§ 143

Määrärahat nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen

HEL 2018-000892 T 02 02 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Veronika Honkasalon ehdotuksesta.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25915

tero.niininen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää myöntää 5,0 milj. euron erillismäärärahan talousarviokohdasta (1 30 01) Kaupunginhallituksen käyttövarat, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen lautakuntien esitysten pohjalta seuraavasti:

-       Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 2,0 milj. euroa
-       Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 1,0 milj. euroa
-       Sosiaali- ja terveystoimiala 2,0 milj. euroa

Esittelijän perustelut

Esittelijä toteaa, että vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä poliittisten ryhmien neuvottelutulokseen (29.10.2017) sisältyi seuraava kirjaus:

”Vuonna 2017 käyttämättä jääneet Khn käyttövarat (5 milj. euroa) kohdistetaan kaupunkistrategiassa mainittuihin keskeisiin kohteisiin: nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen. Jaetaan toimialojen esitysten pohjalta (sote n. 2m€, kasko n. 2m€ ja kuva n. 1m€).”

Ko. toimialalautakuntia pyydetiin tekemään esitykset määrärahan käyttökohteista neuvottelutuloksen kirjauksen mukaisesti kaupunkistrategiassa mainittuihin keskeisiin kohteisiin: nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen, ja ottaen huomioon kirjauksessa todetut euromäärät toimialoittain.

Lautakuntien esitykset määrärahan kohdentamisesta toimialoille ovat seuraavat:

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala:

1. Kaupunkistrategian hanke nuorten syrjäytymishaasteen ratkaisemiseen (1,0 miljoonaa euroa)

Määräraha kohdennetaan kaupunkistrategiahankkeeseen systeemisten ratkaisujen löytämiseksi nuorten syrjäytymishaasteeseen. Hanke pureutuu erityisesti ylisukupolviseen syrjäytymiseen sekä vieraskielisten nuorten selkeästi muita suurempaan suhteelliseen osuuteen koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista nuorista. Painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Syrjäytymishaasteeseen tartutaan yhdessä vahvan kumppanuusverkoston kanssa osallistaen kaupunkilaiset, opiskelijat, lapset ja huoltajat mukaan ratkaisujen löytämiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on sopinut kumppanuudesta Me-säätiön kanssa. Me-säätiöllä on osaamista ja näyttöä syrjäytymistematiikan, syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallien sekä teeman vaikuttavuusindikoinnin osalta. Yhdessä tekeminen Me-säätiön kanssa mahdollistaa sujuvan pilotoinnin.

Määrärahaa käytetään seuraaviin kohteisiin:

- yksittäisten kokeilujen ja pilottien rahoitus: Me-talon ja Me-koulun kehittäminen ja laajentaminen 500 000 euroa

- kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen erityisesti vieraskielisten lasten ja nuorten perheiden kanssa 350 000 euroa

- projektipäällikön ja projektikoordinaattorin palkkauskulut 130 000 euroa

- osallistavat työpajat teemoittain, toimijoina henkilöstö, kumppanit ja kaupunkilaiset sekä palvelumuotoilun hyödyntäminen 20 000 euroa.

2. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen sekä erityisopetuksen kehittäminen lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa (1,0 miljoonaa euroa)

Kokonaisuus muodostuu viidestä alakohdasta seuraavasti:

2.1. Opetus- ja kasvatustyössä noudatetaan inkluusion periaatetta. Toiminta on esteetöntä ja mahdollistaa kaikkien oppilaiden hyvän kasvun ja oppimisen.

a. Varhaiskasvatuksessa kehitetään moniammatillisia toimintarakenteita ja vahvistetaan henkilöstön osaamista alueilla, jossa lapsen näkökannalta on riskejä/haasteita inklusiivisen periaatteen toteutumisessa (esteettömyys ja tasa-arvoiset edellytykset hyvään kasvuun sekä oppimiseen), muun muassa heikko sosioekonominen tausta, alhainen osallistumisaste varhaiskasvatukseen, suomen kielen taito.

