Päätettävä tässä kokouksessa

§ 580

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin

HEL 2021-008234 T 03 00 00

VN/17361/2021

Päätös

Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta eräisiin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin:

Lausunto on laadittu vastauksina lausuntopalvelussa yhdeksään asetusluonnosta ja 13:een covid-19-epidemiasta aiheutuvia kustannuksia koskevaan kysymykseen.

Asetusta koskevat kysymykset

1. Onko avustuksen määräytymistä ja laskentatapaa koskevat lähtökohdat mielestänne perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia? (Erityisesti: avustuksen määräytyminen laskennallisesti toiminnan volyymia kuvaavien tietojen perusteella, yksikkökorvauksen tason määrittämistä koskevat periaatteet, mahdollisuus harkinnanvaraiseen lisäavustukseen)

Hallitus linjasi vuoden 2020 budjettiriihessä, että kaikki covid-19-pandemiaan liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisesti. Asetusluonnos ei vastaa hallituksen linjausta ja covid-19-pandemian kustannuksia jää merkittävästi kuntien katettavaksi. Helsingin kaupunki tiedostaa, että todellisiin kustannuksiin perustuvien avustushakemuksien käsittely on työlästä. Kuitenkin todellisiin kustannuksiin perustuva korvaustapa on ainoa tapa korvata kustannukset täysimääräisesti. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut vuosi aikaa suunnitella hallituksen linjauksen mukaisesti todellisiin kustannuksiin perustuva toimintatapa avustusten maksamiseen ja resursoida henkilökunta avustushakemusten käsittelyyn.

Kuten asetusluonnoksessa todetaan vuonna 2020 maksetut koronakompensaatiot eivät ottaneet huomioon tautitilanteen alueellista vaihtelua, minkä vuoksi kompensaatiot ylikompensoivat aiheutuneita kustannuksia osassa kunnista. Helsinki on vuoden 2020 tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä laadituilla laskelmilla osoittanut, että vuonna 2020 saadut kompensaatiot vastasivat Helsingille covid-19-pandemiasta vuonna 2020 aiheutuneita talousvaikutuksia. 

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan yhteisöveron jako-osuuden nostoa ei tule huomioida covid-19-pandemian sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kompensaationa, koska kyseisellä tuella kompensoidaan pandemiasta ja rajoitustoimista aiheutunutta yhteisöverotulojen menetystä. Perusteltua ei myöskään ole vedota yksikkökorvauksen leikkauksessa valtion 25 %:n rahoitusosuuteen valtionosuusjärjestelmän kautta. Sen kautta vuoden 2021 sote-kustannukset maksetaan teknisluonteisesti noin kahden vuoden kuluttua aiheutuneista kustannuksista, jolloin sote-uudistus on toteutunut ja valtionosuudet maksetaan hyvinvointialueille, ei kunnille. Edellä mainituista syistä Helsingin kaupunki ei pidä yksikkökorvausten 40-65 %:n korvaustasoa perusteltuna. Yksikkökustannusten on välttämätöntä kattaa aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. 

Todellisten kustannusten korvaaminen on välttämätöntä myös siksi, että Helsingillä ja muilla kunnilla ei ole tosiasiallisesti ollut mahdollisuutta vaikuttaa syntyneisiin kustannuksiin ja kaikissa toimissa on etusijalla ollut covid-19-pandemian  terveysturvallinen hoito ja vaikuttavat toimintatavat. 

Pääkaupunkiseudun tautitilanne on koko epidemian ajan ollut valtakunnan haastavin. Henkilöstön saatavuudessa oli vaikeuksia jo ennen pandemiaa. Pandemian hoito on asetettu etusijalle ja omaa henkilöstöä on käytetty laajasti eri covid-19-pandemian tehtävien hoidossa. Kustannuksia ei korvata täysimääräisesti, mikäli oman henkilöstön kustannuksia ei korvata. Covid-19-pandemian tehtävissä olleiden henkilöiden työtä on tehty osin ostopalveluna, minkä korvaamista hoitovelkaan varatuilla avustuksilla ei ole varmuutta. Hoitovelan purkuun varattu 450 miljoonan avustus kolmelle vuodelle vaikuttaa riittämättömältä.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan covid-19-kustannuksiin tarkoitetun avustuksen tulee kattaa kaikki covid-19-pandemiasta aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja toimintakohtaisissa yksikkökorvauksissa tulee huomioida kaikki kunnille aiheutuneet kustannukset, joista on annettu esimerkkejä toimintokohtaisissa kysymyksissä.

