Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

19/2020

1 (21)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Asia/6

 

18.05.2020

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 304

Lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2019 arviointikertomuksesta

HEL 2019-004956 T 00 03 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Veronika Honkasalon ehdotuksesta.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36279

mauno.ronkko(a)hel.fi

Liitteet

1

Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö, kaupunginhallitus

2

Arviointikertomus 2019

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää antaa tarkastuslautakunnalle vuoden 2019 arviointikertomuksen suosituksista seuraavan lausunnon:

Tarkastuslautakunnan vuonna 2017 antamien suositusten vaikuttavuuden arviointi

Arviointikertomuksen mukaan vuoden 2017 arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten mukaisiin toimenpiteisiin on pääosin ryhdytty, mutta omistajaohjauksen kaksoisroolit ovat edelleen ongelmallisia.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain (410/2015) 97 §:ssä säädetään valtuutetun, muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä. Kuntalaissa viitataan osaltaan hallintolain (434/2006) 27–30 §:iin.

Yhteisön tai säätiön hallituksen tai muun lain tarkoittaman toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana toimiva luottamushenkilö, viranhaltija ja työntekijä ei voi osallistua kuntakonserniin kuuluvaa yhteisöä ja säätiötä sekä kuntayhtymää ja liikelaitosta koskevien asioiden käsittelyyn kunnassa. Sääntely ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö luottamushenkilö tai johtava viranhaltija voisi toimia kuntayhtiön hallituksen jäsenenä.

Voimassa olevan konserniohjeen sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston vahvistaman hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeen mukaisesti kaupungin tytäryhteisöjen osalta varmistetaan muun muassa hallituksen riippumattomuus. Riippumattomuuden arvioiminen pitää sisällään kulloinkin voimassa olevien esteellisyyssäännösten huomioon ottamisen.

Kaupunki ottaa hallituksen jäseniä nimetessään huomioon sen, että kaupungin konsernijohdon on pystyttävä suorittamaan tarkoituksenmukaisella tavalla sille kuuluvat seuranta- ja valvontatehtävät. Mikäli hallituksen jäsenyys aiheuttaa siinä määrin esteellisyystilanteita, että viran tai luottamustoimen hoitaminen kaupungilla vaikeutuu, harkitaan, onko henkilön tarkoituksenmukaista jatkaa kyseisessä asemassa yhtiössä. Kuntalain mukaista esteellisyyttä arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti, eikä juridista tai periaatteellista estettä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden jäsenyydelle tytäryhteisöjen hallituksessa ole, kunhan esteellisyyssääntelyä noudatetaan.

Kaupungin vahvan ja aktiivisen omistajaohjauksen kannalta on tärkeää, että tytäryhtiöiden hallituksissa on henkilöitä, joilla on hyvä käsitys siitä, mitä kaupunki omistajana haluaa ja millaisia yleisiä intressejä kaupungilla on. Konserni-intressin edistämiseen liittyvät perusteet puoltavat sitä, että konsernijohtoon kuuluvan henkilön osallistumista kaupungin tytäryhtiön hallitukseen ei ole pidettävä periaatteellisesti ja kategorisesti ongelmallisena.

Kaupunginhallitus toteaa, että hallituksen jäsenten nimittämisen yhteydessä on arvioitu myös riippumattomuuteen liittyviä näkökohtia ja päädytty harkinnan perusteella siihen, että nykyinen toimintamalli on konserniohjauksen ja kaupunkikonsernin kokonaisedun toteutumisen edistämisen kannalta tarkoituksenmukainen. Konserniohjeen muuttamiselle ei ole tältä osin tarvetta, mutta jos jatkossa käy esteellisyyskysymysten tai muiden syiden vuoksi ilmeiseksi, että nykyisiin konserniohjauksen menettelytapoihin on tarpeen tehdä muutoksia, valmistellaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi tarvittavat konserniohjeen päivitykset.

Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi

Tarkastuslautakunta on esittänyt oman arvionsa siitä, ovatko talousarviossa asetetut sitovat toiminnan tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat mittarit toteutuneet. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuneita mittareita oli kaksi vähemmän kuin tilinpäätösraportoinnissa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian tulee

kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että mikäli asetettava tavoite koskee suunnitelman toteutumista, tulee kyseinen suunnitelma jatkossa esittää talousarvioesityksen liitteenä ja tavoitteen toteutumista arvioidaan valtuuston talousarviosta päättäessä voimassa olleen suunnitelman pohjalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että toimialojen tulee kiinnittää huomiota siihen, että tavoitteiden ja niiden toteutumista kuvaavien mittareiden sanamuodot ovat yksiselitteisiä.