b. Perusopetuksessa kehitetään inklusiivisen koulun toimintarakenteita siten, että mahdollisimman moni oppilas opiskelee lähikoulussaan ja saa siellä tarvitsemansa tuen. Kehittämiseen valitaan mukaan pilottikouluja, jotka ottavat omaan lähikouluun kaikki alueella asuvat oppilaat tuen tarpeesta riippumatta. Koulut kehittävät joustavia, esteettömiä ja monimuotoisia toimintatapoja oppilaan tukemiseksi omassa lähikoulussa. Pilottikoulut saavat koulutusta ja aikaa kehittämisseminaareihin oman toiminnan kehittämiseen. Pilottikoulujen tehtävänä on tuottaa mallinnuksia inklusiivisen koulun toimintatavoiksi. Kehitettävät toimintamallit tulee olla siirrettävissä toisiin kouluihin.

c. Inklusiivisen perusopetuksen kannalta keskeistä on nivel esiopetuksesta perusopetukseen, siellä se miten tukea tarvitsevia lapsia ohjataan lähipalvelun piiriin. Kehitetään rakenteita ja toimintatapoja, jotka
vahvistavat inklusiivisen koulun toteutumista esi- ja perusopetuksen nivelvaiheessa.

2.2 Erityisopetuksen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa siten, että se vastaa ammatillisen koulutuksen reformin tuomia uusia toimintatapoja ja rakenteita. Opiskeluhuoltopalvelujen laajeneminen aikuisille perustutkintoa suorittaville ja oppisopimusopiskelijoille edellyttää myös tukimuotojen kokonaisvaltaista uudistamista.

2.3. Uudistuvaan lukiolakiin tulee velvoite järjestää opiskelijalle erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Erityisopetuksen järjestämisen ja sisällön kehittäminen vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin, edellyttää kouluttautumista ja suunnittelua yhdessä erityisopetuksen asiantuntijoiden, opiskelijoiden, opetushenkilöstön ja perusopetuksen asiantuntijoiden kanssa.

2.4 Luodaan alueellinen työpari/ tiimimalli, jolla vahvistetaan alueellisesti henkilöstön osaamista syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toteutetaan neuropsykiatrinen valmennuskoulutus varhaiskasvatuksessa erityislastentarhanopettajille ja perusopetuksessa laaja-alaisille erityisopettajille.

2.5 Vahvistetaan henkilöstön osaamista syrjintään/rasismiin puuttumisessa. Toteutetaan muun muassa Minun silmin – sinun silmin ohjelmaa. Minun Silmin Sinun Silmin -ohjelma on Helsingin kaupungin kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusyksikön ja Cambridgen yliopiston kanssa yhteistyössä kehittämä ohjelma 14-19-vuotiaille nuorille. Ohjelman tavoite on vähentää konflikteja, jotka syntyvät muun muassa erilaisuuden pelosta tai ryhmien välisistä ennakkoluuloista.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala:

1. Yhteishanke Malminkartanoon Me-säätiön kanssa (300 000 euroa)

Kannelmäen ja Malminkartanon alueella toteutetaan kaupungin ja Me-säätiön yhteistyönä alueellinen kehittämishanke. Hanke keskittyy lasten ja nuorten harrastuksiin, koulunkäynnin tukemiseen ja matalan kynnyksen terveyspalveluihin, painottaen mielenterveyspalveluja. Verkostomaisella työotteella huomioidaan alueen perheet ja kaikki ikäkaudet.

2. Ikäihmisten kulttuuripalvelut (200 000 euroa)

Rahoituksesta osa kohdennetaan kulttuuripalvelukokonaisuuden toimijoille suoraan ikäihmisille tuotettaviin palveluihin: Yleiset kulttuuripalvelut, kirjasto (sis. Maunulatalo), museot ja orkesteri. Ja osa rahoituksesta kohdistuu ikääntyneiden kulttuuridigipalveluiden kehittämiseen, palveluiden viestinnän parantamiseen sekä tutkimustoimintaan.

3. Digitaalisen syrjäytymisen ehkäisy (100 000 euroa)

Kaupunginkirjasto käynnistää projektin kirjastoissa tapahtuvan digitaalisten palvelujen neuvonnan lisäämiseksi. Projektiin palkataan kaksi projektityöntekijää. Projektissa selvitetään yhteistyömahdollisuudet kaupunginkanslian osallisuus- ja neuvontayksikön kanssa ja kokeillaan uudenlaisia neuvontapalveluja kumppaneiden kanssa.