Helsingin kaupunki esittää, että esitystä valtioneuvoston asetusluonnokseksi muutetaan siten, että avustuksella korvataan kunnille ja kuntayhtymille covid-19-pandemian kustannukset todellisten kustannusten mukaisesti. Vaihtoehtoisesti Helsinki esittää, että asetusluonnoksessa harkinnanvaraisen avustuksen myöntämisen edellytyksiä muutetaan niin, että sillä korvataan todelliset aiheutuneet kustannukset covid-19-pandemian hoidosta kaikilta osin, myös muiden kuin toimintokohtaisten avustuserien osalta ja ilman yhteisöverojako-osuuden korotuksen, vuoden 2020 koronakompensaatioiden sekä valtionosuusjärjestelmän valtionosuusprosentin huomioimista. 

2. Onko avustuksen saajatahoa koskeva sääntely (3 §) toimivaa? Jos ei, miten muuttaisitte sitä?

Kyllä X

Ei

Kommentit

Sääntely on pääosin toimivaa. Sääntelyllä tulee varmistaa, että kunnat eivät jäsenkuntina joudu maksamaan sairaanhoitopiirien kustannuksia, jotka eivät tulleet katetuiksi sairaanhoitopiireille suunnatulla avustuksella eikä tällä avustuksella. Kunnille on korvattava kustannukset todellisten kustannusten mukaan. 

3. Onko testaukseen myönnettävää avustusta koskeva sääntely (5 § ja 9 §) toimivaa? Jos ei, miten muuttaisitte sitä?

Kyllä

Ei X

Kommentit

Testausmäärä avustuksen määräytymisperusteena on perusteltu. Yksikkökorvauksen ei tulisi olla keskimääräinen, vaan todellinen ja sen tulisi sisältää testaus, analyysi ja sekvensointi sekä myös muut kunnalle aiheutuneet kustannukset kuin sairaanhoitopiirin veloittamat. Kunnat ja kuntayhtymät eivät voi itsenäisesti vaikuttaa erikoissairaanhoidon covid-19-toimintojen (esimerkiksi testaus) hinnoitteluun eikä keskimääräiseen yksikkökustannukseen perustuva korvaus vastaa kunnille aiheutuneita kustannuksia. 

Mitä tekijöitä valtionapuviranomaisen tulisi mielestänne erityisesti huomioida testauksen yksikkökorvausta määrittäessään?

Yksikkökorvauksen ei tulisi olla keskimääräinen. Sillä tulee korvata kaikki testauksesta aiheutuvat todelliset kustannukset. Testauksen yksikkökorvausta määritettäessä tulee huomioida kunkin sairaanhoitopiirin veloittama todellinen kustannus eli alueellinen vaihtelu testauksen hinnassa sekä testauksessa käytetyt eri menetelmät. Lisäksi tulee huomioida kaikki kunnille testauksesta aiheutuneet kustannukset, ei ainoastaan testausta ja analytiikkaa. Helsingille on aiheutunut sairaanhoitopiirin veloittamien kustannuksien lisäksi testauksesta esimerkiksi henkilöstö- ja tilakustannuksia.   

4.Onko jäljittämiseen myönnettävää avustusta koskeva sääntely (6 § ja 9 §) onnistunut? Jos ei, miten muuttaisitte sitä?

Kyllä

Ei X

Kommentit

Kuntakohtainen covid-19-tartuntojen määrä ei Helsingin näkökulmasta anna riittävää kuvaa jäljitystyön määrästä. Pääkaupunkiseudun tautitilanne on ollut koko maan haastavin ja jäljittäminen muun muassa ihmisten liikkuvuuden, vieraskielisyyden ja väestömäärän vuoksi työlästä. Covid-19-tartuntojen määrän lisäksi pitäisi pystyä huomioimaan esimerkiksi altistuneiden määrä per tartunta tai jäljitykseen käytetty aika/resurssit per tartunta.   

Mitä tekijöitä valtionapuviranomaisen tulisi mielestänne erityisesti huomioida jäljittämisen yksikkökorvausta määrittäessään?