Talouden tunnuslukujen kehitys

Kaupungin talous on arviointikertomuksen mukaan pysynyt vahvana.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginhallituksen tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vaikutuksia seurataan ja ennakoidaan tehostetusti, jotta menojen kasvu ja verotulojen lasku voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kaupungin taloudenpidossa.

Kaupunginkanslian, pormestarin ja apulaispormestareiden toimialoille antama ohjaus

Arvioinnissa selvitettiin, onko toimialojen ohjaus kehittynyt johtamisjärjestelmäuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginkanslian ja toimialojen välisessä työnjaossa ja apulaispormestareiden roolissa havaittiin epäselvyyttä.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

apulaispormestareiden ja toimialajohtajien tulee

kaupunginhallituksen tulee

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginvaltuusto päätti 9.10.2019 § 297 hallintosäännön muutoksesta, jolla sääntöön lisättiin maininta apulaispormestarin tehtävästä ja vastuusta valvoa kaupunkistrategian ja talousarvion toteutumista toimialallaan, samoin kuin hänen tehtävästään huolehtia omalta osaltaan toimialan asioiden viestinnästä. Hallintosääntömuutoksen tarkoituksena oli selkeyttää apulaispormestarin tehtävänkuvaa ja roolia toimialan toiminnassa, pikemminkin kuin muuttaa hänen toimivaltaansa.

Tarkastuslautakunnan kehotus on osoitettu suoraan apulaispormestareille ja toimialajohtajille. Kaupunginhallitus pitää apulaispormestarin ja toimialajohtajan välisen työnjaon ja roolien edelleen selkeyttämistä tärkeänä ja kehottaa osaltaan kyseessä olevia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita avoimeen vuoropuheluun toistensa sekä toimialansa henkilöstön kanssa.

Kaupungin organisaatiomuutoksesta on tehty useita selvityksiä ja osa selvityksistä on vielä kesken. Kun selvitykset valmistuvat, edellytykset tarkastella kokonaisuutta ja mahdollisia muutostarpeita ovat tämänhetkistä paremmat. Muutenkin monet arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista liittyen kansliapäällikön rooliin, myös suhteessa pormestariin, ovat itse asiassa varsin henkilösidonnaisia, joten sääntötasolla tehtävät muutokset eivät välttämättä johtaisi sellaisiin parannuksiin, joita arvioinnin pohjana olleissa haastatteluissa on toivottu.

Kaupunginhallitus toteaa, että kansliapäällikölle määriteltyjen tehtävien tarkoituksenmukaisuuden arviointi on tarkoituksenmukaista ajoittaa aikaisintaan kuluvan valtuustokauden lopulle. Kaupunginhallitus tulee päätöksensä 23.4.2018 § 268 mukaisesti tuolloin muutenkin arvioimaan kansliapäällikölle asettamiensa tavoitteiden toteutumista.

Arviointikertomuksessa on tunnistettu, että valtuustokauden alussa käynnistetty kaupungin johtoryhmätyöskentely on parantanut ohjattavuutta kaupungissa. Johtoryhmä toimii erityisesti pormestarin johtamista edistävänä ja mahdollistavana keskustelufoorumina, jonka jäsenyys tarjoaa myös apulaispormestareille mahdollisuuden osallistua asioiden valmistelun suuntaamiseen. Kaupungin johtavista viranhaltijoista johtoryhmään kuuluvat kunkin toimialan toimialajohtaja ja kaupunginkansliasta kansliapäällikkö, elinkeinojohtaja, henkilöstöjohtaja, rahoitusjohtaja, strategiajohtaja ja viestintäjohtaja, samoin kuin digitalisaatiojohtaja sekä sihteerinä toimiva yhteysjohtaja. Jo johtoryhmän rakenteesta johtuen kaupunginkanslia ei kaupungin ylätason ohjauksen näkökulmasta voi toimia yhtä koordinoidusti kuin toimiala eikä sen ole tarkoitettukaan näin toimivan.

Edellä todetusta huolimatta kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkansliassa on vuoden 2019 aikana sekä kehitetty organisaatiorakennetta että lisätty osastojen välistä vuorovaikutusta kaupunginkanslian palvelevuuden parantamiseksi. Organisaatiouudistuksen merkittävimpänä osoituksena oli strategiaosaston perustaminen vuoden 2020 alusta. Osastolle siirtyi toimintoja talous- ja suunnitteluosastolta ja elinkeino-osastolta samoin kuin kansliapäällikön vastuualueelta.

