Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

29/2016

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Stj/2

 

29.08.2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 744

Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi aravavuokratalon rakentamisesta ikääntyneille

HEL 2015-013254 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2015 hyväksymän toivomusponnen (Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

va. apulaiskaupunginjohtaja

Pia Panhelainen

Lisätiedot

Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö, puhelin: 310 25823

mari.randell(a)hel.fi

Liitteet

1

Rantanen Tuomas, toivomusponsi, Kvsto 25.11.2015 asia 19

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Ponnen ehdottaja

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Liite 1

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Päättäessään valtuutettu Tuomas Rantasen aloitteen loppuun käsitellyksi 25.11.2015 kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet rakentaa pilottina sellainen kaupungin ikääntyville suunnattu yhteisöllinen aravavuokratalo, jonne voisi siirtyä nykyään kaupungin vuokra-asunnoissa asuvia ja kotipalveluja tarvitsevia vanhuksia. Tarkoituksena olisi sekä tutkia ikääntyneiden asumisen laadun parantamista että tuottaa tuetun asumisen keskittämisen kautta kustannustehokkaampia asumisratkaisuja. Samalla taloon siirtyvien ikääntyneiden vanhat asunnot voidaan ohjata uusille käyttäjille, mikä auttaa osaltaan kaupungin vuokra-asuntojonon purkamisessa.” (Tuomas Rantanen).

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että ponnesta on saatu lausunnot asuntolautakunnalta sekä sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto poikkeaa osittain lautakunnan esittelijän ehdotuksesta.

Asuntolautakunta toteaa lausunnossaan, että Herttoniemeen on vuonna 2015 valmistunut Helsingin kaupungin asunnot Oy:n ikääntyvien asuntokohde, jonka ikärajana oli 55 vuotta. Kohteen asunnoista pääosa välitettiin asunnon vaihtajille, joista valtaosa asui Herttoniemen alueella ja tarvitsi esteetöntä asuntoa. Kohteeseen muuttaneet asunnon vaihtajat vapauttivat heille epäsopivan asunnon muille asunnon tarvitsijoille. Kaupungin tavanomaisessa vuokra-asuntokannassa on eri puolilla Helsinkiä noin tuhat ikääntyville tarkoitettua asuntoa, joihin valtaosaan ikäraja on 60 vuotta.

Asuntolautakunnan näkemyksen mukaan tuen ja palvelujen järjestäminen yhteisölliseen senioritaloon on mahdollista toteuttaa helpommin ja kustannustehokkaammin kuin yksittäisiin, hajallaan sijaitseviin asuntoihin. Arava- ja korkotuki vuokra-asuntojen hakumenettelystä annetun asetuksen (182/2003) mukaan näiden asuntojen tulee olla julkisesti ja yleisesti haettavina. Rajattua hakua voidaan käyttää kun ryhmä on riittävän laaja ja se on perusteltua ottaen huomioon asuntojen omistussuhteet ja käyttötarkoitus. Kotipalvelun käyttö ja tarve asukasvalintakriteerinä voi olla yksi tarveharkinnan elementeistä. Nykyisen lainsäädännön mukaan kotipalvelut eivät todennäköisesti voi olla ainoa tai ensisijainen asukasvalintaperuste.

