Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

39/2012

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Sj/1

 

05.11.2012

 

 

 

 

 

 

§ 1200

V Ruotsinkielisen kouluverkon uudistaminen

HEL 2012-002982 T 12 00 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee, että

1) sairaalakoulu Ulfåsaskolan ja Zacharias Topeliusskolan yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2013–2014 alkaen.

2) Högstadieskolan Svenska normallyceum ja Högstadieskolan Lönkan yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

3) Tölö specialiseringsgymnasium ja Gymnasiet Svenska normallyceum yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

1

valmisteluaikataulu 2011 ja 2012.pdf

2

oppilasennuste 2011-2021

3

tietokeskuksen ennuste ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit

4

lausuntoyhteenveto

5

ruotsinkielisten yläasteiden johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnot

6

ruotsinkielisten lukioiden johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnot

7

nuorisoasiankeskuksen lausunto

8

kartta ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit.2011.pdf

9

henkilöstövaikutukset

10

opev_ virastotoimikunnan lausunto.pdf

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee, että

1) sairaalakoulu Ulfåsaskolan ja Zacharias Topeliusskolan yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2013–2014 alkaen.

2) Högstadieskolan Svenska normallyceum ja Högstadieskolan Lönkan yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

3) Tölö specialiseringsgymnasium ja Gymnasiet Svenska normallyceum yhdistetään hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

Esittelijä

Uudistuksen tausta

Kaupunginhallitus käsitteli 21.6.2010 kaupunginvaltuuston päätöstä 16.6.2010 ja kehotti opetuslautakuntaa suunnittelemaan ja kehittämään palveluverkkoa niin, että tilojen ylikapasiteettia puretaan, ja että tässä tarkastelussa otetaan huomioon kaikki kaupungissa sijaitsevat koulut.

Opetuslautakunta hyväksyi 1.3.2011  palveluverkon koulutuspoliittisia tavoitteita sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen osalta ja totesi valmisteluaikataulun osalta, että ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen palveluverkon tarkistaminen aloitetaan toimintavuonna 2011–2012.

Opetuslautakunta täydensi 31.1.2012  aikaisemmin käsittelemiään koulutuspoliittisia tavoitteita mm. ruotsinkielisen erityisopetuksen ja ruotsinkielisen päivähoidon osalta ja totesi että palveluverkon uudistuksia valmistellaan yhdessä koulujen ja oppilaitosten kanssa.

Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto kävi asian johdosta lähetekeskustelun 1.9.2011 päätti 15.12.2011 kouluverkkotarkastelun jatkoselvitystä koskevista rajauksista ja palveluverkkoselvityksen yleistavoitteista sekä kehotti opetusvirastoa valmistelemaan ja selvittämään asiaa eteenpäin päätöksessä mainituilla ja rajatuilla alueilla.

Uudistuksen tavoitteet

Edellä mainittujen koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaan suomen- kuin myös ruotsinkielisen palvelun keskeisenä tavoitteena on päivähoidon tarjoaminen lähialueella ja lähikouluperiaate peruskoulutuksessa. Koko kaupunkia palvelevat erityiskoulut ja vastaavat yksiköt ovat poikkeus lähikouluperiaatteeseen.

Ruotsinkielisen toiminnan kannalta keskeinen kysymys on palvelujen ja opetuksen korkean laadun ylläpitäminen. Tarjonnan ja valintamahdollisuuksien lisääminen korkeampien vuosikurssien oppilaille on tärkeä osa em. koulutuspoliittisia tavoitteita. Tilojen monipuolinen ja tehokas hyödyntäminen on tärkeää ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen yhdistetyn hallinnon kannalta.

Palveluverkkoa koskevassa valmistelussa on huomioitu myös kansallisia ohjeita koskien pienten lasten kasvatusta ja opetusta. Korkean laadun ja hyvien tulosten ylläpitäminen tulevaisuudessa vaatii sekä rakenteellista että opetuksen laadullista kehittämistä.

Uudet rakenteet ja suuremmat yksiköt mahdollistavat myös uusia hallinnollisia ratkaisuja ja kestävää johtajuutta yksiköissä.

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston ja opetuslautakunnan palveluverkkoa koskevat päätökset

Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto on 10.5.2012 osaltaan toimivaltansa puitteissa päättänyt osana ruotsinkielisen palveluverkon uudistamista  uudesta eteläisestä ruotsinkielisestä oppilaaksiottoalueesta ja läntisen oppilaaksiottoalueen tarkistamisesta, eräiden erityisopetuksen luokkien ja joustavan opetuksen siirrosta, kahden ruotsinkielisen lukion mitoituksesta sekä tehnyt esityksen opetuslautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle tässä päätösehdotuksessa ehdotettujen koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä. Tarkempi jaoston päätös ja käsittely ilmenevät liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Opetuslautakunta päätti osaltaan 5.6.2012 toimivaltansa puitteissa yhden 63 -paikkaisen päivähoitoyksikön  toiminnan aloittamisesta Minervaskolanin tiloissa vuosina 2014-2015 tehtävän perusparannuksen jälkeen.

