Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 25/2018 | 1 (1) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Asia/3 | |
| 11.06.2018 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
§ 418
V 20.6.2018, Kluuvin Wuorion talon (Unioninkatu 30) asemakaavan muutos nro 12376
HEL 2015-009471 T 10 03 03
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 32, tontin 6 tason -15.0 yläpuolisen asemakaavan muutoksen 6.2.2018 päivätyn piirustuksen numero 12376 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
timo.linden(a)hel.fi
Liitteet
1 | Asemakaavan muutoksen nro 12376 kartta, päivätty 6.2.2018 |
2 | Asemakaavan muutoksen nro 12376 selostus, päivätty 6.2.2018 |
3 | Vuorovaikutusraportti 10.11.2017, täydennetty 6.2.2018 |
4 | Osa päätöshistoriaa |
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus | Esitysteksti |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä |
|
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Tiivistelmä
Asemakaavan muutos koskee Wuorion taloa, joka sijaitsee osoitteessa Unioninkatu 30 korttelissa 32 tontilla nro 6 (Dromedaari). Kaavaratkaisu mahdollistaa rakennuksen matalan siipiosan korottamisen tontin takaosassa neljällä kerroksella etelänpuoleisen pihasiiven korkeuteen, kellaritilojen käyttöönoton kerrosalaan laskettavaksi maanalaiseksi tilaksi ja koko pihatilan kattamisen lasikatteella sisätilaksi. Samalla rakennuksen toimintaa työpaikkarakennuksena ajanmukaistetaan.
Kaavaratkaisun tavoitteena on olemassa olevan liike- ja toimistorakennuksen kehittäminen ja täydennysrakentaminen. Tavoitteena on myös turvata kadun varren rakennuksen ensimmäisen kerroksen tilojen säilyminen myymälä- ja asiakaspalvelutiloina. Tavoitteena on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaan rakennuksen suojelu ja lisärakentamisen sovittaminen suojeltavaan rakennukseen sekä ympäröivän keskustan kaupunkikuvaan ja pitkiin näkymiin.
Liike- ja toimistokerrosala tontilla on 4 920 k-m², josta uutta nykytilanteeseen nähden on 1 520 k-m². Tehokkuus on e = 5,6. Alue sijaitsee Unioninkadun varrella. Lisärakentaminen ei vaikuta merkittävästi liikennemääriin. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että se vahvistaa keskustan elinvoimaisuutta ja palveluja, mahdollistaa keskustan olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisen täydennysrakentamalla ja edistää kulttuuriympäristöjen arvojen säilymisen.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista vahvistamalla keskustan elinvoimaisuutta.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Tontilla on viime vuosisadan alun 2–6-kerroksinen aikansa uutta liiketilasuunnittelua edustava liikerakennus ”Wuorion talo”. Kadunvarsirakennusta matalammat erikorkuiset pihasiivet ja paviljonki ympäröivät osittain lasikatettua sisäpihaa.
Arkkitehti Herman Geselliuksen 1909 päätyönään modernisoima kiinteistö on peräisin 1830-luvulta. Rakennus korotettiin 1914 kahdella kerroksella arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan. Varsin kerroksellisen rakennuksen uusimmat vaiheet ovat 1980-luvulta, jolloin kattomuoto palautettiin 1914 mallin mukaiseksi arkkitehti Erik Adlercreuzin suunnitteleman peruskorjauksen yhteydessä.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1979. Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009 Esplanadi - Bulevardi).
Kortteli kuuluu 15.12.2004 hyväksytyn keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin asemakaavaan nro 11300, jossa korttelin kohdalla on maanalainen korttelikohtaisia huoltoliikenne- ja lastaustiloja varten varattu tila suojavyöhykkeineen likimääräisessä huoltotunnelin tasossa.
Kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Korttelialueen tontti on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 17.11.–18.12.2017.
Muistutukset
Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.
Lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ja kaupunginmuseon lausunnot.
ELY-keskus totesi lausunnossaan, että asemakaavaluonnos huomioi ansiokkaasti valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun asettamat tavoitteet. Lisärakentaminen tulee sovittaa suojeltavaan rakennukseen, ympäröivän keskustan kaupunkikuvaan ja pitkiin näkymiin.
Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että sisäpihalle sijoittuva täydennysrakentaminen on erityisen laadukasta ja paikkaan räätälöityä. Tärkeää on myös se, ettei uudisosa nouse siipirakennuksia korkeammalle. Kaupunginmuseo esitti lausunnossaan asemakaavaluonnokseen sr-1 suojelumääräystä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti huomattavan arvokkaana rakennuksena. Suojelumääräyksessä mainittuihin sisätiloihin tulee lisätä myös katutason liiketila, jonka katto- ja koristemaalaukset ovat säilyneet.
HSY totesi lausunnossaan, että aluetta palvelevat vesijohdot ja viemärit ovat rakennettu valmiiksi eikä muutosehdotus edellytä niiden siirtämistä.
Helen Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei sillä ole muutosehdotukseen huomautettavaa. Helen Oy ilmoitti, ettei sillä ollut lausuttavaa asiasta. Pelastuslaitos ilmoitti, että se ottaa kantaa paloteknisiin ratkaisuihin rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
Lopuksi
Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. Aineistoon tehdyt muut täydennykset ilmenevät kaavaselostuksen viimeisestä luvusta.
Maankäyttösopimus on tehty.
Päätösehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan esityksen mukainen.
Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
timo.linden(a)hel.fi
Liitteet
1 | Asemakaavan muutoksen nro 12376 kartta, päivätty 6.2.2018 |
2 | Asemakaavan muutoksen nro 12376 selostus, päivätty 6.2.2018 |
3 | Vuorovaikutusraportti 10.11.2017, täydennetty 6.2.2018 |
4 | Osa päätöshistoriaa |
Oheismateriaali
1 | Ilmakuva |
2 | Havainnekuva, 6.2.2018 |
Muutoksenhaku
Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus | Esitysteksti |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä |
|
Tiedoksi
Kaupunkiympäristölautakunta
Pelastuslaitos
Kaupunginmuseo
Päätöshistoria
Kaupunkiympäristölautakunta 06.02.2018 § 54
HEL 2015-009471 T 10 03 03
Hankenumero 0888_22
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
6.2.2018 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12376 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 32, tonttia 6 tason -15.0 yläpuolella.
Lisäksi lautakunta päätti
ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi
kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijalta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot
Kajsa Lybeck, arkkitehti, puhelin: 310 37052
kajsa.lybeck(a)hel.fi
Janne Prokkola, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37233
janne.prokkola(a)hel.fi
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217
sakari.mentu(a)hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 19.12.2017
HEL 2015-009471 T 10 03 03
Kaupunginmuseo arvioi hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Kaavamuutoksen tavoitteena on korottaa Wuorion talon matalaa siipiosaa pihan takaosassa neljällä kerroksella. Samalla Wuorion talon nimellä tunnettu liike- ja toimistorakennus suojellaan merkinnällä sr-1. Pihatila katetaan lasikatteella sisätilaksi. Kadunvarren tilat varataan myymälä- ja asiakaspalvelutiloiksi.
Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1979. Sen mukaan tontti on liikerakennusten korttelialuetta. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, ark-merkinnällä, jonka määräysosa on seuraava: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen rakennusala. Tässä tontin osalla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivun tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.
Voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Helsingin uudessa yleiskaavassa (2016) tontti kuuluu liike- ja palvelukeskusta-alueeseen (C1).
Rakennus sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Esplanadi - Bulevardi).
Kaupunginmuseon lausunto:
Hanketta on esitelty kaupunginmuseolle jo alkuvaiheessa ja kaupunginmuseo on antanut lausunnon asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointi- ja luonnosvaiheesta, jossa on todennut Wuorion talon, Unioninkatu 30:n kulttuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys.
Asemakaavan muutoksessa suojelumerkintä ark on muutettu sr-1:si, jossa määrätään seuraavasti: ”Rakennus on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta huomattavan arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka heikentävät julkisivujen, vesikaton, pääporrashuoneiden tai muiden sisätilojen tai rakennuksen rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista tai kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla.
Säilytettäviä sisätiloja ovat porttikäytäväsyvennys, pääporrashuoneet ja johtokunnan 5. sekä katutason liiketila alkuperäisine katto- ja koristemaalauksineen sekä lasimaalauksineen.
