§ 377

Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi kasvavien turistivirtojen vastaanottamisesta

HEL 2018-007303 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 20.6.2018 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Asko-Seljavaara) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Jukka Punamäki, erityissuunnittelija, puhelin: 310 23252

jukka.punamaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Hyväksyessään 20.6.2018 Helsingin kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöksen kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: ”Valtuusto esittää toivomuksena, että kaupunkiympäristötoimiala, yhdessä kaupungin yrityselämän kanssa, valmistautuu paremmin vastaanottamaan kasvavat turistivirrat.” (Sirpa Asko-Seljavaara)

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on hyväksytystä toivomusponnesta toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi valtuutetuille.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston (11.6.2018, 38 §) hyväksymä Helsingin matkailun tiekartta 2018–2021 ohjaa kaupungin toimintaa matkailualan kehittämiseksi. Tiekartan mukaan kaupunki tavoittelee matkailun kasvua. Tiekartassa nostetaan esille kahdeksan toimenpidettä, joita toteutetaan tulevien vuosien aikana. Toimenpidekokonaisuudet liittyvät muun muassa hotelli-investointeihin, kestävään matkailuun, elinkeinoyhteistyön kehittämiseen, digitaalisuuteen ja tutkimukseen. Matkailun tiekartta pohjautuu Helsingin kaupunkistrategiaan 2017–2021 ja Helsingin elinkeinopolitiikan painopisteisiin 2018–2021. Lisäksi matkailun tiekartta ottaa huomioon Helsingin kansainvälisen elinkeinomarkkinoinnin tiekartan 2018–2021. Elinkeino-osasto vastaa matkailun tiekartan edistämisestä ja raportoi sen edistymisestä elinkeinojaostolle. Matkailun kehittämiseen osallistuvat kaikki kaupungin toimialat.

Rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä yli miljoonalla vuosittaisella yöpymisellä ollen jo yli neljä miljoonaa. Kansainvälisten risteilyvieraiden määrä on noussut vuosikymmenen alun 140 000 vieraasta 2018 vuoden 520 000 vieraaseen. Helsingin satama on kasvanut yhdeksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä matkustajasatamista ja Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät ovat runsaassa kasvussa ollen jo yli 20 miljoonaa.

Helsingin hotellien käyttöaste on korkea ja Helsinkiin onkin rakenteilla tai suunnitteilla jopa 30 uutta hotellia. Lisäksi Airbnb-tyyppinen majoitus on ollut voimakkaassa kasvussa. Helsinki Business Hub on palkannut syksyllä 2018 uuden henkilön, jonka vastuualueena on hotelli-investointien houkuttelu pääkaupunkiseudulle. Keväällä 2019 valmistui ensimmäinen Hotel Investment Guide, joka edesauttaa hotelli-investorin sijoittumista Helsinkiin.

Matkailun kestävyys on nostettu keskeiseen asemaan Helsingin matkailun tiekartassa ja elinkeinopolitiikan painopistealueissa. Vuonna 2019 tehdään kestävän matkailun ohjelma. Ohjelman sisältöön vaikuttavat muun muassa UNWTO Lisbon Declaration on Cities for all -deklaraatio, johon Helsinki sitoutui huhtikuussa 2019. Helsinki on myös mukana Business Finlandin Sustainable Finland -pilotissa. Kestävän matkailun ohjelmassa huomioidaan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tavoitteet ja toimenpiteet.

Helsinki Marketing Oy lanseeraa kesällä 2019 Think Sustainably -palvelun, jonka avulla kuluttajat voivat etsiä vastuullisia palveluita, kuten ravintoloita, majoitusta, aktiviteetteja ja tapahtumia kaupungin laajasta tarjonnasta. Palvelu perustuu Helsingille räätälöityihin vastuullisuuskriteereihin, jotka on kehitetty yhdessä paikallisten sidosryhmien ja vastuullisuusasiantuntijoiden kanssa.