Opetuslautakunnassa äänestettiin ko. päivähoitoyksikön perustamista koskevan sekä koko palveluverkkoa koskevien koulujen hallinnollista yhdistämistä koskevan esityksen  palauttamisesta uudelleen käsiteltäväksi. Esitys hylättiin äänin 2-7. Tarkempi lautakunnan käsittely ilmenee liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Hallinnollinen yhdistäminen erityisopetuksen osalta

Ehdotuksen mukaan sairaalakoulu Ulfåsaskolan ja Zacharias Topeliusskolan yhdistettäisiin hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2013–2014 alkaen. Tarkoitus on, että Zacharias Topeliusskolanin toiminta jatkuu muuttumattomana nykymuodossaan ja uusi yksikkö muodostaa yksittäisen erityisopetuksen keskuksen, joka on hallinnollisesti liitetty sairaalaopetukseen.

Erityisopetuksen tavoitteet ja suuntaviivat koskien erityistukea ja sairaalaopetusta perustuvat kansallisten ja paikallisten opetussuunnitelmien muutoksiin, jotka hyväksyttiin ruotsinkielisessä jaostossa 9.6.2011 sekä edellä mainittuihin koulutuspoliittisiin periaatteisiin.

Erityisopetuksen uudistamisen valmistelua ohjanneita periaatteita ovat oppimisen ja koulunkäynnin suunnitelmallisen, aikaisen ja ennakoivan tuen saatavuuden vahvistaminen sekä erityisen tuen järjestäminen sitä tarvitseville oppilaille lähikoulussa tai toisessa koulussa niin lähellä kotia kuin mahdollista. Lisäksi oppilailla tulee olla mahdollisuus integroitua kokonaan tai osittain yleisopetukseen. Lisäksi kaupungin erityispedagogisen resurssikeskuksen toimintaa tulee vahvistaa ja samalla perustaa erityispedagoginen resurssikeskus.

Hallinnollinen yhdistäminen perusopetuksen osalta

Ehdotuksen mukaan Högstadieskolan Svenska normallyceum ja Högstadieskolan Lönkan yhdistettäisiin hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 10.5.2012 päättämän eteläisen ja Töölön oppilaaksiottoalueen välisen rajan tarkistuksella oppilasvirrat ohjautuvat  jatkossa paremmin koulujen kapasiteettien mukaan tasavertaisesti kaupungin kaikille yläaste-alueille. Myös uusien asutusalueiden lapsille varautuu paikkoja muutoksen myötä.

Högstadieskolan Svenska normallyceumin ja Högstadieskolan Lönkanin yhdistäminen perustuu osaltaan myös oppilasennusteeseen, sillä ikäluokka 13–15 vuotiaat pienenee tulevina vuosina. Yläasteiden yhdistäminen peruskoulutuksen osalta mahdollistaa suurempia valintamahdollisuuksia koskien esim. kieliä, sekä joustavaa tilojen ja resurssien käyttöä.

Kaupunginvaltuuston hallinnollista yhdistämistä  koskevan päätöksen jälkeen opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää opetustoimen johtosäännössä määrätyn toimivaltansa mukaan koulun toimipaikasta ja nimestä.

Tavoitteena on, että koulun toimipaikka tulisi olemaan osoitteessa Unioninkatu 2 ja koulun oppilasmäärä tulisi olemaan noin 400- 450.

Hallinnollinen yhdistäminen lukiokoulutuksen osalta

Ehdotuksen mukaan Tölö specialiseringsgymnasium ja Gymnasiet Svenska normallyceum yhdistettäisiin hallinnolliseksi yksiköksi lukuvuodesta 2014–2015 alkaen. Kaupunginvaltuuston hallinnollista yhdistämistä  koskevan päätöksen jälkeen opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää koulun toimipaikasta ja nimestä sekä koulukohtaisesta opetuksen järjestämisestä  ja mitoituksesta opetustoimen johtosäännön mukaisesti.

Tavoitteena on, että Gymnasiet Svenska normallyceum muuttaa koulurakennukseen Töölön torin laidalle ja että lukiosta tulee noin 400 opiskelijan yksikkö käsittäen sekä erikoislinjoja että yleisen lukio-opetuksen. Aikuiskoulutus säilyisi osana yhdistettyä yksikköä.

