivan haastattelumenetelmän ja ns. MINI-intervention käyttö. Perusterveydenhuollon päihdetyön kautta on mahdollista tavoittaa henkilöitä ennen kuin heidän päihteiden käyttönsä on aiheuttanut tunnistettavia psyykkisiä tai fyysisiä haittoja tai edennyt päihderiippuvuudeksi. Terveysasemilla tarjottavissa palveluissa on myös mahdollista kiinnittää huomiota potilaiden muihin sairauksiin ja
niiden hoitoon. Terveysasemalla käymiseen ei liity pelkoa päihdeongelmaiseksi leimautumisesta.

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksen yhteydessä perustettujen psykiatria- ja päihdekeskusten integroitua toimintaa ollaan parhaillaan rakentamassa. A-klinikkatoiminta ja muu päihdetyön avohoito sisältyy nykyisin psykiatria- ja päihdekeskusten toimintaan. Vastaanottotyön ohessa keskusten päihdetyön asiantuntijoilla on tärkeä rooli terveysasemien ja päivystysyksiköiden päihdetyöntekijöiden työnohjaajina. Psykiatrian ja päihdepalvelujen erityispalvelut –yksikössä tuotetaan täydentäviä palveluja kuten päihdevierotushoitoa ja kuntoutuspalveluja.

Päihdeongelmaiset helsinkiläiset voivat edelleenkin hakeutua suoraan psykiatria- ja päihdekeskuksiin. Työmalleja koostetaan tavoitteiden mukaisesti tehostamaan samanaikaisista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien henkilöiden hoitoa. Täydennyskoulutuksen kautta tapahtuva päihdetyön osaamisen tukeminen ja yhtenäisten hoitokäytäntöjen luominen sisältyvät vuoden 2013 toimintasuunnitelmaan. Psykiatria- ja päihdepalvelujen henkilöstön sisäisen työkierron kautta on mahdollista tukea hoidontarvearvioinnin ja hoidon osaamisen laajenemista.

Organisaatiouudistuksen myötä terveysasemilla työskentelevät psykiatriset sairaanhoitajat ja päihdetyöntekijät siirtyivät hallinnollisesti psykiatria- ja päihdepalvelujen toimintayksikköön, jolloin myös heidän ammatillinen täydennyskoulutuksensa integroituu muun mielenterveys- ja päihdetyön henkilökunnan koulutukseen.

Aiemmin päihdehuollon keskeiseksi asiakasryhmäksi on mielletty
sosiaalisesti vaikeassa asemassa olevat, pitkälle alkoholisoituneet ja
päihderiippuvaiset henkilöt. Nykykäsityksen mukaan huomiota tulee
kiinnittää myös suureen joukkoon alkoholin riskikuluttajia, ns. ”tavallisiin
ihmisiin”, joiden päihteiden käyttö voi lisääntyessään aiheuttaa
merkittäviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Näin ollen
päihdetyön palvelujenkin tulee laajentua perinteisen A-klinikkatoiminnan ulkopuolelle.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Otteet

Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu

Kaupunginvaltuusto

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.02.2013 § 50