Helmikuussa 2019 pormestari asetti matkailuinfran kehittämisryhmän, jonka tehtävänä on kehittää matkailuinfraan liittyviä asioita. Ensimmäiset kehittämiskohteet ovat matkailubussiliikenteen haasteet, vessojen määrä sekä opasteiden puute ja sekavuus.

Käymälöiden määrä suosittujen matkailukohteiden lähistöllä on nykyisin pieni suhteessa matkailijoiden määrään. City-wc verkostoa ollaan kehittämässä ja vuonna 2019 on tavoitteena saada 10 uutta city-wc:tä kaupunkiin. Opastuksen kehittäminen on alkanut digitaalisten opastuspalveluiden kokeilulla ja opastamisen tietojärjestelmien kehittämisellä. Opastamisen mobiilipalveluita kokeillaan Kauppatorin ympäristössä ja saariston vesiliikennereiteillä kesällä 2019.

Matkailun kasvu ja tapahtumat lisäävät roskaantumista ja puhtaanapitotarvetta. Näihin kustannuksiin tulee varautua nykyistä paremmin. Tälläkin hetkellä puhtaanapidon taso on matkailualueilla kaupungin korkein. Keskeisimmillä matkailualueilla, kuten kantakaupungissa, katujen puhtaanapitovastuu on kiinteistöillä. Kaupunki pyrkii saamaan myös kantakaupungin tulevaisuudessa kokonaisvastuuhoidon piiriin.

Helsingin kaupungin merellisessä strategiassa ja toimintaohjelmassa (kaupunginhallitus 11.3.2019, 188 §) kehitetään muun muassa palveluiden digitalisaatiota, vesiliikennettä, merellisiä palveluja sekä esteettömyyttä. Tekeillä olevassa Helsingin keskustavisio-työssä käsitellään vetovoimaista kaupunkiympäristöä myös matkailun näkökulmasta. Erityisinä kohteina keskustavision kehittämisessä matkailun tiekartta nostaa esiin mm. Teurastamon alueen sekä Kauppatorin.

Matkailun kehittämisen kannalta tärkeänä nähdään yhteistyö matkailuelinkeinon kanssa. Helsinki Marketing Oy:n ylläpitämässä Helsingin tekijät -verkostossa tehdään laajaa yritysyhteistyötä. Lisäksi yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti eri yhteistyöryhmissä, joissa keskitytään matkailuun liittyviin aiheisiin. Lisäksi Helsinki on palkannut kolme yritysluotsia vuonna 2018 lisäämään yritysten kanssa toteutuvaa vuorovaikutusta.

Matkailun tiekartassa on nostettu esille matkailun digitaalinen ekosysteemi, jossa tarkastellaan matkailutuotteiden ostettavuutta ja sen kehittämistä kaupungin näkökulmasta. Kaupungin avoin data ja rajapinnat ovat kehittämisen keskiössä. Lisäksi erittäin merkittäviä kehittämiskohteita ovat matkailun tutkimus ja tilastointi, jotka vaativat kaupungilta vielä isoja kehittämistoimenpiteitä, jotta matkailua voidaan mitata ja ymmärtää oikein, ja siten myös valmistautua paremmin kasvaviin matkailijavirtoihin.

Jotta kaupunki voi tulevaisuudessa vastaanottaa yhä enemmän matkailijoita, tulee sillä olla selkeä kestävän matkailun ohjelma. Tehtävien toimenpiteiden pitää olla sellaisia, että matkailusta saatava hyöty kasvaa ilman, että se aiheuttaa ympäristölle, asukkaille tai muille sidosryhmille haittaa. Digitaalisuuden edistäminen yhdessä elinkeinon kanssa on avainasemassa, jotta Helsinki on myös jatkossa kilpailukykyinen kansainvälisessä kilpailussa.