Edellä mainittujen opetuslautakunnan koulutuspoliittisten periaatteiden mukaan lukiokoulutus on tarkoitus erottaa perusopetuksesta. Muutos luo edellytykset lukiokoulutuksen kehittämiselle, jossa tarpeeksi suuret ja tehokkaat yksiköt ja tilat mahdollistavat laajat valintamahdollisuudet. Lukioille avautuu myös mahdollisuus muodostaa yhteistyörakenteita muiden toisen asteen oppilaitosten ja yliopistojen kanssa. Johtajuuden, kehityksen ja opastuksen resurssit lisääntyvät, kun opiskelijamäärä ylittää 400 opiskelijaa yksikköä kohden. Kolmella yhtä suurella yksiköllä lukiot voivat saavuttaa 400 opiskelijan määrän, saaden tätä kautta enemmän resursseja opetukseen, opastukseen ja johtajuuteen. Oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta voidaan parantaa ja kehittää yksiköiden lukumäärän ollessa pienempi. Kahden lukion yhdistäminen yhdeksi vapauttaa resursseja esimerkiksi pienille kielille, joita nyt on annettu neljälle lukiolle kurssien järjestämisen vaikeuden vuoksi. Resurssi voidaan jatkossa käyttää opinto-ohjaukseen sekä kolmen yksikön yhteistyön koordinoimiseksi campus-mallin mukaan.

Asian valmistelu ja kuuleminen

Ruotsinkielisellä päivähoito- ja koulutuslinjalla on vuoden 2011 ja kevään 2012 aikana yhteistyössä opetusviraston muun hallinnon kanssa selvitetty opetusviraston ruotsinkielisen palveluverkon tarkistamista. Opetuslautakunnan ruotsinkieliselle jaostolle, ruotsinkielisten koulujen rehtoreille, henkilöstölle, johtokuntien jäsenille, huoltajille ja opiskelijoille on järjestetty prosessin kuluessa keskustelutilaisuuksia. Valmisteluaikataulu on liitteenä.

Kaikissa opetusviraston ruotsinkielisissä yksiköissä on järjestetty henkilöstön kuulemistilaisuuksia, ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus kommentoida palveluverkkoehdotuksia kahteen otteeseen, sekä suunnitteluvaiheessa että ennen ruotsinkielisen jaoston käsittelyä. Lisäksi henkilöstölle on järjestetty yhteisiä alueellisia kokouksia.

Koulujen johtokuntia ja huoltajia on kuultu järjestämällä johtokunnille ja huoltajille yhteisiä alueellisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia palveluverkkotarkastelun eri vaihtoehdoista. Tieto tilaisuuksista on jaettu huoltajille kaikkien ruotsinkielisten päiväkotien ja koulujen kautta. Tilaisuudet ovat olleet avoimia kaikille.

Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti 8.3.2012 lähettää kaksi vaihtoehtoa lausuntoa varten koulujen johtokunnille, oppilaskunnille ja kaupungin nuorisoasiainkeskukselle. Kaikki koulujen johtokunnat ja osa oppilaskunnista antoivat ruotsinkielisille jaostolle lausunnon palveluverkkoehdotuksessa esitetyistä kahdesta eri vaihtoehdosta. Lausunnot eivät muutamaa poikkeusta lukuunottamatta puoltaneet esitettyjä palveluverkkomuutoksia. Lausuntoyhteenveto ja saadut lausunnot ovat liitteenä.

Nuorisoasiainkeskus on antanut jaostolle lausunnon koskien Sandels- koulukiinteistön yhteydessä toimivaa nuorisotilaa. Nuorisoasiankeskus toteaa, että mikäli yläkoulu siirtyy Sandelsista muihin tiloihin, joutuu nuorisoasiankeskus miettimään omia tilaratkaisuja uudelleen. Palveluverkkoehdotus on myös käsitelty opetusviraston virastotoimikunnassa. Saadut lausunnot ovat liitteenä.

Kuntalaisille on avattu opetusviraston verkkosivuille sähköinen kanava mielipiteiden ja kommenttien välittämiseksi virastolle. Verkkosivuille on päivitetty ajankohtaista tietoa palveluverkkoehdotuksesta sekä ajankohtaisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista (www.edu.hel.fi > Aktuellt > Servicenätsutredningen). Etusivulla on linkki palveluverkkosivuille. Palautekanavan kautta on tullut helmi-huhtikuussa palautetta. Opetusvirasto on myös tiedottanut palveluverkkoselvityksestä verkkouutisin ja mediatiedottein.

