§ 398

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vesilain mukaisesta hakemuksesta sillan rakentamiseksi Nihdistä Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Laajasaloon sekä vesialueen ruoppaamisesta ja rantarakenteiden tekemisestä

HEL 2015-009745 T 11 01 00 00

ESAVI/7406/2015

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vesilain mukaisesta hakemuksesta sillan rakentamiseksi Nihdistä Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Laajasaloon, vesialueen ruoppauksesta sekä rantarakenteiden tekemisestä seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on antanut 5.4.2016 ja kaupunkisuunnitteluvirasto 6.4.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan ja kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoihin ja toteaa puoltavansa hakemusta.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Lausuntopyyntö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin, kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaupungin kaavoitusviranomaisen lausuntoa vesilain mukaisesta hakemuksesta rakentaa silta Nihdistä Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Laajasaloon, vesialueen ruoppaukseen ja täyttöön sekä rantarakenteiden tekemiseen. Lausuntoa on pyydetty 14.4.2016 mennessä. Lausunnon antamiselle varattua määräaikaa on pidennetty 16.5.2016 asti.

Hakemuksen pääasiallinen sisältö

Helsingin kaupungin rakennusvirasto hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Kruunusillat-hankkeen osuudelle Nihti-Kruunuvuorenranta. Lupahakemus koskee Finkensillan rakentamista Nihdistä Korkeasaareen ja Kruunuvuorensillan rakentamista Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan sekä muita tällä yhteysvälillä toteutettavia vesitaloustoimenpiteitä. Vesilupahakemuksen nojalla on tarkoitus toteuttaa Nihdin rantarakenteet, Finkensilta, Korkeasaaren pohjoispuolen rantarakenteet ja pengerrykset, Kruunuvuorensilta sekä näiden rakentamiseen liittyvät väliaikaiset työsillat ja mahdollisesti toteutettavat väliaikaiset täytöt. Lisäksi hakemuksen nojalla toteutetaan rakentamisen edellyttämät ruoppaukset ja pysyvät täytöt.

Suunniteltu Finkensilta on noin 300 metriä pitkä ja noin 15,5 metriä leveä, 9-aukkoinen jännitetty betoninen palkkisilta. Vesiliikenneväylän kohdalla pilariväli olisi noin 40 metriä ja alikulkukorkeus noin seitsemän metriä. Suunniteltu Kruunuvuorensilta tulee olemaan noin 1,2 kilometriä pitkä yksipyloninen vinoköysisilta. Pylonin huippu olisi tasolla +135 ja vapaa alikulkukorkeus risteävällä vesiväylällä 20 metriä. Sillan hyötyleveys olisi tulosilloilla 15,3 metriä, ja se kasvaisi pylonia kohti mentäessä.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut vesitaloushankealueella voimaan 23.12.2004) on esitetty metro- tai rautatieyhteys Kampista Katajanokan kautta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Laajasaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.11.2015 hyväksytyssä uudessa Helsingin yleiskaavaehdotuksessa on esitetty joukkoliikenteen nopea runkoyhteys Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välille.

Vesitaloushankealue on pääosin asemakaavoittamatonta vesialuetta. Vesitaloushankealueelle on laadittu asemakaavaehdotus (nro 12305, Kruunuvuoren joukkoliikenneyhteys), joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.11.2014 ja muutettuna 12.5.2015. Asemakaavaehdotuksesta on parhaillaan käynnissä muutoksenhakuprosessi. Kruunuvuorenrantaan on laadittu asemakaavaehdotus (nro 12330, Kruunuvuorenranta), joka on hyväksytty lautakunnassa 3.11.2015). Nihdin asemakaavoitus käynnistyy kaupunkisuunnitteluvirastossa kuluvan vuoden aikana.

Suunniteltu raitiotielinjaus sijoittuu osittain olemassa olevalle maalle ja osittain mereen täytettävälle alueelle Korkeasaaren pohjoisosassa. Korkeasaaren kohdan vesirakentamiseen kuuluvat vesistöpengerrykset, rantarakenteet ja ruoppaukset. Korkeasaaren ja Palosaaren välinen salmi täytetään louheella noin tasoon +2,5. Ennen täyttöjä ja pengerryksiä pehmeät sedimentit poistetaan ruoppaamalla.