4. FunAction-laajennus (100 000 euroa)

Lisämäärärahalla laajennetaan FunAction-toimintamalli koko Helsingin kaupungin alueelle. Toimintamallin laajentamisessa huomioidaan myös Boosti-toimintamallin (liikuntahanke liikkumattomille nuorille) hyvien käytäntöjen hyödyntäminen.

5. Liikkumisohjelman alueellinen viestintä (100 000 euroa)

Liikkumisohjelman uudet kohderyhmät tavoitetaan yhteistyössä yhdistysten kanssa erityisin kohdennetuin palveluin ja yhdistyksille uusin toimintamallein. Avustuksia kohdennetaan erityisesti tällaisten yhteistyömallien käynnistämiseen ja mahdollistamiseen. Hanke tarvitsee ammattitaitoisesti tehtyä markkinointiviestintää (kuten ulkopuolisen mainostoimiston), jotta se tavoittaisi hankkeelle määritellyt kohderyhmät sekä monikanavaista mainontaa.

6. Pulssi-toiminnan jatkaminen (200 000 euroa)

Nuorisopalvelukokonaisuus kehittää ja kokeilee yhdessä kumppanien kanssa malleja, joissa nuoret voivat löytää itselleen mieluisia ja sopivia harrastuksia. Pulssi-toimintaa laajennetaan koko kaupungin alueelle.

Sosiaali- ja terveystoimiala:

1. Nuorelle helppoja uusia palveluja kokeilujen kautta (1,7 miljoonaa euroa)

Kokonaisuus muodostuu kuudesta alakohdasta seuraavasti:

1.1.Toiminnan kautta 150 000 euroa

Nuoret ovat esittäneet tarpeita itsenäistymistaitoihin liittyen. Itsenäistymistaitoja lisätään ilmiöpohjaisessa opetuksessa toiminnallisten palvelujen kautta.

Osalla nuoria on suuria haasteita aktivoitua liikkumaan ja osallistua tarjolla oleviin liikuntamuotoihin. Leirit ovat oiva tapa aktivoitua. Sekä nuorisopalvelukokonaisuus että järjestöt järjestävät leiritoimintaa. Lisämäärärahalla järjestetään ja ostetaan erilaisia kursseja ja leirejä nuorille, jotka eivät nyt osallistu tarjolla olevaan toimintaan.

1.2. Täydentävät palvelut 300 000 euroa

Lastensuojelussa lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla tukihenkilöitä ja tukiperheitä, vertaisryhmätukea ja asumisen tukea. Jälkihuoltonuoret ja aikuissosiaalityön tiimeissä asioivat erityistä tukea tarvitsevat 18 vuotta täyttäneet nuoret ovat jääneet edellä mainittujen palvelujen ulkopuolelle.

1.3. Sosiaaliohjaus 400 000 euroa

Aikuissosiaalityötä tarjotaan alueilla ilman ajanvarausta ensi vaiheen palveluna. Palvelu on helposti saavutettavissa. Samalla nuorten on mahdollista saada juuri nuorille erikoistunutta neuvontaa. Lisämäärärahalla palkataan 12 määräaikaista sosiaaliohjaajaa.

1.4. Vahvan tuen resurssit jälkihuollossa 132 000 euroa

Jälkihuollossa vahvaa tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelujen turvaamiseksi palkataan muutosvaiheessa sosiaalityöntekijöiden rinnalle neljä sosiaaliohjaajaa. Kokeilun jälkeen malli laajenisi kattaen nykyiset jälkihuollon sosiaaliohjaajat, joilla on asiakkaina tukiasuntojen asukkaat.

1.5. Liikkuva tiimi 145 000 euroa

Alueilla on haastavissa tilanteissa ja kriisissä olevia nuoria. Liikkuva tiimi on osaava ja toimiva ratkaisu kohdata nuoret. Tätä varten palkataan määräaikainen psykologi ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa.