Esittelijä viittaa päätöshistoriassa olevaan kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoon 23.10.2018.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Jukka Punamäki, erityissuunnittelija, puhelin: 310 23252

jukka.punamaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristölautakunta 23.10.2018 § 500

HEL 2018-007303 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan
lausunnon:

Helsingin kaupungin strategisena tavoitteena on olla kansainvälinen, kiehtova ja elävä kaupunki, joka houkuttelee yrityksiä, investointeja ja matkailijoita. Kaupunkiympäristön toimiala osallistuu matkailun kehittämiseen muun muassa suunnittelemalla, toteuttamalla ja hoitamalla julkisia alueita ja kulttuuriympäristöjä, virkistysverkostoa ja sen palveluita, liikkumista ja opastamista sekä kaavoituksen keinoin.

Matkailun kehittämiseen liittyy majoittumisen, viihtyisyyden, liikkumisen, palveluiden, nähtävyyksien ja tapahtumien näkökulmia. Meren ja kaupunkiluonnon läheisyys ovat Helsingin kohokohtia ja erottavat Helsingin muista kaupungeista. Kehittämällä kaupungin sisäisten toimijoiden välistä sekä yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan löytää tuoreita ratkaisuja palvelutarjonnan parantamiseen.

Kaupunkitilan käytössä tulee sovittaa yhteen eri käyttäjäryhmien tarpeet. Matkailua palvelevat toimenpiteet – esimerkiksi julkisten alueiden hoitotason nostaminen ja palveluverkon parantaminen – edistävät samanaikaisesti asukkaiden viihtyvyyttä. Mikäli yleisten alueiden palvelut, rakenteet ja ylläpidon taso halutaan pitää lisääntyvää käyttöä vastaavalla tasolla, tähän tulee panostaa.

Matkailun kehitys Helsingissä

Vuosi 2017 oli Helsingissä ennätyksellinen matkailuvuosi. Yöpymisiä rekisteröitiin yhteensä 4,2 miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen oli noin 17 %. Ulkomaisten yöpymisten osuus oli yli puolet kaikista Helsingissä tapahtuneista yöpymisistä vuonna 2017.

Helsingin matkailusäätiön mukaan matkailun olisi mahdollista kaksinkertaistua nykyisestä tasosta. Helsingillä on hyvä maine, mutta kriittisissä puheenvuoroissa nousevat esiin palveluiden ja majoituksen rajallinen saatavuus.

Matkailun tiekartan mukaan Helsingin hotellien käyttöaste on korkea verrattuna muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Kapasiteetista on käytössä keskimäärin 73 %, heinäkuussa jopa 85 %. AirBnb-majoitus täydentää majoituskapasiteettia: yöpymisiä oli vuonna 2017 noin miljoona.

Kestävä matkailu ja majoittumispalvelut

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 nostetaan esiin sekä matkailun edistäminen että kaupungin kokonaisvaltaisen kestävyyden varmistaminen. Kaupungin kehittämistä ei voida tehdä ainoastaan matkailun näkökulmasta, vaikka turismin taloudellinen merkitys tunnistetaan. Kaupunkitilan käytössä tulee sovittaa tasapainoisesti yhteen eri toimijoiden tarpeet niin katutilassa, puistoissa kuin korttelirakenteessakin. Hyvä saavutettavuus, toimiva julkinen liikenne ja esimerkiksi kaupunkipyörät edistävät kestävää matkailua.

Helsingissä on suunnitteilla lähivuosille noin 30 uutta hotellihanketta ja noin 4000–5000 huonetta. Lisäksi kysyntää on yksilöllisesti räätälöidyille majoituspalveluille sekä hostellitasoiselle majoitukselle. Majoituskapasiteettia on tulossa lisää sekä uudisrakennushankkeiden myötä että muokkaamalla olemassa olevia rakennuksia. Helsingin kaupunginkanslia on parhaillaan laatimassa AirBnb-majoitusta koskevaa ohjeistusta.

