§ 821

Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannusten tarkistaminen 2013-2017

HEL 2012-006465 T 09 00 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä ehdotuksen Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannusten tarkistamisesta vuosille 2013-2017 seuraavasti:

Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukaiset käyttömenot 2013-2017:

Käyttötalousosan toimintamenot / toimintatuotot vaihtelevat vuosittain öljyvahinkojen määrästä ja vahinkojen laajuuksista riippuen. Nettokustannusten osuus sisältää päätoimisen öljyntorjuntahenkilöstön palkat sivukuluineen.

Helsingin öljyntorjuntakaluston investoinnit 2013 -2017:

Samalla kaupunginhallitus päätti toimittaa ehdotuksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta, että tulevina vuosina jatketaan viime vuosina pelastuslaitoksen talousarvioiden valmistelun yhteydessä toteutettua öljyntorjuntaan liittyvien tulojen ja menojen nettopohjaista seurantakäytäntöä. Seurantakäytännössä kysymys on sekä käyttötaloudessa että investointitaloudessa talousarvioraamiin sisältyvistä eristä.

Edelleen kaupunginhallitus päätti todeta, että nuorisoasiainkeskus ja Korkeasaaren eläintarha liitetään virastoina Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä ehdotuksen Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannusten tarkistamisesta vuosille 2013-2017 seuraavasti:

Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukaiset käyttömenot 2013-2017:

Käyttötalousosan toimintamenot / toimintatuotot vaihtelevat vuosittain öljyvahinkojen määrästä ja vahinkojen laajuuksista riippuen. Nettokustannusten osuus sisältää päätoimisen öljyntorjuntahenkilöstön palkat sivukuluineen.

Helsingin öljyntorjuntakaluston investoinnit 2013 -2017:

Samalla kaupunginhallitus päättänee toimittaa ehdotuksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että tulevina vuosina jatketaan viime vuosina pelastuslaitoksen talousarvioiden valmistelun yhteydessä toteutettua öljyntorjuntaan liittyvien tulojen ja menojen nettopohjaista seurantakäytäntöä. Seurantakäytännössä kysymys on sekä käyttötaloudessa että investointitaloudessa talousarvioraamiin sisältyvistä eristä.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee todeta, että nuorisoasiainkeskus ja Korkeasaaren eläintarha liitetään virastoina Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan.

Esittelijä

Pelastuslautakunta päätti 8.5.2012 § 80 esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi ehdotuksen Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannusten tarkistamisesta vuosille 2013-2017.

Pelastuslautakunta päätti edelleen esittää kaupunginhallitukselle vuoden 2013 talousarvioon ja seuraavien vuosien taloussuunnitteluun liittyen, että vuoden 2005 alusta hyväksyttyä ja käyttöönotettua pelastuslaitokselle keskitettyä raamin ylittävää erillismäärärahakäytäntöä jatketaan. Helsingin kaupungin öljyntorjunnan käyttömenojen ja öljyntorjuntakaluston investointihankintojen toteuttaminen vuosina 2013 - 2017 edellyttää, että öljyntorjunnan toiminnolle osoitetaan erillismääräraha, jonka käyttöä seurataan nettoperusteisesti pelastuslaitoksen talousarviossa omina talousarviokohtinaan.

Edelleen pelastuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että nuorisoasiainkeskus ja Korkeasaaren eläintarha liitetään virastoina Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan.

Esittelijä viittaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon ja toteaa, että öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannuksiin liittyvät laskelmat ovat viitteellisiä ja kyseisiin toimintoihin kunakin vuonna kohdistettavia määrärahoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin aina kyseisen vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä. Öljyntorjuntaan liittyvien tulojen ja menojen nettopohjaisessa seurantakäytännössä kysymys on sekä käyttötaloudessa että investointitaloudessa talousarvioraamiin sisältyvistä eristä.

Esityksessään pelastuslautakunta toteaa perusteluinaan seuraavaa:

Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma alkaen vuodesta 2005 on vahvistettu 30.1.2006. Suunnitelma on laadittu yleisellä tasolla ja on voimassa toistaiseksi. Suunnitelma on tarpeen uusia vain, mikäli öljyntorjunnan järjestämisvastuita tai organisaatiota yleisellä tasolla oleellisesti muutetaan.