1.6. Oppilashuolto 209 000 euroa

Oppilashuoltoon kohdennetaan lisää myönteisen erityiskohtelun rahoitusta. Oppilaitoksissa on nuoria, jotka tarvitsevat oppilashuollon rinnalle sosiaali- ja terveyspalveluja vaikean elämäntilanteen vuoksi. Yhteisen työn tiivistäminen on ollut tavoitteena. Palkkaamalla yksi sosiaaliohjaaja oppilaitosten, aikuissosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden palvelujen väliin auttaa saamaan käyntiin opiskelijoita laajasti tukevan toiminnan.

Näiden lisäksi jaetaan vielä 364 000 euroa erikseen edellä mainittujen hankkeiden kesken.

2. Palvelut tutuiksi nuorille (140 000 euroa)

Vain osa helsinkiläisistä nuorista tuntee sosiaalityön ja sosiaaliohjaukset palvelut. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen markkinointi toteutetaan nuorten ja ammattilaisten yhteistyönä.

Kokonaisuus muodostuu kolmesta alakohdasta seuraavasti:

2.1. Kokemusasiantuntijat 40 000 euroa

Palkataan nuorten palveluihin kolme kokemusasiantuntijaa. Tavoitteena on syventää jo käynnistynyttä dialogia helsinkiläisten nuorten kanssa.

2.2. Nettietsivät 50 000 euroa

Nettietsivä-hankkeeseen palkataan yksi internetin tunteva nuori kokemusasiantuntijaksi ja hänelle työpariksi internetin tunteva sosiaaliohjaaja. Tavoitteena on tavoittaa nuoret, jotka löytyvät lähinnä internetin kautta.

2.3. Sähköinen tiedotus nuorille 50 000 euroa

Kehitetään yhdessä nuorten kanssa sähköistä viestintää.

3. Tieto ja teknologia kehittämisen tukena (100 000 euroa)

Kokonaisuus muodostuu kahdesta alakohdasta seuraavasti:

3.1. Kouluterveyskyselyn jatkoanalysointi 20 000 euroa

Kouluterveyskyselyn 2017 aineisto jatkoanalysoidaan. Analysoimalla tarkemmin aineistoa saadaan arvokasta tietoa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista mm. etsimällä lukuisien muuttujien välisiä yhteyksiä. Syvennytään mm. kodin ulkopuolelle sijoitettujen, maahanmuuttajataustaisten ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten vastauksiin.

3.2. Kaupunginosa -tilastotyökalu 80 000 euroa

Sosiaali- ja terveystoimen nuorten palvelut tarvitsevat kaupunginosakohtaista tietoa nuorten ja perheiden tilanteista. Kootaan muuttujittain tietoja, kuten koulutustaso, työllisyys/työttömyys, tulotaso, vieraskieliset, toimeentulotuki, tulot, lapsiperheet (lapsiluku, pientuloiset perheet), lastensuojelun asiakkuudet ja valitut kouluterveyskyselyn muuttujat, joiden avulla saadaan kokonaiskuva kunkin kaupunginosan erityispiirteistä ja haasteista. Tiedon avulla voidaan kehittää toimintamuotoja kaupunginosan väestön tarpeiden mukaisesti ja kohdentaa mahdollisuuksien mukaan myönteisen erityiskohtelun resursseja.

4. Projektipäällikkö tukemaan em. muutoskokonaisuutta (60 000 euroa)

Palkataan projektipäällikkö ohjaamaan ja koordinoimaan toimenpidekokonaisuuden kehittämistä.

Esittelijä toteaa lopuksi, että haasteiden pitkäaikaisuuden vuoksi on tärkeää etsiä uusia ratkaisumalleja ja toteutustapoja nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Tero Niininen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 25915

tero.niininen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Sosiaali- ja terveystoimiala

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.02.2018 § 32

HEL 2018-000892 T 02 02 00

Esitys

Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti esittelijän ehdotuksesta poiketen kaupunginhallitukselle vuodelta 2017 käyttämättä jääneiden kaupunginhallituksen käyttövarojen kohdentamisesta yhteensä 2 milj. euron osalta seuraavasti:

1) Nuorelle helppoja uusia palveluja kokeilujen kautta 1 700 000 euroa

2) Palvelut tutuiksi nuorille 140 000 euroa

3) Tieto ja teknologia kehittämisen tukena 100 000 euroa

4) Projektipäällikkö tukemaan em. muutoskokonaisuutta 60 000 euroa.