Turistit haluavat kokea kaupunkielämää, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen paikallisten kanssa. Kaupungin edun mukaista ei ole esimerkiksi muuttaa kaikkia toimitiloja hotelleiksi tai sallia laajasti AirBnb:n kaltaista kaupallista toimintaa asuinrakennuksissa. Tavoitteena on, ettei majoituspalveluiden lisääntyminen suosituilla alueilla nosta asumisen hintoja asukkaiden ulottumattomiin.

Vihreä ja merellinen Helsinki

Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteet (VISTRA II) hyväksyttiin 8.11.2016 kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Periaatteiden mukaisesti viher- ja virkistysverkoston osia, sinikämmentä ja vihersormia, voidaan kehittää palvelemaan myös kasvavaa matkailua. Helsingin erityispiirteenä on luonnonmaiseman ja korkealaatuisen arkkitehtuurin sekä kaupunkielämän yhdistelmä, jonka kiinnostavuutta voidaan edelleen lisätä uudella arkkitehtuurilla ja maisema-arkkitehtuurilla. Metsän ja meren läheisyys tarjoaa Helsingissä mahdollisuuksia luontokokemuksista nauttimiseen. Palvelutarjonnan ja luontoalueiden saavutettavuuden kehittäminen ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä. Metsäalueista etenkin Keskuspuisto on helposti saavutettavissa kantakaupungista käsin, mutta tällä hetkellä sen palvelut turisteille ja asukkaille ovat riittämättömät. Työ palveluiden parantamiseksi on jo käynnissä.  Vuonna 2017 luotiin EU avustuksen avulla Citynature Helsinki -verkkosivusto, jolla jaetaan turisteille tietoa Helsingin luontokohteista.

Merellisyys on Helsingille matkailuvaltti, jota ei ole vielä hyödynnetty riittävästi. Merellisten alueiden kehittämisen tavoitteena on helpompi pääsy rannoille ja saarille sekä niiden virkistyskäyttömahdollisuuksien, palveluiden, huollon ja vesiliikenneyhteyksien parantaminen. Saaristoon ja rannoille luodaan mahdollisuuksia myös ympärivuotiselle matkailulle.

Matkailupotentiaali muodostuu sekä kaupunkilaisten lähimatkailusta että kansainvälisesti kiinnostavista vierailukohteista. Helsingin kaupungin merellisessä strategiassa kehitetään muun muassa palveluiden digitalisaatiota, vesiliikennettä, merellisiä palveluja sekä esteettömyyttä. Näiden edistämisestä hyötyvät sekä paikalliset että matkailijat. Paikallinen kysyntä takaa jatkuvan käytön rantojen palveluille.

Saaristo ja ranta-alueet tarjoavat mahdollisuuksia merellisten tapahtumien järjestämiseen. Kesällä 2020 ensimmäisen kerran järjestettävä Helsinki Biennaali on kansainvälinen nykytaiteen tapahtuma saaristossa ja rannoilla. Toistuva tapahtuma nostaa saariston ja ranta-alueiden kansainvälistä profiilia ja kiinnostavuutta.

Julkinen kaupunkitila

Tekeillä olevassa Helsingin Keskustavisio -työssä käsitellään vetovoimaista kaupunkiympäristöä myös matkailun, kaupunkikulttuurin ja tapahtumien näkökulmista. Helsingin brändin mukainen luova ilmapiiri ja vahva kokeilukulttuuri tekevät kaupungista erottuvan ja omaperäisen. Erityisinä kohteita Helsingin Matkailun tiekartta nostaa esiin Teurastamon alueen, Kauppatorin, ranta-alueet, Töölönlahden ja Suvilahden. Uudet kohteet, kuten keskustakirjasto Oodi sekä Amos Rex -taidemuseo, lisäävät kaupungin vetovoimaa.

