Korjattu 14.12.2012 AV (Hallintolaki 51 §) - muutoksen päivämäärä lisätty päätökseen (1.5.2013)

§ 1325

V Suomenkielisen työväenopiston organisaation uudistaminen ja johtosäännön muuttaminen

HEL 2011-009582 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa 1.5.2013 lukien suomenkielisen työväenopiston johtosäännön  4 §:n  16 ja 17 kohdat, 5-7 §:t, 8 §:n 6 kohdan sekä 9 ja 11 §:t kuulumaan seuraavasti:

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

4 §

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

---

16 hyväksyä opetussuunnitelma ja päättää opetuksen painotukset

17 hyväksyä opiskelijaksi ottamisen perusteet

5 §

Organisaatio

Virastossa on seuraavat osastot:

- Asiakaspalveluosasto

- Hallinto-osasto

- Opetusosasto

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää johtokunta.

6 §

Johtaminen

Viraston päällikkönä on rehtori, joka johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Opetusosaston päällikkönä on apulaisrehtori. Asiakaspalveluosaston ja hallinto-osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja se vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

7 §

Osaston toimiala

Opetusosasto vastaa opetuksesta viraston hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Asiakaspalveluosasto vastaa opetuksen tukipalveluista ja alueellisesta yhteistyöstä viraston hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Hallinto-osasto vastaa keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluista viraston hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

8 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

---

6 vahvistaa opinto-ohjelma johtokunnan päättämien opetuksen painotusten mukaisesti.

---

9 §

Osaston päällikön tehtävät

Opetusosaston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 päättää opetusharjoittelijan ottamisesta ja määrätä valvova opettaja asianomaista opettajaa kuultuaan

2 antaa todistukset opiskelijoille

Asiakaspalveluosaston päällikön tehtävänä on vastata opiston palveluverkosta, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Hallinto-osaston päällikön tehtävänä on päättää opiskelijan erottamisesta määrä-ajaksi, enintään työkaudeksi, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Lisäksi osaston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan,
asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, johtokunnan ja viraston päällikön määräämät muut tehtävät.

11 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön, opetusosaston päällikön sekä asiakaspalvelu-osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja säädetty rehtorin kelpoisuus sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Hallinto-osaston osastopäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä on erikseen säädetty.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa suomenkielisen työväenopiston johtosäännön  4 §:n  16 ja 17 kohdat, 5-7 §:t, 8 §:n 6 kohdan sekä 9 ja 11 §:t kuulumaan seuraavasti:

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

4 §

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

---

16 hyväksyä opetussuunnitelma ja päättää opetuksen painotukset

17 hyväksyä opiskelijaksi ottamisen perusteet

5 §

Organisaatio

Virastossa on seuraavat osastot:

- Asiakaspalveluosasto

- Hallinto-osasto

- Opetusosasto

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää johtokunta.

6 §

Johtaminen

Viraston päällikkönä on rehtori , joka johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Opetusosaston päällikkönä on apulaisrehtori. Asiakaspalveluosaston ja hallinto-osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja se vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

7 §

Osaston toimiala

Opetusosasto vastaa opetuksesta viraston hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Asiakaspalveluosasto vastaa opetuksen tukipalveluista ja alueellisesta yhteistyöstä viraston hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

Hallinto-osasto vastaa keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluista viraston hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

8 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

---

6 vahvistaa opinto-ohjelma johtokunnan päättämien opetuksen painotusten mukaisesti.

---

9 §

Osaston päällikön tehtävät

Opetusosaston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 päättää opetusharjoittelijan ottamisesta ja määrätä valvova opettaja asianomaista opettajaa kuultuaan

2 antaa todistukset opiskelijoille

Asiakaspalveluosaston päällikön tehtävänä on vastata opiston palveluverkosta, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Hallinto-osaston päällikön tehtävänä on päättää opiskelijan erottamisesta määrä-ajaksi, enintään työkaudeksi, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Lisäksi osaston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan,
asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, johtokunnan ja viraston päällikön määräämät muut tehtävät.