Kaupunginhallituksen määräaikainen lisämäärärahan kohdennus mahdollistaa nopeat ketterät kokeilut ja nopeuttaa nuorten palvelujen kehittämistä. Jokainen toimenpiteistä liittyy kaupunkistrategian toteuttamiseen ja on osa nuorten palvelujen jatkumoa myös kokeilujen jälkeen. Kokeiluille laaditaan suunnitelma seurantatietoineen, raportoidaan tuloksista ja arvioidaan, miten toimintaa voidaan kehittää määräaikaisen rahoituksen jälkeen. On toivottavaa, että osaa määrärahoista voidaan tarvittaessa käyttää vielä vuoden 2019 aikana, jos kaikki toimenpiteet eivät ehdi toteutua täysimääräisinä vielä vuonna 2018.

1) Nuorelle helppoja uusia palveluja kokeilujen kautta yhteensä 1,7 milj. euroa

Toiminnan kautta 150 000 euroa

(Kurssien, ryhmätoimintojen ja leirien järjestämiseen)

Toiminnalliset palvelut ovat turvallinen tapa käsitellä vaikeita asioita vähitellen. Nuoret ovat pitkään esittäneet tarpeita itsenäistymistaitoihin liittyen ja tuntevat, etteivät osaa riittävästi arkisia asioita. Tulevaisuudessa olisi hyvä saada lisää itsenäistymistaitoja ilmiöpohjaisen opetuksen piiriin. Nuorten kanssa voidaan toimia mm. ruoanlaittokursseilla, erityistä tukea tarvitsevien liikuntaryhmissä (vrt. yläkouluikäisten Boosti) ja leiritoiminnassa.

Joukolla nuoria on suuria haasteita aktivoitua liikkumaan, osallistumaan tarjolla oleviin liikuntamuotoihin ja tarvitaan pehmeitä keinoja saada nuori innostumaan liikkumisesta. Nuorisotoimi ja järjestöt järjestävät leiritoimintaa. Leirillä tutustuu parissa päivässä paremmin kuin vuoden aikana muissa tapaamisissa. Lisämäärärahalla järjestetään ja ostetaan erilaisia kursseja ja leirejä nuorille, jotka eivät nyt osallistu tarjolla olevaan toimintaan.

Täydentävät palvelut 300 000 euroa

(Tukihenkilö- ja tukiperhepalkkioihin, vertaisryhmätukeen ja asumisen tukeen)

Lastensuojelussa lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla tukihenkilöitä ja tukiperheitä, vertaisryhmätukea ja asumisen tukea. Jälkihuoltonuoret ja aikuissosiaalityön tiimeissä asioivat erityistä tukea tarvitsevat nuoret ovat jääneet edellä mainittujen palvelujen ulkopuolelle.

Lisäksi jälkihuollossa on kullakin hetkellä 20–40 nuorta, joiden asuttaminen on vaikeaa, koska he voivat huonosti ja käyttäytyvät haastavasti. Selvittelyn alla on, voidaanko heille järjestää tai ostaa palvelut ja saada noin 12 asuntoa lähekkäin, jolloin asumisesta tulee yhteisöllistä. Asuntoja odottaessa on ostettava yksittäisille nuorille ohjauspalveluja kulloiseenkin asumisratkaisuun. Palvelut on lastensuojelussa kilpailutettu.

Sosiaaliohjaukseen 400 000 euroa

Tarjotaan alueilla aikuissosiaalityötä ilman ajanvarausta ensi vaiheen palveluna, johon voi pistäytyä helposti ja mutkattomasti, sekä nuoriin erikoistunutta neuvontaa. Uutena resurssina palkataan 12 määräaikaista sosiaaliohjaajaa.

Vahvan tuen resurssit jälkihuoltoon 132 000 euroa

Jälkihuollossa vahvaa tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelujen turvaamiseksi palkataan muutosvaiheessa sosiaalityöntekijöiden rinnalle neljä sosiaaliohjaajaa toimintarahoineen. Kokeilun jälkeen malli laajenisi kattaen nykyiset jälkihuollon sosiaaliohjaajat, joilla on asiakkaina tukiasuntojen asukkaat.

