Asia tulisi käsitellä 25.9.2017

§ 880

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Laajasalon Villa Degerön suojelemisesta

HEL 2016-011569 T 10 03 10

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Laajasalon Reposalmessa sijaitsevaa rakennussuojeluesitystä koskien:

1930-luvulla rakennettu huvila Villa Degerö esitetään suojeltavaksi piharakennuksineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. Rakennus sijaitsee osoitteessa Reposalmentie 2, Helsingin kaupungin omistamalla tilalla Degerögård (RN:o 1:1080).

Rakennusta pidetään kulttuurihistoriallisesti ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana. Yksittäisenä kohteena huvila ei sisälly Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutuksen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaukseen, johon mm. läheiset Degerön kartano ja Vartiosaari kuuluvat. Vastaavalla tavalla se kuitenkin ilmentää Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyttä huvila-asutusta, joka kertoo pääkaupunkilaisten 1800 luvulla alkaneesta ja 1900-luvun alkupuolella laajentuneesta kesäasumiskulttuurista.

Reposalmentie 2:n huvilassa on tehty ns. tekninen rakennusinventointi ja se on arvotettu luokkaan 2. Rakennus on merkitty inventoinnin teemakartalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Uudenmaan ELY-keskuksen ja museoviraston edustajat ovat alkuvuodesta 2017 arvioineet kohdetta paikan päällä suojelutavoitteiden määrittämiseksi erityisesti sisätiloissa. Tuolloin havaittiin, että huvila on säilynyt ulkoasultaan, huonetilajärjestykseltään ja kiinteältä sisustukseltaan lähes alkuperäisessä 1930-luvun asussaan.

Huvila sijaitsee alueella, jonka asemakaava on tullut voimaan 1984. Rakennus on osoitettu vr-merkinnällä rakennukseksi, jonka määräyksen mukaan ”saa säilyttää”. Kun voimassa oleva asemakaava määrittelee huvilan rakennukseksi, jonka ”saa säilyttää”, eikä paikalle ole osoitettu lisää rakennusoikeutta tai muuta huvilan korvaamista edellyttävää maankäyttöä, voi kaavan tulkita viittaavan rakennuksen suojeluarvoon. Määräyksen muotoilu ei kuitenkaan tosiasiallisesti turvaa kohteen säilymistä, eikä siten täytä nykyisiä asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvojen vaalimisesta.

Kaupunginvaltuusto on 26.10.2016 (273 §) hyväksynyt 48. kaupunginosan (Vartiosaari) Vartiosaarta ja sitä ympäröivää vesialuetta koskevan osayleiskaavan 24.11.2015 päivätyn ja 15.5.2016 sekä 21.9.2016 muutetun piirustuksen numero 12373 mukaisena ja osayleiskaavaselostuksesta ilmenevin perustein oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Kaavasta on valitettu, eikä se ole lainvoimainen.

Vartiosaaren osayleiskaava osoittaa Reposalmen yli rakennettavaksi joukko-, ajoneuvo- ja kevyen liikenteen siltaa. Osayleiskaavaa varten laaditun viitesuunnitelman mukaan, Laajasalosta Vartiosaaren sillalle johtava katu sijoittuu pääosin voimassa olevan asemakaavan jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun kohdalle, mutta myös lausuntoa koskevalle Villa Degerölle vuokratun määräalan kohdalle.

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tarkoituksena on, että rakennusperinnön suojeleminen asemakaava-alueella ja asemakaavoitetuksi päätetyillä alueilla järjestetään pääsääntöisesti ja ensisijaisesti kaavoituksella. Rakennusperintölain perustelujen mukaan (hallituksen esitys 191/2009) kaavasuojelu sopii erityisesti laajojen kokonaisuuksien suojeluun sekä rakennuksiin liittyvän ympäristön suojeluun, kuten pihapiirien suojeluun. Lain perusteluissa on lähdetty siitä, että erityislakia sovellettaisiin, mikäli suojelua ei voitaisi toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla.

Laaditun ja hyväksytyn Vartiosaaren osayleiskaavan mukaisesti saaren maankäyttö tulee huomattavasti tehostumaan ja osayleiskaava tukeutuu keskustasta Laajasalon kautta, huvilatontin vieritse kulkevaan raitiotieyhteyteen. Siltasuunnitelmaa ei ole vielä tehty eikä sen vaatimia tila- tai teknisiä kysymyksiä ratkaistu. Huvilan ja sen pihapiirin suojelukysymyksiä ei ole mahdollista ratkaista erillisenä muusta alueen kaavoituksesta. Museoviraston lausuntoon sisältyvä ehdotus suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi ratkaistaan osana alueen tulevaa asemakaavoitusta.

