Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

11/2019

1 (10)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Asia/21

 

11.03.2019

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 190

Valtuutettujen Maria Ohisalon, Fatim Diarran, Mari Holopaisen ja Petrus Pennasen toivomusponnet nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin kehittämiseksi

HEL 2018-005170 T 00 00 03

HEL 2018-005442, HEL 2018-005436, HEL 2018-005431 ja HEL 2018-011176

Päätös

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.4.2018 hyväksymien toivomusponsien (Maria Ohisalo, Fatim Diarra, Mari Holopainen ja Petrus Pennanen) sekä kaupunginvaltuuston 24.10.2018 hyväksymän toivomusponnen (Maria Ohisalo) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

vs. kansliapäällikkö

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

1

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto (valtuutettu Diarra).pdf

2

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto (valtuutettu Diarra).pdf

3

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto (valtuutettu Holopainen).pdf

4

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto (valtuutettu Holopainen).pdf

5

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto (valtuutettu Pennanen).pdf

6

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnanlausunto (valtuutettu Ohisalo, tp 5).pdf

7

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto (valtuutettu Ohisalo tp 5).pdf

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Ponnen ehdottajat

Esitysteksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Käsitellessään 25.4.2018 nuorten aloitteita 1.7.-31.12.2017 väliseltä ajalta kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavat toivomusponnet:

1.

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinoja, joilla nuorten edustajat pääsevät lakisääteisten nuorisovaltuustojen (muissa kunnissa) tavoin olemaan läsnä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien kokouksissa, ja kuinka heillä olisi myös mahdollisuus rajattuun määrään puheenvuoroja valtuuston kokouksissa ja lautakunnissa. (Maria Ohisalo)

2.

Selvitetään mahdollisuutta saada Helsinkiin Turun ja Vantaan kaupungin kaltainen kummivaltuutettumalli, jossa nuorisoneuvoston jäsenillä on omat kummivaltuutetut tai jossa nuorisoneuvostolle valitaan tietty määrä kummivaltuutettuja, jotta tieto liikkuu paremmin valtuuston ja kunnan nuorten välillä. (Fatim Diarra)

3.

Selvitetään mahdollisuudet vastata nuorten aloitteisiin mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. (Mari Holopainen)

4.

Hyväksyessään kaupunginhallituksen päätösehdotuksen kaupunginvaltuusto pyytää selvittämään nuorten Ruuti.net -aloitejärjestelmän siirtämisen oikeusministeriön kuntalais.fi -palvelun alustalle. (Petrus Pennanen)

Käsitellessään 24.10.2019 nuorten aloitteita 1.1.-30.6.2018 väliseltä ajalta kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

5.

Merkitessään tiedoksi nuorten aloitteet kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuuksia kehittää tiedotusta nuorten aloitekanavasta. Aloitekanavaan ja sen käyttöön olisi hyvä tutustua yhdessä esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla ja opettajilla olisi oltava parempi tietopohja kanavasta, jotta tieto leviäisi nuorten keskuudessa. (Maria Ohisalo)

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Taustaa

Toivomusponsista on pyydetty lausunnot kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lukuun ottamatta valtuutettu Pennasen pontta, josta lausunto on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta. Lautakuntien lausunnoissa on kuvattu nuorille tarjottavia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Näistä muodostuva kokonaisuus on nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti. Ruudin tavoitteena on, että jokaisella helsinkiläisellä nuorella on vähintään yksi vaikuttamisen kokemus vuodessa. Vaikuttamisen mahdollisuuksista on haluttu tehdä mahdollisimman helppoja ja monipuolisia. Ruudin toimintamuotoja ovat olleet Ruudin ydinryhmä, myöhemmin nuorisovaltuusto, koulujen oppilaskunnat, erilaiset nuorten toimintaryhmät sekä erityisesti päättäjien ja nuorten tapaamisiin keskittyvät tapahtumat. Järjestelmää on täydennetty kaupunginvaltuuston päätöksillä nuorten aloiteoikeudella ja sekä nuorten osallistuvalla budjetoinnilla.

Nyt käsiteltävät toivomusponnet sisältävät ehdotuksia nuorten vaikuttamisjärjestelmän kehittämisestä edelleen, ja ne on siksi koottu yhteen esitykseen. Moniin toivomusponsissa esitetyistä ehdotuksista on löydetty ratkaisuja vuoden 2018 aikana tehdyn kehittämistyön myötä.