Liikkuva tiimi 145 000 euroa

Alueilla on haastavissa tilanteissa ja kriisissä olevia nuoria. Liikkuva tiimi on osaava ja toimiva ratkaisu asiakkaiden ja henkilöstön osaamisen kannalta. Uusina resursseina palkataan määräaikainen psykologi ja kaksi psykiatrista sairaanhoitaja sekä täydentävät resurssit kustakin alueen tiimistä.

Oppilashuolto 209 000 euroa

Oppilashuoltoon kohdennetaan lisää myönteisen erityiskohtelun rahoitusta, ja opiskeluterveydenhuollolla on sama tarve. Lisärahoituksena saatiin aiemmin kaksi vakituista terveydenhoitajaa vuoden 2018 alusta ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaitoksissa on nuoria, jotka tarvitsevat oppilashuollon rinnalle sosiaali- ja terveyspalveluja vaikean elämäntilanteen vuoksi. Yhteisen työn tiivistäminen on ollut tavoitteena jo aiemmin. Palkkaamalla yksi sosiaaliohjaaja oppilaitosten, aikuissosiaalityön, jälkihuollon ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden palvelujen väliin auttaa saamaan käyntiin opiskelijoita laajasti tukevan toiminnan.

Lisäksi 364 000 euroa jaetaan edellä mainittujen hankkeiden kesken.

2) Palvelut tutuiksi nuorille 140 000 euroa

Vain osa helsinkiläisistä nuorista tuntee sosiaalityön ja sosiaaliohjaukset palvelut. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelujen markkinointi toteutetaan nuorten ja ammattilaisten yhteistyönä.

Kokemusasiantuntijat 40 000 euroa

Otetaan lastensuojelun tapaan myös nuorten palveluihin kolme kokemusasiantuntijaa. Tavoitteena on syventää jo käynnistynyttä dialogia helsinkiläisten nuorten kanssa.

Nettietsivät 50 000 euroa

Otetaan yksi internetin tunteva nuori kokemusasiantuntijaksi ja palkataan hänelle työpariksi internetin tunteva sosiaaliohjaaja. Tavoitteena on tavoittaa nuoret, jotka löytyvät lähinnä internetin kautta.

Sähköinen tiedotus nuorille 50 000 euroa

Nuoret eivät tunne riittävästi palveluja ja oikeuksiaan. Nykyiset nuorten palvelujen internetsivut ovat kehittymättömät. Kehitetään yhdessä nuorten kanssa viestintää eri tavoin mukaan lukien erilaiset kanavat. Toteutukseen tarvitaan palveluja, materiaalia ja viestintäosaamista.

3) Tieto ja teknologia kehittämisen tukena 100 000 euroa

Hyödynnämme nykyistä paremmin saatavilla olevia tietoja ja kanavia nuorten auttamiseksi.

Kouluterveyskyselyn jatkoanalysointi 20 000 euroa

Kouluterveyskyselyn 2017 aineisto hankitaan kaupunkitiedolle jatkoanalysoitavaksi. Analysoimalla tarkemmin aineistoa saadaan arvokasta tietoa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista mm. etsimällä lukuisien muuttujien välisiä yhteyksiä. Syvennytään mm. kodin ulkopuolelle sijoitettujen, maahanmuuttajataustaisten ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten vastauksiin.

Kaupunginosa -tilastotyökalu 80 000 euroa

Sosiaali- ja terveystoimen nuorten palvelut tarvitsevat kaupunginosakohtaista tietoa nuorten ja perheiden tilanteista. Kootaan muuttujittain tietoja, kuten koulutustaso, työllisyys/työttömyys, tulotaso, vieraskieliset, toimeentulotuki, tulot, lapsiperheet (lapsiluku, pientuloiset perheet), lastensuojelun asiakkuudet ja valitut kouluterveyskyselyn muuttujat, joiden avulla saadaan kokonaiskuva kunkin kaupunginosan erityispiirteistä ja haasteista. Tiedon avulla voidaan kehittää toimintamuotoja kaupunginosan väestön tarpeiden mukaisesti ja kohdentaa mahdollisuuksien mukaan myönteisen erityiskohtelun resursseja.