Vesitaloushankkeessa ruopataan kaiken kaikkiaan yhteensä 240 000 m³ ktr ruoppausmassoja, kun mukaan otetaan mahdollisia väliaikaisia täyttöjä varten tehtävät ruoppaukset (31 000 m³ ktr ). Näistä ruoppausmassoista meriläjityskelpoisia massoja on noin 200 000 m³ ktr . Meriläjityskelpoiset ruoppausmassat läjitetään Helsingin edustan läjitysalueille. Ruoppausmassat, jotka eivät sovellu meriläjitykseen kohonneiden haitta-ainepitoisuuksien takia, nostetaan maalle ja kuljetetaan luvanvaraisiin maa-aineksen vastaanottopaikkoihin. Ruopatut alueet täytetään louheella, jonka määräksi on arvioitu 261 000 m³ ktr . Vedenalaista louhintaa arvioidaan tehtävän yhteensä 4 000 m³ ktr .

Siltojen rakentamisen yhteydessä rakennetaan työsillat sekä Finkensillan että Kruunuvuorensillan viereen. Lisäksi rakentamisen aikana saatetaan tehdä väliaikaisia täyttöjä Kruunuvuorensillan Palosaaren päähän (arviolta 15 000 m³ ktr) sekä pylonin kohdalle (85 000 m³ ktr). Kaiken kaikkiaan vesistötyöt kestävät arviolta neljä vuotta. Ruoppaus- ja täyttötöitä on näillä näkymin suunniteltu tehtäväksi vuosina   2019–2021. Työvaiheiden aikataulutuksessa on huomioitu meritaimenen päävaellusaika (15.8.–30.9.), lokkien pesintäaika Kruunuvuorenselän puolella (1.5.–30.6.) sekä Korkeasaaren sesonki (1.6.–31.8.).

Vesitaloushankealue sijaitsee kalataloudellisesti merkittävällä alueella Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Kalataloudellisesti merkittäväksi alueen tekee Vantaanjoki, joka laskee vesitaloushankealueen pohjoispuolella sijaitsevaan Vanhankaupunginlahteen ja salmien kautta edelleen Kruunuvuorenselälle. Kruunuvuorenselällä ja Vanhankaupunginlahdella tyypillisesti esiintyviä kalaryhmiä ovat särki- ja ahvenkalat. Yleisesti esiintyvät myös muun muassa silakka, kuore, piikkikalat sekä hauki ja made. Vaelluskaloista alueella esiintyvät uhanalaisiksi luokiteltavat meritaimen, siika (vaellussiika ja karisiika), lohi, ankerias ja nahkiainen.

Vesitaloushankealueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vanhankaupunginlahti on alueellisesti erittäin merkittävä lahtialue kaloille. Vantaanjoen vaikutuksen takia alueen lajirunsaus sekä kalojen yksilömäärä ja biomassa koekalastuksissa ovat alueen muita lahtialueita selvästi suurempia, etenkin särkikalojen osalta. Vanhankaupunginlahti on myös kevätkutuisten kalojen merkittävimpiä kutulahtia Helsingin edustan merialueella. Kruunuvuorenselän pohjoisosassa vesitaloushankealueella tai sen läheisyydessä kutee kaupallisesti merkittävistä kalalajeista muun muassa ahven, kuha, silakka ja merikutuinen siika. Kevätkutuisten kalalajien ja kuhan tärkeimmät kutualueet sijaitsevat kuitenkin Vanhankaupunginlahdella. Sen sijaan merikutuisen siian mahdollinen kutualue sijaitsee vesitaloushankealueella Nimismies ja Emäntä –nimisten luotojen välisellä alueella.

