§ 793

Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon- ja liikenteen suunnitelmasta 2012-2015 sekä maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelmasta 2012 -2015

Pöydälle 12.09.2011

HEL 2011-000393 T 08 00 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2012-2015 sekä maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelmasta 2012-2015 Ely-keskukselle seuraavan lausunnon:

Yleistä

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2012 – 2015 esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaiset. Pääpaino on rakennetun tiestön hoidossa ja ylläpidossa tienkäyttäjien päivittäisten kulkuedellytysten ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kestävän liikkumisen näkökulman korostaminen on välttämätöntä pyrittäessä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen.

Ongelmaksi hyvien tavoitteiden saavuttamiselle muodostuu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita ottaen huomioon Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus koko maan asukasmäärästä (osuus 35 %), työpaikoista (osuus 39 %), liikennesuoritteesta (osuus 29 %) ja joukkoliikennesuoritteesta (osuus 43 %). Vuoteen 2035 mennessä Helsingin seudun matkojen on lisäksi ennustettu kasvavan lähes 30 %.

Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja seudun hankkeita voidaan ottaa mukaan tuleviin tienpidon ja liikenteen suunnitelmiin. ELY-keskuksen tienpidolle ja joukkoliikenteen kehittämiselle asetettu keskeinen tavoite tukea toiminnalla maankäytön kestävää kehittymistä ja alueiden elinvoimaa voidaan parhaiten saavuttaa panostamalla toimiin, joilla kehitetään ja eheytetään Helsingin seudun kaupunkirakennetta ja edistetään alueen kansantaloudellisesti merkittävää työssäkäyntialueen kehittymistä.

Tavoiteasettelun perusteella jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen, liikenneympäristön ja meluntorjunnan parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta. Uudenmaan alueella korostuvat liikennemelun asumiselle aiheuttamat haitat. Meluntorjunnan edelleen tehostaminen pääväylien varrella on tärkeää. Pyöräliikenteen turvallisuuden parantamiseksi risteysonnettomuuksien torjunta on ensisijaista.

Hankkeet

Suurin osa tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on ELY-keskuksen ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti voimassa olevan kustannusjakomenettelyn periaatteiden pohjalta. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaonmukaisesti. Tieverkon isojen kehittämisinvestointien toteutus on riippuvainen valtion budjettirahoituksesta, joten hankkeiden täsmällinen ohjelmointi ja aikatauluttaminen on haastavaa.

Helsingin kannalta suunnitteluhankkeista 2012 – 2015 kiireisimpiä ovat:

Kehä I:n pullonkaulat, 1.vaihe:

-        Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän 1.vaihe, rakennussuunnitelma

-        Itäväylän eritasoliittymä, tiesuunnitelma

-        Kivikontien eritasoliittymä, rakennussuunnitelma

Kehä I:n pullonkaulat, 2.vaihe:

-        Myllypuron ja Kontulantien eritasoliittymät, tiesuunnitelma

Kehä II jatkosuunnittelu

Pasilanväylä, alustava yleissuunnitelma ja YVA

Jokeri 2: Tuusulanväylän ja Yhdyskunnantien pysäkit

Joukkoliikenteen edistäminen säteittäisillä pääväylillä:

-        Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki-Kaivoksela

-        Vihdintien pikaparannukset Huopalahdentie - Kehä III

Tiehankkeet 2012-2015 Helsingin alueella:

-        Kehä I:n liikennejärjestelyt välillä Turunlinnantie ja Itäväylä (sidosryhmien rahoittamat hankkeet maanteillä)

Näiden kehittämishankkeiden suunnittelu muodostaa jatkossa hyvän toteuttamisvalmiuden, mutta niiden suunnittelun ajoitusta tulisi täsmentää seuraavassa Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmissa vuosille 2013-2016.

Erityisesti Pasilanväylän eli Hakamäentien jatkeiden alustavan yleissuunnitelman käynnistäminen on tärkeää, koska hanke vaikuttaa merkittävästi nykyiseen ja suunnitteilla olevaan kaupunkirakenteeseen.

Hankkeiden toteutuksesta tulisi ehdottomasti saada varmuus hyvissä ajoin ja useat niistä pitää myös ohjelmoida toteutettaviksi lähivuosina.

Kustannusjaon täytyy perustua valtion ja Suomen kuntaliiton yhdessä laatimiin ohjeisiin ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa.” Lain määräämänä tienpitäjänä valtio vastaa tienpidosta ja sen kustannuksista sekä käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia. Tienpito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon sekä nykyisen tien parantamisen. Uudenmaan ELY-keskus toimii toimialueellaan tienpitoviranomaisena ja sen tehtäviin kuuluu teiden kunnossapito, tiehankkeet ja meluntorjuntatehtävät.