4) Projektipäällikkö tukemaan em. muutoskokonaisuutta 60 000 euroa

Edellä kuvatut toimet ovat nopeasti toteutettavia ja edellyttävät nopeaa organisointia ja monien toimijoiden yhteistyötä. Palkataan projektipäällikkö ohjaamaan ja koordinoimaan toimenpidekokonaisuuden kehittämistä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Nuorten itsenäistymismahdollisuuksien edistäminen, nuorten palveluketjun vahvistaminen sekä nuorten osallistaminen vahvemmin palvelujen kehittämiseen turvaavat tukea tarvitsevien nuorten auttamisen oikea-aikaisesti sekä edistävät nuorten hyvinvointia.

Käsittely

13.02.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Idän aikuissosiaalityön päällikkö Sari Tuominen oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Juha Jolkkonen: Esittelijä Juha Jolkkonen muutti esitystään siten, että kohdan "Täydentävät palvelut" ensimmäinen kappale muutettiin muotoon: "Lastensuojelussa lapsille, nuorille ja perheille on tarjolla tukihenkilöitä ja tukiperheitä, vertaisryhmätukea ja asumisen tukea. Jälkihuoltonuoret ja aikuissosiaalityön tiimeissä asioivat erityistä tukea tarvitsevat 18 vuotta täyttäneet nuoret ovat jääneet edellä mainittujen palvelujen ulkopuolelle."

Asiassa tehtiin seuraava vastaehdotus:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Leo Bergman: Kohdasta 3 "Tieto ja teknologia kehittämisen tukena" perutaan uuden mobiilisovelluksen kehittäminen ja jaetaan tähän varattu raha kohdan 1 "Nuorelle helppoja uusia palveluja kokeilujen kautta" hankkeille. Uuden mobiilisovelluksen sijaan hyödynnetään viestinnässä nuorten jo nyt käyttämiä viestintäsovelluksia.

Kannattaja: jäsen Katju Aro

Sosiaali- ja terveyslautakunnan esitys syntyi seuraavan äänestyksen tuloksena:

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Leo Bergman): Kohdasta 3 "Tieto ja teknologia kehittämisen tukena" perutaan uuden mobiilisovelluksen kehittäminen ja jaetaan tähän varattu raha kohdan 1 "Nuorelle helppoja uusia palveluja kokeilujen kautta" hankkeille. Uuden mobiilisovelluksen sijaan hyödynnetään viestinnässä nuorten jo nyt käyttämiä viestintäsovelluksia.

Jaa-äänet: 3
Tapio Bergholm, Hannu Tuominen, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 8
Katju Aro, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Maritta Hyvärinen, Seija Muurinen, Mari Rantanen, Daniel Sazonov, Karita Toijonen

Tyhjä: 1
Saku Etholen

Poissa: 1
Tuomas Tuure

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Leo Bergmanin vastaehdotuksen äänin 8 - 3 (tyhjää 1, poissa 1).

Esittelijä

sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Sari Tuominen, idän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 46700

sari.tuominen(a)hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 13.02.2018 § 29

HEL 2018-000892 T 02 02 00

Esitys

Kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallituksen käytössä olevia määrärahoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja alueiden välisen eriytymisen torjumiseen kohdennetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle yhteensä 2 miljoonaa euroa seuraavasti:

1.  Kaupunkistrategian hanke nuorten syrjäytymishaasteen ratkaisemiseen, 1,0 miljoonaa euroa.

2. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittäminen sekä erityisopetuksen kehittäminen lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, 1,0 miljoonaa euroa.

Käsittely

13.02.2018 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti esitystään siten, että esittelijän perusteluista muutettiin määrärahaa käytetään seuraaviin menoeriin -kohta kuulumaan seuraavasti:
- yksittäisten kokeilujen ja pilottien rahoitus: Me-talon ja Me-koulun kehittäminen ja laajentaminen 500 000 euroa
- kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen erityisesti vieraskielisten lasten ja nuorten perheiden kanssa 350 000 euroa
- projektipäällikön ja projektikoordinaattorin palkkauskulut 130 000 euroa
- osallistavat työpajat teemoittain, toimijoina henkilöstö, kumppanit ja kaupunkilaiset sekä palvelumuotoilun hyödyntäminen 20 000 euroa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti asiasta esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Marjo Kyllönen, kehittämispalveluiden päällikkö, puhelin: 310 86208

marjo.kyllonen(a)hel.fi