Ruotsinkielisen palveluverkon tarkastelu on ollut näkyvästi esillä lehdistössä. Palveluverkon tarkistamisen eri vaihtoehdoista on myös keskusteltu ahkerasti eri medioiden verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, TV:n keskusteluohjelmissa ja radiossa.

Henkilöstövaikutukset

Palveluverkkoa koskevaan koulujen hallinnollista yhdistämistä  koskevien päätöksien johdosta yhdistettyjen koulujen rehtorien virat yhdistetään vuoteen 2015 mennessä. Muun opetushenkilöstön opetuspaikkoihin tulee muutoksia,  mutta ketään ei irtisanota hallinnollisten yhdistämisten seurauksena. Henkilöstösuunnitelma on liitteenä.

Kustannusvaikutukset

Ruotsinkielisen palveluverkon uudistaminen on vaikutuksiltaan kustannusneutraali. Käytössä olevia tiloja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti, mikä tietää säästöjä mm. ruotsinkieliselle päivähoidolle ja opetustoimelle, koska kaupungin tavoitteena on hyödyntää omistamiansa tiloja käytännöllisesti ja taloudellisesti välttääkseen tilojen vuokraamista ulkopuolisilta toimijoilta.

Väestöennusteet

Virkamiesvalmistelussa ja toimielinkäsittelyssä esillä olleiden väestöennusteiden mukaan ruotsinkielisten lasten ja oppilaiden määrä pysyy kokonaisuudessaan melko vakaana. Muutokset ovat tosin erikokoisia kaupungin eri osissa. Opiskelijamäärät vuosikursseilla 7–9 sekä lukiossa tulevat vähenemään vuoteen 2021 mennessä. Samalla pienten lasten määrä lisääntyy. Tämä aiheuttaa eräitä ongelmia palvelujen ja opetuksen järjestämisessä, sillä jaot perustuvat päivähoidossa ja esiopetuksessa 0–6 vuotiaisiin ja perusopetuksessa vuosiluokkajakoon 1–6 ja 7–9 luokat. Väestöennusteet ovat liitteenä.

Kaupunginhallitus toteaa, että esitys on opetuslautakunnan ja sen ruotsinkielisen jaoston ehdotusten mukainen.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 10.5.2012 tekemistä päätöksistä on  tehty oikaisuvaatimus, johon lautakunta on vastannut 19.6.2012. Oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta vastauksesta on tehty edelleen valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Nyt käsiteltävinä olevien päätösehdotusten osalta on opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston osalta ollut kyse asian valmistelusta, josta kuntalain mukaan ei voi tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

1

valmisteluaikataulu 2011 ja 2012.pdf

2

oppilasennuste 2011-2021

3

tietokeskuksen ennuste ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit

4

lausuntoyhteenveto

5

ruotsinkielisten yläasteiden johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnot

6

ruotsinkielisten lukioiden johtokuntien ja oppilaskuntien lausunnot

7

nuorisoasiankeskuksen lausunto

8

kartta ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit.2011.pdf

9

henkilöstövaikutukset

10

opev_ virastotoimikunnan lausunto.pdf

Tiedoksi, Muutoksenhaku: Kunnallisvalitus, valtuusto

Opetusvirasto

Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 29.10.2012 § 1175

Pöydälle 29.10.2012

HEL 2012-002982 T 12 00 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

 

Opetuslautakunta 05.06.2012 § 109

HEL 2012-002982 T 12 00 00

Päätös

Utbildningsnämnden beslutar att föreslå stadsstyrelsen och vidare stadsfullmäktige

– att sjukhusskolan Ulfåsaskolan och Zacharias Topeliusskolan slås samman till en administrativ enhet från och med läsåret 2013–2014.

– att Högstadieskolan Svenska normallyceum och Högstadieskolan Lönkan slås samman till en administrativ enhet från och med läsåret 2014–2015. Fastigheten vid Unionsgatan 2 blir skolans nya adress och det nya Södra distriktet dess upptagningsområde.

– att Tölö specialiseringsgymnasium och Gymnasiet Svenska normallyceum slås samman till en administrativ enhet på ca 400 studerande, omfattande både specialiseringslinjer och allmän gymnasieutbildning från och med läsåret 2014–2015. Gymnasiet svenska normallyceum flyttar till skolhuset vid Tölö torg. Vuxenstudielinjen fortsätter som en del av den sammanslagna enheten.

Vidare beslutar utbildningsnämnden att en dagvårdsenhet (63 platser) inleder verksamheten i Minervaskolans lokaler efter renoveringen 2014–2015.

Käsittely

05.06.2012 Ehdotuksen mukaan

Esittely.

Keskustelu.

