§ 234

Kaupungin myöntämien antolainojen lyhennysohjelmien muuttaminen laina-aikaa pidentämällä ja asiaa koskevan toimivallan siirtäminen

HEL 2020-004191 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa rahoitusjohtajalle valtuudet velallisen kirjallisesta hakemuksesta myöntää kaupungin myöntämille antolainoille lyhennysvapaata ja myönnetyn lyhennysvapaan kestoa vastaavan laina-ajan pidennyksen, jäljempänä mainituin rajauksin, edellyttäen että lainoille jää riittävä vakuus:

Lyhennysvapaa ja vastaava laina-ajan pidennys voidaan tällä päätöksellä myöntää:

Päätös ei koske kaupungin laina-avustuksen saajia. Lainoille mahdollisesti kertyneet korot laskutetaan normaalisti siten, että korot voidaan maksaa viimeistään 30.9. ilman viivästyskorkoseuraamuksia.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Pipsa Kotamäki, rahoitussihteeri, puhelin: 31036125

pipsa.kotamaki(a)hel.fi

Tuomo Mäkinen, rahoituspäällikkö, puhelin: 31036321

tuomo.makinen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Hallitus on 16.3.3020 todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että Suomessa vallitsee koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Hallitus antoi eduskunnalle asetukset, joilla otetaan käyttöön valmiuslakiin sisältyviä pykäliä, joilla yhteiskunnan toimintoja rajoitetaan koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Eduskunta hyväksyi 18.3.2020 valmiuslain käyttöönottoasetuksen. Hallituksen linjaamat toimenpiteet saatettiin voimaan valmiuslain, tartuntatautilain sekä muun lainsäädännön mukaisesti.

Yhtenä hallituksen linjaamana toimenpiteenä koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi suljettiin mm. valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, harrastustilat ja –paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat sekä kerhotilat. Lisäksi suositeltiin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden toimivan samoin. Linjaukset olivat ensimmäisen päätöksen mukaan voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti, mutta hallitus päätti 30.3.2020 jatkaa poikkeusoloihin liittyviä toimia 13.5.2020 saakka.

Koronaviruksen vaikutus talouteen on merkittävä. Arvioiden mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020. Pandemian vaikutuksia talouteen on vielä vaikea arvioida ja tämän vuoksi mm. Suomen Pankin 18.3.2020 julkaisemassa väliennusteessa on esitetty kaksi laskelmaa koronapandemian mahdollisista vaikutuksista Suomen talouteen. Em. laskelmissa arviot Suomen BKT:n supistumisesta kuluvana vuonna vaihtelevat 1,5 prosentista 4 prosenttiin. Tarkempia arvioita koronaviruksen vaikutuksista Suomen talouteen saadaan sitä mukaan, kun arviot mm. talouden vallitsevan, käytännössä maailmanlaajuisen poikkeustilan kestosta tarkentuvat. Suomen Pankki julkaisee osaltaan seuraavan Suomea koskevan talousennusteensa kesäkuussa.

Rajoitustoimet aiheuttavat painetta yritysten kassavirralle, kun tuotannon rajoitteet ja kysynnän äkillinen heikkeneminen pienentävät yritysten tuloja samalla, kun niiden menot pysyvät ennallaan. Lisäksi yksityinen kulutus vähenee taloudellisen epävarmuuden, lomautusten ja mahdollisten irtisanomisten aiheuttamien ansionmenetysten seurauksena. Yrityssektorin rahoitustarpeiden turvaaminen on tässä vaiheessa tärkeää, sillä kannattavatkin yritykset voivat ajautua nopeasti maksukyvyttömiksi.

Useiden kaupungin lainavelallisten toiminta on poikkeustoimien johdosta keskeytynyt tai häiriintynyt pahoin. Mm. urheiluseurojen tulonmenetykset ovat tämän vuoksi suuria eikä toiminnan jatkumisen ajankohdasta ole tässä poikkeuksellisessa tilanteessa varmuutta. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnettyjen lainojen lyhennykset ovat pääosin kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa, ja on jo selvää, että toukokuussa erääntyvien lainanlyhennyksien maksaminen on usealle lainavelalliselle käytännössä mahdotonta.

Kaupungin edun kannalta on tärkeää mahdollisuuksien mukaan varmistaa kaupungin lainoittaman toiminnan jatkuvuus. Lyhennysvapaata huhti-syyskuussa erääntyvien lyhennyserien maksamisesta myöntämällä, sekä laina-aikaa myönnetyn lyhennysvapaan kestoa vastaavalla määrällä enimmillään pidentämällä, sekä siirtämällä asiaa koskeva toimivalta rahoitusjohtajalle, voidaan ko. lyhennyksiin liittyviin tilapäisiin maksuvaikeuksiin vastata tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Poikkeustilan pidempiaikaisista vaikutuksista ei tällä hetkellä voida tehdä vielä tarkkoja arvioita, ja kaupunginhallitus tulee tarvittaessa myöhemmin tekemään täydentäviä päätöksiä asiassa.

Taloudelliset vaikutukset

Menettelyn johdosta esitettyä lyhennysvapaata ja laina-ajan pidennystä voitaisiin tässä vaiheessa rahoitusjohtajan päätöksellä myöntää enintään kuuden kuukauden ajalle, koskien huhti-syyskuussa erääntyviä lainanlyhennyksiä. Lyhennyseriä, joihin maksuaikajärjestelyjä tarvitaan, voisi laskutusennusteen tietojen pohjalta tehdyn arvion perusteella olla enimmillään n. 8 milj. euroa. Suurimmat laskutettavat lainaerät kohdistuvat kevätkuukausille; huhtikuussa erääntyy yhteensä n. 1,7 milj. euroa lainasaatavia ja toukokuussa n. 5,3 milj. euroa.

Lainamuutoksia koskeva päätöksenteko

Kaupunginvaltuuston vahvistaman hallintosäännön mukaisesti lainojen myöntämisestä päättää kaupunginhallitus [8.luku, 1§, 11k. (talousasiat)].

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Pipsa Kotamäki, rahoitussihteeri, puhelin: 31036125

pipsa.kotamaki(a)hel.fi

Tuomo Mäkinen, rahoituspäällikkö, puhelin: 31036321

tuomo.makinen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Kaupunginkanslia