§ 53

Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi kulttuurin harjoittamiseen vuokraamalla harjoittelutiloja

HEL 2011-010817 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymän toivomusponnen (Tuomo Valokainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36028

timo.harmala(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymän toivomusponnen (Tuomo Valokainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

Käsitellessään14.12.2011 ehdotusta Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaksi kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuksia panostaa kulttuurin harjoittamiseen vuokraamalla harjoitustiloja erilaisille, nuorten rytmimusiikkiryhmille, aikuisten musiikkiryhmille, erilaisille, etnisillekin musiikkiorkestereille, joilla on vaikeuksia saada harjoittelutiloja Helsingissä. Nosturi ja Kaapelitehdas ovat täynnä ja bändihotellit ovat kalliita ja ruuhkaisia. Musiikki on kulttuurityötä joka yhdistää ja kasvattaa kaikenikäisiä ihmisiä." (Tuomo Valokainen, äänin 48-1)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että useilla eri taiteenaloilla harjoitustilojen kysyntä on suurempaa kuin tilojen tarjonta. Erityisesti aikuisväestön, joka ei kuulu nuorisolain piiriin, on vaikeampi löytää kohtuuhintaisia harjoitustiloja.

Helsingin kulttuurikeskus luo edellytyksiä kaupungin kulttuuritoiminnalle myöntämällä avustuksia taidelaitoksille, -yhteisöille ja oppilaitoksille sekä taiteilijoille. Avustusraami ei sisällä erillistä harjoitustilojen vuokratukea. Kulttuurikeskus tarjoaa myös erilaisia esiintymistiloja taiteilijoille. Bändiharjoitustilojen tarjoamien on ensisijaisesti nuorisoasiainkeskuksen vastuulla.  

Nuorisoasiainkeskuksella on tarjolla bänditiloja 21 toimipisteessä. Isoimmat tilat ovat Kaapelitehtaalla, jossa harjoittelee vuosittain yli 30 bändiä. Muut bänditilat sijaitsevat nuorisotilojen yhteydessä eri puolella kaupunkia. Nuorisolaki määrittää nuoren alle 29-vuotiaaksi. Nuorisoasiainkeskus on linjannut, että bänditilojen käyttäjien pääkohderyhmänä ovat 13–20-vuotiaat harrastajat. Joissakin toimipaikoissa kuten Kaapelitehtaalla, Kannelmäen nuorisotalon ja Harjun nuorisotalon bändikämpissä on vanhempia treenaajia. Aikuisikäisillä on mahdollisuus harjoitella olemassa olevissa bänditiloissa, jos vuoroja jää vapaaksi.

Kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimintaan kuuluu tilojen tarjoaminen kaikenikäisten bändien harjoittelukäyttöön. Kaapelitehtaan linjana on edelleen lisätä tarkoitusta varten varattavia tiloja sitä mukaa kun kiinteistöstä vapautuu sopivia tiloja.

Kulttuurikeskuksen tukeman Helsingin elävän musiikin yhdistyksen Nosturilla harjoittelee yli 40 kokoonpanoa. Elmun tilat ovat myös kaikenikäisten bändien vuokrattavissa. Tiloja tosin vapautuu noin yksi vuodessa. Elmun siirtyessä uusiin tiloihin Elmu selvittää, millainen tarve kaupungissa on treenikämpille.

Kaupunginkirjasto saa yhä useammin toiveita tilojen käytöstä myös musiikin harjoitteluun. Toistaiseksi kirjasto on voinut tarjota melko pieniä ja akustisesti sopimattomia tiloja asukkaiden käyttöön. Poikkeuksena on Kirjasto 10 Postitalossa jossa on äänieristetty huone, jossa voi soittaa omilla ja kirjaston soittimilla. Suunnitelmissa olevassa Keskustakirjastossa huomioidaan asukkaiden tarpeet erilaisiin niin äänieristettyihin, hiljaisiin kuin myös seurustelutiloihin. Nykyisen kirjastoverkon remonttien yhteydessä pyritään myös musiikinharjoittelutoiveet huomioimaan. 

Viime aikoina on myös yksityisten harjoitustiloja vuokraavien toimijoiden määrä lisääntynyt merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset veloittavat vain käytetystä ajasta ja tällä tavoin niiden hinnoittelu on myös melko kilpailukykyistä.

Kaupungin omistamia tiloja hallinnoi kiinteistövirasto, joka tekee päätökset tilojen vuokrauksista.

Kiinteistöviraston tilakeskus vuokraa useita omistamiaan tiloja erilaisille musiikkiryhmille. Myös tilakeskuksessa on tunnistettu pula bänditiloista. Tilakeskuksen ensisijainen tehtävä on kuitenkin kaupungin omien tilatarpeiden tyydyttäminen. Ponnessa kuvattu toiminta on lähinnä kulttuuri- ja nuorisotoimia. Muita vastaavia palveluita tuottavia hallintokuntia ovat esim. opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä varhaiskasvatus.

