§ 143

Helsingin Konservatorion Säätiö sr:lle myönnettyjen lainojen maksuohjelmien muuttaminen

HEL 2020-011891 T 02 05 03 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti pidentää kaupungin Helsingin Konservatorion Säätiö sr:lle myöntämien lainojen 3300001756 ja 3300001757 laina-aikoja viidellä vuodella 31.5.2029 saakka siten, että lainojen jäljellä olevat lyhennyserät lasketaan uuden laina-ajan mukaisesti. Muut lainaehdot pysyvät ennallaan.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Pipsa Kotamäki, rahoitussihteeri, puhelin: 31036125

pipsa.kotamaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Helsingin Konservatorion säätiön tehtävänä on ylläpitää vuonna 1922 perustettua Helsingin Konservatoriota, joka tarjoaa taiteen musiikin perusopetusta ja musiikkialan ammatillista koulutusta. Säätiö rakennutti uudet toimitilat Ruoholahteen kaupungin osoittamalle vuokratontille ja toiminta käynnistyi uusissa toimitiloissa syksyllä 1999. Kaupunginhallitus myönsi hankkeelle lainat 25.3.1996, § 426 ja 25.5.1998, § 794 osana kokonaisrahoitusta. Lainojen jäljellä oleva maksamaton pääoma on tällä hetkellä 739 769,71 euroa.

Konservatoriokiinteistön suuren koon vuoksi osa tiloista on ollut valmistumisen jälkeen kokoaikaisesti vuokrattuna ensin Helsingin väliaikaiselle ammattikorkeakoululle ja Metropolia Ammattikorkeakoululle. Vuokrasopimus ulottui vuoteen 2025 saakka, minkä aikana lainanhoitokulut voitiin kattaa saaduilla vuokratuloilla. Metropolia Ammattikorkeakoulu ilmoitti vuonna 2015 luopuvansa konservatoriokiinteistön käytöstä siirtäessään musiikin koulutuksen muille kampuksilleen. Uudelle vuokralaiselle, Kaartin soittokunnalle (Senaatti-kiinteistöt), vuokrattujen tilojen kokonaismäärä on edellistä vuokralaista pienempi, mikä vaikuttaa suoraan säätiön vuosittaisiin vuokratuloihin alentavasti. Koronapandemia on vaikuttanut myös muihin vuokratuloihin, kun lähes kaikki toiminta on ollut keskeytettynä eikä konserttisaleja ole ollut mahdollista vuokrata kolmansille osapuolille. Rahoitusjohtaja myönsi kaupunginhallituksen 6.4.2020, § 234, antamalla valtuutuksella 12.5.2020, § 31, säätiön lainoille lyhennysvapaata toukokuun erille pidentämällä laina-aikaa kuudella kuukaudella.

Säätiö hakee laina-aikojen pidentämistä edelleen viidellä vuodella pienentääkseen lainanhoitokulujaan tilanteessa, jossa lainanhoidon rahoittamiseksi käytettävät tulot ovat säätiöstä riippumattomista syistä pienentyneet olennaisesti. Uuden vuokralaisen kanssa solmittu määräaikainen vuokrasopimus ulottuu pidennettäväksi esitettävien laina-aikojen loppuun saakka.

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yksittäiselle yhteisölle myönnettyjen lyhennysvapaiden johdosta.

Ennen lyhennysvapaan myöntämistä on arvioitava, sisältyykö suunniteltuun toimenpiteeseen SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea. Euroopan komission tiedonannon mukaan valtiontukisääntöjä sovelletaan ainoastaan silloin, kun tuensaajana on yritys, jolla tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta taloudellista toimintaa harjoittavaa yksikköä. Komission tiedonannossa on todettu, että julkista koulutusta, joka järjestetään valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, voidaan pitää muuna kuin taloudellisena toimintana. Lisäksi komission tiedonannossa on todettu, että julkisen koulutuksen ei-taloudelliseen luonteeseen ei periaatteessa vaikuta se, että oppilaat tai heidän vanhempansa joutuvat toisinaan maksamaan opetus- tai ilmoittautumismaksuja, joilla katetaan osa järjestelmän toimintakuluista. Koska tällaiset maksut kattavat usein vain murto-osan palvelun todellisista kustannuksista, niitä ei voida pitää korvauksena tarjotusta palvelusta. Tämän vuoksi ne eivät muuta pääasiassa julkisin varoin rahoitetun yleisen koulutuspalvelun ei-taloudellista luonnetta. Näitä periaatteita voidaan soveltaa yksityiskouluihin ja julkisiin kouluihin (komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01, kohdat 6-12, 28 ja 29).

Helsingin Konservatorion Säätiöllä on toimintaansa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ylläpitämislupa. Säätiö saa ylläpitämislupansa mukaiseen toimintaan vapaan sivistystyön rahoitusta, joka määräytyy vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaan. Opetukseen osallistuvilta oppilailta voidaan periä kohtuullisia maksuja taiteen perusopetuksesta annetun lain nojalla (633/1998). Säätiön toiminta tapahtuu valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa.

Säätiön rahoituksen katsotaan tulevan pääosin julkisista varoista. Säätiön viimeisimmän vahvistetun tilinpäätöksen, vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan säätiön kaikista toiminnan tuotoista julkisen tuen osuus on 58,1 %. Vuonna 2019 säätiö sai ylläpitämislupansa mukaiseen toimintaan julkista tukea valtiolta ja Helsingin kaupungilta. Muut säätiön tuotot koostuivat vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan vuokra- ja kiinteistötoiminnasta ja opetustoiminnasta. Säätiön kaikista tuotoista 27,7 % oli vuokra- ja kiinteistötoiminnasta ja 14,1 % opetustoiminnasta. Lukukausimaksut sisältyivät säätiön opetustoiminnan tuottoihin muodostaen pääosan opetustoiminnan tuotoista.

Helsingin Konservatorion Säätiön ei katsota harjoittavan taloudellista toimintaa, koska säätiö harjoittaa julkista koulutusta valtion rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Komission tiedonannossa julkisesta koulutuksesta todettua sovelletaan myös yksityisiin kouluihin, jotka saavat rahoituksensa pääosin julkisista varoista. Suunniteltuun lainajärjestelyyn ei näin ollen sisälly SEUT 107 (1) artiklan mukaista valtiontukea.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Pipsa Kotamäki, rahoitussihteeri, puhelin: 31036125

pipsa.kotamaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginkanslia