§ 562

Vt Laura Kolben toivomusponsi: Pienimuotoisen ravintola- ym. toiminnan harjoittamista rajoittavien esteiden vähimmäistäminen

HEL 2011-010792 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Kolbe) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Kolbe) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

Hyväksyessään 14.12.2011 Helsingin kulttuuristrategian vuosille 2012-2017 kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Hyväksyessään kulttuuristrategian valtuusto edellyttää, että selvitetään edellytyksiä, jolla pienimuotoista kioski-, kahvila- ja ravintolatoiminnan harjoittamista rajoittavat esteet saataisiin minimoitua. (Laura Kolbe, äänin 79-0)”

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu yleisten töiden lautakunnan, rakennuslautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnot.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kioski-, ravintola- ja kahvilatoimintaan liittyy joukko terveellisyyteen, turvallisuuteen ja toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyviä vaatimuksia sekä muita luvanvaraisia asioita.

Elintarvikevalvontaa koskevan kansallisen lainsäädännön valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvikelakia (23/2006) on muutettu lailla elintarvikelain muuttamisesta (352/2011). Muutokset astuivat voimaan 1.9.2011. Lakimuutoksen tavoitteena on elintarviketoimijoiden hallinnollisen taakan keventäminen, siirtyminen ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan ja elintarvikevalvonnan riskiperusteisuuden lisääntyminen.

Elintarvikelain muutoksen myötä valtaosa elintarvikehuoneistoista kuten ravintolat, kahvilat, myymälät ja kioskit ovat ilmoitusmenettelyn piirissä, mikä on hallinnollisesti huomattavasti kevyempi menettely aikaisempaan ennakkohyväksyntään verrattuna. Myös omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä on lainsäädännössä luovuttu.

Lainsäädännön vaatimukset ovat pienille ja suurille ravintoloille, kahviloille ja kioskeille yhtenevät.

Edellä mainittujen lainsäädäntömuutosten vaikutusten lisäksi ravintola- ja kahvilayrittäjien toiminnan aloittamista on pyritty helpottamaan Helsingin kaupungin sisäisellä yritysmyönteinen kumppani -hankkeella. Talous- ja suunnittelukeskuksen Elinkeinopalvelun yhteydessä toimiva YritysHelsinki on vuonna 2011 koonnut oppaat elintarvikemyymälän tai -kioskin sekä ravintolan tai kahvilan perustajalle. Esitteisiin on koottu käytännön neuvoja, jotka nopeuttavat toiminnan aloittamista Helsingissä. Esitteiden tavoitteena on koota eri viranomaislupia koskeva tieto uusien yrittäjien helposti saataville.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 27.03.2012 § 119

HEL 2011-010792 T 00 00 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Laura Kolben toivomusponnesta seuraavan lausunnon.

Elintarvikevalvonta hoidetaan Helsingissä ympäristölautakunnan alaisuudessa ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikössä. Valvonnan pääasialliset keinot ovat neuvonta, elintarvikehuoneistojen tarkastukset, elintarvikenäytteiden otto, valvontaprojektit, elintarvikehuoneistojen ilmoitusten käsittely, kuntalaisten tekemien valitusten selvittäminen, ruokamyrkytysten selvittäminen ja harvoin, pakkokeinojen soveltaminen.

Valvonnan laajuutta kuvaa se, että vuonna 2011 Helsingissä oli noin 5100 elintarvikehuoneistoa, joista lähes 3000 erityyppisiä ravintoloita, kahviloita ja muita suurtalouksia. Elintarvikehuoneistojen rekisteröinti- ja toimijanvaihdosilmoituksia käsitellään vuosittain noin 700. Tarkastuksia elintarvikehuoneistoihin tehtiin vuonna 2011 2805. Ravintoloista tarkastettiin 40 % ja myyntipaikoista (muun muassa kioskit) ainoastaan 18 %.

Elintarvikevalvontaa koskevan kansallisen lainsäädännön valmistelusta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Elintarvikelakia (23/2006) on muutettu lailla elintarvikelain muuttamisesta (352/2011). Muutokset astuivat voimaan 1.9.2011. Lakimuutoksen tavoitteena on elintarviketoimijoiden hallinnollisen taakan keventäminen, siirtyminen ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan  ja elintarvikevalvonnan riskiperusteisuuden lisääntyminen.

Elintarvikelain muutoksen myötä valtaosa elintarvikehuoneistoista kuten ravintolat, kahvilat, myymälät ja kioskit on ilmoitusmenettelyn piirissä, mikä on hallinnollisesti huomattavasti kevyempi menettely aikaisempaan ennakkohyväksyntään verrattuna. Ilmoitus tehdään Elintarviketurvallisuusviraston Eviran laatimaa malliasiakirjaa käyttäen eikä sen liitteeksi pääsääntöisesti vaadita esimerkiksi pohjapiirustusta tai ilmanvaihtoselvitystä. Ilmoituksesta ei tehdä päätöstä. Ympäristökeskus käsittelee ilmoituksen ja perii käsittelystä maksun. Käsittelyksi katsotaan ilmoituksen vastaanottaminen ja ilmoitettujen tietojen siirtäminen viranomaisen valvontatietokantaan sekä todistuksen lähettäminen toimijalle. Elintarvikehuoneistoon tehdään suunnitelmallinen tarkastus kohteen riskinarviointiin perustuvassa aikataulussa ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan jälkivalvonnassa.

Myös omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä on lainsäädännössä luovuttu, mutta toimijoilla on edelleen velvollisuus ylläpitää ja noudattaa omavalvontaa. Elintarvikehuoneistoja koskevissa vaatimuksissa esimerkiksi tilojen tai lämpötilavaatimusten osalta ei ole juurikaan muutoksia aikaisempaan verrattuna. Lainsäädännön vaatimukset ovat pienille ja suurille ravintoloille, kahviloille ja kioskeille yhtenevät. Valtakunnallisia ohjeita lainsäädännön tulkinnasta antaa Evira.

Edellä mainittujen lainsäädäntömuutosten vaikutusten lisäksi ravintola- ja kahvilayrittäjien toiminnan aloittamista on pyritty helpottamaan Helsingin kaupungin sisäisellä yritysmyönteinen kumppani-hankkeella, jossa on laadittu rakennusvalvontaviraston, pelastuslaitoksen ja ympäristökeskuksen yhteistyössä esite ravintolan tai kahvilan perustamisesta. Esitteen tavoitteena on koota eri viranomaislupia koskeva tieto uusien yrittäjien helposti saataville.

Esittelijä

ympäristöterveyspäällikkö

Antti Pönkä

Lisätiedot

Riikka Åberg, kaupungineläinlääkäri, puhelin: +358 9 310 31585

riikka.aberg(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 14.02.2012 § 82

HEL 2011-010792 T 00 00 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle Laura Kolben toivomusponnesta seuraavan lausunnon:

Rakennusvirasto vuokraa yleisiä alueita muun muassa kioskeja sekä ravintoloiden ja kahviloiden terasseja sekä ulkoilmatilaisuuksia varten yleisten töiden lautakunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti.

Vuokraehdoissa määritellään alueen käyttötarkoitus ja edellytetään vuokralaista hankkimaan muut toiminnan vaatimat luvat.

Rakennus-, ympäristönsuojelu-, elintarvike- ja alkoholilainsäädäntö asettavat järjestyslain ohella toiminnalle erilaisia reunaehtoja, joiden noudattamista valvovat eri viranomaiset muun muassa erilaisin lupa- tai ilmoitusmenettelyin.

Kukin viranomainen osaltaan ratkaisee, miten lainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi pienimuotoiseen kioski-, kahvila- ja ravintolatoiminnan harjoittamiseen.

Elinkeinotoiminta kaupungin yleisillä alueilla ei edellytä rakennusviraston lupaa, mikäli toiminta ei varaa aluetta pois yleisestä käytöstä.

Helsingin kulttuuriteko -palkinnon voittanut Ravintolapäivä-tapahtuma ei ole estänyt tai häirinnyt yleisten alueiden käyttöä eikä aiheuttanut kaupungille ylimääräisiä kustannuksia alueiden siivouksesta, minkä vuoksi rakennusvirasto ei ole puuttunut tapahtumaan.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä Ravintolapäivän kaltaiset tapahtumat elävöittävät kaupunkia myönteisellä ja yhteisöllisyyttä lisäävällä tavalla.

Sellaiseen toimintaan, jossa varataan katu- tai puistoaluetta pois yleisestä käytöstä tulee hankkia rakennusvirastolta maankäyttölupa. Näin vältytään päällekkäisyyksiltä ja varmistetaan, että suunnitellut tapahtumat tai toiminta eivät häiritse toisiaan.

Esittelijä

va. osastopäällikkö

Pekka Henttonen

Lisätiedot

Jussi Puutio, vs. alueidenkäyttöpäällikkö, puhelin: 310 38656

jussi.puutio(a)hel.fi