Asuntolautakunta toteaa edelleen, että Herttoniemen ikääntyvien asuntokohteessa on tavallista enemmän yhteistiloja. Asuntolautakunnan näkemyksen mukaan yhteisöllisyyttä voidaan tukea tiloihin ja toiminallisuuteen liittyvillä arkkitehtonisilla ratkaisuilla. Yhteisöllisyyden ylläpito on yleensä toimivampaa, jos asuinyhteisö muodostuu omaehtoisesti ja päättää itse uusista jäsenistään ja arjen pelisäännöistä. ARA-vuokratalojen asukasvalintaa ei voi rajata yhteisön ehtojen mukaisesti. Yhteisöllisen asumismuodon tarjonnan lisääminen monipuolistaisi asumisvaihtoehtoja ja sitä kautta myös parantaisi ikääntyneiden asumisen laatua. Asuntolautakunnan näkemyksen mukaan aidon yhteisöllisyyden kehittäminen ja palvelutarvitsijoiden keskittäminen samassa talossa edellyttää lainsäädännön kehittämistä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa lausunnossaan, että yhteisöllisten asumisratkaisujen kehittäminen yhdeksi asumisen vaihtoehdoksi myös ikääntyneille on tärkeää. Asumisen eri vaihtoehtojen järjestäminen ei ole ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta tuo lausunnossaan esille, että tutkimuksien mukaan useimmat vanhat ihmiset haluavat asua omassa kodissaan. Ageing in place-ajattelun pääperiaatteena on, että ihminen voi vanheta omassa kotiympäristössään. Tämä käsittää laajasti ottaen ympäristön, asunnon, sosiaalisen ympäristön ja lähipalvelut sekä niiden toiminnallisuuden ja esteettömyyden. Nykyään tavoitteena on, että ikääntyneen ei tarvitsisi muuttaa omasta kodistaan, ja kotona asumista voidaan tarvittaessa tukea eri keinoin. Tuen ja palvelujen järjestäminen voi joiltakin osin olla helpompaa ja kustannustehokkaampaa yhteisöllisiin asuntokohteisiin. Yhteisöllisessä asumisessa tulisi keskeisintä kuitenkin olla yhteisön itsensä tarjoama tuki asukkailleen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta tuo esille, että helsinkiläiset ovat toteuttaneet omatoimisesti yhteisöllisiä asumishankkeita ja myös kaupungin vuokra-asuntoja voi hakea yhteisölliseen asumiseen. Lautakunnan näkemyksen mukaan esitetty ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kehittäminen on toimiva ratkaisu nimenomaan sellaisille ikääntyneille, joilla on siihen itsellään motivaatiota ja sosiaalisia valmiuksia. Näissä tapauksissa yhteisöllinen tuki voi parantaa paljonkin viimeisten vuosien elämän laatua. Tuetun asumisen keskittämisen kautta saavutettava aikahyöty voidaan käyttää tukipalveluiden laadun parantamiseen, kotikäynneillä jää enemmän aikaa asiakkaiden kanssa toimimiseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että yhteisöllisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia, ja sitä tulee edistää normaaliasumisen yhteydessä.

Esittelijä toteaa, että Stadin ikäohjelman 2015−2016 yksi toimenpidekokokonaisuus on Iätöntä asumista. Sen tavoitteena on ikääntyneiden asumisen parantaminen ja kotona asumisen mahdollisuuksien lisääminen. Iätöntä asumista -työryhmässä on paneuduttu ikäihmisten asumisen tilanteeseen, kerätty tietoa ja kartoitettu hyviä kokemuksia. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan 2016 on kirjattu tavoite monipuolisten asumisvaihtoehtojen toteuttamisesta Helsinkiin.

Esittelijä viittaa edellä esitettyyn ja toteaa, että kaupungilla on eri puolilla Helsinkiä ikäihmisille suunnattuja asuntokohteita. Ikäihmisille suunnattuja valtion tukemia vuokra-asuntoja tullaan toteuttamaan tarpeen mukaan. Valtion tukemassa vuokratuotannossa kotipalvelun asiakkuutta ei voida käyttää ensisijaisena asukasvalintaperusteena. Lähtökohtana on, että ikääntyville voidaan tarjota omalla asuinalueellaan soveltuvia ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja tukea kotona asumista palveluilla. Tutkimukset ja kokemukset osoittavat että ikäihmiset eivät halua muuttaa kauaksi tutusta ympäristöstä ja haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, johon perustuu asumista tukevien palvelujen tuominen kotiin.

Esittelijä toteaa edelleen, että yhteisöllisiin asumisratkaisuihin suhtaudutaan positiivisesti. Kuten edellä on todettu, ne toimivat parhaiten, kun yhteisö rakentuu itse ja saa laatia omat sääntönsä. Asuinalueiden yhteistilat mahdollistavat monenlaisen yhteisöllisyyden rakentumisen. On mahdollista, että keskittäminen saattaisi tuottaa jonkin verran kustannussäästöjä, mutta se edellyttäisi, että palvelun tarvitsijoita olisi koko talon verran. Asunnon vaihtaminen perustuu aina asukkaan omaan haluun. Ottaen huomioon tutkimukset ja kokemukset, yhdeltä alueelta voisi olla haastavaa löytää yhteisöllisyydestä kiinnostuneita kotihoidon asiakkaita niin paljon kuin tarvittaisiin. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista jatkaa monipuolisten asumisvaihtoehtojen toteuttamista ikäihmisille kaikkiin hallintamuotoihin.

Esittelijä

va. apulaiskaupunginjohtaja

Pia Panhelainen

Lisätiedot

Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö, puhelin: 310 25823

mari.randell(a)hel.fi

Liitteet

1

Rantanen Tuomas, toivomusponsi, Kvsto 25.11.2015 asia 19

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Ponnen ehdottaja

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano
Liite 1

Tiedoksi

Asuntolautakunta

Kaupunginvaltuusto

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 17.05.2016 § 117

HEL 2015-013254 T 00 00 03

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon:

"Yhteisöllisten asumisratkaisujen kehittäminen yhdeksi asumisen vaihtoehdoksi myös ikääntyneille on tärkeää. Asumisen eri vaihtoehtojen järjestäminen ei ole ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, vaikka myös asuminen huomioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksessa ja neuvonnassa.