Suunnitelman käyttö- ja hankintakustannuksia koskevat osat tarkistetaan joka neljäs vuosi. Tarkistukset esitetään aina viideltä vuodelta siten, että tarkistus koskee myös edellisen vahvistetun viisivuotisjakson (5) viimeistä käyttö- ja hankintavuotta. Tarkistettavat osat ovat käyttö- ja torjuntakustannukset ja hankittava öljyntorjuntakalusto. Öljyntorjunnan hankittavasta kalustosta on laadittava luettelo. Käyttö-, torjunta- ja hankintakustannuksista esitetään viiden vuoden yhteenveto. Lisäksi päivitetään luettelo olemassa olevasta öljyntorjuntakalustosta. Öljyntorjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannukset 2009 – 2013 osien päivitykset on vahvistettu 9.6.2009.

Pelastuslautakunnan esitys Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntasuunnitelman tarkistetuista käyttö- ja hankintakustannuksista vuosille 2013 – 2017 toimitetaan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi, jonka jälkeen nämä suunnitelman osat toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) vahvistettavaksi. ELY:n vahvistamisen jälkeen Öljysuojarahasto (ÖSRA) antaa ennakkopäätökset yli 85 000 (alv 0 %) euron hankinnoista.

Pelastuslaitokselle vuoden 2005 alusta keskitetty, Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjunnan talouden hoito (käyttötalousosa ja öljyntorjunnan kalustoinvestoinnit) on ollut mahdollista hoitaa suunnitelman mukaisesti pelastuslaitokselle osoitetulla, sen oman talousarvioraamin ylittävällä erillismäärärahalla. Budjetin toteutumista tulee seurata ja raportoida sekä käyttömenojen että investointien osalta erikseen säännöllisesti öljyntorjunnan budjetin esittämässä laajuudessa. Pelastuslaitos toimii öljyntorjuntainvestointien ja – koulutuksen rahoittajana yhdeksälle (9) kaupungin virastolle. Kaupungin konsernitason öljyntorjuntajärjestelyiden kannalta on tarkoitus selvittää nettobudjetointiin siirtyminen.

Käyttötalousosaan on budjetoitu tulopuolelle öljyvahinkojen torjunnan kustannuksista vahinkojen aiheuttajilta saadut korvaukset, sekä öljyntorjunnan vuosittaisista ylläpitokustannuksista saadut käyttömenokorvaukset ÖSRA:lta. Menopuolelle on budjetoitu koko kaupungin keskitetyn öljyntorjuntatoiminnan hoitamiseksi tarvittavien henkilöresurssien edellyttämät päätoimisen öljyntorjuntamestarin -, kalustomestarin viran ja öljyntorjunta-assistentin toimen (3 vakanssia) henkilöstömenot, öljyntorjuntakaluston korjaus- ja kunnossapitokustannukset, öljyntorjuntamateriaalien, -tarvikkeiden ja - imeytysaineiden hankintamenot sekä kaikkien öljyntorjuntavastuuvirastojen öljyntorjuntaan koulutettavan henkilöstön koulutus- ja harjoituskuluja.

Yleiset perustelut öljyntorjuntavalmiuden ylläpidolle

Öljyvahinkojen torjuntalain (29.12.2009/1673) 7 §:ssä määritellään alueen pelastustoimen tehtävät öljyvahinkojen torjunnassa. Sen mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Alueen pelastustoimen pelastusviranomainen on öljyntorjuntalaissa tarkoitettu torjuntaviranomainen (10 §, kohta 4).

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vuonna 2007 julkaiseman Öljyntorjuntavalmius merellä – työryhmän loppuraportin (ÖTVA) mukaan alusonnettomuuksien riski on erityisen korkea Helsingin edustalla, missä Helsinki – Tallinna – välinen matkustajaliikenne risteää Suomenlahden rahtiliikenteen kanssa. Suomenlahti on merkittävä kuljetusreitti Venäjältä Länsi-Eurooppaan. On laskettu, että Venäjän satamainvestointien myötä Suomenlahden öljynkuljetusmäärä kasvaa noin 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä (Ust Lugan terminaali on aloittanut toiminnan vuonna 2012). Lukujen valossa tarkasteltuna Suomenlahden öljynkuljetusten volyymi on jo tällä hetkellä ylittänyt Persianlahden kuljetusten tason (160 miljoonaa tonnia v. 2011). Arvio vuoden 2012 kuljetusmäärästä on 190 miljoonaa tonnia (SYKE).