Vastaus valtuutettu Ohisalon toivomusponteen (nro 1) ja valtuutettu Diarran toivomusponteen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattivat lausunnoissaan kokeilua, jossa nuorille myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus kaikkien toimialalautakuntien kokouksissa kevään 2019 ajan. Kokeilu, jossa nuorisoneuvoston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin neljässä toimialalautakunnassa, on parhaillaan käynnistymässä. Kuhunkin lautakuntaan on osoitettu yksi varsinainen edustaja ja kaksi varaedustajaa, jotka ovat nuorisoneuvoston jäseniä.

Nuorisoneuvoston edustajat tulevat ensimmäistä kertaa mukaan lautakuntien kokouksiin helmi-maaliskuussa.

Osana kokeilun toteuttamista ovat lautakuntakohtaiset kummit, jotka tulevat auttamaan nuoria lautakuntatyöskentelyssä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnosta ilmenee, että nuorisoneuvosto on kannattanut kummivaltuutettumallia, ja ehdottanut ohjeistuksen laatimista asiassa. Nyt käynnistyvän kokeilun yhteydessä kaupunginkanslia onkin antanut ohjeet nuorisoneuvoston edustajien tukemisesta lautakuntatyössä ja kummien valinnasta. Kummina voi toimia useita henkilöitä yhdessä tai vuorotellen. Toimialalautakunnissa on nyt valittu kummit kokeilua varten.

Kokeilua tullaan arvioimaan sekä välikeskusteluin että kokeilun päättyessä tehtävällä palautekyselyllä. Tavoitteiden saavuttamisen lisäksi arvioidaan lautakuntatyöskentelyn kuormittavuutta nuorille, käytännön järjestelyjen toimivuutta ja kaikkien lautakuntien työskentelyyn osallistuneiden kokemuksia.

Vastaus valtuutettu Holopaisen toivomusponteen

Ohjeellinen määräaika nuorten aloitteisiin vastaamiseksi on maksimissaan kolme kuukautta. Kirjaamo kirjaa tämän määräajan asiankäsittelyjärjestelmään. Tästä aikarajasta on erikseen muistutettu vastausten valmistelijoita ja määräaikaa on pääsääntöisesti noudatettu.

Valtuutettu Holopaisen toivomusponnen johdosta antamassaan lausunnossa kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa sitä, että nuorten aloitteilla ja niiden käsittelyllä on demokratiakasvatuksellinen rooli. Lautakunta suosittelee, että vastauksen valmistelija on henkilökohtaisesti yhteydessä nuoreen vastausta valmistellessaan. Kaupunginkanslia on ohjeistanut valmistelua tämän mukaisesti; kun toimialalta pyydetään lausuntoa nuoren aloitteesta, on lausuntopyyntöön kirjattu suositus ottaa aloitteen tekijään henkilökohtaisesti yhteyttä. Näin on useiden aloitteiden käsittelyn yhteydessä meneteltykin. Nuoren yhteystieto, useimmiten sähköpostiosoite, ilmenee pääsääntöisesti aloitteesta ja on tarvittaessa saatavissa myös aloitejärjestelmää hallinnoivalta nuorisopalvelujen henkilökunnalta.

Vastaus valtuutettu Pennasen toivomusponteen

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta toteaa toivomusponnen johdosta antamassaan lausunnossa, että aloitejärjestelmän kehittämisen omistajuus on ollut kaupungilla, kun nuorten aloitteiden jättämisen kanavana on nuorisopalveluiden ylläpitämä ruuti.net. Lautakunta pitää tätä ratkaisua perusteltuna myös jatkossa. Kuntalaisaloite.fi -palvelun käyttöön liittyy myös seikkoja, joiden vuoksi siihen siirtyminen olisi ongelmallista. Lautakunta viittaa Kuntalaisaloite.fi -palvelun vaatimaan vahvaan tunnistautumiseen, joka vaatii esimerkiksi pankkitunnuksia, joita kaikilla nuorilla ei ole. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköpostikirjautumisen, mutta nuorten aloitteiden erottaminen muista Kuntalaisaloite.fi -palveluun jätetyistä aloitteista muodostuu tuolloin ongelmaksi. Kuntalaisaloite.fi ei siten sovellu nuorten aloitteiden jättämisen kanavaksi. Ruuti.net tarvitsee kuitenkin kehittämistä. Nuorisopalveluiden tavoitteena on rakentaa järjestelmä, jossa aloitteet, palautteet ja projektiavustukset ohjautuisivat nykyistä paremmin oikeisiin kanaviin.

