§ 379

Valtuutettu Anna Vuorjoen toivomusponsi päivystystoimintojen siirron vaikutuksen seurannasta ja raportoinnista

HEL 2018-011712 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuusto 7.11.2018 hyväksymän toivomusponnen (Anna Vuorjoki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimitti selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Käsitellessään 7.11.2018 Helsingin kaupungin päivystystoimintojen siirtämistä liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: "Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta 

- raportoida seurantatietoja siirron vaikutuksesta sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle vuoden 2020 alussa

- ottaa seurannassa huomioon myös siirron vaikutukset kaupungille jäävien palvelujen kuten terveysasemien ja kotihoidon toimintaan sekä psykiatrian palvelujen saatavuuteen." (Anna Vuorjoki)

Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2018 § 348 siirtää Helsingin kaupungin päivystystoiminnot liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (HUS) 7.1.2019 alkaen. Järjestely perustuu valtioneuvoston asetukseen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017).

Asetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystyksen toteuttamista varten suunnitellussa ympäri vuorokauden toimivassa päivystysyksikössä. Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2018 talousarvion ja HUSin hallituksen joulukuussa 2017 tekemän linjauksen mukaisesti kaupungin päivystystoiminnan (mukaan lukien virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys) siirto HUSille valmisteltiin toteutettavaksi vuoden 2019 alussa.

Integraatiossa Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikat sekä päivystys- ja valvontaosastot siirtyivät HYKS Akuutti -tulosyksikköön ja päivystystä tukevat osastot HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikköön. HUS Psykiatria -tulosyksikkö tuottaa virka-aikaisen psykiatristen ja päihdepotilaiden päivystyksen ja psykiatrikonsultaatiot. Helsinki tuottaa lääkäritoiminnan virka-ajan ulkopuolisen psykiatrian päivystyspisteisiin. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyi HYKS Pää- ja kaulakeskus -tulosyksikköön. Helsinki jatkaa suun terveydenhuollon virka-ajan päivystystä. Lasten virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys siirtyi HYKS Lasten ja nuorten sairaudet -tulosyksikköön.

Sosiaali- ja kriisipäivystys säilyi Helsingin järjestämänä ja se liitettiin osaksi Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluja. Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys tuottaa erillisen yhteistyösopimuksen mukaisesti Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikoiden sekä päivystys- ja valvontaosastojen sosiaalityön palvelut.

Menojen osalta siirrettävä budjetti oli noin 79 miljoonaa euroa. HUSille siirtyvien toimipisteiden tuotteistus sekä tuote- ja suoritehinnoittelu toteutuvat HUSin mallin mukaisesti. Erikoissairaanhoidon laskutus ja raportointi hoidetaan osana palvelusopimukseen perustuvaa jäsenkuntalaskutusta. Perusterveydenhuollon laskutus toteutetaan osana palvelusopimuksen ulkopuolista erillislaskutusta.

Integraation tavoitteena on yhtenäinen, laadukas ja kustannustehokas päivystyspalvelu, jossa palvelun saatavuus, tuottavuus, vaikuttavuus sekä asiakas- ja henkilöstökokemus paranevat.

HYKS-Helsinki päivystystoimintojen integraation loppuraportissa asetettiin seuraavat strategiset tavoitteet ja näihin liittyvät mittarit:

1. Potilastyytyväisyys paranee; mittareina potilaskyselyt ja -palautteet sekä viranomaisten huomautukset
2. Potilasturvallisuus paranee; mittareina vakavien haittatapahtumien määrä sekä sairaala- ja 30-päivän kuolleisuus
3. Oikea potilas oikean aikaan oikeassa paikassa; mittarina siirrot päivystyspoliklinikoiden välillä
4. Sujuva päivystyspalvelu; mittareina päivystysten läpimenoajat, hoitojaksojen kesto, pääsy päivystyspoliklinikoilta päivystystä tukeville vuodeosastoille ja valvontoihin sairaalasta toiseen, pääsy Meilahdesta jatkohoitoon Haartmanin ja Malmin päivystystä tukeville osastoille, pääsy päivystysyksiköistä (päivystyspoliklinikat, osastot) Helsingin sairaalan osastoille, kriisipaikalle, kotihoitoon ja psykiatrian osalta Auroran sairaalaan sekä sujuva jatkohoidon järjestäminen myös terveys- ja  hyvinvointikeskusten ja psykiatrisen avohoidon kanssa sekä
5. Henkilöstön osaaminen ja tyytyväisyys; mittareina koulutusten määrä, osaamisen mittaaminen ja työolobarometri.

Merkittävimmiksi riskeiksi arvioitiin tietojärjestelmiin, talouteen, laskutukseen ja henkilöstöön liittyvät asiat.

Yhteistyötä ja integraation tavoitteiden seurantaa varten on perustettu HUSin ja Helsingin yhteinen seurantaryhmä. Seurantaryhmä sopii integraation toteutumisen raportoinnista ja seurannasta. Ryhmä kokoontuu tänä vuonna 2‒3 kuukauden välein. Seurantaryhmässä voidaan erikseen sopia toiminnan seurannan mittareista.

Seurantaryhmässä todettiin, että integraation jälkeen potilasmäärät ovat olleet odotettua suurempia, mikä on kuormittanut sekä päivityksen että vuodeosastojen henkilökuntaa. Alkuvaiheessa tietotekniikassa sekä Helsingin kaupungin ja HUSin välisessä tiedonkulussa ilmeni integraation haasteita, mitkä osaltaan hidastivat toimintaa käynnistämisvaiheessa. Kokonaisuudessaan integraation todettiin kuitenkin sujuneen hyvin ja potilaiden saaneen tarvitsemaansa hoitoa.

Integraation yhteistyösopimuksessa on todettu, että lääkäripalvelujen turvaamiseksi on tarpeen ostaa ulkopuolista työvoimaa sekä yksityisiltä palveluntuottajilta että Helsingin kaupungilta. Toiminta tukeutuu merkittävästi ulkopuolisiin päivystäjiin ja näiden saatavuudessa on ongelmia.

Kahden viikon seurannassa tammi-helmikuussa Malmille sisäänkirjattiin 2 685 potilasta ja Haartmaniin 2 593. Vastaava vertailuluku Jorvin yhteispäivystyksessä oli 2 333. Kotiutettujen osuus kaikissa kolmessa päivystyksessä oli suunnilleen sama (72‒77 %). Uloskirjattujen keskiviipymä oli sisätautipäivystyksessä Malmilla noin 9 tuntia 40 minuuttia ja Haartmanissa 9 tuntia 45 minuuttia (Jorvi 5 tuntia 45 minuuttia). Psykiatristen potilaiden keskiviipymä oli Helsingin päivystyksissä noin 2 tuntia 30 minuuttia (Jorvi 6 tuntia). Yleislääketieteen potilailla vastaavat ajat olivat Helsingissä noin 3 tuntia 15 minuuttia (Jorvi 2 tuntia 15 minuuttia).

Potilastyytyväisyyden tulokset, palautteet ja muistutukset raportoidaan seurantaryhmän kokouksissa. Ensimmäisessä raportoinnissa todettiin palautteiden olevan pääsääntöisesti hyviä eivätkä toiminnan alussa ilmenneet haasteet olleet suuremmassa määrin vaikuttaneet potilaiden kokemuksiin. Kriittiset palautteet huomioidaan toiminnan kehittämisessä.

Seurantaryhmän johdolla jatketaan integraation projektisuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumisen mittareiden kehittämistä.