Suomen eri merialueilla tyypillisesti vallitsevat sääolot, kuten jäätalven pituus ja ankaruus, tuuliolot ja aallonmuodostus poikkeavat toisistaan. Nämä alueelliset erityisolot asettavat omat vaatimuksensa öljyntorjuntakalustolle. Myös rannikon etäisyys mahdollisesta onnettomuuspaikasta, rannikon rikkonaisuus, saaristo sekä rannikon mataluus ja rantatyyppi rajoittavat öljyntorjunta-alusten toimintamahdollisuuksia ja avomerikeräykseen käytettävissä olevaa aikaa. Vaikka öljyvahinkoa voidaan torjua vielä rantavyöhykkeelläkin, siellä suurten öljymäärien kerääminen vedestä nykyisellä venekalustolla ei ole enää yhtä tehokasta kuin laivoilla merellä. (ÖTVA)

ÖTVA - työryhmän määrittelemään tavoitetasoon vuonna 2015 pääseminen on mahdollista, mutta edellyttää kaluston merkittävä uusimista, peruskorjauksia sekä valmiustason nostoa. Uusimisen yhteydessä kaluston keräyskykyä, pyyhkäisyalaa sekä tankkikapasiteettia on suurennettava, mikä edellyttää nykyisten pienempien alusten korvaamista suuremmilla. Aluskaluston määrää ei tällöin tarvitse lisätä. Alukset on saatava kokonaisuudessaan myös nykyistä parempaan valmiuteen. Tämä edellyttää toimivan valmiustelakointijärjestelmän luomista kaikille Helsingin merellisille virastoille.

Suomenlahden rannikon öljyntorjuntavalmius – selvitys (STRÖTVA) vuodelta 2008 jatkoi Öljyntorjuntavalmius merellä – työryhmän työtä selvittääkseen pelastustoimen vastuita Suomenlahden rannikon öljyntorjuntavalmiudessa. STRÖTVA – raportin johtopäätöksissä todetaan kaluston osalta, että se on riittämätön aavan selän (SYKE:n torjuntavastuualue) ja rannikon (pelastustoimen alueiden torjuntavastuualue) rajapinnalla. Luonnonolosuhteet ja arvioidut suuronnettomuuden mittasuhteet ovat tärkein vaikuttava tekijä suhteessa käytettävissä olevaan kalustoon. Pelastuslaitoksien torjuntavastuualueiden rajalla käytettävissä olevien veneiden määrä on täysin riittämätön. Veneiden lisäksi puutteita on myös puomi- ja ankkurointikalustossa sekä öljynkeräyskalustossa.

STRÖTVA - raportin mukaan pelastustoimen alueiden koulutustasossa on havaittu useita puutteita. Valmiuden kehittämiseksi tarvitaan jokaiselle pelastustoimen alueelle päätoimista henkilöstöä, joka keskittyy yksinomaan öljyntorjunnan kehittämiseen järjestelmän ja kalustojen sekä koulutuksen osa-alueille.

STRÖTVA:n työryhmän toimenpidesuositusten mukaisesti Suomenlahden rannikon öljyntorjuntavalmiuden rahoitus on turvattava. Lainsäädännöllä on pelastuslaitoksen tehtäväksi annettu alusöljyvahinkojen torjuntavastuu rannikolla. Voidakseen vastata lain edellyttämään velvoitteeseen on pelastustoimen alueille taattava riittävät toimintaedellytykset valtion erillisellä lisärahoituksella ÖSRA:n kautta. Hallituksen 18.9.2009 antama esitys Eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta parantaa pelastuslaitosten edellytyksiä täyttää velvoitteensa rahaston kertymän lisäämisen ja öljysuojamaksun korotuksen johdosta, mikä perustui osittain STRÖTVA – raporttiin.