Yksikkökorvauksen ei tulisi olla keskimääräinen. Sillä tulee korvata kaikki jäljittämisestä aiheutuneet todelliset kustannukset. Jäljityshenkilökunnan määrä on vaihdellut tautitilanteesta riippuen ja muutokset ovat olleet äkillisiä. Tästä syystä Helsingin kaupunki on joutunut turvaamaan jäljitystä omalla henkilökunnallaan. Tämä on aiheuttanut merkittäviä vaikutuksia muuhun toimintaan. Helsingin näkemyksen mukaan myös vakinaisen henkilöstön palkkakustannukset tulee korvata täysimääräisesti. 

5. Onko rokottamiseen myönnettävää avustusta koskeva sääntely (7 § ja 9 §) toimivaa? Jos ei, miten muuttaisitte sitä?

Kyllä

Ei X

Kommentit

Covid-19-rokotusten määrä korvauksen perusteena vaikuttaa perustellulta. Rokotuskohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Tämä johtuu esimerkiksi rokotusten terveysturvallisesta järjestämisestä ja se tulee huomioida korvauksissa. 

Mitä tekijöitä valtionapuviranomaisen tulisi mielestänne erityisesti huomioida rokottamisen yksikkökorvausta määrittäessään?

Yksikkökorvauksen ei tulisi olla keskimääräinen. Sillä tulee korvata kaikki aiheutuneet todelliset kustannukset kuten esimerkiksi rokotus- ja muun henkilöstön, rokotustilojen ja rokotusajanvarauksen kustannukset.  

6. Onko hoidon kustannuksiin myönnettävää avustusta koskeva sääntely (8 § ja 9 §) toimivaa? Jos ei, miten muuttaisitte sitä?

Kyllä

Ei X

Kommentit

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitopäivien lisäksi avustuksessa tulisi huomioida avohoidossa ja kotisairaanhoidossa aiheutuneet kustannukset covid-19-potilaiden hoidosta sekä long-covid-19-taudin hoidosta aiheutuneet kustannukset. 

Lisäksi avustuksessa tulisi huomioida erikoissairaanhoidon sairaalapäivien osalta kuntakohtaisesti se osa, joka ylittää sairaanhoitopiirin ensimmäisellä neljänneksellä saaneen avustuksen määrän. Esimerkiksi yksistään Helsingille jäsenkuntamaksuosuuksien kautta aiheutuneet covid-19-potilaiden hoitokustannukset vastaavat lähes Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilaiden hoitoon saamaa avustusta. Helsinki haluaa kiinnittää huomiota siihen, että sairaanhoitopiireille suunnattu avustus ei ole kattanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille covid-19-pandemiasta aiheutuneita kustannuksia ja jäsenkunnat ovat kattaneet näitä kustannuksia sekä jäsenkuntamaksuosuuksien että alijäämän kattamisen kautta.     

Mitä tekijöitä valtionapuviranomaisen tulisi mielestänne erityisesti huomioida covid-19-taudin hoidon yksikkökorvausta määrittäessään?

Yksikkökorvauksen ei tulisi olla keskimääräinen. Sillä tulee korvata kaikki aiheutuneet todelliset kustannukset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sairaalapäivien sekä tehohoitopäivien kustannukset ovat merkittävästi keskimääräistä korkeammat. Kuntia laskutetaan toteutuneiden kustannusten mukaisesti eikä kunnilla ole vaikutusmahdollisuuksia hoitopäivän hintoihin, joten kustannukset pitää korvata täysimääräisesti. Lisäksi yksikkökorvauksessa tulee huomioida myös covid-19-potilaiden hoidon vuoksi kasvaneet tilakustannukset sekä oman henkilökunnan kustannukset.    

7. Onko harkinnanvaraista osaa koskeva sääntely (11 §) toimivaa? Jos ei, miten muuttaisitte sitä?

Kyllä

Ei X

Kommentit

Valtionavustuksella on välttämätöntä korvata aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Harkinnanvaraisen avustuksen sääntelyä tulee muuttaa. Myöntämisen edellytyksiä on muutettava, jotta harkinnanvarainen avustus korvaa todelliset aiheutuneet kustannukset covid-19-pandemian hoidosta kaikilta osin, myös muiden kuin toimintokohtaisten avustuserien osalta ja ilman yhteisöverojako-osuuden korotuksen vuoden 2020 koronakompensaatioiden sekä valtionosuusjärjestelmän valtionosuusprosentin huomioimista. Lisäksi tässä tulee huomioida täysimääräisesti myös kunnille sairaanhoitopiirien laskutuksen kautta aiheutuneet kustannukset. Helsinki painottaa, että harkinnanvaraisen osuuden riittävästä tasosta on huolehdittava.       