Helsingin sairaalan yhteistyö HUSin kanssa on alkuvaikeuksien jälkeen sujunut pääasiassa hyvin. Erilliset tietojärjestelmät hankaloittavat jossakin määrin jatkohoidon järjestämistä, sillä tietoja joudutaan välittämään paperilla. Päivystyksestä Helsingin sairaalaan jatkohoitoon lähettäminen tapahtuu sähköisesti Navitas-siirtoportaalin välityksellä. Helsingin sairaalan arvion mukaan potilaiden siirtyminen päivystyksestä sairaalaan jatkohoitoon ei ole hidastunut aiempaan verrattuna lukuun ottamatta alkuvuoden suurista potilasmääristä johtunutta päivystyksen ruuhkautumista.

Yhteisen tietojärjestelmän puute on vaikeuttanut ennen liikkeenluovutusta Helsingin vastuulla olleesta hoidosta tulleisiin muistutuksiin, kanteluihin ja potilasvahinkoilmoituksiin vastaamista. Helsinki huolehtii näistä vastauksista ja rekisterinpitäjänä näihin liittyvistä asiakirjaluovutuksista.

Mittariston mukaisia seurantatietoja ei vielä ole kattavasti saatavissa. Vuoden 2020 alkupuolella raportointi onnistuu. Tuolloin on mahdollisuus raportoida yksityiskohtaisesti toiminnan ja talouden tunnusluvuista, kuten päivystyksen käyntimääristä, läpimenoajoista, jatkohoitoon Helsingin sairaalaan ja psykiatrian avo- tai sairaalahoitoon lähetetyistä sekä päivystyksen kuntalaskutuksesta. Lisäksi tarvitaan tietoa mm. päivystyksestä tai puhelinneuvonnasta terveysasemille ohjattujen potilaiden määristä ja näiden potilaiden diagnoosiryhmistä (erityisesti keskitetyllä murtumapoliklinikalla nykyisin hoidettavat sekä tietyt pienkirurgiset toimenpiteet).

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 23.04.2019 § 79

HEL 2018-011712 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Anna Vuorjoen toivomusponnesta koskien kaupungin päivystystoimintojen siirron vaikutusten seurantaa ja raportointia:

"Helsingin kaupungin tuottamien päivystyspalvelujen integraatio Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) toteutui 7.1.2019 vuonna 2016 alkaneen valmistelun jälkeen. Yhdistymisen taustalla oli valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017).

Asetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystyksen toteuttamista varten suunnitellussa ympäri vuorokauden toimivassa päivystysyksikössä. Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu.

Kaupunginvaltuustossa hyväksytyn vuoden 2018 talousarvion ja HUSin hallituksen joulukuussa 2017 tekemän linjauksen mukaisesti kaupungin päivystystoiminnan (mukaan lukien virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys) siirto HUSille päätettiin valmistella siten, että siirto toteutuu vuoden 2019 alussa.

Integraatiossa Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikat sekä päivystys- ja valvontaosastot siirtyivät HYKS Akuutti -tulosyksikköön ja päivystystä tukevat osastot HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikköön. Virka-aikaisen psykiatristen ja päihdepotilaiden päivystyksen ja psykiatrikonsultaatiot tuottaa HUS Psykiatria -tulosyksikkö. Virka-ajan ulkopuolisen psykiatrian lääkäritoiminnan päivystyspisteisiin tuottaa Helsinki. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyi HYKS Pää- ja kaulakeskus -tulosyksikköön. Helsinki jatkaa suun terveydenhuollon virka-ajan päivystystä. Lasten virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys siirtyi HYKS Lasten ja nuorten sairaudet -tulosyksikköön.

Sosiaali- ja kriisipäivystys säilyi Helsingin järjestämänä ja se liitettiin osaksi Helsingin  psykiatria- ja päihdepalveluja. Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikoiden sekä päivystys- ja valvontaosastojen sosiaalityön palvelut tuottaa edelleen Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys erillisen yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Menojen osalta siirrettävä budjetti oli noin 79 miljoonaa euroa. HUSille siirtyvien toimipisteiden tuotteistus sekä tuote- ja suoritehinnoittelu toteutuvat HUSin olemassa olevan mallin mukaisesti. Erikoissairaanhoidon laskutus ja raportointi hoidetaan osana palvelusopimukseen perustuvaa jäsenkuntalaskutusta. Perusterveydenhuollon laskutus toteutetaan osana palvelusopimuksen ulkopuolista erillislaskutusta.