Yksi Stadin ikäohjelman 2015–2016 toimeenpanosuunnitelman viidestä toimenpidekokonaisuudesta on nimeltään Iätöntä asumista, ja sen tavoitteena on ikääntyneiden asumisen parantaminen ja kotona asumisen mahdollisuuksien lisääminen. Oma koti ja asuinympäristö ovat keskeisiä elämisen puitteita. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet vuosille 2013–2017 on sisällytetty Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan, jonka koordinoinnista vastaa kaupunginkanslian johdolla poikkihallinnollinen asumisen ja maankäytön sihteeristö. Uusi päivitetty asumisen- ja maankäytön toteutusohjelma käsitellään kaupunginvaltuustossa kevätkaudella 2016.

Lukuisat tutkimukset osoittavat useimpien vanhojen ihmisten haluavan asua omassa kodissaan. Asuinpaikan pysyvyys vahvistaa itsenäistä elämää, riippumattomuutta ja sosiaalisen tuen saamisen mahdollisuuksia silloinkin, kun oma toimintakyky heikkenee. Asuinpaikan pysyvyys on puolestaan vastakkainen näkökulma sille, että on tarve muuttaa hoivan ja palvelujen saamisen vuoksi erityisasumiseen esim. palvelutaloon. Kodin ja paikan jatkuvuus on keskeistä. Ageing in place -ajattelun pääperiaatteena on, että ihminen voi vanheta omassa kotiympäristössään, joka laajasti ottaen käsittää ympäristön, asunnon, sosiaalisen ympäristön ja lähipalvelut sekä niiden toiminnallisuuden että esteettömyyden. Tärkeää on huolehtia fyysisen asuinympäristön rinnalla vanhenevan ihmisen toiminnallisesta ja psykososiaalisesta ympäristöstä. Tämä tarkoittaa erilaisten yhteisöllisten toimintamuotojen kehittämistä normaaliasumisen yhteyteen.

Tavoitteena on, että ikääntyneenäkään ei tarvitsisi muuttaa omasta kodistaan, ja kotona asumista voidaan tarvittaessa tukea eri keinoin. Tuen ja palvelujen järjestäminen voi joiltakin osin olla helpompaa ja kustannustehokkaampaa yhteisölliseen asumiseen. Keskeisintä yhteisöllisessä asumisessa tulisi kuitenkin olla yhteisön itsensä tarjoama tuki asukkailleen.

Helsinkiläiset ovat toteuttaneet omatoimisesti yhteisöllisiä asumishankkeita kuten Loppukiri, Aikalisä ja Kotisatama. Myös Setlementtiasuntojen asuntohankkeiden toiminta-ajatus perustuu yhteisölliseen asumiseen.  Lisäksi kaupungin vuokra-asuntoja voi hakea yhteisölliseen asumiseen. Jätkäsaaren Maltan yhteisöasumisessa asukkaat ovat eri-ikäisiä, jolloin asukkaat voivat tukea toisiaan eri tavoilla, mikä vahvistaa yhteisöä.

Suomessa on määrätietoisesti purettu moniportaista palvelujärjestelmää, jossa ikääntyneet joutuivat muuttamaan useastikin toimintakyvyn muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että esitetty ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kehittäminen on toimiva ratkaisu nimenomaan sellaisille ikääntyneille, joilla on siihen itsellään motivaatiota ja sosiaalisia valmiuksia. Tällaisissa tapauksissa yhteisöllinen tuki voi parantaa paljonkin viimeisten vuosien elämän laatua. Varsinkin muistisairaiden lisääntyessä tarvitaan monimuotoista asumista. Toisaalta tuetun asumisen keskittämisen kautta saavutettava aikahyöty voidaan käyttää tukipalvelujen laadun parantamiseen, koska kotikäynneille jää enemmän aikaa asiakkaiden kanssa toimimiseen.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Omassa kodissa asumisella sekä asuinpaikan pysyvyydellä on positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteisöllisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia, ja sitä tulee edistää normaaliasumisen yhteydessä."