11 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön, opetusosaston päällikön sekä asiakaspalvelu-osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakou-lututkinto ja säädetty rehtorin kelpoisuus sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Hallinto-osaston osastopäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä on erikseen säädetty.

Esittelijä

Taustaa ja uudistuksen tavoitteet

Työväenopiston nykyinen alueopisto-organisaatio syntyi 1980-luvulla. 1990-luvulla perustettiin vielä keskinen alueopisto ja suunnittelu- ja kehittämisosasto. Johtosääntöä muutettiin vuonna 2009 kaupungin uudistetun johtosääntökäytännön mukaisesti. Vuoden 2009 johtosääntöuudistuksen keskeiset muutokset koskivat alueopistojen nimeämistä (eteläinen, itäinen, keskinen, koillinen, läntinen, pohjoinen), hallinto- ja kehittämisosaston perustamista sekä henkilökunnan valinnan muuttamista kaupungin ohjeiden mukaiseksi.

Vuonna 2009 muutetun johtosäännön muutosvalmistelutyössä tuli esille seikkoja, joita suunniteltiin uudistettavan muutaman vuoden sisällä. Tärkein uudistamistarve kohdistui linja- ja matriisiorganisaation yhdistelmän hankaluuteen.

Opiston organisaatiouudistusta on valmisteltu opiston sisällä mm. määrittelemällä ydin -ja tukiprosesseja ja hyväksymällä ns. toimintakäsikirja. Johtokunnan kokouksissa 29.11.2011 ja 13.12.2011 johtokunta käsitteli työväenopiston organisaation uudistamismahdollisuuksia ja antoi ohjeita opistolle uudistuksen jatkotyöstämiseksi. Työväenopisto johtokunta päätti asettaa 11.5.2012 johtosääntötoimikunnan valmistelemaan johtosääntöön tarvittavia muutoksia. Johtosääntöjaosto hyväksyi 13.8.2012 ja johtokunta 28.8.2012 liitteenä olevan ehdotuksen yksimielisesti esitettäväksi suomenkielisen työväenopiston uudeksi johtosäännöksi. Kokousten pöytäkirjat ovat liitteenä.

Keskeisiksi tavoitteiksi uudistamistyössä asetettiin opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen laadullinen kehittäminen koko opiston tasolla. Keskeistä on työväenopiston toiminnan suuntaaminen ja resurssien ohjaaminen kuntalaisten koulutustarpeiden mukaan joustavasti, tasapuolisesti ja –laatuisesti eri puolilla kaupunkia.

Nykyisen organisaation osastotasoiset alueopistot vastaavat
toiminnasta ja taloudesta, mikä aiheuttaa turhia rajoja
opetuksen resursoinnille ja toteuttamiselle. Opiskelijat voivat liikkua eri alueopistojen välillä ja valita itselleen parhaiten sopivan kurssin asuinpaikastaan riippumatta. Liitteenä on kartta opiston alueopistojen toiminta-alueesta ja –volyymeista sekä myös pks-tason kartta, josta ilmenee pendelöintimäärät eri kuntien opistojen välillä.

Vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen tavoitteena on
tarjota oppimismahdollisuuksia ihmisten omien oppimistavoitteiden perusteella. Kansalaisopistot ovat vapaata sivistystyötä koskevan lain mukaan paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

Talous- ja suunnittelukeskuksen selvitys

Kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 10.11.2010 tekemien päätösten täytäntöönpanon yhteydessä päätettiin selvittää suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen organisaatioiden uudistamismahdollisuuksista sekä Helsingin että pääkaupunkiseudun tasolla. Kaupunginhallitus merkitsi selvityksen tiedoksi 14.11. 2011.