(SYKE) on laatinut ympäristöministeriön pyynnöstä kokonaisselvityksen valtion ja kuntien öljyntorjuntavalmiuden kehittämisestä 2009 – 2018. Selvityksen mukaan myös Suomenlahden rannikon aluepelastuslaitosten tulisi parantaa kaikin osin torjuntavalmiuttaan. Niiden tulisi hankkia merellisen toimintakyvyn parantamiseksi torjuntaveneitä ja – kalustoa keskimäärin 3 miljoonalla eurolla vuodessa.

Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntavalmiuden kustannuskehitys

Käyttökustannukset kaudella 2005 – 2011 ovat olleet keskimäärin 500 000 euron tasolla vuosittain. Luku sisältää pelastuslaitoksen kolmen päätoimisen öljyntorjuntahenkilön palkat. Vuosittaiset investoinnit kyseisenä aikana ovat olleet keskimäärin noin yksi (1) miljoonaa euroa.

Tulevalla suunnitelmakaudella 2013 – 2017 käyttötalouden taso on 626 000 euroa / vuosi. Investointien taso on 1,6 miljoonaa / vuosi. Öljysuojarahaston korvausprosentti sekä käyttökustannuksista että investoinneista pysyy 85 %:n tasolla, jolloin Helsingin kaupungin nettokustannukseksi jää 15 %. Kustannustason nousu johtuu käyttötalouden osalta kasvavasta koulutustarpeesta uusien järjestelmien peruskoulutuksen lisääntyessä ja uusien kalustojen osaamisen ylläpitokoulutuksen kasvaessa. Investointien osalta siirrytään raskaamman kaluston hankintaan, mikä tarkoittaa H – luokan öljyntorjunnan työlautan hankkimista vuonna 2013 sekä myöhemmin hankittavaa I – luokan öljyntorjunta alusta. Nämä Suomen hallituksen esitykseen öljynsuojarahastosta annetun lain muuttamisesta ja STRÖTVA - raporttiin perustuvat hankinnat nostavat keskimääräistä vuositasoa.

Koulutusmäärärahan tason nosto

Uusien öljyntorjuntajärjestelmien käyttöönotto öljyn leviämisen rajoittamisessa (avomeripuomi, Expandi -ja Nofi - puomi) sekä olemassa olevien ja hankittavien keräysjärjestelmien vaativampien olosuhteiden käyttötaito tarvitsevat öljyntorjunnan henkilöstölle suunnatun koulutusmäärärahojen tason nostamisen nykyisestä 74.000 € uuden suunnitelmakauden aikana keskimäärin 150.000 euroon / vuosi.

Määrärahan käyttö muuttuu uudella suunnitelmakaudella siten, että alkuvuosina määrärahan käytön painopiste on uusien järjestelmien koulutuksessa. Suunnitelmakauden loppuvuosina päästään tasapainoiseen tilanteeseen, jossa jo peruskoulutettujen järjestelmien osalta siirrytään järjestelmien käytön osaamisen ylläpitoon määrärahan kokonaistason muuttumatta. Määrähaan sisältyy 20.000 € vuosittainen konsernitason yhden (1) päivän mittainen harjoitus, johon osallistuu myös muita paikallisia viranomaisia.

Koulutukseen varattuun vuosittaiseen 200.000 € kokonaismäärään sisältyy merenkulun osuutta 50.000 €. Tästä on varattu 20.000 € merenkulkuoppilaitoksen peruskursseja merenkulun kansi- ja konepäällystön henkilöstömäärän ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen oman merenkulun perustason ylläpitoon on varattu 20.000 €, joka sisältää mm. vuosittaisen tasokokeen. Edellä mainitut kustannukset ovat jo vakiintuneita operatiivisen osaston kustannuksia. Raskaiden lautta- ja veneyksiköiden vaatiman merenkulun taitojen kouluttamiseksi sekä ylläpitämiseksi on varattu 10.000 € määräraha.

ÖSRA:n hallituksen taholta on valtion öljyntorjuntapäivillä toukokuussa 2011 erityisesti painotettu pelastustoimen alueiden öljyntorjuntakoulutuksen merkittävää määrän ja sitä kautta öljyntorjunnan osaamisen tason nostamisen tarvetta. Koulutusmäärärahan nostaminen esitetylle tasolle on linjassa Suomen hallituksen ja öljyntorjunnasta vastaavan rahoittajan, ÖSRA:n, linjauksien kanssa.