Kaupunki katsookin, että rakennussuojeluesitystä ei tulisi hyväksyä, ja Villa Degerön suojelukysymys tulisi ratkaista tulevan asemakaavoituksen yhteydessä.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

********** on tehnyt esityksen Laajasalon Reposalmessa sijaitsevan Villa Degerön suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) säännösten nojalla.

Uudenmaan ELY-keskus on 8.5.2017 pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa Villa Degerön suojelemisesta ja museoviraston lausunnosta. Lausunnolle annettu määräaika on siirretty 30.9.2017.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunkiympäristön toimiala

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristön toimiala Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus Asemakaavoitus 14.9.2017

HEL 2016-011569 T 10 03 10

Kaupunginkanslia on pyytänyt asemakaavoituspalvelulta lausuntoa Helsingin Laajasalossa sijaitsevan Villa Degerön suojeluesityksestä sekä sitä koskevasta Museoviraston lausunnosta. Asemakaavoituspalvelu arvioi esitystä kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen näkökulmasta ja antaa seuraavan lausunnon.

Lausuntopyyntö koskee 1930-luvulla rakennetun huvilan Villa Degerön suojelua piharakennuksineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla (Laki rakennusperinnön suojelemisesta, 4.6.2010/498). Rakennus sijaitsee osoitteessa Reposalmentie 2 Helsingin kaupungin omistamalla tilalla Degerögård (RN:o 1:1080).

Suojeluesityksen perustelut

Suojelua haetaan rakennuksen kulttuurihistoriallisen ja kulttuuriympäristöllisen arvon johdosta siksi, että Vartiosaaren rakentamissuunnitelmaan liittyvän mahdollisen sillan rakentaminen uhkaa rakennusta.

Villa Degerön huvila on osa Laajasalon ennen 1940-lukua rakennettua huvilaympäristöä ja siten osa merellisen huvilakulttuurin yleisilmettä paikallisympäristössä. Huvilaa on ylläpidetty ja hoidettu vuosikymmenien saatossa historiaa ja huvilan kulttuuriarvoa ja ympäristöä kunnioittaen. Rakennuksen ylläpidossa on huomioitu alueen historiallinen merkitys, rakennuksen alkuperäiset materiaalit, sekä ympäristön alkuperäinen suunnittelu.

Museoviraston ehdotus suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi

Kun asemakaava vuodelta 1984 määrittelee huvilan rakennukseksi, jonka ”saa säilyttää”, eikä paikalle ole osoitettu lisää rakennusoikeutta tai muuta huvilan korvaamista edellyttävää maankäyttöä, voi kaavan tulkita viittaavan rakennuksen suojeluarvoon. Määräyksen muotoilu ei kuitenkaan tosiasiallisesti turvaa kohteen säilymistä, eikä siten täytä nykyisiä asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia rakennetun kulttuuriympäristön arvojen vaalimisesta.

Suojelun tarve koskee huvilarakennuksen ulkoasua, rakennusrunkoa, huonetilajärjestystä, kiinteää sisustusta sekä pihapiiriä.

Suojelun olisi täytettävä seuraavat tavoitteet. Rakennuksia sekä piha-alueita hoidetaan ja käytetään niin, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostöiden on syytä perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. Rakennusten ulkoasu ja rakennusrunko säilyvät. Toiminnalle välttämättömiä ja restauroinnin kokonaisharkinnan kannalta mahdollisia väliseinien aukkomuutoksia voidaan tehdä. Huonetilajärjestys ja kiinteä sisustus tulee säilyttää. Rakennusosia korjataan ja tarvittaessa uusitaan siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta ja ovat muilta osin rakennusten ominaispiirteisiin sopivia. Välttämättömät rakennus- ja talotekniset kunnostukset ovat mahdollisia.

Asemakaavoituspalvelun lausunto

Lausuntopyyntö koskee Laajasalon korttelin 49032 venesatama-alueella katuosoitteessa Reposalmentie 2 sijaitsevan huvila Villa Degerön suojelemista piharakennuksineen rakennusperinnön suojelusta annetun lain nojalla. Kaupunki omistaa Degerögård-nimisen tilan (RN:o 1:1080) ja on vuokrannut siitä yksityiselle noin 940 m2 sekä siinä sijaitsevan 1930-luvulla rakennetun huvilan. Vuodelta 1984 olevan voimassa olevan asemakaavan (nro 8825) mukaan alue on venesatama-aluetta (LV). Alueen eteläpuolen välittömään tuntumaan on merkitty rantaviivalle ulottuva jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). Se jatkuu vesialueelle kohti Vartiosaarta alueen osana, jonka yli jalankulku-, pyöräily- ja huoltoajoliikenne saadaan johtaa eri tasossa (y). Villa Degerön huvila määritellään rakennukseksi, jonka saa säilyttää (vr).