Kaupunginkanslian osastojen koordinaatiota on pyritty parantamaan myös painottamalla yhteisiä linjauksia edellyttävien asioiden käsittelyä kanslian johtoryhmässä samoin kuin huolehtimalla siitä, että kaupungin eri ohjaus- ja koordinaatiokokoonpanoissa kansliaa edustavien henkilöiden tiedossa on, miten asiaa on eri osastojen välillä valmisteltu. Ohjeiden ja suositusten laadinnassa noudatetaan yhteisvalmistelun periaatetta.

Toimintakulttuurin muutos on kaupunkistrategian keskeisiä tavoitteita. Kaupunginkanslialla on toimialoihin nähden palvelu-, ohjaus- ja koordinaatiotehtäviä. Koordinaatiotehtävällä tähdätään kaupunkitasoiseen tasapainoisen toiminnan kehittämisen mahdollistamiseen, jolloin yhden toimialan tai toiminnon ratkaisujen ei tule johtaa toisen kannalta kohtuuttomiin tilanteisin. Ohjaaminen ja koordinaatio ovat tilanteita, joissa toimialojen kokemus niiden autonomiaan puuttumisesta on ymmärrettävä.

Kaupunginkanslian palvelutehtävään kuuluu myös onnistumisten ja suoritusten mahdollistamista kaikkialla kaupungissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että myös ketteryys ja hallittu rytminmuutos ovat myös osa toimintakulttuurin muutosta. Samoin yhdessä tekemisen merkitystä korostetaan. Niinpä kaupunginhallitus kehottaa kansliaa yhdessä toimialojen kanssa kehittämään kaupunkiyhteisten linjausten valmistelua niin, että toimintojen mahdollisen eritahtisuuden huomioimiseen, aikataulupaineiden minimointiin ja kaupunkiyhteisiin priorisointeihiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan havaintoon ja pitää kaupunginkanslian ja toimialojen välisen vuoropuhelun parantamista tärkeänä.

Kaupunginkanslian yhteistyökumppaneille on lähetetty pyyntö vastata kaupunginkanslian asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kyselyn tarkoituksena on selvittää, kuinka kanslia on onnistunut tähän saakka ja tavoitteena on kehittää yhteistyötä kaupungin strategian mukaisesti entistä toimivammaksi. Kysely toteutettiin ajalla 26.3-5.4.2020. Kyselyn tulosten perusteella tullaan käymään myös tarkentavia keskusteluja.

Tilankäytön tehostamisen vaikutukset

Arvioinnin pääkysymys oli, onko tilankäytön tehostamiseen tähtäävillä uudistuksilla ollut tavoiteltuja vaikutuksia asiakkaille annettavan palvelun laatuun ja henkilöstön työskentelyolosuhteisiin. Arviointikertomuksen mukaan tulokset vaihtelevat erilaisissa palveluissa. Uudistuksilla on ollut tavoiteltuja vaikutuksia, mutta tilojen toimivuudessa on ollut parannettavaa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunkiympäristön sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

kaupunginkanslian ja toimialojen tulee

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että kaupunkiympäristön sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala varmistavat päiväkotien uudis- ja peruskorjaushankkeissa tilankäyttöä tehostaessaan, että pienistä lapsista koostuville lapsiryhmille varataan riittävästi rajattavissa olevia rauhallisia tiloja. Lisäksi kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että monitoimitiloihin siirtymiset toteutetaan siten, että asiakkaat ja henkilöstö voivat osallistua tilojen suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Liikunta- ja kulttuuripalvelujen omistajaohjaus ja kokonaisuuden hallinta

Liikuntasektorin ja kulttuurisektorin omistajaohjaus on arvion mukaan järjestetty pääosin tarkoituksenmukaisesti ja kokonaisuuden hallintaa kehitetään. Toimiala toivoo itselleen vahvempaa roolia omistajaohjauksessa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginhallituksen tulee

kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että konserni- ja omistajaohjauksen tehtävät ja vastuut on kuvattu hallintosäännössä ja kaupunginkanslian toimintasäännössä sekä kaupunginvaltuuston päättämässä konserniohjeessa. Omistajaohjauksen vastuut ovat niiden perusteella selkeät ja toimivalta konserniohjauksessa on konsernijohdon ohella kaupunginkanslialla. Kaupunginkanslia tekee konserniohjauksen asioissa, esimerkiksi talousarviotavoitteiden valmistelussa, yhteistyötä toimialojen virkamiesjohdon kanssa. Tarvetta hallintosäännön tai konserniohjeen muuttamiselle ei ole tältä osin tunnistettu.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkitasoinen suurtapahtumien koordinaatioryhmä ei ole hallintosäännössä mainittu toimielin, eikä sille ole konserniohjeessa määritelty roolia konserniohjauksessa. Suurtapahtumien koordinaatioryhmä muodostuu kaupungin johdon laaja-alaisesta edustuksesta, toimialojen johto mukaan lukien, ja sen tarkoituksena on osaltaan edistää sitä, että kaupunkistrategian linjaukset ja tavoitteet toteutuvat. Varsinaiset konserniohjauspäätökset tehdään kuitenkin hallintosäännön ja konserniohjeen mukaisin menettelyin.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkikonserniin kuuluu noin 80 tytäryhteisöä, joiden tytäryhteisökohtaisten omistajastrategioiden valmistelu on meneillään kaupunginkansliassa. Tarkoituksena on valmistella ensimmäisenä kokonaisuutena markkinaehtoisesti toimiviksi luettavien tytäryhteisöjen omistajastrategiat kaupunginhallituksen päätettäväksi. Toiminnan markkinaehtoisuuden arvioinnissa käytettävät kriteerit on määritelty kaupunginvaltuuston 17.5.2017, § 241 hyväksymässä konserniohjeessa.

Valmistelussa olevien omistajastrategioiden yhteydessä on tarkoitus määritellä se, mihin hallintosäännössä tarkoitettuun toimialaan (pormestari/apulaispormestari) kukin tytäryhteisö kuuluu. Näin pyritään osaltaan selkiyttämään hallintosäännön mukaisia tytäryhteisöjen omistajaohjausvastuita pormestarin ja apulaispormestarien kesken.

Tytäryhteisökohtaisten omistajastrategioiden uuden laadintamallin tultua hyväksytyksi kaupunginhallituksessa, tullaan mallia jatkossa hyödyntämään myös uusien kaupungin tytäryhteisöjen perustamisen yhteydessä.

Varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen

Kaupunkistrategiassa varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet päiväkotihoidossa ja esiopetuksessa, mutta henkilöstövaje voi heikentää tavoitteiden toteutumista jatkossa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan lapsiperheiden palvelujen kanssa

Kaupunginhallitus toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee ensisijaisesti varmistaa lain mukainen toiminta varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja tehdä tarvittaessa tämän turvaamiseksi tarvittavat päätökset muun toiminnan osalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että lukuisilla käynnistetyillä varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden parantamista tavoittelevilla toimenpiteillä ei toistaiseksi ole ollut toivottuja vaikutuksia henkilöstöpulan helpottamiseen. Käynnistettyjen toimenpiteiden tehostamisen lisäksi tarvitaan myös uusia, henkilöstömitoituksen turvaamiseen tähtääviä varhaiskasvatustason ratkaisuja, mikäli henkilöstön saatavuus heikentyy pysyvästi.

Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että päiväkotien ja esiopetuksen päivittäisestä toiminnasta viestimiseen tulisi löytää huoltajien tarpeet täyttäviä matalan käyttökynnyksen viestintävälineitä ja –kanavia, jotta viestintä ei vie aikaa varhaiskasvatuksen perustyöltä.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee jatkaa muunkielisten varhaiskasvatukseen osallistumisen edistämistä koskevaa yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimialan lapsiperheiden palvelujen kanssa.

Lapsiperheiden kotouttaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla

Lähes kaikkia maahanmuuttajien kehittämissuunnitelman 2018–2021 toimenpiteitä on edistetty, mutta ei vielä kaikissa toimipisteissä. Osaa toimenpiteistä on edistetty vasta vähän.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatuksessa tulee

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuksessa tulee

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukioissa tulee

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Stadin ammatti- ja aikuisopistossa tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että maahanmuuttajien osaamistason kohottamiseksi laaditun kehittämissuunnitelman toimenpiteet edistävät Kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteita. Tavoitteena on taata kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvatuksen ja koulutukseen ja työelämään.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan suosituksiin, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee edistää, lisätä ja laajentaa kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista.

Esteettömyyslinjausten toteutuminen

Kaupungin esteettömyyslinjausten mukaiset tavoitteet ovat enimmäkseen toteutuneet, mutta kehitettävää on edelleen.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee

kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että esteettömyystyöryhmän raportointivelvoitteen määritteleminen ja esteettömyysasiantuntemuksesta vastaavien henkilöiden nimeäminen toimialoille on tarpeellista. Esteettömyystyöryhmän asemaa tulee vahvistaa yhteistyössä toimialojen kanssa ja esteettömyyteen liittyvää koulutustarjontaa tulee lisätä. Koulutus toteutetaan jo nykyisellään yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarveselvitysvaiheessa rakennusluvan liitteeksi laaditaan tarvittaessa esteettömyysselvitys. Hankesuunnitelmavaiheessa viitesuunnitelmat tarkistutetaan ja hyväksytetään esteettömyysasiamiehellä. Perusparannushankkeissa on mahdollista teettää esteettömyyskartoitus. Esteettömyyteen liittyvien oppaiden, ohjeistuksen ja linjausten laatimisen yhteydessä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden näkemystä. Vastaavasti on toimittu myös tuotekehityksessä.