Vesitaloushankkeen vaikutusalueen pohjaeläinlajisto ei poikkea muusta Helsingin merenlahtien pohjaeläimistössä, jossa esiintyy paikallisesti suuriakin vuosien välisiä vaihteluita biomassassa ja yksilömäärissä.

Vesitaloushankealueelta noin kolme kilometriä pohjoiseen sijaitsee Vanhankaupunginlahden Lintuvesi -niminen Natura 2000 -alue. Natura 2000 -alueen rajauksen kanssa likimain sama on Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, joka on Helsingin laajin luonnonsuojelualue. Vesitaloushankealueen lähiympäristössä merkittävimmät suojelualueet ovat luodot Norppa ja Kuutti. Suojelualueet sijaitsevat noin 600 metriä suunnitellun Kruunuvuorensillan pohjoispuolella.

Vesitaloushankealueen ympäristön rantoihin rajoittuvilla alueilla arvokkaita kasvikohteita on Korkeasaaressa ja Mustikkamaalla. Korkeasaaren kaakkoisrannassa on pieni kaistale sorarantaa, jolla kasvaa noin kahden neliömetrin alueella merivihvilää. Mustikkamaan länsiosissa kasvaa mm. Helsingissä erittäin uhanalainen laji kahtaissara.

Vesitaloushankealueella ja sen ympäristössä on useita linnustoltaan merkittäviä alueita. Näistä merkittävimmät ovat Emännän ja Nimismiehen luodot Kruunuvuorensillan siltapylonin kohdalla sekä Kruunuvuorensillan pohjoispuolella, noin 600 metrin etäisyydellä sillasta, sijaitseva Norpan ja Kuutin linnustollisesti arvokas kohde. Kruunuvuorenrannassa on lisäksi kaksi arvoluokkaan I kuuluvaa arvokasta lepakkoaluetta.

Vesitaloushankkeen rakentamisen aikana syntyy vesistövaikutuksia, kun siltoja ja vesistöpenkereitä rakennetaan. Vesistötyöt aiheuttavat tilapäistä veden samenemista ja sedimentissä olevien ravinteiden ja mahdollisten haitta-aineiden leviämistä. Tehdyn riskinarvioinnin perusteella haitta-aineista ei katsottu aiheutuvan ekologisia riskejä eikä terveysriskejä rakentamisalueen lähialueilla. Vesitaloushankkeen pysyvät vesistövaikutukset aiheutuvat rakenteista ja ovat vähäisiä ilmeten lähinnä pieninä virtausmuutoksina.

Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vaikutukset ovat pääasiassa vesirakentamisen aiheuttamia ja siten tilapäisiä. Kokonaistarkastelussa kaloihin vaikuttavista mekanismeista merkittävimmiksi arvioitiin hetkellisesti voimakas ja pitkään jatkuva vedenalainen melu, jota aiheutuu muun muassa siltapilareiden paalutuksesta. Vesitaloushankealueen läpi kulkee Vantaanjoen kalaväylä, jota käyttävät niin uhanalaiset lohikalat kuin kutu- ja syönnösalueiden välillä liikkuvat kevätkutuiset kalalajit. Yleisesti ottaen vesistörakentaminen ei estä kalojen vaellusta Vantaanjokeen mutta saattaa ajoittain hidastaa kutuvaellusta tai muuttaa vaellusreittejä. Meritaimenen päävaellusajankohtana ei toteuteta voimakasta melua tai samennusta aiheuttavia töitä.

Vesitaloushankkeen rakentamiseen liittyvät kuljetukset, maansiirtotyöt ja paalutus voivat häiritä alueen asukkaita ja alueella liikkuvia. Rakentaminen rajoittaa ympäröivien alueiden nykyistä käyttöä Korkeasaaressa, ja rakennustöistä voi rakentamisen sovitusta ajoittamisesta huolimatta aiheutua haittaa Korkeasaaressa kävijöille ja eläimille. Vesitaloushankkeesta voi rakentamisen aikana aiheutua vaikutuksia Mustikkamaan uimarannan käytölle.