8. Onko avustushaun aikataulua koskeva sääntely (13 §:ssä) toimivaa? Jos ei, miten muuttaisitte sitä?

Kyllä

Ei X

Kommentit

Valtion avustuspäätöksenteon tulee olla ennakoitavaa, jotta kunnilla on vuoden 2021 tilinpäätöksen laatimisessa luotettavat tiedot vuonna 2022 maksettavista avustuksista. Ne on voitava luotettavasti kirjata vuoden 2021 tilinpäätökseen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti tuloina.  

9. Mitä muuta haluaisitte lausua asetusluonnoksesta?

Avustus muihin kustannuksiin (10 §) on epäselvä. Lähtökohtaisesti kustannuksia ei pitäisi korvata asukaslukuun perustuen. Kustannusten korvausten tulee pohjautua todellisiin kustannuksiin, jotta avustus ei ylittäisi eikä alittaisi syntyneitä kustannuksia.

Kunnille ja kuntayhtymille kohdennetut kysymykset covid-19-epidemiasta aiheutuvia kustannuksia koskevat kysymyset

Covid-tartuntojen testaus

1. Mikä on yhden PCR-testin kustannus, kun ottaa huomioon näytteen oton, näytteen kuljettamisen sekä sen analysoinnin kustannukset?

< 70 e

 70-99 e

 100-149 e X

 150-300 e

 > 300 e

2. Mikäli arvioitte alueenne keskimääräisien kustannuksien olennaisesti poikkeavan STM:n keskimääräisestä covid-19-testauksen arviosta (80-90 euroa/testi), mitkä erityispiirteet vaikuttavat arvionne mukaan tähän?

STM:n keskimääräinen covid-19-testauksen kustannusarvio ei vastaa kunnalle tai kuntayhtymälle syntyviä testauksesta syntyviä kustannuksia. Kunnat eivät voi itsenäisesti vaikuttaa erikoissairaanhoidon covid-19-toimintojen (esimerkiksi testaus) hinnoitteluun.

Testauksen yksikköhinnaksi on suunniteltu 80-90 euroa/testi, josta korvattaisiin 40-65 %. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) laskuttaa Helsingiltä näytteenotosta ja analytiikasta. Helsinki vastaa ajanvarauksesta, näytteenoton tiloista ja sen henkilökunnasta (vastaanottohenkilökunta ja vartijat) sekä testivastauksesta. HUSin Helsingille kohdentama testauskustannus on noin 118 euroa, minkä lisäksi Helsingin omia kustannuksia kertyy ajanvarauksen, tilojen, henkilökunnan ja vastauksen osalta 14-16 euroa/testi. Näin ollen testauksen kustannukset Helsingille ovat noin 132-134 euroa/testi.

3. Covid-19-epidemia on aiheuttanut kunnille ja kuntayhtymille monia erityyppisiä lisäkustannuksia vuonna 2021. Kaikkiin covid-19-taudin torjuntaan ja hoitoon kytkeytyviin toimiin liittyy sekä epidemiasta aiheutuvia uusia lisäkustannuksia, että sellaisia kustannuksia, jotka olisivat aiheutuneet kunnalle tai kuntayhtymälle myös ilman epidemiaa. Lisäkustannuksia on voinut syntyä muun muassa liittyen lisääntyneisiin palvelu- ja tarvikehankintoihin, lisähenkilöstön palkkaamiseen, lisä- ja ylitöiden teettämiseen, tehtävien muutoksiin liittyviin ylimääräisiin korvauksiin sekä väliaikaisesti käyttöön otettuihin tiloihin. Sellaisia kustannuksia, jotka olisivat syntyneet myös ilman epidemiaa ovat erityisesti vakituisen henkilöstön tavanomaiset henkilöstökustannukset silloinkin, kun heitä on siirretty muihin tehtäviin, ja pitkäaikaisesti käytössä olevien tilojen kustannukset.