Digitaalisten asiointipalvelujen laatu

Digitaalisia asiointipalveluja on monipuolisesti tarjolla ja ne vastaavat pääosin laadukkaasti asiakkaiden tarpeisiin, mutta niiden asiakaslähtöisyydessä ja sujuvuudessa on vielä kehitettävää.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

toimialojen ja kaupunginkanslian tulee

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen siitä, että kaupungin sähköisten asiointipalvelujen laatua, löydettävyyttä ja saavutettavuutta on parannettava. Myös määrällisesti on olemassa potentiaalia aivan uudenlaisten digitaalisten palvelujen tarjoamiseen kaupunkilaisille ja yrityksille.

Digitalisaation alueella kaupungin strategiaa toteuttaa digitalisaatio-ohjelma vuosille 2019-2021. Digitalisaatio-ohjelman keskeinen painopistealue on digitaaliset kaupunkilaispalvelut. Tämän painopistealueen kärkihankkeissa kehitetään kaupunkilaisten tarpeita ennakoivia digitaalisia palveluja ja tarjotaan niitä oikea-aikaisesti kaupunkilaisille ennen kuin heidän tarvitsee etsiä niitä itse. Näissä palveluissa hyödynnetään kaupungin hallussa jo olevaa asiakastietoa. Kehitettävän Helsinki-profiilin avulla kaupunkilaiset voivat seurata tarpeisiinsa ja kiinnostuksenkohteisiinsa personoituja digitaalisia palveluja.

Kaupungin asiointikokonaisuuden uusimisella tavoitellaan siirtymistä lomakelähtöisestä asioinnista koko asiointiprosessin hoitamiseen digitaalisesti yhtenäisen palvelupolun kautta. Kysymys ei ole kuitenkaan pelkästään asiakaskäyttöliittymän uudistamisesta, vaan koko palveluprosessin uudelleen ajattelusta.  Lisäksi kehitetään palveluita tarjoamalla saavutettavia kanavia asiakkaiden eri tarpeisiin, esim. 24/7 chatbot -tuki. Myös hel.fi –sivusto uudistetaan entistä saavutettavammaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.

Kaupunki panostaa asiakaslähtöisyyden ja yhtenäisen asiakaskokemuksen toteutumiseen uusissa digihankkeissa.  Tämän varmistetaan hyödyntämällä kokonaisvaltaisemmin palvelumuotoilua, valmistelemalla digitaalisen asiakaskokemuksen pelikirjaa/ohjeistusta sekä kehittäjille suunnattua Helsinki Design System -työkalua yhtenäisen, saavutettavan asiakaskokemuksen varmistamiseen.

Kaupunki panostaa myös analytiikkaan ja jatkuvaan käyttäjädatan ja palautteen keräämiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen palveluiden jatkuvan parantamisen välineenä. Konkreettisena esimerkkinä tästä on viestinnän kokeilu, jolla voidaan kerätä asiakkaiden palautteita verkkopalveluista, ja palautepalveluasioinnissa. Jatkossa tavoitteena on kyetä seuraamaan uusien digipalveluiden laatua lähes reaaliajassa ja tehdä analytiikan perusteella tarvittavia parannustoimenpiteitä.

Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut

Helsingissä on monipuolinen terveydenhuollon sähköisten palvelujen tarjonta. Sähköinen asiointi terveyspalveluissa on pääosin sujuvaa ja laadukasta, mutta kaikki kuntalaiset eivät pysty käyttämään palveluita sähköisesti.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveystoimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja terveystoimiala kehittää ja lisää digitaalisia palveluja, mutta varmistaa samalla perinteisten palvelujen säilymisen digitaalisten rinnalla. Toimiala on huomioinut kehittämistyössä, että sähköinen palvelu ei voi olla ainoa vaihtoehto henkilölle, jonka vammat tai rajoitteet estävät sähköisen palvelun käyttämisen. Tämän vuoksi sähköisten palvelujen rinnalla tarjotaan muita palvelumuotoja. Kun osa asiakkaista siirtyy käyttämään itselleen sopivia digitaalisia palveluja, voidaan vapautuvia resursseja kohdentaa muiden asiakkaiden fyysiseen kohtaamiseen, jolloin kaikkien saama palvelu paranee.