Kaupunginvaltuusto on 26.10.2016 § 273 hyväksynyt 48. kaupunginosan (Vartiosaari) Vartiosaarta ja sitä ympäröivää vesialuetta koskevan osayleiskaavan 24.11.2015 päivätyn ja 15.5.2016 sekä 21.9.2016 muutetun piirustuksen numero 12373 mukaisena ja osayleiskaavaselostuksesta ilmenevin perustein oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Kaavasta on valitettu, eikä se ole lainvoimainen.

Vartiosaaren osayleiskaava osoittaa Reposalmen yli rakennettavaksi joukko-, ajoneuvo- ja kevyen liikenteen siltaa. Osayleiskaavaa varten laaditun viitesuunnitelman mukaan, Laajasalosta Vartiosaaren sillalle johtava katu sijoittuu pääosin voimassa olevan asemakaavan jalankululle ja pyöräilylle varatun kadun kohdalle, mutta myös lausuntoa koskevalle Villa Degerölle vuokratun määräalan kohdalle.

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (rakennusperintölain) tarkoituksena on, että rakennusperinnön suojeleminen asemakaava-alueella ja asemakaavoitetuksi päätetyillä alueilla järjestetään pääsääntöisesti ja ensisijaisesti kaavoituksella. Rakennusperintölain perustelujen mukaan (hallituksen esitys 191/2009) kaavasuojelu sopii erityisesti laajojen kokonaisuuksien suojeluun sekä rakennuksiin liittyvän ympäristön suojeluun, kuten pihapiirien suojeluun. Lain perusteluissa on lähdetty siitä, että erityislakia sovellettaisiin, mikäli suojelua ei voitaisi toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla.

Laaditun ja hyväksytyn Vartiosaaren osayleiskaavan mukaisesti saaren maankäyttö tulee huomattavasti tehostumaan ja osayleiskaava tukeutuu keskustasta Laajasalon kautta, huvilatontin vieritse, kulkevaan raitiotieyhteyteen. Siltasuunnitelmaa ei ole vielä tehty eikä sen vaatimia tila- tai teknisiä kysymyksiä ratkaistu. Huvilan ja sen pihapiirin suojelukysymyksiä ei ole mahdollista ratkaista muusta alueen kaavoituksesta erillisenä kysymyksenä. Museoviraston lausuntoon sisältyvä ehdotus suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi ratkaistaan osana alueen tulevaa asemakaavoitusta. 

Asemakaavoitusta ohjaavat rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain lisäksi kaupungin tavoitteet. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan eri tavoitteiden toteutumista ja painoarvoa.

Lisätiedot

Suvi Huttunen, arkkitehti, puhelin: 310 37335

suvi.huttunen(a)hel.fi

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 27.6.2017

HEL 2016-011569 T 10 03 10

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskus on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa Helsingin Laajasalossa sijaitsevan Villa Degerön suojeluesityksestä sekä Museoviraston lausunnosta. Helsingin kaupunginmuseo – Keski-Uudenmaan maakuntamuseo arvioi esitystä kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Lausuntopyyntö koskee 1930-luvulla rakennetun huvilan Villa Degerön suojelua piharakennuksineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (2010/498) eli rakennusperintölain nojalla. Rakennus sijaitsee osoitteessa Reposalmentie 2 Helsingin kaupungin omistamalla tilalla Degerögård (RN:o 1:1080).

Suojeluesityksen perustelut:

Rakennusta pidetään kulttuurihistoriallisesti ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana. Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksen mukainen Reposalmen ylittävä silta uhkaa tätä saaren vastarannalla Laajasalon puolella sijaitsevaa huvilaa. Yksittäisenä kohteena huvila ei sisälly Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutuksen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaukseen, johon mm. läheiset Degerön kartano ja Vartiosaari kuuluvat. Vastaavalla tavalla se kuitenkin ilmentää Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyttä huvila-asutusta, joka kertoo pääkaupunkilaisten 1800 luvulla alkaneesta ja 1900-luvun alkupuolella laajentuneesta kesäasumiskulttuurista.

Huviloita Laajasalossa, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/2009 Reposalmentie 2:n huvilassa on tehty ns. tekninen rakennusinventointi ja se on arvotettu luokkaan 2. Rakennus on merkitty inventoinnin teemakartalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Arvotuskriteerit: Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen. Uudenmaan ELY-keskuksen ja Museoviraston edustajat ovat alkuvuodesta 2017 arvioineet kohdetta paikan päällä suojelutavoitteiden määrittämiseksi erityisesti sisätiloissa. Tuolloin havaittiin, että huvila on säilynyt ulkoasultaan, huonetilajärjestykseltään ja kiinteältä sisustukseltaan lähes alkuperäisessä 1930-luvun asussaan.