Lisärakentaminen on käsiteltävä osana rakennuksen julkisivuarkkitehtuuria sovittaen se suojeltavaan rakennukseen, ympäröivän keskustan kaupunkikuvaan ja pitkiin näkymiin. Uudisrakennus tontin länsiosassa tulee rakentaa suojelumääräykset huomioiden. Suojelu ei koske vesikaton osalta sisäpihan matalampia siipiä. Hankkeeseen ryhtyvän on liitettävä lupahakemukseen rakennushistoriaselvitys.”
Kaupunginmuseo pitää suojelumääräystä suojelutavoitteiden mukaisena ja voi todeta, että sen avulla turvataan rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen arvojen säilyminen.
Kaavaselostuksessa todetaan täydennysrakentamisen vaikutuksen kaupunkikuvassa ja pitkissä näkymissä etenkin Eteläesplanadille ja Kauppatorille, mutta myös muutoskorttelin muiden pohjoisen ja läntisen puolen kiinteistöjen sisäpihanäkymissä. Kaavassa määrätäänkin +29: ”Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Tämän kohdan yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä tiloja eikä laitteita.”
Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavan muutosehdotuksesta huomautettavaa.
Lisätiedot
Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö, puhelin: +358 9 503756846
sari.saresto(a)hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 11.09.2017 § 20
HEL 2015-009471 T 10 03 03
Hankenumero 0888_22
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12376 pohjakartan kaupunginosassa 2 Kluuvi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12376
Kaupunginosa: 2 Kluuvi
Kartoituksen työnumero: 33/2015
Pohjakartta valmistunut: 25.8.2017 (uusintakartoitus, ensitilaus ollut 2015)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
timo.tolkki(a)hel.fi
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
merja.kyyro(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 26.1.2017
HEL 2015-009471 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 11.1.2017
Kaupunginmuseo arvioi hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Kaavamuutoksen tavoitteena on korottaa Wuorion talon matalaa siipiosaa pihan takaosassa neljällä kerroksella etelänpuoleisen pihasiiven korkeuteen. Samalla liike- ja toimistorakennus suojellaan merkinnällä sr-1.
Pihatila katetaan lasikatteella sisätilaksi. Kadunvarren tilat varataan myymälä- ja asiakaspalvelutiloiksi. Kerrosala tontilla on noin 4 900 k-m2, josta uutta nykytilanteeseen nähden on noin 1 210 k-m2.
Rakennus sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Esplanadi - Bulevardi). Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1979. Sen mukaan tontti on liikerakennusten korttelialuetta. Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, ark-merkinnällä, jonka määräysosa on seuraava: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen rakennusala. Tässä tontin osalla olevaa rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivun tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.
Voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Helsingin uudessa yleiskaavassa (2016) tontti kuuluu liike- ja palvelukeskusta-alueeseen (C1).
Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ja laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat.
Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus
Arkkitehti Herman Geselliuksen suunnittelema Wuorion liikepalatsi valmistui Unioninkatu 30:een vuonna 1909. Paikalla oli aiemmin sijainnut vuonna 1831 valmistunut kolmikerroksinen kivirakennus, jota oli korotettu 1881 arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan. Kyseisen rakennuksen pihasiivet säilytettiin ja kunnostettiin ja ne liitettiin yhteen uuden kolmikerroksisen katurakennuksen kanssa. U-muotoinen rakennus kehysti pientä pihaa. Jo alun perin rakennus suunniteltiin siten, että sitä voidaan korottaa myöhemmin. Arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kolmikerroksinen korotus valmistui vuonna 1914. Kaksi ylintä kerrosta sijaitsivat jyrkän mansardikaton alla. Samassa yhteydessä kolmas kerros muutettiin asuinhuoneistoksi ja Salomo Wuorio muutti siihen perheineen asumaan.
S. Wuorion maalausliikkeen konttori ja tapetti- ja mattokauppa sijoitettiin rakennukseen heti valmistumisen jälkeen. Konttoritilat sijoitettiin pihasiipeen ja tapetti- ja mattokauppa sijoittui katutason liikehuoneistoon.