Vesirakentamisen haitallisia vaikutuksia lievennetään ja ehkäistään töiden ajoittamisella, työmenetelmien- ja tapojen valinnoilla sekä huolellisella suunnittelulla vesitaloushankkeen kaikissa vaiheissa. Töiden vaikutuksia tarkkaillaan vesistö- ja kalataloustarkkailussa tehtävin selvityksin, ja ympäristötarkkailut raportoidaan säännöllisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. Hakija tiedottaa rakentamistoimenpiteistä, rakentamisen etenemisestä ja ympäristövaikutuksista säännöllisesti.

Saadut lausunnot

Esittelijä toteaa, että asiassa on saatu ympäristölautakunnan sekä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston lausunnot. Ympäristölautakunta toteaa yksimielisessä päätöksessään, että töiden vaikutuksia taimeneen ja mahdollisesti myös muihin vaelluskaloihin tulee seurata rakennustöiden aikana ja niiden valmistumisen jälkeen. Kruunuvuorenselän tilaa ei ruoppauksilla ja täytöillä saa edelleen heikentää. Jokainen samentumista aiheuttava työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sellaisin työmenetelmin, että haitta ja häiriö vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen täytölle on mahdollisimman vähäistä. Ruoppaus- ja rakennustöiden aiheuttama sameus ja melu voivat vaikuttaa kalojen nousua ja kutua. Lupapäätöksessä tulee määrätä ruoppaus- ja rakennustyöt tehtäväksi kalojen tärkeimpien nousu- ja kutuaikojen ulkopuolella. Täyttötöissä tulee huolehtia siitä, ettei louheen ja täytemaan seassa ole roskia tai muuta vastaavaa, joka voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole hakemuksen ja sen liitteenä toimitettujen asiakirjojen perusteella huomautettavaa hakemusta koskevaa hanketta koskien. Hanke noudattaa viraston ja sen laatimien tai käynnissä olevien asemakaavojen tavoitteita.

Kiinteistövirasto toteaa lausunnossaan, että kiinteistöviraston geotekninen osasto on ollut hankkeen alusta asti mukana ohjaamassa sillan geoteknistä suunnittelua. Kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa hakemukseen muilta osin kuin, että jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon kiinteistöviraston geoteknisen osaston esittämät vedenkorkeusarvot.

Esittelijän kannanotto

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja esittää hakemusta puollettavaksi.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kiinteistövirasto 13.4.2016

HEL 2015-009745 T 11 01 00 00

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on ollut alusta asti mukana ohjaamassa sillan geoteknistä suunnittelua Nihdistä Korkeasaareen ja Korkeasaaresta Laajasaloon sekä tilannut kaikki hankkeen tarvitsemat pohjatutkimukset. Kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa hankkeen suhteen, muuten kuin siihen liittyviin vedenkorkeuksiin.

Nelivuotinen aaltoilututkimus esiteltiin rakennusalan ammattilaisille ja kaupungin asiantuntijoille 13. tammikuuta 2016. Tutkimushankkeen tavoitteena oli auttaa arvioimaan ranta-alueiden tulvariskejä entistä tarkemmin. Julkaisun (Turvalliset rakentamiskorkeudet Helsingin rannoilla 2020, 2050 ja 2100. Loppuraportti 13.1.2016, Geoteknisen osaston julkaisu 96) on ladattavissa osoitteesta:

**********

Sillan jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon em. julkaisussa esitetyt vedenkorkeusarvot.

Lisätiedot

Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, puhelin: 310 37811

ilkka.vahaaho(a)hel.fi

Kaupunkisuunnitteluvirasto 6.4.2016

HEL 2015-009745 T 11 01 00 00

Lupahakemuksessa esitetty toiminta

Helsingin kaupungin rakennusviraston Etelä-Suomen aluehallintovirastolle jättämä vesilain mukainen lupahakemus (ESAVI/7406/2016) koskee Kruunusillat-hankkeen osuutta Nihti-Kruunuvuorenranta, joka mahdollistaa raideliikenteen yhteyden rakentamisen Kalasatamasta Kruunuvuorenrantaan. Hakemusta koskevia vesilain alaisia toimenpiteitä ovat Finkensillan rakentaminen Nihdistä Korkeasaareen rantarakenteineen, Kruunuvuorensillan rakentaminen Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan, rakentamisen edellyttämät ruoppaukset ja pysyvät täytöt, väliaikaiset täytöt ja työsillat, sekä Korkeasaaren nykyisten laiturirakenteiden purkaminen (2 kpl).