Selvityksessä  arvioitiin mm. opiston nykytilan haasteita ja keskeisiä kehittämisehdotuksia seuraavasti:

-  Pienissä alueopistoissa toimistot ovat  haavoittuvaisia henkilöstön poissaolojen ja yllättävien tapahtumien kohdatessa.

-  Alueopistoissa mahdollisuus opistosihteerien, opistoisäntien ja it -tukihenkilöiden ammatilliseen tukeen vaihtelee mm. siksi, että toisissa alueopistoissa on toimistoesimiehiä ja työnjohdollisia opistoisäntiä ja toisissa näitä ei ole.

- Alueopistot järjestävät opiskelijoiden ja määräaikaisten tuntiopettajien tuen sekä tilojen vuokrauksen ja tilojen valmistelun opetustilannetta varten sekä alueellisen tiedottamisen itsenäisesti. Tämä voi johtaa erilaisiin toimintatapoihin eri alueopistoissa. Samojen toimintojen virtaviivaistaminen on kuudessa erillisessä alueopistossa vaativaa.

- Opetuksen suunnittelun malli, jossa hallinto- ja kehittämisosaston johtavat opettajat ainetiimeittäin ja suurtiimeittäin neuvottelevat aluerehtoreiden kanssa aineille tulevista tuntimääristä, mutta aluerehtori päättää lopullisesti eri aineiden tuntimäärät, voi johtaa joskus tilojen epätarkoituksen mukaiseen käyttöön. Esimerkiksi erikoistilojen (käsityöluokat, kuvanveistoluokat) käyttö voi jäädä tehottomaksi.

-   Alueopistojen raja-alueille syntyvien uusien alueiden huomioiminen kurssitarjonnassa on nykyisessä opetussuunnittelussa vaikeaa ottaa huomioon.

Tasken selvitys sisälsi myös ehdotuksia opiston sisäisen organisoinnin kehittämiseksi. Ehdotukset ovat: 1) alueopistojen vähentäminen, 2) alueopistojen lakkauttaminen sekä 3) tukipalvelujen keskittäminen. Selvitys on liitteenä.

Nykytila

Suomenkielinen työväenopistolla on johtokunta, johtava rehtori ja seitsemän osastoa, kuusi alueopistoa sekä hallinto- ja kehittämisosasto. Osastoja johtavat aluerehtorit ja hallinto- ja kehittämisosastoa apulaisrehtori.

Työväenopisto tuottaa kansalaisopisto-opetusta, taiteen perusopetusta ja avointa yliopisto-opetusta pääasiassa helsinkiläisille yli 16-vuotiaille. Kurssilaisista 7,8 % on muualta kuin Helsingistä. Kurssilaisten määrä oli vuonna 2009 yhteensä 71 557, kursseja oli 4 910 ja opetustunteja 101 557. Lisäksi oli mm. luentoja, näyttelyjä, tuettua it –toimintaa ja kirjasto. Sitovana toiminnallisena tavoitteena vuonna 2009  suomenkielisellä työväenopistolla oli 99 700 opetustuntia.

Vakinaista henkilökuntaa on 106 ja tuntiopettajia ja muita tuntipalkkaisia 872. Opetusta on 12:a (18 865 m2) omassa käytössä olevissa tiloissa sekä 41:ssä tunneittain vuokratuissa tiloissa. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä tulot olivat 1 790 000 euroa ja menot 13 513 000 euroa.

Uutta organisaatiota koskevat muutokset

Johtosääntö ehdotetaan uudistettavaksi uutta organisaatiota vastaavaksi. Keskeinen muutos aikaisempaan johtosääntöön verrattuna on se, että seitsenosastoisesta osastotasoisesta yksiköstä luovuttaisiin, ja tilalle perustettaisiin kolmea osastoa käsittävä organisaatio. Osastot olisivat asiakaspalveluosasto, hallinto-osasto ja opetusosasto. Uuden organisaation on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.5.2013 .

