Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 43/2018 | 1 (1) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Asia/24 | |
| 12.11.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 716
V 28.11.2018, Valtuutettu Eveliina Heinäluoman aloite saamelaisten kansallispäivän viettämisestä kouluissa ja päiväkodeissa
HEL 2018-005563 T 00 00 03
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Eveliina Heinäluoman aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731
maria.nyfors(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Eveliina Heinäluoman aloite |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Eveliina Heinäluoma ja 38 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki aloittaa valmistelut, jotta saamelaisten kansallispäivää vietetään kaikissa kaupungin kouluissa 6.2.2019 kansallispäivästä alkaen.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Kaupunginhallitus viittaa kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoon ja toteaa, että saamelaisten kansallispäivän vietto on yksi tapa noudattaa opetussuunnitelman perusteita ja tuoda esiin saamelaiskulttuurin merkitys Suomessa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on lausunnossaan todennut miten tärkeää on, että saamelaisten kulttuuria ja asemaa alkuperäiskansana tuodaan päiväkodeissa ja kouluissa esiin.
Helsingissä toimii suomi−saame-kaksikielinen esi- ja perusopetuksen yhdysluokka, jonka toiminta sisältää kielenopetuksen lisäksi monipuolista saamelaiskulttuuriin perehtymistä.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kannustaa kouluja ja päiväkoteja tutustumaan saamelaiskulttuuriin monialaisesti perinteisen kulttuurin, nykykulttuurin, historian, yhteiskuntatieteiden ja kielen näkökulmasta. Materiaalia ja tietoutta on hyvin saatavilla. Toimialalla panostetaan siihen, että saamelaisten kansallispäivänä ja muussa yhteydessä esille tuotu saamelaistietous on ajantasaista.
Helsingissä koulut ja päiväkodit määrittelevät itse vuosittain juhlat ja teemat, joihin painottavat toimintansa. Liputuspäivät huomioidaan luontevana osana opetusta, myös saamelaisten kansallispäivä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on katsonut tärkeäksi, ettei saamelaiskulttuuriin tutustuminen rajoittuisi vain yhteen juhlapäivään, vaan että koulut ja päiväkodit voisivat yhdessä lasten kanssa paneutua teemaan ikäkaudelle ja opetusryhmälle sopivana ajankohtana.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta on lausunnossaan samalla muistuttanut siitä, että ruotsinkielistä kulttuuria, maamme kaksikielisyyttä ja sen historiaa on samalla tavalla ja samoin perusteluin syytä tuoda esiin ja käsitellä eri koulutusasteilla. Ruotsalaisuuden päivä 6.11. voi antaa tälle luonnolliset puitteet, mutta tässäkään tapauksessa toimintaa ei kannata rajata vain yhteen juhlapäivään.
Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731
maria.nyfors(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Eveliina Heinäluoman aloite |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Päätöshistoria
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 09.10.2018 § 210
HEL 2018-005563 T 00 00 03
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla pidetään tärkeänä, että saamelaisten kulttuuria ja asemaa alkuperäiskansana tuodaan päiväkodeissa ja kouluissa esiin. Saamelaisten kansallispäivän vietto 6.2. on yksi tapa noudattaa opetussuunnitelman perusteita ja tuoda esiin saamelaiskulttuurin merkitys Suomessa.
Helsingissä koulut ja päiväkodit määrittelevät itse vuosittain juhlat ja teemat joihin painottavat toimintansa. Liputuspäivät huomioidaan luontevana osana opetusta, myös Saamelaisten kansallispäivä.
Olisi tärkeää, ettei saamelaiskulttuuriin tutustuminen rajoittuisi yhteen juhlapäivään, vaan koulut ja päiväkodit voisivat yhdessä lasten kanssa paneutua teemaan ikäkaudelle ja opetusryhmälle sopivana ajankohtana.
Helsingissä toimii suomi-saame kaksikielinen esi- ja perusopetuksen yhdysluokka, jonka toiminta sisältää kielenopetuksen lisäksi monipuolista saamelaiskulttuuriin perehtymistä.
Yksiköitä kannustetaan tutustumaan saamelaiskulttuuriin monialaisesti perinteisen kulttuurin, nykykulttuurin, historian, yhteiskuntatieteiden ja kielen näkökulmasta. Materiaalia ja tietoutta on hyvin saatavilla. Panostetaan siihen, että saamelaisten kansallispäivänä ja muussa yhteydessä esille tuotu saamelaistietous on ajantasaista.
Samalla kun päätetään, että saamelaisten kansallispäivää huomioidaan kouluissa ja päiväkodeissa, muistutetaan siitä, että ruotsinkielistä kulttuuria, maamme kaksikielisyyttä ja sen historiaa samalla tavalla samoin perusteluin on syytä tuoda esiin ja käsitellä eri asteilla. Ruotsalaisuuden päivä 6.11. voi antaa luonnolliset puitteet tälle, mutta tässäkään tapauksessa ei kannata rajata toimintaa yhteen juhlapäivään.
Käsittely
09.10.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Vastaehdotus:
Martina Harms-Aalto: Samalla kun päätetään, että saamelaisten kansallispäivää huomioidaan kouluissa ja päiväkodeissa, muistutetaan siitä, että ruotsinkielistä kulttuuria, maamme kaksikielisyyttä ja sen historiaa samalla tavalla samoin perusteluin on syytä tuoda esiin ja käsitellä eri asteilla. Ruotsalaisuuden päivä 6.11 voi antaa luonnolliset puitteet tälle, mutta tässäkään tapauksessa ei kannata rajata toimintaa yhteen juhlapäivään.
Kannattaja: Ted Apter
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Samalla kun päätetään, että saamelaisten kansallispäivää huomioidaan kouluissa ja päiväkodeissa, muistutetaan siitä, että ruotsinkielistä kulttuuria, maamme kaksikielisyyttä ja sen historiaa samalla tavalla samoin perusteluin on syytä tuoda esiin ja käsitellä eri asteilla. Ruotsalaisuuden päivä 6.11 voi antaa luonnolliset puitteet tälle, mutta tässäkään tapauksessa ei kannata rajata toimintaa yhteen juhlapäivään.
Jaa-äänet: 1
Pia Pakarinen
Ei-äänet: 3
Ted Apter, Martina Harms-Aalto, Dani Niskanen
Tyhjä: 7
Ville Jalovaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Petra Malin, Abdirahim Mohamed
Poissa: 2
Fatim Diarra, Mirita Saxberg
Suoritetussa äänestyksessä Martina Harms-Aallon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 3– 1. Tyhjää äänesti 7. Poissa 2.
Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot
Nina Onufriew, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 310 42550
nina.onufriew(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunginkanslia@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginkanslia | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
| |||