Puheenjohtaja Aaltio ehdotti jäsen Auvisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Suoritetussa äänestyksessä asian palauttamisen puolesta äänesti 2 jäsentä (Auvinen, Aaltio) ja asian käsittelyn jatkamisen puolesta 7 jäsentä (Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kokko, Laiho, Nordman, Rydman, Virkkunen). Kaksi jäsentä oli poissa.

Opetuslautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus.

Föredragande

linjanjohtaja

Niclas Grönholm

Lisätiedot

Karin Lassenius (Torp), suunnittelija, telefon: 310 81193

karin.torp(a)hel.fi

Niclas Grönholm, linjedirektör, telefon: 310 86225

niclas.gronholm(a)hel.fi

Nina Fabricius, dagvårdschef, telefon: 310 44803

nina.fabricius(a)hel.fi

Christer Sundqvist, ekonomichef, telefon: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Niclas Rönnholm, undervisningschef, telefon: 310 86219

niclas.ronnholm(a)hel.fi

Tanja Mellin, personalplanerare, telefon: 31086222

tanja.mellin(a)hel.fi

 

Utbildningsnämndens svenska sektion 10.05.2012 § 24

HEL 2012-002982 T 12 00 00

Beslut

Utbildningsnämndens svenska sektion beslutade följande (numreringen enligt föredragandens förslag):

    1. Gränsen mellan Tölö distrikt och Södra distriktet slopas och i stället bildas ett nytt Södra distrikt.

    3. Gränsen mellan Västra distriktet och det nya Södra distriktet justeras så att Zacharias Topeliusskolans upptagningsområde överförs till Västra distriktet, dvs. till Munksnäs högstadieskolas elevupptagningsområde, från läsåret 2014-2015.

    4. Gränsen mellan elevupptagningsområdet för Drumsö lågstadieskolas och Munksnäs lågstadieskola justeras så att eleverna från Svedjeholmen överförs till Munksnäs lågstadieskolas upptagningsområde och således blir en del av Västra distriktet från och med hösten 2012.

5 (den del av punkt 5 som sektionen kan fatta beslut om). En del av specialklasserna i Minervaskolan flyttas till Botby grundskola från och med 2015-2016. Specialklasserna i Högstadieskolan Lönkan flyttar till den nybildade skolan vid Unionsgatan 2.

    6. Flexklassen flyttas från Åshöjdens grundskola till Unionsgatan 2.

    7. Stadens musikundervisning till vilken eleverna antas genom lämplighetstest i årskurserna 3–9 flyttar administrativt till Åshöjdens grundskola och fortsätter att vid behov utnyttja musiklokalerna vid Sandelsgatan 3.

    8. Minst en förskolegrupp flyttas in i Cygnaeus lågstadieskolas utrymmen från och med hösten 2014.

    11. Gymnasiet Lärkan och Brändö gymnasium utvidgas till enheter på minst 400 studerande.

Föreslås utbildningsnämnden

Vidare konstaterar svenska sektionen att följande punkt bereds för utbildningsnämnden efter det att slutgiltigt beslut om revideringen av det svenska servicenätet har fattats:

    9. En dagvårdsenhet (63 platser) inleder sin verksamhet i Minervaskolans utrymmen efter renoveringen 2014-2015

Föreslås utbildningsnämnden och vidare stadsstyrelsen och stadsfullmäktige

Slutligen beslutade svenska sektionen att föreslå för utbildningsnämnden att den föreslår följande vidare för stadsstyrelsen och stadsfullmäktige:

    2. Högstadieskolan Svenska normallyceum och Högstadieskolan Lönkan slås samman till en administrativ enhet från och med läsåret 2014-2015. Fastigheten vid Unionsgatan 2 blir skolans nya adress och det nya Södra distriktet dess upptagningsområde.

    5. Sjukhusskolan Ulfåsaskolan och Zacharias Topeliusskolan slås samman till en administrativ enhet från och med läsåret 2013-2014.

    10. Tölö specialiseringsgymnasium och Gymnasiet Svenska normallyceum slås samman till en administrativ enhet på ca 400 studerande, omfattande både specialiseringslinjer och allmän gymnasieutbildning. Gymnasiet svenska normallyceum flyttar till skolhuset vid Tölö torg. Vuxenstudielinjen fortsätter som en del av den sammanslagna enheten.

Om annat inte anges i besluten ovan verkställs besluten efter att saneringarna i skolhusen Unionsgatan 2 och Ståhlbergsvägen 2 är slutförda. Enligt den nuvarande investeringsplanen sker förändringarna åren 2014-2015.

Sektionen uppmanar svenska linjen att före utgången av år 2012 för sektionen presentera en utredning om hur resurscenterverksamheten gällande specialundervisning skall utvecklas med det nya servicenätet som utgångspunkt. Sektionen önskar en redogörelse över vilka resurser i form av personal och utrymmen som resurscentret behöver för att kunna betjäna stadens alla skolor samt hur samarbetet med andra aktörer skall organiseras.