Helsingin kaupunki ei pidä oikeana Uudenmaan ELY-keskuksen käyttämää tapaa, jossa kuntien edellytetään osallistuvan tiehankkeiden rahoitukseen. Kuntien tehtäviin ei kuulu valtion teiden parantamishankkeiden rahoitus.

Hoito ja ylläpito

Uudenmaan ELY-keskuksen hoidon ja ylläpidon suunnitelmassa 2012 - 2015 panostetaan erityisesti talvihoidon toimivuuteen ja päällysteiden hyvään kuntoon. Näillä toimenpiteillä on suuri merkitys teiden päivittäisen liikennöitävyyden ja turvallisen liikkumisen turvaamiseksi. Toimenpiteiden kohdentaminen erityisesti vilkasliikenteisille teille sekä koululaiskuljetusreiteille on tarkoituksenmukaista resurssien ollessa niukkoja.

Yhtenäistämistä ja tiivistä yhteistyötä tulee kehittää maanteiden ylittävien suojateiden liukkaudentorjunnassa ja lumenpoistossa sekä muissa hoitotoimissa, esimerkiksi haitallisten jääpuikkojen pudottamisessa silloista.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä tiestön vauriokohtien sekä vaurioalttiiden kohteiden, kuten puupaalutettujen kohteiden, säännöllistä seuraamista. Tällöin ongelmia voidaan välttää ja mahdollisissa ongelmatilanteissa osataan reagoida nopeasti. Samoilla perusteilla myös varusteinventointien, kuten riskirumpujen inventoimisen, jatkaminen ja varusteiden kunnon ylläpitäminen on tärkeää.

Rakennetun omaisuuden kunnossapito on huomattavasti taloudellisempaa kuin omaisuuden päästäminen huonokuntoiseksi ja peruskorjaaminen. Käytettävissä olevan rahoituksen riittämättömyys vaikeuttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoitus tulee saada alueen tieverkon ja liikennesuoritteen vaatimalle tasolle. Myös mahdollisuuksia uusien rahoitustapojen ja -lähteiden löytämiseksi tulee kartoittaa.

Tiedottamiseen ja erityisesti liikenteen poikkeustiloista, kuten tietyömaista, tiedottamiseen tulee jatkossakin panostaa.

Esittelijä

Uudenmaan ELY-keskus on lähettänyt Helsingin kaupungin käyttöön ja mahdollista lausuntoa varten Tienpidon ja liikenteen suunnitelman 2012–2015 sekä Maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelman 2012–2015.

Mahdolliset lausunnot on pyydetty lähettämään 30.6.2011 mennessä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia vuosille 2013 - 2016. Kaupunki on saanut lisäaikaa lausunnon antamiselle.

Lausuntopyyntö on liitteenä 1. Tienpidon ja liikenteen suunnitelma on liitteenä 2 sekä suunnitteluhankkeet 2012-2015 liitteenä 3. Maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelma on liitteenä 4 ja siihen liittyvä suunnitelmakartta liitteenä 5.

Helsingissä käynnissä olevia tai suunnitelmakaudella toteutettavia hankkeita ovat päällystystöiden lisäksi Kehä I:n rakenteellinen korjaus Kannelmäessä, Vihdintien ramppien painumien korjaus ja muutaman sillan korjaus. Lisäksi Helsingin rahoittamia hankkeita ovat Länsiväylän parantaminen ja rampin siirto Salmisaaressa sekä liikennejärjestelyt Kehä I:llä Turunlinnantien ja Itäväylän välillä.

Käynnissä olevat hankkeet ovat liitteenä 6.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelman sisällöstä

Tienpito rahoitetaan pääosin valtion talousarviosta. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle on osoitettu määrärahat perusväylänpitoon ja joukkoliikennepalveluihin.

Perusväylänpidon rahoitus on 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta yli 90 % kuluu hoitoon ja ylläpitoon. Uutena asiana suunnitelmassa on esitetty suunnitteluhankkeet.

Suunnitelmakaudella tehdään tieverkon hoidon rahoituksessa tasokorotus johtuen kustannustason noususta ja talvihoidon laatutason parantamisesta. Pääverkon päällysteiden uusimisrahaa kasvatetaan, mutta tieverkon peruskorjauksista joudutaan tinkimään. Alueellisten investointien rahoitustaso säilyy alhaisena ja rahoitus riittää vain muutaman pienen investointihankkeen toteuttamiseen vuosittain. Suunnitelmakaudella rahat osoitetaan kevyen liikenteen järjestelyille sekä liittymäkohteille.