Opetusosasto

Perustettavaan opetusosastoon kuuluisivat opetushenkilöstö sekä opetukseen välittömästi liittyvät asiat. Osastoa johtaisi
apulaisrehtori. Opetusosasto jakautuisi kolmeen yksikköön, jotka muodostuisivat opetusalaryhmistä.  Opetusalayksiköitä johtaisivat tiimipäälliköt ja opetusalaryhmän oppiaineilla olisi omat tiimit, joihin kuuluisivat niin päätoimiset opettajat kuin tuntiopettajatkin. Tiimipäälliköiden uutena tehtäväalueena olisi ko. opetusalaryhmän opetushenkilöstön esimiestehtävä sisältäen mm. rekrytoinnin, osaamisen kehittämisen ja palkitsemisen.

Opetusosasto vastaisi opetuksen strategisesta suunnittelusta (painopisteet) ja pedagogisesta kehittämisestä, linjaisi opiston pedagogisen strategiaa ja sen tavoitteita, vastaisi opetustiimien työstä, opetustarjonnan suunnittelusta koko opistossa ja koko Helsingissä. Lisäksi osasto laatisi ehdotuksen talousarvioesitykseksi ja toimintasuunnitelmaksi osaltaan. Lisäksi opetusosasto loisi arviointimenetelmät ja mittarit opetuksen osalta sekä kehittäisi opetusta vastaamaan asiakastarvetta yhä paremmin asukas- ja oppiainetasoisesti koko Helsingin alueella. Tämä työ tehtäisiin kiinteässä yhteistyössä asiakaspalvelu–osaston kanssa.

Asiakaspalveluosasto

Asiakaspalveluosasto jakautuisi palvelualueisiin, joita olisi kolme. Palvelualueet muodostettaisiin Helsingin maantieteellisestä jaosta.

Asiakaspalveluosasto tuottaisi opiston ydintehtävän, opetuksen, mahdollisimman hyvän toteuttamisen käytännön olosuhteet sekä ottaisi tehtäväkseen opiston uuden asiakaspalvelukonseptin kehittämisen ja käytännön toteutuksen suunnittelun. Asukkaiden koulutustarpeet ovat opiston toiminnan lähtökohtana. Kiinteässä yhteistyössä opetusosaston kanssa asiakaspalvelut -osasto kehittäisi opetusta vastaamaan asiakastarvetta yhä paremmin asukas- ja oppiainetasoisesti koko Helsingin alueella.

Alustavan suunnitelman mukaan asiakaspalveluhenkilöstöä ovat mm. opistosihteerit ja opistoisännät. Osaston vastuulla olisi myös koko opiston tilahallintopalveluiden kehittäminen sekä alueellisten palvelutarpeiden tunnistaminen, alueellisten strategisten kumppanuuksien sekä hallintokuntien yhteisten prosessien kehittäminen alueilla.

Asiakaspalveluosasto vastaisi toimitilojen palveluverkon kehittämisestä opiston strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Hallinto-osasto

Opistolla olisi uudessa organisaatiossa kolmantena osastona hallinto-osasto, joka toimisi palvelu- ja tukiroolissa ydintehtävään nähden. Osasto mahdollistaisi opetus- ja asiakaspalveluosastojen keskittymisen omaan tehtäväänsä. Osasto toimisi kaupungin keskushallinnon ja opiston välisenä yleiskoordinaattorina.

Osastoon keskitettäisiin yhteiset hallinnolliset valmistelu- ja koontitehtävät: yleis- ja taloushallinto, henkilöstöasiat, keskitetty viestintä ja hallinnon it-asiat sekä toiminnan kokonaiskehittäminen. Tavoitteena on kehittää hyvää hallintotapaa, joka muodostaa asiakas- ja henkilöstötyön perustan.