Vesitaloushankealue sijaitsee Helsingin keskustan itäpuolella ja käsittää Nihdin ja Korkeasaaren välille sekä Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille suunniteltujen siltojen alueet vesialueilla sekä ranta-alueet siltojen rantautumispaikoissa Nihdin itäosassa, Korkeasaaren lounaisosassa, Palosaaren itä- ja pohjoisosassa ja Kruunuvuorenrannan/Laajasalon länsiosassa. Lisäksi alueeseen kuuluvat Kruunuvuorensillan keskivaiheilla sijaitsevat pienet saaret Emäntä ja Nimismies.

Hankkeen toteutuksessa ruopattavia massoja on arvioitu olevan kokonaisuudessaan n. 240 000 m3, sisältäen myös väliaikaisia täyttöjä varten tehtävät ruoppaukset 31 000 m3. Meriläjitykseen soveltuvat massat (n. 220 000 m3 ktr) läjitetään Helsingin edustan läjitysalueille. Meriläjitykseen soveltumattomat haitta-ainepitoiset massat (n. 20 000 m3 ktr) nostetaan maalle ja kuljetetaan luvanvaraisiin maa-aineksen vastaanottopaikkoihin. Louhetäyttöjen kokonaismääräksi on arvioitu n. 261 000 m3 ktr. Ruoppaus- ja täyttötöitä on suunniteltu tehtäväksi vuosina 2019–2021.

Suunniteltu Finkensilta on noin 300 m pitkä ja Kruunuvuorensilta n. 1,2 km pitkä. Vesitaloushanke on merkitykseltään ja mittakaavaltaan poikkeuksellinen.

Lausunto

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut vesitaloushankealueella voimaan 23.12.2004) on esitetty metro- tai rautatieyhteys Kampista Katajanokan kautta Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Laajasaloon. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.11.2015 hyväksytyssä uudessa Helsingin yleiskaavaehdotuksessa (Kaupunkikaava- - Helsingin uusi yleiskaava) on esitetty joukkoliikenteen nopea runkoyhteys Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välille. Muistutusten ja lausuntojen pohjalta tarkistettu yleiskaavaehdotus on tarkoitus viedä lautakunnan käsittelyyn keväällä 2016. Yleiskaava ei näin ollen ole vielä lainvoimainen.

Vesitaloushankealue on pääosin asemakaavoittamatonta vesialuetta. Vesitaloushankealueelle on laadittu asemakaavaehdotus (nro 12305, Kruunuvuoren joukkoliikenneyhteys), joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.11.2014 ja muutettuna 12.5.2015. Asemakaavaehdotuksesta on parhaillaan käynnissä muutoksenhakuprosessi. Kruunuvuorenrantaan on laadittu asemakaavaehdotus (nro 12330, Kruunuvuorenranta), joka on hyväksytty lautakunnassa 3.11.2015). Nihdin asemakaavoitus käynnistyy kaupunkisuunnitteluvirastossa kuluvan vuoden aikana.

Hakemuksen mukainen siltahanke on kaupunkisuunnitteluviraston tiedossa ja siihen ollaan varauduttu maankäytön suunnittelussa niin Kalasatamassa, Korkeasaaressa, Kruunuvuorenrannassa kuin Laajasalossakin. Sillan edellyttämät asemakaavat Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välillä eivät ole vielä lainvoimaisia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Laajasalon raideliikenteen vaihtoehtojen ympäristövaihtoehtojen arvioinnin, jonka selostusosa on valmistunut vuonna 2014. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vielä kaupunginvaltuuston päätöstä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ota lausunnossaan kantaa hakemuksessa esitettyihin teknisiin yksityiskohtiin. Myöskään hankkeen taloudelliseen toteutettavuuteen ei voida ottaa kantaa, sillä kustannuslaskelmia ei ole esitetty.

Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavaehdotuksessa on edellytetty siltojen olevan liikennöitävissä hälytysajoneuvolla. Hakemuksen liitteenä olevan yleissuunnitelman (Kruunusillat, joukkoliikenneyhteys välillä Nihti-Kruunuvuorenranta, yleissuunnitelma 30.4.2015) mukaan Finkensilta on pelastustoimen käytettävissä koko leveydeltään ensisijaisesti rata-alueen osalla. Kruunuvuorensillalla pelastusajoneuvot voivat yleissuunnitelman mukaan ajaa jalankululle ja pyöräilylle varatulla osalla.

Kruunuvuorenselällä on olemassa oleva, Kruunuvuoren esitetyn sillan kanssa risteävä vesiliikenneväylä. Väylälle edellytetään 30 m matkalta 20 m vapaata alikulkukorkeutta ja väylää on ehdotettu suunnitelmissa siirrettävän länteen päin, Kruunuvuorensillan pylonin itäpuolelle. Riittävästä alituskorkeudesta on sillan tarkemmassa suunnittelussa huolehdittava. Helsingin kaupunki hakee väylälle erillistä vesilain mukaista lupaa ja väylämuutos on tarkoitus toteuttaa ilman ruoppaustöitä.

Sompasaarensalmessa on olemassa oleva, Finkensillan kanssa risteävä vesiliikenneväylä, jonka kohdalle on asemakaavassa edellytetty 20 m leveydellä vapaa alikulkukorkeus 7 m. Väylälle on esitetty uusi sijainti nykyisen väylän itäpuolella. Sompasaarensalmi toimii myös tärkeänä Vanhankaupunginlahden virtausreittinä sekä kalaväylänä, eikä näille saa rakentamisella aiheuttaa pitkäkestoista tai laajamittaista haittaa.

Finkensillan länsipäässä tehdään muutoksia olemassa olevaan Sompasaaren laituriin. Nihdin alueelle on suunniteltu asuntorakentamista ja alueen asemakaavoitus on käynnistymässä. Rantarakenteita suunniteltaessa tulee varmistaa, että alueellinen stabiliteetti on riittävä ja rantarakenteiden kapasiteetti on tämän varmistamiseksi riittävä. Rantarakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei Nihdin alueen myöhemmälle rakentamiselle aiheuteta haittaa. Tehtävien täyttöjen tulee olla paalutuskelpoisia alueen jatkokäyttöä ajatellen. Olemassa olevien täyttöjen soveltuvuus on varmistettava, mikäli näiden varaan perustetaan rakenteita hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien mukaisesti. Finkensillan eteläpuolella sijaitsevien tihtaalirakenteiden osittainen purku tulee toteuttaa sellaiselta laajuudelta, että jäljelle jäävän osuuden purkaminen voidaan suorittaa vaurioittamatta sillan rakenteita. Alueiden tarkoituksenmukainen toteutusjärjestys tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon.

Rakentamisen aikaiset työjärjestelyt tulee toteuttaa niin, ettei aiheuteta ympäristölle tai käyttäjille pitkäaikaista tai laaja-alaista haittaa, kuten veden samentumista. Ruoppaukset ovat verraten mittavia, joten niiden asianmukaiseen suorittamisesta tulee huolehtia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää häiriöiden työnaikaiseen torjuntaan Emäntä ja Nimismies luotojen ympäristössä ja työnaikaiset täytöt tulee minimoida alueella. Eri vaiheissa on huolehdittava vesialueen, sekä ranta-alueiden käytettävyydestä.