Integraatiolla tavoitellaan yhtenäisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan päivystyspalvelun tuottamista siten, että palvelun saatavuus, tuottavuus, vaikuttavuus sekä asiakas- ja henkilöstökokemus paranevat.

HYKS-Helsinki päivystystoimintojen integraatio -loppuraportissa projektille asetettiin seuraavat strategiset tavoitteet ja näihin liittyvät mittarit:

1. Potilastyytyväisyys paranee; mittareina potilaskyselyt ja -palautteet sekä viranomaisten huomautukset
2. Potilasturvallisuus paranee; mittareina vakavien haittatapahtumien määrä sekä sairaala- ja 30-päivän kuolleisuus
3. Oikea potilas oikean aikaan oikeassa paikassa; mittarina siirrot päivystyspoliklinikoiden välillä
4. Sujuva päivystyspalvelu; mittareina päivystysten läpimenoajat, hoitojaksojen kesto, pääsy päivystyspoliklinikoilta päivystystä tukeville vuodeosastoille ja valvontoihin sairaalasta toiseen, pääsy Meilahdesta jatkohoitoon Haartmanin ja Malmin päivystystä tukeville osastoille, pääsy päivystysyksiköistä (päivystyspoliklinikat, osastot) Helsingin sairaalan osastoille, kriisipaikalle, kotihoitoon ja psykiatrian osalta Auroran sairaalaan sekä sujuva jatkohoidon järjestäminen myös terveys- ja  hyvinvointikeskusten ja psykiatrisen avohoidon kanssa sekä
5. Henkilöstön osaaminen ja tyytyväisyys; mittareina koulutusten määrä, osaamisen mittaaminen ja työolobarometri.

Projektin merkittävimmiksi riskeiksi arvioitiin tietojärjestelmiin, talouteen, laskutukseen ja henkilöstöön liittyvät asiat.

Yhteistyötä ja integraation tavoitteiden seurantaa varten on perustettu HUSin ja Helsingin yhteinen seurantaryhmä, joka on kokoontunut kerran. Seurantaryhmä sopii integraation toteutumisen raportoinnista ja seurannasta. Ryhmä kokoontuu tänä vuonna 2‒3 kuukauden välein. Seurantaryhmässä voidaan erikseen sopia toiminnan seurannan mittareista.

Seurantaryhmässä todettiin, että integraation jälkeen ovat potilasmäärät olleet odotettua suurempia, mikä on kuormittanut sekä päivityksen että vuodeosastojen henkilökuntaa. Lisäksi tietotekniikassa sekä Helsingin kaupungin ja HUSin välisessä tiedonkulussa ilmeni integraation alkuvaiheessa haasteita, mitkä osaltaan hidastivat toimintaa sen käynnistämisvaiheessa. Kokonaisuudessaan integraation todettiin kuitenkin sujuneen hyvin ja potilaiden saaneen tarvitsemaansa hoitoa.

Integraation yhteistyösopimuksessa on todettu, että lääkäripalveluiden turvaamiseksi on tarpeen ostaa ulkopuolista työvoimaa sekä yksityisiltä palveluntuottajilta että Helsingin kaupungilta. Toiminta tukeutuu merkittävästi ulkopuolisiin päivystäjiin ja näiden saatavuudessa on ongelmia.