Mikä on alueenne lisäkustannusten prosentuaalinen osuus covid-19-testauksen kokonaiskustannuksesta?

 0-20 %

 21-40 %

 41-60 %

 61-80 %

 > 81 % X

4. Pystyttekö toimittamaan valtionavustushakemuksen yhteydessä luotettavan tiedon hakijan kustannusvastuulle jääneiden covid-19-testien määrästä vuodelta 2021?

Kyllä (tilanne 1.1 – 27.7.2021 on 464 987 testiä).

Covid-19-tartuntojen jäljittäminen

5. Kuinka paljon yhden todetun tautitapauksen aiheuttamat jäljityskustannukset ovat alueellanne olleet (kokonaisaika, sis. odotusajat/tartunta) vuoden 2021 osalta?

 <200 € (<8 h)

 200 – 299  (8-16 h)

 300 – 599 (16-24 h)

 600 – 1200 € (24-48 h)

 > 1200 € (+48 h) X

6. Mikäli arvioitte alueenne keskimääräisien kustannuksien poikkeavan olennaisesti STM:n keskimääräisestä jäljittämisen arviosta (310-320 euroa/tartunta) mitkä erityispiirteet vaikuttavat arvionne mukaan tähän?

Kokonaisväestömäärä, tartuntojen suuri määrä, ihmisten liikkuvuus, vieraskielisyys sekä laajat altistumisketjut.

7. Covid-19-epidemia on aiheuttanut kunnille ja kuntayhtymille monia erityyppisiä lisäkustannuksia vuonna 2021. Kaikkiin covid-19-taudin torjuntaan ja hoitoon kytkeytyviin toimiin liittyy sekä epidemiasta aiheutuvia uusia lisäkustannuksia, että sellaisia kustannuksia, jotka olisivat aiheutuneet kunnalle tai kuntayhtymälle myös ilman epidemiaa. Lisäkustannuksia on voinut syntyä muun muassa liittyen lisääntyneisiin palvelu- ja tarvikehankintoihin, lisähenkilöstön palkkaamiseen, lisä- ja ylitöiden teettämiseen, tehtävien muutoksiin liittyviin ylimääräisiin korvauksiin, sekä väliaikaisesti käyttöön otettuihin tiloihin. Sellaisia kustannuksia, jotka olisivat syntyneet myös ilman epidemiaa ovat erityisesti vakituisen henkilöstön tavanomaiset henkilöstökustannukset silloinkin, kun heitä on siirretty muihin tehtäviin, ja pitkäaikaisesti käytössä olevien tilojen kustannukset.

Mikä on alueenne lisäkustannusten prosentuaalinen osuus jäljityksen kokonaiskustannuksesta?

 0-20 %

 21-40 %

 41-60 %

 61-80 %

 > 81 % X

Rokottaminen covid-19-tautia vastaan

8. Kuinka paljon yhden rokotustapahtuman tuottaminen on alueellanne maksanut kaikki kulut mukaan luettuina? (Ajanvaraus, materiaalit, pistos)

<6 e

 6 - 10 e

 11 – 15 e X

 16 - 19 e

 > 19 e

 En osaa sanoa.

9.  Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, että vähemmän kuin kuusi tai enemmän kuin kuusitoista euroa, mitkä erityispiirteet vaikuttavat arvionne mukaan tähän?

10. Covid-19-epidemia on aiheuttanut kunnille ja kuntayhtymille monia erityyppisiä lisäkustannuksia vuonna 2021. Kaikkiin covid-19-taudin torjuntaan ja hoitoon kytkeytyviin toimiin liittyy sekä epidemiasta aiheutuvia uusia lisäkustannuksia, että sellaisia kustannuksia, jotka olisivat aiheutuneet kunnalle tai kuntayhtymälle myös ilman epidemiaa. Lisäkustannuksia on voinut syntyä muun muassa liittyen lisääntyneisiin palvelu- ja tarvikehankintoihin, lisähenkilöstön palkkaamiseen, lisä- ja ylitöiden teettämiseen, tehtävien muutoksiin liittyviin ylimääräisiin korvauksiin, sekä väliaikaisesti käyttöön otettuihin tiloihin. Sellaisia kustannuksia, jotka olisivat syntyneet myös ilman epidemiaa ovat erityisesti vakituisen henkilöstön tavanomaiset henkilöstökustannukset silloinkin, kun heitä on siirretty muihin tehtäviin, ja pitkäaikaisesti käytössä olevien tilojen kustannukset.