Huvila sijaitsee alueella, jonka asemakaava on tullut voimaan 1984. Rakennus on osoitettu vr-merkinnällä rakennukseksi, jonka määräyksen mukaan ”saa säilyttää”. Rakennusala on osoitettu suurin piirtein olevan rakennuksen mukaisesti lukuun ottamatta pientä sisäänvetoa lounaiskulmauksessa. Rakennusalalle ei ole merkitty kerrosalaa. Korttelialue on osoitettu venesatamaksi, jolla luonnollinen rantaviiva on pääosin säilytettävä. Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus osoittaa puolestaan mahdollisuuden rakentaa Reposalmen yli joukko-, ajoneuvo- ja kevyenliikenteen sillan. Kaava-alue rajautuu saaresta salmen keskivaiheille. Helsingin kaupunki on hyväksynyt kaavan, mutta siitä on valitettu eikä se ole lainvoimainen.

Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkitys:

Museovirasto on arvioinut rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä seuraavasti: Huvilalla pihapiireineen on kulttuurihistoriallista merkitystä osana Laajasalon monimuotoista ja ajallisesti kerroksellista huvilakulttuuria, josta suuri osa on ehtinyt hävitä uuden rakentamisen tieltä. Kohteella on rakennusperintölain 8 §:n tarkoittamaa paikallista merkitystä seuraavasti: Huvila edustaa Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntynyttä huvila-asutusta, joka kertoo pääkaupunkilaisten 1800-luvulla alkaneesta ja 1900-luvun alkupuolella laajentuneesta kesäasumiskulttuurista (kohdat 2, 3 ja 5: tyypillisyys, edustavuus ja historiallinen todistusvoimaisuus). Rakennus on ulkoasultaan, sisätiloiltaan, rakenteiltaan ja yksityiskohdiltaan sekä pihapiiriltään säilynyt harvinaisen hyvin 1930-luvun tilassa ja alkuperäisessä käytössään kesähuvilana (kohdat 1 ja 4: alkuperäisyys ja harvinaisuus).

Museoviraston ehdotus suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi:

Suojeluratkaisuja arvioitaessa on huomioitava seuraava: Suojelun tarve koskee huvilarakennuksen ulkoasua, rakennusrunkoa, huonetilajärjestystä, kiinteää sisustusta sekä pihapiiriä. Rakennusten ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen ja yksityiskohtineen. Erityispiirteenä ovat ikkunaluukut. Rakennusrunko käsittää perustukset, rankorakenteiset ulko- ja väliseinät sekä ala- ja yläpohjat. Lautalattiat ovat osa alapohjarakennetta. Huonetilajärjestyksen muodostavat olohuone, keittiö, kolme makuuhuonetta, eteinen ja palvelijan kamari. Kiinteää sisustusta ovat alkuperäiset väliovet, kattopaneelit, komerot ja kaapit, puulistoitukset lattioissa, katoissa sekä ovi- ja ikkunapielissä, olohuoneen takka.

Suojelun olisi täytettävä tavoitteet:

Rakennuksia sekä piha-aluetta hoidetaan ja käytetään niin, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostöiden on syytä perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. Rakennusten ulkoasu ja rakennusrunko säilyvät. Toiminnalle välttämättömiä ja restauroinnin kokonaisharkinnan kannalta mahdollisia väliseinien aukkomuutoksia voidaan tehdä. Huonetilajärjestys ja kiinteä sisustus tulee säilyttää. Rakennusosia korjataan ja tarvittaessa uusitaan siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta ja ovat muilta osin rakennusten ominaispiirteisiin sopivia. Välttämättömät rakennus- ja talotekniset kunnostukset ovat mahdollisia.

Helsingin kaupunginmuseon – Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto:

Kaupunginmuseo arvioi suojeluesitystä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen näkökulmasta. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Villa Degerön, Reposalmentie 2, suojelu piharakennuksineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (2010/498) eli rakennusperintölain nojalla turvaa kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen. Kaupunginmuseo haluaa kuitenkin tuoda esille, että rakennuksen asema maisemassa tulee merkittävällä tavalla muuttumaan, mikäli Vartiosaaren silta rakennetaan suunnitellun linjauksen mukaisesti. Helsingin lähisaaristoon höyrylaivareittien varteen syntyneen huvila-asutuksen ilmentäjänä huvilan maisemallinen yhteys rantaan ja Reposalmeen heikkenisivät huomattavasti.

Lisätiedot

Sari Saresto, kulttuuriympäristöpäällikkö, puhelin: +358 9 503756846

sari.saresto(a)hel.fi