Kahden viikon seurannassa tammi-helmikuussa Malmille sisäänkirjattiin 2 685 potilasta ja Haartmaniin 2 593. Vastaava vertailuluku Jorvin yhteispäivystyksessä oli 2 333. Kotiutettujen osuus kaikissa em. kolmessa päivystyksessä oli suunnilleen sama (72‒77 %). Uloskirjattujen keskiviipymä oli sisätautipäivystyksessä Malmilla noin 9 tuntia 40 minuuttia ja Haartmanissa 9 tuntia 45 minuuttia (Jorvi 5 tuntia 45 minuuttia). Psykiatristen potilaiden keskiviipymä oli Helsingin päivystyksissä noin 2 tuntia 30 minuuttia (Jorvi 6 tuntia). Yleislääketieteen potilailla vastaavat ajat olivat Helsingissä noin 3 tuntia 15 minuuttia (Jorvi 2 tuntia 15 minuuttia).

Potilastyytyväisyyden tulokset, palautteet ja muistutukset raportoidaan seurantaryhmän kokouksissa. Ensimmäisessä raportoinnissa todettiin palautteiden olevan pääsääntöisesti hyviä eivätkä toiminnan alussa ilmenneet haasteet olleet näin suuremmassa määrin vaikuttaneet potilaiden kokemuksiin. Kriittiset palautteet huomioidaan toiminnan kehittämisessä.

Seurantaryhmän johdolla jatketaan integraation projektisuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumisen mittareiden kehittämistä.

Helsingin sairaalan yhteistyö HUSin kanssa on alkuvaikeuksien jälkeen sujunut pääasiassa hyvin. Erilliset tietojärjestelmät hankaloittavat jossain määrin jatkohoidon järjestämistä, sillä tietoja joudutaan välittämään paperilla. Päivystyksestä Helsingin sairaalaan jatkohoitoon lähettäminen tapahtuu sähköisesti Navitas-siirtoportaalin välityksellä. Helsingin sairaalan arvion mukaan potilaiden jatkohoitoon siirtyminen päivystyksestä sairaalaan ei ole hidastunut aiempaan verrattuna lukuun ottamatta alkuvuoden suurista potilasmääristä johtunutta päivystyksen ruuhkautumista.

Yhteisen tietojärjestelmän puute on vaikeuttanut myös ennen liikkeenluovutuksen toteutumista tapahtuneesta Helsingin vastuulla olleesta hoidosta tulleisiin muistutuksiin, kanteluihin ja potilasvahinkoilmoituksiin vastaamisesta. Helsinki huolehtii näistä vastauksista ja rekisterinpitäjänä näihin liittyvistä asiakirjaluovutuksista, mutta tarvitsee edelleen selvityksiä Helsingin järjestämisvastuun aikaisilta toimijoilta, jotka nyt ovat HUSin palveluksessa.

Aiemmin mainitun mittariston mukaisia seurantatietoja ei vielä ole kattavasti saatavissa, mutta vuoden 2020 alkupuolella raportointi onnistuu. Tuolloin on mahdollisuus raportoida yksityiskohtaisesti toiminnan ja talouden tunnusluvuista, kuten päivystyksen käyntimääristä, läpimenoajoista, jatkohoitoon Helsingin sairaalaan ja psykiatrian avo- tai sairaalahoitoon lähetetyistä sekä päivystyksen kuntalaskutuksesta. Lisäksi tarvitaan tietoa mm. päivystyksestä tai puhelinneuvonnasta terveysasemille ohjattujen potilaiden määristä ja näiden potilaiden diagnoosiryhmistä (erityisesti keskitetyllä murtumapoliklinikalla nykyisin hoidettavat sekä tietyt pienkirurgiset toimenpiteet).

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Hyvin sujuvalla ja laadukkaalla päivystyksellä on merkittävä helsinkiläisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus."

Käsittely

23.04.2019 Ehdotuksen mukaan

Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään lausunnon viimeiseksi kappaleeksi ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia toivomusponnen hengen mukaisesti: "Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että seurantaan sisältyy myös tieto päivystyssiirron vaikutuksesta kaupungille jäävien palveluiden saatavuuteen."

Vastaehdotus 1 raukesi kannattamattomana.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

09.04.2019 Pöydälle

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305

jukka.pellinen(a)hel.fi