Vidare vill sektionen göra ungdomscentralen uppmärksam på det stora behovet av svensk ungdomsverksamhet i det nya högstadiet i Södra distriktet. Med anledning av ungdomscentralens utlåtande om förslaget till servicenätet konstaterar sektionen, att det finns behov av svenskspråkig ungdomsverksamhet även i ungdomsgården Sandels efter att högstadiet flyttar till Unionsgatan.

Sektionen uppmanar svenska linjen att före utgången av år 2012 för sektionen presentera en utredning om hur specialiseringar och profileringar i de svenska skolorna ska fortsätta och utvecklas i det nya skolnätverket och hela Helsingfors.

Sektionen uppmanar svenska linjen att i god tid innan besluten verkställs utreda skolvägar i det nya skolnätverket och vid behov förhandla om kollektivtrafiken med Helsingforsregionens trafik (HRT).

Avvikande åsikt

Ledamöterna Benjamin Ellenberg och Martina Reuter anmälde avvikande åsikt med följande motivering: Den pågående skolnätsreformen är den största omstrukturering av det svenskspråkiga skolnätet i Helsingfors som gjorts sedan grundskolan infördes.  Därmed bör man förvänta sig att beredningen a) mångsidigt och i detalj bedömer vilka för- och nackdelar olika alternativ innebär samt b) är väl förankrad i de berörda skolenheterna. I sin nuvarande form uppfyller beredningen inte dessa kriterier.

Behandling

Under diskussionen föreslog Benjamin Ellenberg understödd av Martina Reuter att ärendet återremitteras med följande motivering:

Den pågående skolnätsreformen är den största omstrukturering av det svenskspråkiga skolnätet i Helsingfors som gjorts sedan grundskolan infördes. Därmed bör man förvänta sig att beredningen a) mångsidigt och i detalj bedömer vilka för- och nackdelar olika alternativ innebär samt b) är väl förankrad i de berörda skolenheterna. I sin nuvarande form uppfyller beredningen inte dessa kriterier.
Omstruktureringen av högstadierna motiveras med att större enheter bättre tryggar en tillräcklig timresurs. På basis av beredningen är det dock omöjligt att avgöra om denna fördel uppväger de nackdelar som uppstår till exempel när man flyttar Högstadieskolan Lönkan från dess nuvarande verksamhetsplats. Ärendet bör beredas på nytt så att man beaktar också sådana alternativ som bevarar både högstadie- och gymnasieverksamhet vid Tölö torg. Ändringar i det svenskspråkiga gymnasienätet i Helsingfors bör även bättre beakta hela huvudstadsregionens svenskspråkiga gymnasieskolor.

Vid omröstningen om återremittering eller fortsatt behandling röstade tre (3) ledamöter för återremittering (Ellenberg, Reuter, Westerback) och sex (6) ledamöter (Anttila, Björnberg-Enckell, Boldt, Mickelsson, Wiklund, Nordman) för fortsatt behandling.

Under diskussionen framställde Bernt Nordman sju motförslag, av vilka föredraganden tog till sig fyra och ändrade därmed sitt beslutsförslag enligt följande:

- Efter punkt 4. införs en ny punkt med de delar av punkt 5. som sektionen kan fatta beslut om:
En del av specialklasserna i Minervaskolan flyttas till Botby grundskola från och med 2015-2016. Specialklasserna i Högstadieskolan Lönkan flyttar till den nybildade skolan vid Unionsgatan 2.
- Punkt 8 ges följande lydelse: Minst en förskolegrupp flyttas in i Cygnaeus lågstadieskolas utrymmen från och med hösten 2014.
- Punkt 5 ges följande lydelse: Sjukhusskolan Ulfåsaskolan och Zacharias Topeliusskolan slås samman till en administrativ enhet från och med läsåret 2013-2014.
- Sista stycket (efter punkt 10) omformuleras enligt följande: Om annat inte anges i besluten ovan verkställs besluten efter att saneringarna i skolhusen Unionsgatan 2 och Ståhlbergsvägen 2 är slutförda. Enligt den nuvarande investeringsplanen sker förändringarna åren 2014-2015.