Vastaus valtuutettu Ohisalon toivomusponteen nro 5

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaavat lausunnoissaan perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmassa painotetaan vaikuttamisen oppimista kokemuksen kautta. Opetussuunnitelman pedagogiset linjaukset ohjaavat kouluja kehittämään toimintatapojaan niin, että oppilaiden osallisuus toteutuu. Nuorten aloitekanava on yksi vaikutuskanava, johon kouluissa tutustutaan. 

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan lausunnossa todetaan, että asian valmisteluvaiheessa on tavattu Helsingin nuorisoneuvoston edustajia. Nuorisoneuvosto näkee kunnallisten vaikuttamisen kanavien käsittelyn opetuksessa erittäin tärkeänä. Opetukseen integroinnin lisäksi aloitekanavasta on tärkeää tiedottaa myös suoraan nuorille, esimerkiksi kohdennettuna markkinointina sosiaalisessa mediassa.

Ruudin viestintäbudjetti on kohdistettu pitkälti nuorisoneuvoston vaaleihin. Jatkossa on tarkasteltava mahdollisuuksia panostaa myös aloitekanavasta tiedottamiseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnossa todetaan edelleen, että nuorten aloitejärjestelmää ja siitä tiedottamista tulee kehittää rinnakkain nuorten osallistuvan budjetoinnin, projektiavustusjärjestelmän, oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan sekä nuorisoneuvoston toiminnan kanssa. Parhaillaan on käynnissä strategiatyö, jonka tavoitteena on yhdistää kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluiden RuutiBudjetti, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Ruutiraha sekä Helsingin osallistuva budjetointi nuoren kannalta yhtenäiseksi prosessiksi, joka toteutetaan alueittain nuorisopalveluiden, koulujen ja oppilaitosten yhteistyönä. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös mahdollisuutta siirtää nuorten aloitekanava ruuti.net/aloitteet -sivulta kaupunkiyhteiselle omastadi.hel.fi -alustalle.

Esittelijä

vs. kansliapäällikkö

Marja-Leena Rinkineva

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

1

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto (valtuutettu Diarra).pdf

2

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto (valtuutettu Diarra).pdf

3

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto (valtuutettu Holopainen).pdf

4

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto (valtuutettu Holopainen).pdf

5

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto (valtuutettu Pennanen).pdf

6

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnanlausunto (valtuutettu Ohisalo, tp 5).pdf

7

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto (valtuutettu Ohisalo tp 5).pdf

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Ponnen ehdottajat

Esitysteksti

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 04.03.2019 § 161

HEL 2018-005170 T 00 00 03

HEL 2018-005442, HEL 2018-005436, HEL 2018-005431 ja HEL 2018-011176

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle 11.3.2019 saakka.

Käsittely

04.03.2019 Pöydälle

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 11.3.2019 saakka Maria Ohisalon ehdotuksesta.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

 

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 30.10.2018 § 233

HEL 2018-005170 T 00 00 03

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää kannatettavana asiana sitä, että
kaikissa lautakunnissa kokeillaan nuorten läsnäolo- ja puheoikeutta
kevään 2019 ajan. Lautakunta näkee tärkeänä, että opetussuunnitelmien mukaisesti kannustetaan ja tuetaan nuorten osallisuutta demokraattisissa päätöksenteon prosesseissa. Kasvatuksessa ja koulutuksessa tuetaan nuorten kuulemista tasa-arvoisesti ja kunnioitetaan nuorten oikeutta vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Nuorisolain mukaan nuorten on voitava osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Opetuksessa painotetaan ihmisoikeuksia toteuttavaa demokraattista toimintakulttuuria, joka luo perustan oppilaan kasvulle aktiiviseksi, aloitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Nuoret opiskelevat jo kouluissaan vaikuttamisen toimintatapoja. Kasvatus- ja koulutuslautakunta haluaa edistää nuorten yhteisöllistä toimintaa ja osallisuutta laajemmassa mittakaavassa.