Arkkitehtuuri on yksi Helsingin vetovoimatekijöistä. Rakennukset ja julkiset tilat sekä maisema ovat läsnä jokaiselle kaupunkilaiselle ja turistille. Kaupunkistrategian mukaan "arkkitehtuuri on mielenkiintoista, monipuolista ja korkeatasoista, ja rakentamisen korkea laatu luo kaupungille vahvan identiteetin ja imagon".

Helsingin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2020 toimenpideohjelmineen on parhaillaan valmisteilla.  Ohjelman tavoitteena on tehdä Helsingistä entistä tunnistettavampi kaupunki ja sen arkkitehtuurista voimavara kansainvälisessä kilpailussa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vie kohti kaupunkistrategian kontrastien Helsinkiä: kehitetään historiallisia paikkoja niiden ominaisuuksista käsin sekä luodaan Helsinkiin uusia, yllättäviä paikkoja arkkitehtuurin keinoin. Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tulee näkyä myös muissa kaupunkiympäristön strategiaohjelmissa, kuten kiinteistöstrategiassa, maapolitiikassa ja kaupunkitilaohjeessa.

Helsingin identiteettiä voidaan korostaa edelleen kehittämällä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, kuten kartanoita, huviloita sekä niitä ympäröiviä puutarhoja, kaupungin turismia palveleviksi kohokohdiksi. Maisemakulttuurin ja historian esiin nostaminen tekevät osaltaan Helsingistä omaleimaisen ja kiinnostavan matkustuskohteen, jolla on tarina kerrottavanaan. Kirsikkapuisto ja japanilaistyylinen puutarha Roihuvuoressa sekä Alppiruusupuisto Haagassa ovat jo nyt matkailukohteita. Helsingistä löytyy myös kolme arboretumia ja kaksi kasvitieteellistä puutarhaa sekä Talvipuutarha Töölönlahden pohjoisrannalta. Käytännössä viheralueiden ja kulttuuriympäristöjen kehitys voi vastaisuudessa tarkoittaa esimerkiksi sopivien toimijaverkostojen löytämistä ja yritysyhteistyötä.

Kaupunkitilaan sijoittuvat avoimet palvelut edistävät niin turistien kuin kaupungin asukkaidenkin viihtyvyyttä. Kantakaupungissa julkinen tila ja sen laatu ovat merkittävässä roolissa Helsinki-kuvan välittäjinä. Viheralueet, kadut ja aukiot toimivat arjen näyttämönä ja tapahtumapaikkana. Kahviloiden, ravintoloiden ja palvelu- tai opastuspisteiden lisäksi turistien kaipaamien palveluiden kärkeen sijoittuvat julkiset käymälät. Käymälöiden määrä suosittujen turistikohteiden lähistöllä on nykyisin pieni suhteessa turistien määrään. Käymäläverkostoa on kehitetty Helsingissä pitkään, mutta julkisilla käymälöillä ei pystytä täysin vastaamaan tarpeeseen. Yksinkertainen ratkaisu käymäläverkoston laajentamiseen olisi maksaa sopivaa tukea palveluyrityksille, jotka avaavat wc-tilansa kaupunkilaisten käyttöön. Helsingin suosituimmille luontoalueille kehitetään parhaillaan kuivakäymäläverkostoa.

Turismin kasvu ja tapahtumat lisäävät roskaantumista ja puhtaanapitotarvetta. Näihin kustannuksiin tulee varautua nykyistä paremmin. Tälläkin hetkellä puhtaanapidon taso on turistialueilla kaupungin korkein.

Keskeisimmillä turistialueilla, kuten kantakaupungissa, katujen puhtaanapitovastuu on kiinteistöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistöt vastaavat esimerkiksi roska-astioiden tyhjentämisestä. Kaupunki pyrkii saamaan myös kantakaupungin tulevaisuudessa kokonaisvastuuhoidon piiriin, jolloin kaikki yleisten alueiden ylläpitoon liittyvät työt kuuluisivat kaupungille.