Käsittely

17.05.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Laura Nordström: Korvataan kappale 7 seuraavalla: ”Suomessa on määrätietoisesti purettu moniportaista palvelujärjestelmää, jossa ikääntyneet joutuivat muuttamaan useastikin toimintakyvyn muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että esitetty ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kehittäminen on toimiva ratkaisu nimenomaan sellaisille ikääntyneille, joilla on siihen itsellään motivaatiota ja sosiaalisia valmiuksia. Tällaisissa tapauksissa yhteisöllinen tuki voi parantaa paljonkin viimeisten vuosien elämän laatua. Varsinkin muistisairaiden lisääntyessä tarvitaan monimuotoista asumista. Toisaalta tuetun asumisen keskittämisen kautta saavutettava aikahyöty voidaan käyttää tukipalvelujen laadun parantamiseen, koska kotikäynneille jää enemmän aikaa asiakkaiden kanssa toimimiseen.”

Kannattaja: Rene Hursti

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Korvataan kappale 7 seuraavalla: ”Suomessa on määrätietoisesti purettu moniportaista palvelujärjestelmää, jossa ikääntyneet joutuivat muuttamaan useastikin toimintakyvyn muuttuessa ja palvelutarpeiden kasvaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että esitetty ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kehittäminen on toimiva ratkaisu nimenomaan sellaisille ikääntyneille, joilla on siihen itsellään motivaatiota ja sosiaalisia valmiuksia. Tällaisissa tapauksissa yhteisöllinen tuki voi parantaa paljonkin viimeisten vuosien elämän laatua. Varsinkin muistisairaiden lisääntyessä tarvitaan monimuotoista asumista. Toisaalta tuetun asumisen keskittämisen kautta saavutettava aikahyöty voidaan käyttää tukipalvelujen laadun parantamiseen, koska kotikäynneille jää enemmän aikaa asiakkaiden kanssa toimimiseen.”

Jaa-äänet: 0
 

Ei-äänet: 13
Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Gunvor Brettschneider, Sami Heistaro, Rene Hursti, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Laura Nordström, Kimmo Parhiala, Hannu Tuominen, Tuomas Tuure, Markku Vuorinen, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Laura Nordströmin vastaehdotuksen.

Esittelijä

vs. virastopäällikkö

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Tuulikki Siltari, arviointitoiminnan johtaja, puhelin: 310 69984

tuulikki.siltari(a)hel.fi

 

Asuntolautakunta 28.04.2016 § 32

HEL 2015-013254 T 00 00 03

Lausunto

Asuntolautakunta antoi kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen aloitteesta seuraavan lausunnon:

Kaupungin vuokra-asunnoista noin tuhat on varattu vanhuksille

Kaupungin tavanomaisessa vuokra-asuntokannassa on noin tuhat vanhusväestölle tarkoitettua asuntoa, joiden asukkaiden tulee olla yli 60-vuotiaita. Kohteita on Haagassa, Herttoniemessä (ikäraja poikkeuksellisesti 55 vuotta), Koskelassa, Kulosaaressa, Länsi-Pasilassa, Maunulassa, Mellunmäessä, Munkkiniemessä, Roihuvuoressa, Savelassa ja Suutarilassa. Lisäksi tavallisen asuntokannan yhteydessä on yksittäisiä, vanhuksille tarkoitettuja asuntoja.

Senioriasumiskonsepti on tullut markkinoille

Senioriasumisella tarkoitetaan yksityistä omistus- tai vuokrasuhteeseen perustuvaa asumista tavanomaisessa asunnossa, joka on tarkoitettu tietyn iän saavuttaneelle henkilölle; Suomessa ikärajana on usein ollut 55 vuotta. Senioriasunnoissa ajatuksena on, että ikääntyvä muuttaa jo aktiivi-iässä senioriasuntoon ja ennakoi näin tulevaisuuden asumistarpeitaan. Asunnot ja yhteiset tilat on pyritty rakentamaan esteettömiksi ja talot pyritään sijoittamaan palveluiden ja palvelukeskusten läheisyyteen.

Asuntotuotantotoimisto on rakennuttanut senioreille suunnattuja kohteita Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle ja Helsingin Asumisoikeus Oy:lle. Lisäksi kaupunki on luovuttanut tontteja senioriryhmille ryhmärakentamiseen mm. Arabianrannan, Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilta.

Abraham Wetterintien seniorikohde valmistui viime vuonna

Elokuussa valmistui Abraham Wetterin tie 18:aan Helsingin kaupungin asunnot Oy:n seniorikohde, joka on tarkoitettu yli 55-vuotiaille asukkaille. Asuntolautakunnan päätöksen mukaan suurin osa asunnoista, kaksi kolmasosaa (37 asuntoa) välitettiin asunnonvaihtajille, joista valtaosa asui Herttoniemen alueella ja tarvitsi esteetöntä asuntoa. Abraham Wetterin tien vuokratalossa on esteettömät kulkumahdollisuudet, mutta ei palveluja. Talossa on kuitenkin tavallista enemmän yhteistiloja, mm. C-portaassa on asukkaiden yhteistiloja, joita he ovat voineet itse sisustaa.