Utöver ovanstående föreslog Bernt Nordman understödd av Maria Björnberg-Enckell  att punkt 1 och 2 ändras enligt följande:

1. Gränsen mellan Tölö distrikt och Södra distriktet slopas och i stället bildas ett nytt Södra distrikt.

2. Högstadieskolan Svenska normallyceum och Högstadieskolan Lönkan slås samman till en administrativ enhet från och med läsåret 2014-2015. Fastigheten vid Unionsgatan 2 blir skolans nya adress och det nya Södra distriktet dess upptagningsområde.

samt att två nya stycken införs efter sista stycket enligt följande:

Sektionen uppmanar svenska linjen att före utgången av år 2012 för sektionen presentera en utredning om hur resurscenterverksamheten gällande specialundervisning skall utvecklas med det nya servicenätet som utgångspunkt. Sektionen önskar en redogörelse över vilka resurser i form av personal och utrymmen som resurscentret behöver för att kunna betjäna stadens alla skolor samt hur samarbetet med andra aktörer skall organiseras.

Vidare vill sektionen göra ungdomscentralen uppmärksam på det stora behovet av svensk ungdomsverksamhet i det nya högstadiet i Södra distriktet. Med anledning av ungdomscentralens utlåtande om förslaget till servicenätet konstaterar sektionen, att det finns behov av svenskspråkig ungdomsverksamhet även i ungdomsgården Sandels efter att högstadiet flyttar till Unionsgatan.

Två omröstningar förrättades. Den första gällde punkterna 1 och 2, den andra de två nya styckena. Ledamöterna röstade enhälligt för Nordmans förslag.

Under diskussionen föreslog Tuomas Anttila understödd av Ulla Wiklund att punkt 8 ändras enligt följande:

8. Minst en förskolegrupp flyttas in i Cygnaeus lågstadieskolas utrymmen från och med hösten 2014. Även förflyttningen av alla de övriga förskolegrupperna i daghem till respektive upptagningsområdets lågstadieskola bereds vid första bästa tillfälle.

Vid omröstningen fick Anttilas förslag två (2) röster (Anttila, Wiklund) och föredragningen sex (6) röster (Björnberg-Enckell, Boldt, Reuter, Mickelsson, Westerback, Nordman). Ellenberg röstade blankt.

Tuomas Anttila föreslog understödd av Ulla Wiklund också att två nya stycken infogas efter sista stycket enligt följande:

Sektionen uppmanar svenska linjen att före utgången av år 2012 för sektionen presentera en utredning om hur specialiseringar och profileringar i de svenska skolorna skall fortsätta och utvecklas i det nya skolnätverket och hela Helsingfors.

Sektionen uppmanar svenska linjen att i god tid före besluten verkställs utreda skolvägar i det skolnätverket och förhandla vid behov om kollektivtrafiken med Helsingforsregionens trafik (HRT).

Omröstningen förrättades om styckena separat.
Vid omröstningen om det första stycket fick Anttilas förslag fem (5) röster (Anttila, Björnberg-Enckell, Ellenberg, Westerback, Wiklund) och föredragningen fyra (4) röster (Boldt, Reuter, Mickelsson, Nordman).
Vid omröstningen om det andra stycket fick Anttilas förslag sju (7) röster (Anttila, Björnberg-Enckell, Boldt, Reuter, Ellenberg, Westerback, Wiklund) och föredragningen två (2) röster (Mickelsson, Nordman).

Ledamöterna Martina Reuter och Benjamin Ellenberg meddelade avvikande åsikt med följande motiveringar.

Martina Reuter: Den pågående skolnätsreformen är den största omstrukturering av det svenskspråkiga skolnätet i Helsingfors som gjorts sedan grundskolan infördes.  Därmed bör man förvänta sig att beredningen a) mångsidigt och i detalj bedömer vilka för- och nackdelar olika alternativ innebär samt b) är väl förankrad i de berörda skolenheterna. I sin nuvarande form uppfyller beredningen inte dessa kriterier.

Benjamin Ellenberg: Den pågående skolnätsreformen är den största omstrukturering av det svenskspråkiga skolnätet i Helsingfors som gjorts sedan grundskolan infördes. Därmed bör man förvänta sig att beredningen a) mångsidigt och i detalj bedömer vilka för- och nackdelar olika alternativ innebär samt b) är väl förankrad i de berörda skolenheterna. I sin nuvarande form uppfyller beredningen inte dessa kriterier.