Rakennuksessa on toiminut tunnettuja arkkitehtitoimistoja. Ylimmässä kerroksessa oli arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin toimisto vuoteen 1929 asti. Ylin kerros vaurioitui pommituksissa 1944. Lindgrenin piirtämä kattomuoto palautettiin vuonna 1981 arkkitehti Eric Adlercreutzin suunnittelemassa peruskorjauksessa. Samalla osa piha-alueesta katettiin lasikatteella toisen kerroksen korkeudelta.
Arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus on ainutlaatuinen esimerkki Helsingissä 1900-luvun alun liikerakentamisesta. Se on yksi Helsingin hienoimmista art nouveau kauden rakennuksista, jossa liiketaloihin muualla Euroopassa käytettyjä ratkaisuja. Julkisivu on graniittia, lasia ja metallia. Neljä graniittipilaria jakavat symmetrisen julkisivun kolmeen osaan. Pylväiden päässä on ihmishahmoiset pronssiveistokset. Erkkerimäiset, prismaattiset ja koristeellisesti jaetut ikkunapinnat hallitsevat julkisivua. Korotusosa jatkaa luontevasti rakennusta. Sileäksi rapatussa neljännen kerroksen seinässä on itämaistyylisiä maalattuja koristeaiheita ja reliefikoristeluja. Viidennessä ja kuudennessa kerroksessa kaarevien ikkunoiden rytmittämä mansardikatto oli alun perin tiiltä, nykyinen katemateriaali on kuparipelti. Katolla on vahva identiteetti ja sen on osa rakennuksen julkisivua. Julkisivun keskeltä aukeaa porttikäytävä, jonka seinillä on mosaiikkikoristeita. Porttikäytävästä avautuu vaihteleva tilasarja, joka johtaa sisäpihalle. Kaarevaseinäinen matala paviljonki pihan keskellä, päämassan kaarevat muodot, sisäänvedot ja näkyvät kulmikkaat pilarit muodostavat tilallisesti monimuotoisen sisäpihan, jonka erityislaatu tulee ottaa huomioon muutoksia suunniteltaessa.
Rakennuksen julkisivu Unioninkadulle ja sisäpiha ovat erittäin hyvin säilyneet lukuun ottamatta myöhempää lasikatetta. Porrashuone maalauskoristeluineen, materiaaleineen, alkuperäisine kaiteineen ja huoneisto-ovineen on niin ikään erittäin hyvin säilynyt. Katutason liiketilan katto- ja koristemaalaukset sekä lasimaalaukset ovat säilyneet. Rakennuksessa on huonetiloja, jotka tulee säilyttää ennallaan. Joitakin alkuperäisiä rakennusosia on säilynyt
Kaupunginmuseon kannanotto:
Hanketta on esitelty kaupunginmuseolle jo alkuvaiheessa. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että sisäpihalle sijoittuva täydennysrakentaminen on erityisen laadukasta ja paikkaan räätälöityä. Tärkeää on, ettei uudisosa nouse siipirakennuksia korkeammalle. Kaupunginmuseon esittää asemakaavaluonnoksen suojelumääräystä täydennettäväksi: sr-1, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti huomattavan arvokas rakennus. Kaupunginmuseo esittää myös, että suojelumääräyksessä mainittuihin sisätiloihin lisätään katutason liiketila, jonka katto- ja koristemaalaukset sekä lasimaalaukset ovat säilyneet. Kaavamääräyksissä edellytetään hankkeeseen ryhtyvältä rakennushistoriaselvityksen laatimista.
Kaupunginmuseolla ei ole asemakaavan muutoksesta muuta huomautettavaa.
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 503756846
sari.saresto(a)hel.fi
Rakennusvirasto 20.1.2017
HEL 2015-009471 T 10 03 03
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1273-00/16, Unioninkatu 30. Määräaika on 3.2.2017 mennessä.
Kaavamuutos koskee korttelia, eikä se vaikuta yleisiin alueisiin. Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Rakennusviraston yhteyshenkilöinä kaavatyössä ovat aluesuunnittelija Anu Kiiskinen ja suunnitteluinsinööri Olli Haanperä.
Lisätiedot
Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419
anu.kiiskinen(a)hel.fi
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237
olli.haanpera(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki PL 1 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunginkanslia@hel.fi | http://www.hel.fi/kaupunginkanslia | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
| |||