Alueellisia investointeja toteutetaan myös teemahankkeina valtakunnallisten ohjelmien kautta. Suunnitelmakaudella ajankohtaisista teemahankkeista Helsingille keskeisin on joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä.

Tieverkon isojen kehittämisinvestointien toteutuksesta päätetään erikseen eduskunnassa ja niiden rakentamisen toteuttaa Liikennevirasto hankkeille vuosittain kohdistettavalla rahoituksella. Näiden tiehankkeiden esi-, yleis- ja tiesuunnittelu hoidetaan kuitenkin ELY-keskuksissa perusväylänpidon rahoituksella. Toteutusvalmius pidetään hyvänä, joten kehittämishankkeiden ja muiden erillisrahoitettavien hankkeiden suunnittelukohteita on runsaasti.

Helsingin alueella merkittävimmät suunnitteluhankkeet 2012–2015 ovat:

- Kehä I:n pullonkaulat, 1.vaihe:

Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän 1.vaihe, rak.suun.

Itäväylän eritasoliittymä, tiesuunnitelma

Kivikontien eritasoliittymä, rakennussuunnitelma

- Kehä I:n pullonkaulat, 2.vaihe:

Myllypuron ja Kontulantie eritasoliittymät, tiesuunnitelma

- Kehä II jatkosuunnittelu

- Pasilanväylä, alustava yleissuunnitelma ja YVA

- Jokeri 2: Tuusulanväylän ja Yhdyskunnantien pysäkit

- Joukkoliikenteen edistäminen säteittäisillä pääväylillä:

Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki-Kaivoksela

Vihdintien pikaparannukset Huopalahdentie - Kehä III

Tiehankkeet 2012–2015 Helsingin alueella:

- Kehä I:n liikennejärjestelyt välillä Turunlinnantie ja Itäväylä (sidosryhmien rahoittamat hankkeet maanteillä)

Edellä mainittu ELY-keskuksen lyhyt lista toteutettavista tiehankkeista ei sisällä isoja investointeja, joista vastaa Liikennevirasto.

ELY-keskuksen alueellisilla investoinneilla ei pystytä merkittävästi vaikuttamaan ruuhkautumiseen, joten kuljetusten toimivuudelle asetetuista pitkän aikavälin tavoitteista jäädään vääjäämättä. Alueellista kilpailukykyä ja elinvoimaa merkittävästi tukevia hankkeita ei tällä suunnitelmakaudella käynnisty.

Mahdollisuudet strategiassa uusiksi painopisteiksi nostettujen kestävien kulkumuotojen käytön edistämiseen ja alueiden elinvoiman tukemiseen jäävät suunnitelmakaudella käytännössä vähäisiksi, jos rahoitustasossa ei tapahdu oleellisia muutoksia.

Maanteiden hoidon ja ylläpidon suunnitelman sisällöstä

Tiestön päivittäinen hoito pidetään korkealla tasolla. Vuonna 2010 talvihoidon tasoa on nostettu yhtenäistämällä tarjottu palvelutaso ympäri vuorokauden kaikilla teillä. Vaikutukset tulevat täysimääräisesti voimaan lähivuosina hoidon alueurakoiden kilpailutuksen myötä. Talvihoidon tasoa parannetaan tiukentamalla laatuvaatimuksia muun muassa luopumalla yöajan alemmasta laadusta. Lisäksi on määritelty tarkemmat vaatimukset muun muassa ruuhkaisten teiden ja koulukuljetusten käyttämien teiden liukkauden torjunnalle. Kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan ja lumenpoiston toimenpideaikoja yhtenäistetään kuntien kanssa.

Liukkaudentorjuntaan käytetyn suolan ympäristöhaittoja pyritään vähentämään. Päällysteiden ylläpitoon panostetaan tulevina vuosina aiempaa enemmän, sillä päällysteiden kunnon takaamiseksi ei enää voida käyttää halpoja ja samalla kevyitä uusimismenetelmiä. Päällystettyjen teiden kunto pyritään saamaan ylläpitoluokittain valtakunnallisesti samalle tasolle ja päällystyksissä priorisoidaan pääteitä. Sorateiden kuntoa parannetaan lähinnä erikseen nimettyjen täsmähoitokohteiden osalta.