08.03.2012 Enligt förslaget

Föredragande

linjedirektör

Niclas Grönholm

Upplysningar

Karin Lassenius (Torp), planerare, telefon: 310 81193

karin.torp(a)hel.fi

Nina Fabricius, Dagvårdschef, telefon: 310 44803

nina.fabricius(a)hel.fi

Niclas Grönholm, Linjedirektör, telefon: 310 86225

niclas.gronholm(a)hel.fi

Tanja Mellin, personalplanerare, telefon: 310 86222

tanja.mellin(a)hel.fi

Niclas Rönnholm, undervisningschef,, telefon

niclas.ronnholm(a)hel.fi

Christer Sundqvist, vik. ekonomichef, telefon

christer.sundqvist(a)hel.fi

 

Nuorisotoimenjohtaja 2.4.2012

HEL 2012-002982 T 12 00 00

Nuorisoasiainkeskus antaa ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen palveluverkkouudistuksesta seuraavan sisältöisen lausunnon:

Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen palveluverkkouudistus
sisältää ehdotuksia muutoksista erityisesti Töölön ja eteläisen Helsingin
alueilla. Muutosehdotukset liittyvät oppilaaksiottoalueisiin, ala- ja yläkoulurakenteen muutokseen, koulujen yhdistämiseen ja päiväkotipaikkojen lisäämistarpeeseen.

Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen palveluverkkouudistus
liittyy nuorisotoimen palveluihin ja toimintaan lähinnä nuorisotalo
Sandelsin (Ungdomsgården Sandels) osalta. Nuorisotalo sijaitsee
samassa kiinteistössä Högstadieskolan Lönkanin ja Tölö specialiseringsgymnasiumin kanssa osoitteessa Sandelsinkatu 3. Kiinteistössä sijaitsee myös Musik- och kulturskolan Sandels.

Sandels on suunniteltu opetus-, nuoriso- ja kulttuuritoimien yhteiseksi monitoimitaloksi, jonka tarkoituksena on hyödyntää yhteisiä resursseja ja kehittää kulttuurikoulutoimintaa sekä hyödyntää talon tiloja ja varusteita yhteisesti eri toimijoiden kesken. Sandels toimii ruotsinkielisen nuorisokulttuurin tukikohtana Helsingissä. (Sandels, hankesuunnitelma 7.4.2004.) Nuorisotyön näkökulmasta kokonaisuus on toimiva ja yhteistyö sujuvaa. Musiikkikoulun sijainti samassa kiinteistössä mahdollistaa monipuolisen musiikki- ja kulttuuritoiminnan toteuttamisen erilaisten tapahtumien ja yhteisprojektien kautta. Sandelsissa tilat ovat monipuoliset ja varustetaso hyvä. Tilojen yhteiskäytön periaate on mahdollistanut monipuolisen toiminnan toteuttamisen, sillä nuorisotalon omat tilat ovat rajalliset.

 

2008

2009

2010

2011

nuorten käyntikerrat

14 055

16 663

24 868

22 138

yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitetut

0

77

165

236

 

Hyvä yhteistyö näkyy positiivisena kehityksenä myös tunnusluvuissa:
Tunnusluvuissa ei eritellä yläkoulu- ja lukioikäisiä nuoria. Ruotsinkielisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtajan ja henkilökunnan oman arvioin mukaan Sandelsissa nuorten käyntikerroissa yläkouluikäisten osuus on merkittävästi suurempi kuin lukioikäisten. Nuorisoasiainkeskuksen kohderyhmäksi on määritelty 10-18 –vuotiaat helsinkiläiset nuoret ja alueellisessa työssä erityisesti yläkouluikäiset nuoret.

Yhteistyö koulujen kanssa on nuorisotyössä keskeistä. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa vuosille 2012 – 2015 todetaan, että hyvä yhteistyö koulujen ja nuorisotyön välillä voi antaa apua koulussa viihtymiseen. Myös nuorisolautakunnan vahvistamassa ruotsinkielisen nuorisotyön kehittämisstrategiassa painotetaan kouluyhteistyön merkitystä.

Ruotsinkielinen nuorisotyöyksikkö on rakentanut toimintaa vahvasti kouluyhteistyön perustalle ja kehittänyt yhteistyötä erityisesti niiden koulujen kanssa, jotka sijaitsevat samassa kiinteistössä nuorisotalon kanssa. Sandelsissa nuorisotalon aukioloajat on suunniteltu tukemaan kokonaiskoulupäivän ideaa, jolloin nuorilla on mahdollisuus viettää pitkiä välitunteja ja hyppytunteja nuorisotalon tiloissa ohjatusti.

Nuorisotyön näkökulmasta yhteys yläkouluihin ja yläkouluikäisiin nuoriin on olennaista. Mikäli uusi strategia johtaa siihen, että yläkoulu siirtyy Sandelsista muihin tiloihin, joutuu nuorisoasiainkeskus miettimään omia tilaratkaisujaan uudelleen ja mahdollisesti luopumaan Sandelsista.

Lisätiedot

Berit Dahlin, toiminnanjohtaja, puhelin: 310 64877

berit.dahlin(a)hel.fi

Merja Hovi, vastaava suunnittelija, puhelin: 310 89054

merja.hovi(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 1

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566