Sähköisten palvelujen saatavuus ei ole tällä hetkellä kattava, mutta saatavuuskartoitus on tehty ja korjaavia toimenpiteitä on käynnissä. Löydettävyyteen sekä sähköisten asiointipalvelujen saatavuuteen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja selkokielellä kiinnitetään huomiota kaupungin viestintäportaalissa, muussa asioinnissa ja uusien palvelujen käyttöönotossa ennen Apottia. Apotin käyttöönoton myötä keväällä 2021 asiakasportaali Maisa parantaa sähköisten palvelujen saatavuutta, palvelujen löydettävyyttä sekä saavutettavuutta eri kielillä. Kaupunkitasolla löydettävyyden parantamiseen panostetaan digitaalisten palvelujen uudistamisessa ja digikanava-linjauksissa.

Digitalisaation toteutuminen perusopetuksessa

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelman 2016–2019 tavoitteet ovat toteutuneet perusopetuksessa joiltakin osin. Digitaaliset ympäristöt, järjestelmät ja laitteet on saatu käyttöön ohjelman mukaisesti, mutta opettajien osaaminen ei ole kehittynyt suunnitellusti.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan opetuksen digitalisaatio-ohjelman 2016–2019 tavoitteiden toteutumisen seurantaa koskeviin suosituksiin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee varmistua siitä, että seurantatietoa oppimistulosten kehityksestä on riittävästi ja opettajat saavuttavat tavoitteiden mukaisen digitaitotason, edistää oppilaan yksilöllisen oppimisen tukemisen vahvistamista sekä huolehtia tarvittavien järjestelmien ja laitteiden kehittämisestä ja uusimisesta toimialan käyttöön osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laadunvalvonta

Kaupungin järjestämän vanhusten pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon laadunvalvontaa voidaan pitää tyydyttävänä omassa tuotannossa ja riittävänä ostopalveluissa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveystoimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että iäkkäiden palvelujen riittävyyttä ja laatua seurataan Helsingin hyvinvointisuunnitelmaan sisältyvän Stadin ikäohjelman mittareilla sekä sosiaali- ja terveystoimialan omilla mittareilla varsin kattavasti. Toimiala kehittää kattavan kokonaiskuvan antamista olemassa olevasta seurannasta vanhusneuvostolle. Omavalvonnan resurssointi on esillä toimialla vuoden 2020 kevätkaudella.

Kaupunginvaltuuston 19.6.2019 hyväksymä Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2019−2021 sisältää Stadin ikäohjelman, joka on kaupungin lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvosto on osallistunut hyvinvointisuunnitelman ja Stadin ikäohjelman laadintaan ja osallistuu sen seurantaan. Ikäohjelmassa on kuusi tavoitetta ja 33 toimenpidettä. Yksi tavoitteista on parantaa ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen laatua ja huomioida entistä paremmin ikääntyneiden tarpeet palvelutuotannossa. Tavoitteen toteutumisen seurantamittareina toimivat esimerkiksi myönteinen asiakaskokemus terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä THL:n FinSote -tutkimuksen riittämättömästi vanhusten kotihoitoa tai muita vanhusten palvelujen saaneiden osuus.

Toimiala seuraa palvelujen riittävyyttä eri palvelujen odotusajoilla sekä palvelujen laatua esimerkiksi omavalvonnalla, RAI-mittareiden tuloksilla, asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä valvontaviranomaisten seurannoilla. Ikääntyneiden neuvontapalvelun, Seniori-infon asiakkaiden yhteydenottojen määristä ja sisällöistä julkaistaan neljännesvuosittain raportti, josta saadaan myös tietoa palvelujen riittävyydestä, laadusta ja palvelujen asiakastyytyväisyydestä.

Kaupunginhallitus katsoo, että edellä kuvatut palvelun laadun ja määrän seurannat ovat kattavia ja riittäviä. Vanhusneuvosto saa hyvinvointisuunnitelman ja Stadin ikäohjelman laadinnan ja seurannan kautta riittävästi tietoa vanhuspalvelujen laadusta ja riittävyydestä. Toimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden johtaja on vanhusneuvoston jäsen ja palvelukokonaisuuden asiantuntijat osallistuvat pyydettäessä vanhusneuvoston kokouksiin. Vanhusneuvoston kanssa sovitaan vuosittainen käsittelyaika Stadin ikäohjelmaan liittyvien tavoitteiden seurantamittareiden sekä toimialan palveluissa käytössä olevien seurantojen osalta HYTE-vuosiraportin ilmestyttyä.