Pääteihin sekä työmatka- ja koululaiskuljetusreitteihin tehtävällä panostuksella palvellaan mahdollisimman suurta tienkäyttäjien joukkoa.

Suunnitelman vaikutuksella pääteiden liukkaudentorjunta ja lumen auraus paranee ja muilla teillä se pysyy nykyisellään. Päällysteiden kunto pysyy pääteillä nykyisellään, mutta laskee vähäliikenteillä teillä. Jalankulku- ja pyöräteiden päällysteiden kunto pysyy nykyisellä tasolla.

Kevyen liikenteen väylien hoidossa pyritään palvelemaan erityisesti koululaisia ja työmatkalaisia.

Saadut lausunnot

Asiasta on pyydetty kaupunkisuunnittelulautakunnan (16.8.2011), yleisten töiden lautakunnan (18.8.2011) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (1.9.2011) lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää välttämättömänä Pasilanväylän eli Hakamäentien jatkeiden noin 20 vuotta vanhojen suunnitelmien päivittämistä. Lausunnossa on myös tuotu esiin Kehä I:n ja Itäväylän tiesuunnitteluun on varautuminen Itäkeskuksen maankäytön suunnittelun kannalta.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä tienpidon ja liikenteen suunnitelman keskeiset linjaukset ovat oikeansuuntaiset. Lausunnossa kiinnitetään huomiota tienpidon alhaiseen rahoitustasoon, joka muodostaa ongelman tienpidon tavoitteiden saavuttamiselle.

Helsingin kannalta kiireellisimpiä hankkeita ovat Kehä I pullonkaulojen poisto (Kivikontien, Hämeenlinnaväylän ja Itäväylän eritasoliittymät), Jokeri 2 -linjan ja Länsimetron järjestelyt sekä joukkoliikenteen edistäminen säteittäisillä pääväylillä (Vihdintie ja Hämeenlinnanväylä).

Yleisten töiden lautakunta pitää tiiviimpää yhteistyötä tärkeänä monissa hoitoon liittyvissä rajapinnoissa kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa.

Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä kehittämishankkeiden suunnittelu muodostaa jatkossa hyvän toteuttamisvalmiuden, mutta niiden suunnittelun ajoitusta tulisi täsmentää seuraavassa Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta ja taloussuunnitelmissa vuosille 2013 - 2016.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus korostaa Pasilanväylän eli Hakamäentien jatkeiden alustavan yleissuunnittelun käynnistämisen tärkeyttä.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 16.08.2011 § 426

HEL 2011-000393 T 08 00 01

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2012 – 2015 esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaiset. Pääpaino on rakennetun tiestön hoidossa ja ylläpidossa tienkäyttäjien päivittäisten kulkuedellytysten ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kestävän liikkumisen näkökulman korostaminen on välttämätöntä pyrittäessä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen.

Ongelmaksi hyvien tavoitteiden saavuttamiselle muodostuu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita ottaen huomioon Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus koko maan asukasmäärästä (osuus 35 %), työpaikoista (osuus 39 %), liikennesuoritteesta (osuus 29 %) ja joukkoliikennesuoritteesta (osuus 43 %). Vuoteen 2035 mennessä Helsingin seudun matkojen on lisäksi ennustettu kasvavan lähes 30 %. Rahoituksen pysyessä nykyisellään on tieverkon liikennöitävyyden pitäminen nykytasolla erittäin haastavaa kehittämisestä puhumattakaan. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja seudun hankkeita voidaan ottaa mukaan tuleviin tienpidon ja liikenteen suunnitelmiin. Tavoiteasettelun perusteella erityisesti jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen, liikenneympäristön ja meluntorjunnan parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta. Uudenmaan alueella korostuu liikennemelun asumiselle aiheuttamat haitat. Lautakunta pitää tärkeänä meluntorjunnan edelleen tehostamista pääväylien varrella. Pyöräliikenteen turvallisuuden osalta lautakunta korostaa risteysonnettomuuksien torjunnan ensisijaisuutta.

Suurin osa tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on ELY-keskuksen ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti voimassa olevan kustannusjakomenettelyn periaatteiden pohjalta. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Tieverkon isojen kehittämisinvestointien toteutus on riippuvainen valtion budjettirahoituksesta, joten hankkeiden täsmällinen ohjelmointi ja aikatauluttaminen on haastavaa.