Henkilöstöä koskevat muutokset ja toimielinten lausunnot

Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen, kaupunginhallituksen on täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä  tarkoitus kehottaa työväenopiston johtokuntaa lakkauttamaan aluerehtorien sekä hallinto- kehittämisosaston osastopäällikön virat ja perustamaan tilalle kolme uutta osastopäällikön virkaa. Uudet virat on tarkoitus täyttää sisäisen ilmoittautumismenettelyn kautta. Uudelleenjärjestely koskee täyttämättä olevien aluerehtoreiden virat huomioiden vuoksi tällä hetkellä neljää aluerehtoria sekä hallinto- kehittämisosastoa johtavaa apulaisrehtorin virkaa. Ketään ei kuitenkaan irtisanota uudelleenorganisoinnin seurauksena.

Asian valmistelussa on kuultu alueopistoja ja opiston omaa henkilöstötoimikuntaa, lausunnot ovat liitteenä.

Lausunnot

Sääntötoimikunta on antanut johtosäännöstä lausuntonsa, joka on liitteenä. Sääntötoimikunta on ehdottanut mm. sääntöteknisiä muutoksia johtosääntöön, jotka on huomioitu valmistelussa. Lausunto on liitteenä.

Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto toteaa, ettei sillä ole huomauttamista sääntötoimikunnan lausunnon mukaisesta esityksestä.

Kaupunginhallitus toteaa, että esitys on suomenkielisen työväenopiston johtokunnan ja sääntötoimikunnan esitysten mukainen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi: Kunnallisvalitus, valtuusto

Suomenkielisen työväenopiston jk

Päätöshistoria

Suomenkielisen työväenopiston jk 13.06.2012 § 57

HEL 2011-009582 T 00 01 00

Päätös

Johtokunta päätti Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston organisaation uudistamisesta seuraavasti:

Luovutaan vuoden 2009 johtosäännössä määritellystä seitsemänosastoisesta organisaatiosta ja muutetaan organisaatio liitteenä olevan ehdotuksen mukaan (liite 1) kolme osastoa käsittäväksi. Nykyisen organisaation osastot ovat hallinto- ja kehittämisosasto, eteläinen alusopisto, itäinen alueopisto, keskinen alueopisto, koillinen alueopisto, läntinen alueopisto ja pohjoinen alueopisto. Uuden organisaation osastot olisivat opetusosasto, asiakaspalvelut –osasto ja hallintopalvelut –osasto.

Ehdotus uudeksi organisaatioksi alla olevassa kuvassa 1 sekä liitteessä 1.

Johtokunta

Johtokunnan tehtävät määriteltäisiin johtosäännössä, joka uudistetaan uuden organisaation mukaiseksi. Johtosäännössä määritellään johtokunta-, virasto- ja osastotasoiset tehtävät ja vastuut.

Rehtori

Opistolla olisi virastopäällikkönä rehtori, joka toimii esittelijänä johtokunnalle. Rehtorin sijaisena toimii nimetty osastopäällikkö.

Opetusosasto

Ydinprosessiin eli opetukseen välittömästi liittyvät asiat ja opetushenkilöstö kuuluisivat ehdotettuun opetusosastoon. Opetusosasto jakautuisi kolmeen yksikköön, jotka muodostuisivat opetusalaryhmistä. Nämä ryhmät ja niihin kuuluvat oppiaineet määritellään myöhemmin. Opetusalayksiköitä johtaisivat tiimipäälliköt. Kunkin kolmen opetusalaryhmän oppiaineilla olisi omat tiimit, joihin kuuluisivat niin päätoimiset opettajat kuin tuntiopettajatkin. Tiimipäälliköiden uutena tehtäväalueena olisi ko. opetusalaryhmän opetushenkilöstön esimiestehtävä sisältäen mm. rekrytoinnin, osaamisen kehittämisen ja palkitsemisen. Tämä edellyttää koulutuksen järjestämistä näistä uusista tehtävistä.