Mikä on alueenne lisäkustannusten prosentuaalinen osuus covid-19-rokottamisen kokonaiskustannuksesta?

 0-20 %

 21-40 %

 41-60 %

 61-80 %

 > 81 % X

11. Pystyttekö toimittamaan valtionavustushakemuksen yhteydessä luotettavan tiedon yksityisille toimijoille luovutetuista rokoteannoksista, joiden kustannukset eivät ole jääneet hakijan vastuulle?

Kyllä.

Covid-taudin sairaalahoito

12. Covid-19-epidemia on aiheuttanut kunnille ja kuntayhtymille monia erityyppisiä lisäkustannuksia vuonna 2021. Kaikkiin covid-19-taudin torjuntaan ja hoitoon kytkeytyviin toimiin liittyy sekä epidemiasta aiheutuvia uusia lisäkustannuksia että sellaisia kustannuksia, jotka olisivat aiheutuneet kunnalle tai kuntayhtymälle myös ilman epidemiaa. Lisäkustannuksia on voinut syntyä muun muassa liittyen lisääntyneisiin palvelu- ja tarvikehankintoihin, lisähenkilöstön palkkaamiseen, lisä- ja ylitöiden teettämiseen, tehtävien muutoksiin liittyviin ylimääräisiin korvauksiin, sekä väliaikaisesti käyttöön otettuihin tiloihin. Sellaisia kustannuksia, jotka olisivat syntyneet myös ilman epidemiaa ovat erityisesti vakituisen henkilöstön tavanomaiset henkilöstökustannukset silloinkin, kun heitä on siirretty muihin tehtäviin, ja pitkäaikaisesti käytössä olevien tilojen kustannukset.

Mikä on alueenne lisäkustannusten prosentuaalinen osuus covid-19 potilaan hoidon kokonaiskustannuksesta?

 0-20 %

 21-40 %

 41-60 %

 61-80 %

 > 81 % X

13. Pystyttekö toimittamaan valtionavustushakemuksen yhteydessä luotettavan tiedon perusterveydenhuollon vuodeosastolla covid-19-diagnoosilla hoidettujen potilaiden määrästä?

Kyllä.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Riikka Henriksson, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 27.8.2021 mennessä Helsingin kaupungin lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta eräisiin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (liitteet 1- 3). Lausunto on pyydetty antamaan vastaamalla lausuntopalvelussa yksilöityihin kysymyksiin.       

Asetusluonnoksen mukaan kunnille ja kuntayhtymille korvataan tiettyjen covid-19-pandemian aiheuttamia kustannuksia toimintokohtaisesti:

1) covid-19- testaus

2) covid-19-tartuntojen jäljittäminen

3) rokottaminen covid-19-tautia vastaan sekä

4) covid-19-sairaalahoito.

Kustannusten korvausmalli on valmisteltu yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Avustus em. toimintoihin on tarkoitus määrittää pääosin laskennallisin perustein. Toimintokohtaisten erien yksikkökorvaukset määrittelisi valtionapuviranomainen eikä yksikkökorvauksen olisi tarkoitus vastata keskimääräisiä yksikkökustannuksia, koska epidemiasta on aiheutunut lisäkustannuksia ja myös kustannuksia, jotka olisivat aiheutuneet ilman epidemiaa. Korvauksen taso olisi 40-65 % arvioidusta keskimääräisestä yksikkökustannuksesta. Perusteina yksikkökustannusta alhaisemmalle korvaustasolle olisivat valtionosuusjärjestelmän kautta kanavoituva rahoitus (25 %) sosiaali- ja terveyspalveluille ja valtion muut koronakompensaatiot kunnille ja sairaanhoitopiireille. Avustuskokonaisuuteen kuuluu myös asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä, jolla on tarkoitus kattaa muita koronasta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy harkinnanvarainen osuus, jota voitaisiin myöntää kompensaationa laskennallisten osien lisäksi.    

Hakukierroksia on tarkoitus järjestää ainakin kaksi. Ensimmäisellä hakukierroksella katettaisiin tammikuusta elokuuhun 2021 aiheutuneet kustannukset. 

Asia on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan sekä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kanssa. 

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Riikka Henriksson, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25543

riikka.henriksson(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.