Nuorten oppilas- ja opiskelijakuntien hallitukset ja muut osallisuusryhmät toimivat yhteistyössä koko koulun tai oppilaitoksen henkilöstön, huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaskunnat ja nuorisoneuvoston edustajat osallistuvat kaupungin nuorten vaikuttamisjärjestelmän Ruuti-toimintaan ja toteuttavat Ruutirahan käytöstä omissa kouluissaan tai oppilaitoksissaan. Opetussuunnitelmissa todetaan, että yhteistyö eri hallinnonalojen, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa antaa oppilaille mahdollisuuden koulun ulkopuolella tapahtuvan vaikuttamistoiminnan harjoitteluun ja syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta.

Helsinkiläisissä peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa edistetään alueellista, kulttuurista ja sosiaalista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi samanarvoisina. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden mukaisesti nuorten edustajia on hyvä olla useampi jokaista lautakuntaa kohden ja monipuolisesti niin, että ketään ei syrjitä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Nuorille tulee tarjota lautakuntatyöskentelyä varten riittävästi perehdytystä sekä heidän tarvitsemaansa apua ja tukea.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta haluaa edistää kaikkien nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja luoda heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua kaupunkinsa päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Nuoria tulee rohkaista ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Helsingin nuorisoneuvosto on kuntalain 26 §:n mukainen nuorten virallinen vaikuttajaryhmä. Nuorisoneuvosto tulee myös ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa myöntämällä heille läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa.

Kaupungin johtoryhmä teki päätöksen 24.9.2018 käynnistää kevätkauden 2019 kestävä nuorten läsnäoloa ja puheoikeutta koskeva kokeilu. Kokeilu toteutetaan kaikissa lautakunnissa, joissa kokeillaan eri menetelmiä, jotta saadaan erilaisia kokemuksia ja voidaan tehdä oikeaa arviointia. Kokeilu on arvioitava eri näkökulmista, ottaen huomioon nuorten, viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden kokemukset. Kokeilun aikana tulee huolehtia siitä, ettei työskentely aiheuta haittaa nuorten koulunkäynnille tai opiskelulle. Kokeilun suunnittelu sekä arviointi tulee tehdä yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa, niin että nuoret pääsevät aidosti vaikuttamaan heille tärkeän asian kehittämistyöhön. Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa nuorten kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa, että kevään 2019 kokeilujakson arvioinnin perusteella päätetään kaupunkitasolla nuorten läsnäolosta ja puheoikeudesta lautakunnan kokouksissa.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Ilona Taimela, opetuskonsultti, puhelin: 310 21878

ilona.taimela(a)hel.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 16.10.2018 § 202

HEL 2018-005170 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettavana asiana sitä, että kaikissa lautakunnissa kokeillaan nuorten läsnäolo- ja puheoikeutta kevään 2019 ajan. Lautakunta näkee tärkeänä, että Ruudin toimintaperiaatteet, erityisesti taitojen oppiminen, toisten hyväksi toimiminen sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, otetaan kokeilun suunnittelussa huomioon. Nuorten edustajia on hyvä olla useampi jokaista lautakuntaa kohden, ja heidän joukossaan on oltava eri sukupuolten edustajia. Nuorille tulee tarjota lautakuntatyöskentelyä varten riittävästi perehdytystä sekä heidän tarvitsemaansa apua ja tukea, ja kokeilun aikana tulee huolehtia siitä, ettei työskentely aiheuta haittaa nuorten koulunkäynnille tai opiskelulle. Kokeilun suunnittelu sekä arviointi tulee tehdä yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa, niin että nuoret pääsevät aidosti vaikuttamaan heille tärkeän asian kehittämistyöhön.

Helsingin nuorisoneuvosto on kuntalain 26 §:n mukainen nuorten virallinen vaikuttajaryhmä. Lain mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuustolle tai vastaavalle vaikuttajaryhmälle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tai sitä vastaava ryhmä tulee myös ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.