Helsingin kannalta suunnitteluhankkeista 2012 – 2015 kiireisimpiä ovat:

-        Kehä I:n (mt 101) pullonkaulojen poisto: Kivikontien, Hämeenlinnanväylän ja Itäväylän eritasoliittymät

-        Jokeri 2 –linjan järjestelyt: Tuusulanväylän ja Yhdyskunnantien pysäkit

-        Länsimetroon liittyvät järjestelyt

-        Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä: mt 120 Vihdintie, vt 3 Hämeenlinnanväylä

Uudenmaan ELY-keskuksen hoidon ja ylläpidon suunnitelmassa 2012 - 2015 panostetaan erityisesti talvihoidon toimivuuteen ja päällysteiden hyvään kuntoon. Näillä toimenpiteillä on suuri merkitys teiden päivittäisen liikennöitävyyden ja turvallisen liikkumisen turvaamiseksi. Toimenpiteiden kohdentaminen erityisesti vilkasliikenteisille teille sekä koululaiskuljetusreiteille on tarkoituksenmukaista resurssien ollessa niukkoja. Kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan ja lumenpoiston toimenpideaikoja yhtenäistetään kuntien kanssa. Yhtenäistämistä ja tiiviimpää yhteistyötä tulee kehittää myös monissa muissa hoitoon liittyvissä rajapinnoissa kuten esimerkiksi haitallisten jääpuikkojen pudottaminen silloista alittavan väylän tienpitäjän toteuttamana tai maanteiden ylittävien suojateiden liukkaudentorjunnassa ja lumenpoistossa.

Tiestön peruskorjaukset keskittyvät sortumavaarallisten kohteiden korjaamiseen. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä tiestön vauriokohtien sekä vaurioalttiiden kohteiden, kuten puupaalutettujen kohteiden, säännöllistä seuraamista. Tällöin ongelmia voidaan välttää ja mahdollisissa ongelmatilanteissa osataan reagoida nopeasti. Samoilla perusteilla myös varusteinventointien, kuten riskirumpujen inventoimisen, jatkaminen ja varusteiden kunnon ylläpitäminen on tärkeää.

Rakennetun omaisuuden kunnossapito on huomattavasti taloudellisempaa kuin omaisuuden päästäminen huonokuntoiseksi ja sen peruskorjaaminen. Käytettävissä olevan rahoituksen riittämättömyys vaikeuttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoitus tulee saada alueen tieverkon ja liikennesuoritteen vaatimalle tasolle. Myös mahdollisuuksia uusien rahoitustapojen ja –lähteiden löytämiseksi tulee kartoittaa.

Nykyisellä rahoituksella ei suunnitelmassa olevia hankkeita voida toteuttaa.

Tiedottamiseen ja erityisesti liikenteen poikkeustiloista, kuten tietyömaista, tiedottamiseen tulee jatkossakin panostaa.

Käsittely

16.08.2011 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Pätiälä Erkki: Kohdan Päätösehdotus loppuun lisätään toiseksi viimeiseksi kappaleeksi "Nykyisellä rahoituksella ei suunnitelmassa olevia hankkeita voida toteuttaa."

Kannattajat: Niemi Esko

Merkittiin, että esittelijä lisäsi esityslistan sivulle 15 toiseksi viimeiseksi kappaleeksi seuraavan:
"Nykyisellä rahoituksella ei suunnitelmassa olevia hankkeita voida toteuttaa."

Vastaehdotus:
Heinämies Jussi: Uudenmaan alueella korostuu liikennemelun asumiselle aiheuttamat haitat. Lautakunta pitää tärkeänä meluntorjunnan edelleen tehostamista pääväylien varrella.

Kannattajat: Hartonen Sari

Merkittiin, että esittelijä lisäsi esityslistan sivulla 14 olevan päätösehdotuksen kolmannen kappaleen loppuun seuraavat virkkeet:
"Uudenmaan alueella korostuu liikennemelun asumiselle aiheuttamat haitat. Lautakunta pitää tärkeänä meluntorjunnan edelleen tehostamista pääväylien varrella."

Merkittiin, että esittelijä lisäsi saman kappaleen loppuun viimeiseksi virkkeeksi seuraavan:
"Pyöräliikenteen turvallisuuden osalta lautakunta korostaa risteysonnettomuuksien torjunnan ensisijaisuutta."

Esittelijä

osastopäällikkö

Osmo Torvinen

Lisätiedot

Taru Sihvonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

taru.sihvonen(a)hel.fi

Juha Väätäinen, Projektinjohtaja, puhelin: 310 38547

juha.vaatainen(a)hel.fi

Ville Alatyppö, Projektinjohtaja, puhelin: 310 39943

ville.alatyppo(a)hel.fi