Raskaan venekaluston hankkiminen

H-luokka – kuljetuslautta: avomeripuomi, kantavuus 21 tonnia, jolla on yhteensopivuus SYKE:n järjestelmien kanssa, käyttöalue sisä- ja ulkosaaristo, jatkuva puomitusvalmius 24/7, mahdollistaa öljynkeräyksen monitoimiharjakerääjillä. Omaa etenemiskyvyn ohuissa jäissä. On hinattavissa avattua väylää myöten avoveteen Santahaminan laituripaikaltaan. Voi toimia myös avatulla väylällä öljynkeräyksessä. Lastikapasiteettinsa ja kansipinta-alansa vuoksi soveltuu hyvin kerättyjen öljyjätteiden kuljetukseen.

I-luokka - avomerikelpoinen työalus, jolla on yhteensopivuus SYKE:n järjestelmien kanssa, kahdella kiinteällä keräysjärjestelmällä varustettuna. Alus on suunniteltu tehokkaaseen öljynkeräykseen avovedestä ja jäistä sekä meripuomin kuljetus ja levitys. Omaa etenemiskyvyn ohuissa jäissä ja on hinattavissa avattua väylää myöten avoveteen Santahaminan laituripaikaltaan. Alus voi toimia myös avatulla väylällä öljynkeräyksessä. Lastikapasiteettinsa ja kansipinta-alansa vuoksi soveltuu hyvin kerättyjen öljyjätteiden kuljetukseen. SYKE on määritellyt 8.2.2012 neuvotteluissa I – luokan operointiin liittyvän kumppanivaatimuksen sekä monikäyttöisyyden, jolloin investoinnin korvausprosentti sekä käyttökorvausprosentti ovat 85 %. Pelastuslaitos on samassa yhteydessä sopinut Helsingin kaupungin liikuntaviraston (LIV) kanssa kumppanuusjärjestelyistä. LIV tulee käyttämään alusta oman ilmoituksensa mukaan saaristossa olevien LIV:n ylläpitämien virkistyskohteiden huoltoon.

Tarve uuden viran perustamiseen tai jo olemassa olevan viran muuttamiseen

Aluksien koot kasvavat H- ja I – luokassa merkittävästi verrattuna pienempiin veneluokkiin. I – luokan aluksella operointi ulkosaaristossa ja sellaisilla saaristoalueilla, jotka ovat välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille ja avomerellä sekä keräysjärjestelmien hallinta ovat tekniseltä vaativuudeltaan haastavia aluksen ympärivuotisen toiminnan lisäksi. Helsingin pelastustoimen alueen osalta onkin kyse kokonaan uudentasoisen kyvyn luomisesta alusöljyvahinkojen torjunnassa. Isojen alusinvestointien ja meriturvallisuuteen liittyvien tekijöiden johdosta on SYKE:n kanssa käydyissä neuvotteluissa 8.2.2012 todettu, että on välttämätöntä perustaa meritoiminnan päällystövirka. Viran tehtäviin kuuluu Helsingin pelastustoimen alueen konsernitason merialueen aluskalustolla toteutettavan öljyntorjuntavalmiuden suunnittelu, kehittäminen ja valvonta sekä merenkulun osaamisen nostaminen uuden kaluston vaatimalle tasolle.

Kahden uuden Helsingin kaupungin viraston liittyminen Helsingin pelastustoimen alueenöljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan

Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan kuuluvat virastot ovat pelastuslaitos, liikuntavirasto, Stara, Helsingin satama, HSY – Vesi, Helsingin energia sekä ympäristökeskus viranomaistarkkailijana. Uusina virastoina ovat nuorisoasiainkeskus ja Korkeasaaren eläintarha, joiden kanssa Helsingin pelastuslaitos on tehnyt aiesopimukset niiden liittymisestä Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan.

Nuorisoasiainkeskukselta saadaan merkittävät henkilöresurssit rantapuhdistukseen (kahden (2) komppanian henkilöt jo nimettyinä). Investointisuunnitelmassa on varauduttu yhteensä kahden uuden öljyntorjuntaveneen hankintaan nuorisoasiainkeskukselle. Samoin koulutusmäärärahoissa on otettu huomioon nuorisoasiainkeskuksen henkilöstön kouluttaminen alusöljyvahinkojen torjuntaan.