Sosiaali- ja terveystoimialalla ei ole pystytty paneutumaan suunnitelmallisesti omavalvonnan lisäresurssien vahvistamiseen koronaepidemian vuoksi. Toimiala käsittelee omavalvonnan organisoitumista keväällä 2020.

Suun terveydenhuollon saatavuus ja tuloksellisuus

Suun terveydenhuollon saatavuus ei kaikilta osin ole laissa säädetyn ja kaupungin omien linjausten mukaisella tasolla. Hoito on laadukasta, mutta hoitoon on vaikea päästä.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveystoimialan suun terveydenhuollossa tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että suun terveydenhuollossa yksi tärkeimmistä tavoitteista on kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen. Suun terveydenhuollon sitovana toiminnan tavoitteena on vuodelle 2020, että suun terveydenhuollon kaikkien asiakkaiden kiireetön hoito on käynnistynyt 90 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Vuoden 2020 kärkihankkeilla turvataan hoidon parempaa saatavuutta, kavennetaan väestön terveys- ja hyvinvointieroja, hillitään suun terveydenhuollon palvelujen kustannusten kasvua sekä järjestetään ja tuotetaan vaikuttavia suun terveydenhuollon palveluja. Suun terveydenhuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet ja suurempi osa väestöstä on käyttänyt Helsingin suun terveydenhuollon palveluita kuin aiemmin. Sekä vuokratyövoimaa että vakansseja on lisätty hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Suun terveydenhuollossa on käytössä useita tuotantotapoja hoidon saatavuuden turvaamiseksi: omat palvelut, ostopalvelut, palvelusetelit ja kiireettömän hoidon palveluhankinta.

Perimmäiset syyt yhteydensaantiongelmiin on tunnistettu ja toimiala jatkaa määrätietoisesti johtamistoimenpiteitä haasteiden ratkaisemiseksi. Sähköistä ajanvaraamista sekä kiireelliseen että kiireettömään hoitoon on lisätty.

Lifecare-potilastietojärjestelmässä on haasteita erityisesti raportoinnin osalta, jonka vuoksi sitä ei tällä hetkellä voida tehdä valvoville viranomaisille eikä muille tahoille. Järjestelmässä on ollut ohjelmavirheestä johtuva ongelma käyttöönotosta alkaen. Hoidon tarpeen arvio on tehty kaikille potilaille, mutta hoitoketjuja jää sulkeutumatta tilanteissa, joissa hoidontarpeen arvio tehdään yli organisaatiorajojen. Ongelman korjaamisesta on tehty tukipyyntö kesäkuussa 2019, mutta se on edelleen kesken. Järjestelmätoimittaja on toimittamassa erillisen analyysin, josta hoidon toteutuminen ilmenee, vaikka hoitoketju onkin jäänyt auki. Vuoden 2019 vialliset hoitoketjut voidaan sulkea kesäkuussa 2020. Apotin käyttöönoton myötä hoitoon pääsystä saadaan luotettavampaa tietoa.

Toimiala selvittää aktiivisesti hoitoloiden laadun vaihtelujen syitä. Vaihtelun taustalla voivat olla hammashoitoloiden erilaiset asiakassegmentit ja alueiden sosioekonomiset erot.

Yhteistyö ja moniammatillisuus perhekeskuksissa

Perhekeskusmalli on lisännyt eri ammattilaisten välistä yhteistyötä tavoitteiden mukaisesti, mutta suuressa osassa kaupunkia työ on vasta alussa.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

sosiaali- ja terveystoimialan tulee

Kaupunginhallitus toteaa, että toimiala on kehittänyt aikuisten psykiatria- ja päihdepalvelujen ja perhekeskusten välistä yhteistyötä sekä aloittanut toimia maahanmuuttajien palveluiden vahvistamiseksi perhekeskuksissa. Kaupungin kuuden perhekeskuksen alueelle on perustettu vuoden 2019 lopussa moniammatilliset esihenkilöverkostot sekä ruotsinkielisten palvelujen kehittämisverkosto. Perhekeskusten sisäisten toimijoiden kesken konsultaatiot ja yhteistyö ovat kehittyneet sujuvimmiksi. Yhteistyö vaatii edelleen kehittämistä muiden yhteistyökumppaneiden, kuten aikuisten psykiatria- ja päihdepalvelujen kanssa.