Helsingin nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti uudistettiin vuoden 2018 alusta kaupunginhallituksen päätöksellä. Uudistuksessa määriteltiin Ruudille neljä keskeistä toimintamuotoa sekä uudet toimintaperiaatteet. Uudistuksessa muutettiin Helsingin nuorten vaikuttajaryhmän, eli aiemmin Ruudin ydinryhmän, nimi Helsingin nuorisoneuvostoksi, sen jäsenten määrä vuodesta 2019 alkaen 30 jäseneksi, ja toimintakausi vuodesta 2020 alkaen kahdeksi vuodeksi. Kaikki nämä muutokset saivat alkunsa nuorten aloitteesta ja ne valmisteltiin yhteistyössä nuorten kanssa.

Ruudin uudistuksen yhteydessä valmisteltiin myös esitys nuorten puheoikeudesta kaupunginvaltuuston kokouksiin silloin, kun kaksi kertaa vuodessa ovat käsittelyssä nuorten tekemät aloitteet. Tämä läsnäolo- ja puheoikeus myönnettiin kaupungin hallintosäännön 17.4.2018 voimaan tulleella muutoksella. Nuorisoneuvoston jäsenten keskuudessa läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen on koettu erityisen tärkeänä ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia vahvistavana uudistuksena.

Läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin lautakunnissa ja sen puuttuminen nuorten edustajilta on ollut kriittisenä keskustelunaiheena Helsingin nuorisoneuvostossa ja sitä edeltävässä Ruudin ydinryhmässä jo pitkään. Läsnäolo- ja puheoikeuden puuttumista Helsingin nuorten vaikuttajaryhmältä on arvosteltu myös Suomen nuorisovaltuustojen liiton Nuva ry.:n toimesta useampaan otteeseen. Keväällä 2018 Helsingin nuorisoneuvostossa perustettiin erityinen työryhmä, joka valmisteli asiasta kannanoton kaupungin johtoryhmälle. Sen keskeinen vaatimus oli puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen nuorisoneuvoston jäsenille Helsingin kaupungin lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon. Kannanotto sisälsi myös esityksen perustelut, siihen liittyvät keskeiset kysymykset sekä nuorten omat ratkaisuehdotukset niille. Myös Nuorisovaltuustojen liiton Uudenmaan piiri lähetti kaupungille oman kannanottonsa Helsingin nuorisoneuvoston lautakunta- ja valtuustopaikkojen puolesta.

Syksyn 2018 aikana on nuorten läsnäolo- ja puheoikeuden selvittämistä käsitelty kaupungin johtoryhmässä kaksi kertaa. Johtoryhmän 13.8.2018 tekemän päätöksen mukaisesti asiassa on edetty kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä laadittiin johtoryhmälle kattava selvitys siitä, millaisia nuorten puhe- ja läsnäolo-oikeutta kunnallisissa toimielimissä koskevia käytäntöjä muissa kaupungeissa on ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Selvitys toteutettiin kyselyillä, jotka suunnattiin Helsingin jälkeen yhdeksän suurimman kaupungin nuorisovaltuustojen jäsenille, sekä niille kaupungin työntekijöille, jotka valmistelevat ja toimivat esittelijöinä toimielimissä, toimielimien puheenjohtajille sekä muille nuorisovaltuustojen kanssa työskenteleville.

Valmistunut selvitys käsiteltiin kaupungin johtoryhmässä 24.9.2018, jolloin johtoryhmä teki päätöksen käynnistää kevätkauden 2019 kestävä nuorten läsnäoloa ja puheoikeutta koskeva kokeilu. Esitys kokeilusta valmistellaan niin, että se toteutetaan kaikissa lautakunnissa, joissa kokeillaan eri menetelmiä, jotta saadaan erilaisia kokemuksia ja voidaan tehdä oikeaa arviointia. Kokeilu on arvioitava eri näkökulmista, ottaen huomioon nuorten, viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden kokemukset. Kokeiluun osallistuvien nuorten sukupuoli on merkityksellinen nuorisoneuvoston edustajien valinnassa, jossa on noudatettava tasa-arvoa. Kokeilun valmistelu jatkuu kaupunginkanslian ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyönä osallistaen sopivalla tavalla nuorisoneuvostoa ja muita toimialoja sekä huolehtien viestinnän suunnittelusta.

Esittelijä

nuorisoasiainjohtaja

Mikko Vatka

Lisätiedot

Katri Kairimo, aluepäällikkö, puhelin: 310 71579

katri.kairimo(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 1

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566