Korkeasaaren eläintarhalla on asiantuntemus ja henkilöresurssit sekä rakennuksia öljyyntyneiden luonnonvaraisten eläinten vaatimien hoitotoimenpiteiden käynnistämiseen ja käsittelyyn. Korkeasaaren eläintarha investoi kuluvana vuonna karanteenisaarensa rakennuksen muuttamiseksi luonnonvaraisten eläimien hoitopaikaksi. Öljyyntyneiden eläinten vastaanottoon ja hoitamiseen tarvittavia järjestelyjä on mukana rakennuksen ja alueen uudelleen järjestelyissä (Palosaari).

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Pelastuslautakunta

Nuorisoasiainkeskus

Korkeasaaren eläintarha

Talous- ja suunnittelukeskus

Päätöshistoria

Talous- ja suunnittelukeskus 28.5.2012

HEL 2012-006465 T 09 00 00

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannusten tarkistamisesta vuosina 2013-2017. Virasto korostaa, että öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannuksiin liittyvät laskelmat ovat viitteellisiä ja kyseisiin toimintoihin kunakin vuonna kohdistettavia määrärahoja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin aina kyseisen vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää perusteltuna, että tulevina vuosina edelleen jatketaan viime vuosina pelastuslaitoksen talousarvioiden valmistelun yhteydessä toteutettua öljyntorjuntaan liittyvien tulojen ja menojen nettopohjaista seurantakäytäntöä. Talous- ja suunnittelukeskus korostaa, että kyseisessä määrärahojen nettopohjaisessa seurantakäytännössä ei ole kysymys pelastuslaitoksen talousarvioraamin ylittävästä erillismäärärahasta, vaan sekä käyttötaloudessa että investointitaloudessa talousarvioraamiin sisältyvistä eristä.

Pelastuslaitoksen talousarvioehdotuksessa vuodelle 2013 ja talous-suunnitelmaan vuosille 2013–2015 on esitetty määrärahat öljyntorjunnan käyttömenoille sekä öljyntorjunnan investoinneille. Kyseisiä määrärahoja tarkastellaan vuoden 2013 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Lisätiedot

Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36567

ari.hietamaki(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 08.05.2012 § 80

HEL 2012-006465 T 09 00 00

Päätös

Pelastuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi ehdotuksen Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannusten tarkistamisesta vuosille 2013 - 2017 seuraavasti:

Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukaiset käyttömenot 2013 -2017:

Käyttötalousosan toimintamenot / toimintatuotot vaihtelevat vuosittain öljyvahinkojen määrästä ja vahinkojen laajuuksista riippuen. Nettokustannusten osuus sisältää päätoimisen öljyntorjuntahenkilöstön
palkat sivukuluineen.

Helsingin öljyntorjuntakaluston investoinnit 2013 -2017:

Tarkempi erittely on liitteessä 1.

Pelastuslautakunta päätti edelleen esittää kaupunginhallitukselle vuoden 2013 talousarvioon ja seuraavien vuosien taloussuunnitteluun liittyen, että vuoden 2005 alusta hyväksyttyä ja käyttöönotettua
pelastuslaitokselle keskitettyä raamin ylittävää erillismäärärahakäytäntöä jatketaan. Helsingin kaupungin
öljyntorjunnan käyttömenojen ja öljyntorjuntakaluston investointihankintojen toteuttaminen vuosina 2013 - 2017 edellyttää, että öljyntorjunnan toiminnolle osoitetaan erillismääräraha, jonka käyttöä seurataan nettoperusteisesti pelastuslaitoksen talousarviossa omina talousarviokohtinaan.

Edelleen pelastuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että nuorisoasiainkeskus ja Korkeasaaren eläintarha liitetään virastoina Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan.

Esittelijä

va pelastuskomentaja

Jorma Lilja

Lisätiedot

Anna Lindholm, koordinaattori, puhelin: 31031224

anna.lindholm(a)hel.fi

Olli Kilpeläinen, öljyntorjuntamestari, puhelin: 310 30117

olli.kilpelainen(a)hel.fi

Markku Rissanen, palomestari, puhelin: 310 30115

markku.rissanen(a)hel.fi