Aikuisten psykiatria- ja päihdepalvelujen sekä perhekeskusten palvelujen välistä yhteistyötä on kehitetty panostamalla tarpeiden kartoittamiseen, välittömän tuen antamiseen sekä oikeiden palvelujen piiriin ohjaamiseen. Lisäksi on sovittu selkeitä yhteistyörakenteita ja päivitetty toimintaohje, jos lasten palveluissa havaitaan vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma. Lisäksi on käynnistetty mm. päihteitä käyttävien perheiden kuntoutuksen yhteinen kehittämisprojekti ja järjestetty yhteisiä koulutuksia henkilöstölle. Masentuneen äidin hoitopolku on laadittu yhteistyössä toimialan ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Maahanmuuttajataustaiset perheet ovat väestöosuuteensa nähden yliedustettuina erityispalveluissa ja varhaisen tuen lisääminen kyseiselle väestöryhmälle on tärkeää. Perhekeskuksissa vahvistetaan järjestötoimintaa huomioiden maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tarpeet. Lähisuhdeväkivalta sekä päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä -palveluketjun kehittäminen sisältää myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden palvelut. Perhe- ja sosiaalipalveluissa on aloitettu myönteisen erityiskohtelun rahoituksen käyttö.

Suurten liikennehankkeiden toteuttaminen

Kaikkia arvioituja suuria liikennehankkeita ei ole täysin toteutettu siten, että niillä olisi edellytykset pysyä aikataulussa ja budjetissa. Kustannuslaskennan lähtötiedot ovat epätarkkoja eikä seurantaan ole työkaluja.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunkiympäristön toimialan tulee

kaupunkiympäristön toimialan ja liikenneliikelaitoksen tulee

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunkiympäristön toimialalla ja liikenneliikelaitoksessa pyritään aktiivisesti parantamaan hankkeiden kustannusten ja aikataulujen seurantaa hankkeen kaikissa vaiheissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että suurten investointihankkeiden kustannusarvioiden kehittämistyötä on tehty myös pormestarin asettaman työryhmän toimesta vuonna 2019. Ryhmän tehtävänä oli merkittävien investointihankkeiden kustannusarvioiden laatimisen ja oikeellisuuden arviointi ja päätöksentekomenettelyjen kehittäminen kustannusarvioiden osuvuuden parantamiseksi. Työryhmän loppuraportissa ehdotettuja kehittämistoimenpiteitä on tarkoitus sisällyttää vuonna 2020 uudistettaviin tilahankkeiden käsittelyohjeisiin.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että kaupunkiympäristön toimiala ja liikenneliikelaitos varmistavat suurten liikenneinvestointien pysymisen aikataulussa ja budjetissa erityisesti parantamalla hankkeiden alkuvaiheen suunnitteluprosessia. Kustannusten kasvun ja aikataulun pitävyyden todennäköisyyden arviointi tulisi sisällyttää suurten liikenneinvestointihankkeiden hankesuunnitelmiin.

Katutyömaahaittojen hallinta

Kaupunki ei pystyy valvomaan katutyömaita ja niiden haittojen hallintaa riittävästi. Katutyömaahaittojen arviointiin on kehitetty toimintamalleja, mutta työmaita on paljon valvontaresursseihin nähden eikä lainsäädäntö mahdollista riittävää sanktiointia.

Arviointikertomuksessa todetaan, että

kaupunkiympäristön toimialan tulee

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunkiympäristön toimiala pyrkii aktiivisesti eri keinoin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vähentämään katutyömaahaittoja, esimerkiksi parantamalla katualueiden suunnittelun, rakentamisen ja valvonnan yhdistävää ohjeistusta, ottamalla käyttöön haittojen vähentämiseen ja tehokkuuteen kannustavia mekanismeja sekä hyödyntämällä rakentajien omavalvontaa.

Esittelijän perustelut

Tarkastuslautakunta pyytää 26.5.2020 mennessä kaupunginhallituksen lausuntoa arviointikertomuksen 2019 suosituksista.

Tarkastuslautakunta hyväksyi 14.4.2020 vuoden 2019 arviointikertomuksen.

Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

Arviointikertomus 2019 on esityslistan liitteenä.

Esittelijä toteaa, että tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä suosituksista olisi annettava päätösehdotuksen mukainen lausunto.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36279

mauno.ronkko(a)hel.fi

Liitteet

1

Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö, kaupunginhallitus

2

Arviointikertomus 2019

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

Tarkastuslautakunta

Päätöshistoria

Tarkastuslautakunta 14.04.2020 § 29

HEL 2019-004956 T 00 03 00

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä arviointikertomuksen vuodelta 2019 sekä hankkia siitä kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot 26.5.2020 mennessä toimitettaviksi kaupunginvaltuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.

08.04.2020 Ehdotuksen mukaan

07.05.2019 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

tarkastusjohtaja

Timo Terävä

Lisätiedot

Minna Tiili, arviointipäällikkö, puhelin: +310931036545

minna.tiili(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 1

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566