Tilakeskus on kaupungin palvelutilojen vuokraamisessa luonteeltaan operatiivinen toimija, joka ei voi priorisoida eri palveluiden ja toimintojen tarvetta, vaan tilakeskuksen tulee olla tasapuolinen kaikkia toimia kohtaan.

Kiinteistöviraston hallitsemien maan, kiinteistöjen ja huonetilojen vuokrauksissa kohteiden vuokrat määritellään käyvän arvon perusteella ja kaupungin omistamista kohteista peritään käypää alentamatonta vuokraa. Vuokrausten yhteydessä annettavien alennusten sijasta toimintojen tukeminen on järjestetty avustusjärjestelmällä, jota hoitaa se hallintokunta, jonka toimialaan tuettava toiminta kuuluu.

Avustusten vuosittainen myöntäminen perustuu hakemuksiin. Tuen myöntämistä varten hallintokunnille osoitetaan vuosittain talousarviossa määräraha. Jos kulttuuri- tai nuorisotoimi haluaa vuokrata lisää musiikin harjoittelutiloja tai bänditiloja, tilakeskus auttaa mielellään sopivien tilojen järjestämisessä. Tilojen käytöstä kulttuuri- tai nuorisotoimet voivat päättää itsenäisesti, kuitenkin huomioiden mahdolliset tilan käyttöön ja ylläpitoon liittyvät rajoitukset.

Tilakeskuksen ylläpitovastuulle tulee tyhjiä tiloja esimerkiksi hallintokuntien luopuessa tiloista, joita ne eivät enää tarvitse, tai esim. ulkoisten vuokralaisten luopuessa kaupungilta vuokraamistaan tiloista.

Tilojen vapautuessa tai ollessa tyhjillään tilakeskus on vuokrannut niitä mahdollisuuksien mukaan myös kulttuurikäyttöön ja bänditiloiksi, kun tilan ominaisuudet ovat sen sallineet.

Kaupunginhallitus on myös vahvistanut kaikkien hallintokuntien noudatettavaksi periaatteet kiinteistöjen, mainospaikkojen ja vastaavien luovutuksissa kaupungin ulkopuolisille siten, että luovutuksessa sovelletaan tarjousmenettelyä (kilpailuttaminen), jos se on mahdollista. Ellei kilpailuttamista voida käyttää, varmistutaan käyvästä hinnasta esim. arviointilausunnolla tai vertailuhintojen avulla.

Jos kyse on hallintokunnan toimialaan liittyvästä avustuksen myöntämisen sisältävästä luovutuksesta, on luovutuksessa noudatettava etukäteen hyväksyttyjä avustuksen myöntämistä koskevia periaatteita.

Helsingin kaupunki pyrkii myös omien kiinteistöjensä käyttösuunnitelmien ja peruskorjauksien yhteydessä nykyistä laajemmin selvittämään mahdollisuudet ottaa osa tiloista eri musiikkiryhmien ja orkestereiden harjoituskäyttöön. Tarvittavat rakennustyöt ovat tavallisesti suhteellisen vähäisiä ja käyttöön otettavat tilat voivat olla hyvin monentyyppisiä. Tällöin myös vuokrataso voi muodostua kohtuulliseksi.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36028

timo.harmala(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Kiinteistölautakunta

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Kaupunginvaltuusto

Päätöshistoria

Kiinteistölautakunta 19.12.2012 § 708

HEL 2011-010817 T 00 00 03

Päätös

Kiinteistölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponnesta pyytänyt selvittämään mahdollisuuksia panostaa kulttuurin harjoittamiseen vuokraamalla harjoittelutiloja erilaisille nuorten rytmimusiikkiryhmille, aikuisten musiikkiryhmille ja erilaisille etnisillekin musiikkiorkestereille, joilla on vaikeuksia saada harjoittelutiloja Helsingissä.

Kiinteistöviraston tilakeskus vuokraa useita omistamiaan tiloja erilaisille musiikkiryhmille. Tämän lisäksi bänditiloja vuokraavat kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo sekä Elmu ry tilakeskukselta vuokraamastaan Nosturista. Myös tilakeskuksessa on tunnistettu pula bänditiloista, mutta tilakeskuksen ensisijainen tehtävä on kaupunginvaltuuston 20.10.2010 hyväksymän johtosäännön mukaisesti kaupungin tilatarpeiden tyydyttäminen eli tilojen vuokraaminen kaupungin omille palveluita tuottaville hallintokunnille. Ponnessa kuvattu toiminta on lähinnä kulttuuri- ja nuorisotoimia. Muita palveluita tuottavia hallintokuntia ovat esim. opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä varhaiskasvatus. Tilakeskus on kaupungin palvelutilojen vuokraamisessa luonteeltaan operatiivinen toimija, joka ei voi priorisoida eri palveluiden ja toimintojen tarvetta, vaan tilakeskuksen tulee olla tasapuolinen kaikkia toimia kohtaan.

Tämän vuoksi maan, kiinteistöjen ja huonetilojen vuokrauksissa kohteiden vuokrat on apulaiskaupunginjohtajan johdolla 1.1.1996 alkaen määritelty käyvän arvon perusteella ja kaupungin omistamista kohteista peritään käypää alentamatonta vuokraa. Vuokrausten yhteydessä annettavien alennusten sijasta toimintojen tukeminen on 1.1.1996 alkaen järjestetty avustusjärjestelmällä, jota hoitaa se hallintokunta, jonka toimialaan tuettava toiminta kuuluu. Avustusten vuosittainen myöntäminen perustuu hakemuksiin. Tuen myöntämistä varten hallintokunnille osoitetaan vuosittain talousarviossa määräraha. Jos kulttuuri- tai nuorisotoimet haluavat vuokrata lisää musiikin harjoittelutiloja tai bänditiloja, tilakeskus auttaa mielellään sopivien tilojen järjestämisessä, joiden käytöstä kulttuuri- tai nuorisotoimet voivat päättää itsenäisesti, kuitenkin huomioiden mahdolliset tilan käyttöön ja ylläpitoon liittyvät rajoitukset.

Edellä mainitun lisäksi tilakeskuksen ylläpitovastuulle tulee tyhjiä tiloja esimerkiksi hallintokuntien luopuessa tiloista, joita ne eivät enää tarvitse, tai esim. ulkoisten vuokralaisten luopuessa kaupungilta vuokraamistaan tiloista. Kiinteistötoimen hallinnossa on kaupungin omistamaa palvelu- ja toimitilaa yhteensä noin 2,5 miljoonaa huoneistoneliömetriä, mistä kaupungin omien toimintojen käytössä on noin 1,9 miljoonaa htm² (74 %), ja josta ulkopuolisille toimijoille vuokrattua tilaa on noin 470 000 htm² (19 %) ja korjattavana tai muuten tyhjillään olevaa tilaa on noin 187 000 htm² (7 %). Merkittävä osa näistä ulkopuolisille toimijoille vuokratuista tiloista on taloudellisesti kannattamattomia ja niihin liittyy myös huomattavia korjausinvestointitarpeita.

Tilojen vapautuessa tai ollessa tyhjillään tilakeskus on vuokrannut niitä mahdollisuuksien mukaan myös kulttuurikäyttöön ja bänditiloiksi, kun tilan ominaisuudet ovat sen sallineet. Ongelmallista on kuitenkin, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaupungin talonrakennusten korjaustoimintaan osoittamat korjausvelkaan verrattuna niukat määrärahat on välttämätöntä kohdentaa kaupungin palvelutoiminnan, kuten koulut, päiväkodit, terveysasemat, sairaalat, kirjastot, nuorisotilat jne., tilojen korjaamiseen, jotta kaupungin omien palvelujen tuottamiseen tarvittavien tilojen terveellisyys, turvallisuus ja käytettävyys voitaisiin turvata.

Lisäksi vuokrattaessa kaupungin ulkopuoliselle toimijalle, kuten musiikkiryhmälle, tulee tilakeskuksen samalla tavoin olla tasapuolinen kaikkia toimijoita kohtaan. Kaupunginhallitus on päättänyt 14.10.2002 (1302 §) vahvistaa kaikkien hallintokuntien noudatettavaksi periaatteet kiinteistöjen, mainospaikkojen ja vastaavien luovutuksissa kaupungin ulkopuolisille siten, että luovutuksessa sovelletaan tarjousmenettelyä (kilpailuttaminen), jos se on mahdollista. Ellei kilpailuttamista voida käyttää, varmistutaan käyvästä hinnasta esim. arviointilausunnolla tai vertailuhintojen avulla. Jos kyse on hallintokunnan toimialaan liittyvästä avustuksen myöntämisen sisältävästä luovutuksesta, on luovutuksessa noudatettava etukäteen hyväksyttyjä avustuksen myöntämistä koskevia periaatteita. Tilakeskus vuokraa edelleen vapaita tiloja musiikki- ja bänditiloiksi, kun tilat ovat terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan, käytettävyydeltään sekä vuokratasoltaan sopivia määräysten, käyttäjän sekä omistajavastuun näkökulmista. Keskeisillä paikoilla esteenä on usein vuokrataso ja syrjäisillä paikoilla tilan tai rakennuksen huono kunto. Kiinteistölautakunta toteaa, että jos vuokratasoltaan subventoituja musiikkiryhmä- ja bänditiloja halutaan organisoida lisää, tämä edellyttää edellä mainittujen subventiomahdollisuuksien tutkimista.