Opetusosasto vastaisi opetuksen strategisesta suunnittelusta (painopisteet) ja pedagogisesta kehittämisestä, linjaisi opiston pedagogisen strategiaa ja sen tavoitteita, vastaisi opetustiimien työstä, opetustarjonnan suunnittelusta koko opistossa ja koko Helsingissä. Lisäksi osasto laatisi ehdotuksen talousarvioesitykseksi ja toimintasuunnitelmaksi osaltaan. Lisäksi opetusosasto loisi arviointimenetelmät ja mittarit opetuksen osalta sekä kehittäisi opetusta vastaamaan asiakastarvetta yhä paremmin asukas- ja oppiainetasoisesti koko Helsingin alueella. Tämä työ tehtäisiin kiinteässä yhteistyössä asiakaspalvelut –osaston kanssa.

Asiakaspalvelut –osasto

Asiakaspalvelut –osasto jakautuisi palvelualueisiin, joita olisi kolme. Palvelualueet muodostettaisiin Helsingin maantieteellisestä jaosta.

Asiakaspalvelut –osasto tuottaisi opiston ydintehtävän, opetuksen, mahdollisimman hyvän toteuttamisen käytännön olosuhteet sekä ottaisi tehtäväkseen opiston uuden asiakaspalvelukonseptin kehittämisen ja käytännön toteutuksen suunnittelun. Asukkaiden koulutustarpeet ovat opiston toiminnan lähtökohtana. Kiinteässä yhteistyössä opetusosaston kanssa asiakaspalvelut -osasto kehittäisi opetusta vastaamaan asiakastarvetta yhä paremmin asukas- ja oppiainetasoisesti koko Helsingin alueella.

Alustavan suunnitelman mukaan asiakaspalveluhenkilöstöä ovat mm. opistosihteerit ja opistoisännät. Osaston vastuulla olisi myös koko opiston tilahallintopalveluiden kehittäminen sekä alueellisten palvelutarpeiden tunnistaminen, alueellisten strategisten kumppanuuksien sekä hallintokuntien yhteisten prosessien kehittäminen alueilla.

Asiakaspalvelut –osasto vastaisi toimitilojen palveluverkon kehittämisestä opiston strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Hallintopalvelut -osasto

Opistolla olisi uudessa organisaatiossa kolmantena osastona Hallintopalvelut-osasto, joka toimisi palvelu- ja tukiroolissa ydintehtävään nähden. Osasto mahdollistaisi opetus- ja asiakaspalvelut –osastojen keskittymisen omaan tehtäväänsä. Osasto toimisi kaupungin keskushallinnon ja opiston välisenä yleiskoordinaattorina.

Osastoon keskitettäisiin yhteiset hallinnolliset valmistelu- ja koontitehtävät: yleis- ja taloushallinto, mm. henkilöstöasiat, keskitetty viestintä ja hallinnon it-asiat sekä toiminnan kokonaiskehittäminen. Tavoitteena on kehittää hyvää hallintotapaa, joka muodostaa asiakas- ja henkilöstötyön perustan.

Kokonaisuus

Osastojen välinen hyvä yhteistyö ja yhteinen asukas- ja opiskelijatarpeista lähtevä toimintatapa ovat keskeisiä asioita tavoitteiden saavuttamisen ja toiminnan kehittämisen kannalta. Osastojen selkeä perustehtävä (johtosääntö määrittelee) vaatii rinnalleen uudistetun toimintasäännön sekä riittävän koulutus- ja henkilöstösuunnitelman.

08.05.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

31.01.2012 Ehdotuksen mukaan

13.12.2011 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

johtava rehtori

Taina Törmä

Lisätiedot

Taina Törmä, johtava rehtori, puhelin: 310 88501

taina.torma(a)hel.fi

Kaj Lyytinen, apulaisrehtori, puhelin: 310 88591

kaj.lyytinen(a)hel.fi

Veikko Torvinen, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 88537

veikko.torvinen(a)hel.fi