Yhteisöllisen aravavuokratalon rakentamisen edellytykset

Vuokratalon uudisrakentamista varten on mahdollista saada Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA)  myöntämää korkotukilainaa. Korkotukijärjestelmässä laina otetaan rahalaitoksesta ja valtio maksaa osan korosta korkotukena. Korkotukilainalla on valtion täytetakaus.

Erityisryhmien asuntojen tuotantoa tuetaan myös ARA:n investointiavustuksella, joka voidaan liittää korkotukilainaan. Investointiavustuksen piiriin kuuluvat mm. vammaiset henkilöt, muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset, asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaiset.  Investointiavustusten piiristä on rajattu pois normaalit opiskelija- nuoriso- ja senioriasunnot. Ilmeisesti suhteelliset hyväkuntoiset, itsenäisesti asuvat ja pelkästään kotipalvelua tarvitsevat vanhukset eivät ryhmänä kuuluisi investointiavustuksen piiriin.

Kotipalvelujen käyttö ja yhteisöllisyys asukasvalintakriteereinä

Laitospaikkoja pyritään vähentämään tarjoamalla sosiaali- ja terveyspalveluja kotiin. Yhteisöllisen aravavuokratalon toteuttaminen tukee tätä pyrkimystä. Tuen ja palvelujen järjestäminen yhteisölliseen senioritaloon on mahdollista toteuttaa helpommin ja kustannustehokkaammin kuin yksittäisiin, hajallaan sijaitseviin asuntoihin.

Arava- ja korkotuki vuokra-asuntojen hakumenettelystä annetun asetuksen (182/2003)  mukaan ARA- vuokra-asuntojen on oltava julkisesti ja yleisesti haettavina. Rajattua hakua vain tietyille ryhmille voidaan käyttää kuitenkin silloin, kun ryhmä on riittävän laaja ja se on perusteltua ottaen huomioon asuntojen omistussuhteet ja käyttötarkoitus.

Kotipalvelun käyttö ja tarve asukasvalintakriteerinä voi olla yksi tarveharkinnan elementeistä, mutta nykyisen lainsäädännön mukaan se tuskin voi olla ainoa tai ensisijainen asukasvalintaperuste. Yhteisöllisyyttä voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Taloon voidaan toteuttaa tiloihin ja toiminnallisuuteen liittyviä arkkitehtonisia ratkaisuja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä. Usein yhteisöllisyyttä ylläpidetään siten, että asuinyhteisö muodostuu omaehtoisesti ja myös itse päättää uusista jäsenistään ja arjen pelisäännöistä. Aravatalon asukasvalintaa ei voi helposti rajata yhteisön ehtojen mukaisesti.

Yhteisöllisen vuokratalon pilotti

Ikääntyneet eivät muodosta homogeenista, yhtenäistä väestöryhmää, vaan heillä on erilaisia arvoja ja asenteita, erilaiset sosioekonomiset taustat ja asumisen toiveet ja tarpeet. Ikääntyneiden väestönosan kasvu ja mieltymyksien eriytyminen ovat haaste yhteiskunta- ja asuntopolitiikalle, joiden yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on asetettu tukea eri tavoin sitä, että ikääntyneet ihmiset voivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Yhteisöllisen asumismuodon tarjonnan lisääminen lisäisi asumisvaihtoehtoja ja sitä kautta myös parantaisi ikääntyneiden asumisen laatua toivotulla tavalla.

Kaupunki on jo tuottanut seniorikohteen, joka on esteetön ja tarkoitettu vanhusväestölle ja erityisesti asunnonvaihtajille, jotka ovat samalla vapauttaneet heille epäsopivan asunnon muille käyttäjille. Aidon yhteisöllisyyden kehittäminen ja palvelutarvitsijoiden keskittäminen samassa talossa edellyttää kuitenkin lainsäädännön kehittämistä ja vähintään myötämielistä tulkintaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta. Asunto-osasto selvittää asiaa valtion viranomaisten kanssa, ja käynnistää samalla keskustelun Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kanssa.

Esittelijä

osastopäällikkö

Markku Leijo

Lisätiedot

Marjaana Santala, lakimies, puhelin: 310 34108

marjaana.santala(a)hel.fi

Markku Leijo, osastopäällikkö, puhelin: 310 34159

markku.leijo(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566