Opastus ja informaatio

Opastaminen on keskeinen osa viihtyisää kaupunkiympäristöä. Palveluyritysten, kulttuurilaitosten tarjonnan ja kaupunkiympäristön kohteiden näkyvyyttä ja saavutettavuutta parantaa tehokkaampi opastaminen ja ohjaaminen, joka on rakennettu käyttäjäprofiilien perusteella. Keskustan opastamisen kehittämisestä on opastuskonsepti sekä hankeohjelma, jonka kaupunginjohtaja antoi kaupunkiympäristön toimialan toteutettavaksi vuonna 2016.

Opastuksen kehittäminen on alkanut digitaalisten opastuspalveluiden kokeilulla ja opastamisen tietojärjestelmien kehittämisellä. Opastamisen mobiilipalveluita kokeillaan Kauppatorin ympäristössä ja saariston vesiliikennereiteillä kesällä 2019. Kokeilut toteutetaan kaksivuotisella 6Aika-rahoituksella. Laadukkaan ja onnistuneen opastusjärjestelmän ylläpitoon tarvittavan liikenneohjauslaitteiden omaisuudenhallintarekisterin kehittäminen on myös tekeillä.

Yritysyhteistyön lisääminen

Lisääntyvä matkailu on elinehto monien palvelu- ja majoitusyritysten toiminnalle. Helsingin seudun kauppakamarilta pyydetyissä kommenteissa nostettiin esiin erityisesti liikkumisen sujuvoittaminen, majoituskapasiteetti sekä lupabyrokratian keventäminen esimerkiksi tapahtumien, kävelykatujen viihtyisyyden ja terassien osalta. Myös Helsingissä pysähtyvien matkustajien houkutteleminen nähtiin tärkeänä, sillä Stopover-lentomatkustajat tai risteilymatkustajat toisivat lisää asiakkaita Helsingin majoitus- ja ravintolapalveluille. Yhteydet Helsingin risteilysatamiin ja satamaympäristöjen kohentaminen ympäristörakentamisen ja palveluiden suhteen lisäisivät matkustajien viihtyvyyttä. Näiden alueiden palveluita tulee kehittää yhdessä kaupallisten yritysten kanssa.

Kauppakamari yrityssektorin edustajana piti suosittujen turistikohteiden saavutettavuutta tärkeänä. Tähän liittyy muun muassa kysymys turistibussien pysäköinnistä kohteiden lähistöllä. Asiassa tasapainoillaan kohteiden saavutettavuuden ja niiden näyttävyyden välillä. Ei ole tarkoituksenmukaista, että turistibussien pysäköinti peittää kaupunkitilassa tärkeiden maamerkkikohteiden näkyvyyttä.

Helsinki on palkannut kolme yritysluotsia vuonna 2018. Vuorovaikutuksen lisääminen yksityisten palveluntarjoajien kanssa, ideoiden ja ehdotusten kartoittaminen ja avoin suhtautuminen lennokkaisiinkin ideoihin auttaa kaupunkia kehittymään. Kaupungin tarjoama avoin data antaa palveluiden tarjoajille ja kehittäjille paremmat mahdollisuudet luoda uusia palveluita.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Riikka Äärelä, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 21234

riikka.aarela(a)hel.fi

Maria Hyövälti, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37494

maria.hyovalti(a)hel.fi

Katriina Arrakoski, tiimipäällikkö, puhelin: 310 64382

katriina.arrakoski(a)hel.fi

Kerttu Kurki-Issakainen, arkkitehti, puhelin: 310 37349

kerttu.kurki-issakainen(a)hel.fi

Meri Louekari, arkkitehti, puhelin: 310 37375

meri.louekari(a)hel.fi

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi

Elina Nummi, projektipäällikkö, puhelin: 310 38475

elina.nummi(a)hel.fi

Henna Helander, johtava asiantuntija, puhelin: 310 26448

henna.helander(a)hel.fi