Esittelijä

tilakeskuksen päällikkö

Arto Hiltunen

Lisätiedot

Jarmo Raveala, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 23466

jarmo.raveala(a)hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 16.10.2012 § 142

HEL 2011-010817 T 00 00 03

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Useilla eri taiteenaloilla, harjoitustilojen kysyntä on suurempaa kuin tilojen tarjonta. Aikuisväestön, joka ei kuulu nuorisolain piiriin, on vaikeampi löytää kohtuuhintaisia harjoitustiloja.

Helsingin kulttuurikeskus luo edellytyksiä kaupungin kulttuuritoiminnalle myöntämällä avustuksia taidelaitoksille, -yhteisöille ja oppilaitoksille sekä taiteilijoille. Avustusraami ei sisällä erillistä harjoitustilojen vuokratukea. Kulttuurikeskus tarjoaa myös erilaisia esiintymistiloja taiteilijoille. Bändiharjoitustilojen tarjoamien on ensisijaisesti nuorisoasiainkeskuksen vastuulla.  

Nuorisoasiainkeskuksella on tarjolla bänditiloja 21 toimipisteessä. Isoimmat tilat ovat Kaapelitehtaalla, jossa harjoittelee vuosittain yli 30 bändiä. Muut bänditilat sijaitsevat nuorisotilojen yhteydessä eri puolella kaupunkia. Nuorisolaki määrittää nuoren alle 29-vuotiaaksi. Nuorisoasiainkeskus on linjannut, että bänditilojen käyttäjien pääkohderyhmänä ovat 13–20-vuotiaat harrastajat. Joissakin toimipaikoissa kuten Kaapelitehtaalla, Kannelmäen nuorisotalon ja Harjun nuorisotalon bändikämpissä on vanhempia treenaajia. Aikuisikäisillä on mahdollisuus harjoitella olemassa olevissa bänditiloissa, jos vuoroja jää vapaaksi.

Kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimintaan kuuluu tilojen tarjoaminen kaikenikäisten bändien harjoittelukäyttöön. Kaapelitehtaan linjana on edelleen lisätä tarkoitusta varten varattavia tiloja sitä mukaa kun kiinteistöstä vapautuu sopivia tiloja.

Kulttuurikeskuksen tukeman Helsingin elävän musiikin yhdistyksen Nosturilla harjoittelee yli 40 kokoonpanoa. Elmun tilat ovat myös kaikenikäisten bändien vuokrattavissa. Tiloja tosin vapautuu noin yksi vuodessa. Elmun siirtyessä uusiin tiloihin Elmu selvittää, millainen tarve kaupungissa on treenikämpille.

Kaupunginkirjasto saa yhä useammin toiveita tilojen käytöstä myös musiikin harjoitteluun. Toistaiseksi kirjasto on voinut tarjota melko pieniä ja akustisesti sopimattomia tiloja asukkaiden käyttöön. Poikkeuksena on Kirjasto 10 Postitalossa jossa on äänieristetty huone, jossa voi soittaa omilla ja kirjaston soittimilla. Suunnitelmissa olevassa Keskustakirjastossa huomioidaan asukkaiden tarpeet erilaisiin niin äänieristettyihin, hiljaisiin kuin myös seurustelutiloihin. Nykyisen kirjastoverkon remonttien yhteydessä pyritään myös musiikinharjoittelutoiveet huomioimaan. 

Viime aikoina on myös yksityisten harjoitustiloja vuokraavien toimijoiden määrä lisääntynyt merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset veloittavat vain käytetystä ajasta ja tällä tavoin niiden hinnoittelu on myös melko kilpailukykyistä.

Kaupungin omistamia tiloja hallinnoi kiinteistövirasto joka tekee päätökset tilojen vuokrauksista.

Helsingin kaupunki voisi omien kiinteistöjensä käyttösuunnitelmien ja peruskorjauksien yhteydessä nykyistä laajemmin selvittää mahdollisuudet ottaa osa tiloista eri musiikkiryhmien ja orkestereiden harjoituskäyttöön. Tarvittavat rakennustyöt ovat tavallisesti suhteellisen vähäisiä ja käyttöön otettavat tilat voivat olla hyvin monentyyppisiä. Tällöin myös vuokrataso voi muodostua kohtuulliseksi.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Jaana Lindman, kulttuurituottaja, puhelin: 310 37005

jaana.lindman(a)hel.fi