Kaupunginvaltuusto on 23.11.2015 tehnyt päätöksen Helen Oy:n kehitysohjelmasta ja Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä, kun on olemassa riittävä korvaava kapasiteetti muilla energiantuotantomuodoilla. Voimalaitoksen toiminnan kannalta on oleellista turvata polttoaineen laivakuljetukset Sompasaarenaltaan kautta voimalaitoksen toiminnan ajan. Täten joukkoliikenneyhteyden jatkaminen Nihdistä kantakaupunkiin Merihaan kautta edellyttää voimalaitostoiminnan päättymistä tai polttoainetoimitusten järjestämistä vaihtoehtoista reittiä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, ettei sillä ole hakemuksen ja sen liitteenä toimitettujen asiakirjojen perusteella huomautettavaa hakemusta koskevaa hanketta koskien. Hanke noudattaa viraston ja sen laatimien tai käynnissä olevien asemakaavojen tavoitteita.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnitteluvirastolta lausuntoa 6.4.2016 mennessä kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin rakennusviraston jättämästä vesilain mukaisesta hakemuksesta koskien Kruunusillat hanketta. Asia on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Asian dno on ESAVI/7406/2016.

Lisätiedot

Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 05.04.2016 § 148

HEL 2015-009745 T 11 01 00 00

ESAVI/7406/2015

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle asiassa seuraavan lausunnon.

Nihdin ja Korkeasaaren välissä, suunnitellun Finkensillan kohdalla kulkee Vantaanjoen kalaväylä. Kyseinen kalastuslain 67 §:n mukainen väylä on merkittävä nousureitti kaloille (mm. äärimmäisen uhanalainen meritaimen) Vanhankaupunginlahteen ja edelleen Vantaanjokeen. Kalaväylän kohdalle asennettavat siltapilarit ja Korkeasaaren rantatäytöt saattavat vaikuttaa negatiivisesti vaelluskalojen nousuun mm. hidastamalla kutuvaellusta ja muuttamalla vaellusreittejä. Töiden vaikutuksia taimeneen ja mahdollisesti myös muihin vaelluskaloihin tulee seurata rakennustöiden aikana ja niiden valmistumisen jälkeen.

Kruunuvuorenselän rannikkovesimuodostuman pintaveden kemiallinen tila on luokiteltu hyvää huonommaksi. Tämä johtuu korkeista tinapitoisuuksista (TBT). Sedimenttien haitta-aineet ovat yleensä erittäin pysyviä ja vapautuvat uudestaan ympäristöön, jos sedimentti pääsee sekoittumaan esim. ruoppaamisen yhteydessä. Kaikenlainen pohjasedimenttejä liikuteltava toiminta vaatii siksi huolellisen suunnittelun ja toteutuksen.

Kruunuvuorenselän tilaa ei ruoppauksilla ja täytöillä saa edelleen heikentää. Jokainen samentumista aiheuttava työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sellaisin työmenetelmin, että haitta ja häiriö vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle on mahdollisimman vähäistä. Sedimentin resuspendoitumista ja haitallisten aineiden siirtymistä voidaan myös minimoida ajoittamalla työt alhaisen Vantaanjoen virtaaman aikaan.

Ruoppaus- ja rakennustöiden aiheuttama sameus ja melu voivat haitata kalojen nousua ja kutua. Lupapäätöksessä tuleekin määrätä ruoppaus- ja rakennustyöt tehtäväksi kalojen tärkeimpien nousu- ja kutuaikojen ulkopuolella.

Täyttötöissä tulee huolehtia siitä, ettei louheen ja täytemaan seassa ole roskia tai muuta vastaavaa, joka voi aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella tai rannoilla. Myös samennusta aiheutuvan hienoaineksen joutumista mereen on vältettävä.

Työn vesistötarkkailuista tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma Uudenmaan ELY-keskukselle. Tarkkailu voidaan tehdä osana alueella toteutettavaa yhteistarkkailua. Tarkkailun ensimmäiset näytteenotot on tehtävä ennen töiden aloittamista asianmukaisten kontrollinäytteiden saamiseksi.

Töiden aloittamis- ja lopettamisilmoitus pyydetään toimittamaan ELY-keskuksen lisäksi myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Ville Hahkala, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005

ville.hahkala(a)hel.fi