Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

6/2016

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Stj/2

 

15.02.2016

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 151

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

HEL 2016-000783 T 03 00 00

Lausunto

Kaupunginhallitus päätti antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi:

Hallitus antoi 27.5.2015 neuvottelutuloksen strategisesta hallitusohjelmasta, joka edellyttää muutoksia varhaiskasvatuksesta perittäviin asiakasmaksuihin. Strategisen hallitusohjelman liitteen mukaisesti asiakasmaksuja tulee muuttaa siten, että kuntien maksutulot nousisivat vuodesta 2017 alkaen yhteensä 54 miljoonaa euroa. Hallitus on päättänyt toteuttaa muutokset valmistelemalla uuden varhaiskasvatusmaksuja koskevan lain, joka tulisi voimaan 1.8.2016. Esitys perustuu voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen asiakasmaksuja koskeviin säädöksiin.

Riippumatta uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain valmistelusta opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut 27.11.2015 voimassa olevien asiakasmaksulain säännösten mukaisesti ilmoituksen indeksillä
tarkistetuista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1411/2015). Indeksitarkistukset on otettu huomioon uuden asiakasmaksulain valmistelussa.

Laissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Maksu määräytyisi edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella.

Maksun määrittelyssä käytettäviä tulorajoja esitetään muutettavaksi siten, että tulorajoja nostettaisiin perheen koosta riippumatta. Esitysluonnoksessa tulorajoja on korotettu pienimpien eli kahden ja kolmen hengen perheiden osalta suhteessa enemmän kuin isompien perheiden kohdalla. Esityksen mukaan tämä vaikuttaa pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden maksuja alentavasti ja parantaa työnteon kannustimia näiden perheiden osalta.

Muutoksen arvioidaan helpottavan erityisesti pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ja parantavan yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan. Kaupunginhallitus pitää myönteisenä sitä että, näiden perheiden asiakasmaksut laskisivat jonkin verran tulorajojen nostamisen myötä pienentäen erityisesti yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien maksuja.

Maksun määräämisen perusteena huomioitavat tulotyypit säilyisivät ennallaan. Myöskään tuloihin, joita ei oteta maksun määrittelyssä huomioon, ei esitetä muutoksia (11 §). Koulutusrahaston maksama aikuiskoulutustuki tulisi kuitenkin ottaa asiakasmaksua määrättäessä tulona huomioon, koska aikuiskoulutustuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia ja on tasoltaan merkittävä.

Esityksen mukaiset maksujen korotukset toteutuisivat pääosin siten, että kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevan ensimmäisen lapsen enimmäismaksua 290 €/kk (indeksitarkistus 1.8.2016) korotettaisiin 22 prosenttia, eli 64 euroa/kk (lakiluonnos 7 §). Korotus painottuisi näin suurempituloisiin perheisiin, kun enimmäismaksu ulottuisi 354 euroon / kk saakka. Nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja esitetään korotettavaksi vain vähän.

Helsingissä lähes neljännes varhaiskasvatuksen asiakasperheistä kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan ja maksimikorotus on näille perheille korkea. Suurimmaksi osaksi näiden asiakasperheiden maksutuloista muodostuisi esitysluonnoksen mukainen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulokertymän nousu. Korkeimman maksuluokan alarajalle kuuluville perheille maksurasitus saattaa muodostua kohtuuttoman suureksi.

Uudistuksessa säilytetään maksuton varhaiskasvatus pienituloisemmille perheille. Varhaiskasvatus olisi edelleen maksutonta lakiluonnoksen 7 §:n mukaisesti niiden perheiden osalta, joiden tulot jäävät luonnoksessa esitettyjen tulorajojen alle ja niiden perheiden osalta, joiden maksu olisi alle 27 €/kk (indeksitarkistus 1.8.2016).

Sisaralennuksia esitetään muutettavaksi siten, että toisen lapsen maksu olisi aina korkeintaan 90 % ensimmäisen lapsen maksusta (8 §). Nykyisessä järjestelmässä toisesta lapsesta on voinut periä saman maksun kuin ensimmäisestä lapsesta kuitenkin niin, että toisesta lapsesta perittävän maksun enimmäismäärä on ollut voimassa olevan lainsäädännön mukaan 261 €/kk (indeksitarkistus 1.8.2016). Sisaralennus toisesta lapsesta on kohdistunut vain perheisiin, jotka ovat maksaneet enimmäismaksua.

Kaupunginhallitus toteaa, että esitysluonnos kohtelisi monilapsisia perheitä huomattavasti nykyistä tasapuolisemmin, koska muutoksen myötä toisen lapsen alennus kohdistuisi kaikkiin useampilapsisiin perheisiin. Perheen kolmannesta ja sitä useammasta lapsesta perittävä maksu olisi edelleen 20 % nuorimman lapsen maksusta.

Muutokset asiakasmaksuihin edellyttävät asiakasmaksujärjestelmään tehtäviä muutoksia. Esitysluonnoksessa mainittu muutosajankohta toimintakauden alussa 1.8.2016 on toiminnallisesti ja perheiden kannalta järkevä, mutta valmistelun aikataulun kannalta tiukka, koska asiakasmaksujärjestelmän muutosten toimeenpano voidaan aloittaa vasta, kun lain voimaantulo on vahvistunut.

Esityksen 22 §:ssä säädettäisiin lain siirtymäsäännöksistä, jonka mukaan kunta voisi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan määräytyviä asiakasmaksuja
vuoden 2016 loppuun asti. Esityksessä todetaan lisäksi, että mikäli  asiakkaalta peritty asiakasmaksu on tämän lain mukaan pienempi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n
mukaan peritty asiakasmaksu, on liikaa peritty maksu palautettava asiakkaalle. Asiakasmaksun palautusta koskeva edellä mainittu virke esitetään poistettavaksi, koska ei ole tarkoituksenmukaista lisätä kunnille aiheutuvaa hallinnollista työtä.

Esitysluonnoksen 17 §:ssä säädetään viranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Tämä varmistaa tarvittaessa sujuvan tiedonkulun asiakasmaksun määräämistä varten tarvittavien tietojen ja selvityksien saamisen.

Esitysluonnoksessa todetaan, että kuntien maksutulot nousisivat vuodesta 2017 alkaen yhteensä noin 54 milj. euroa. Yleisesti lasketaan, että Helsingin kaupungin osuus olisi noin 10 - 11 %, eli 5,4 - 5,9 milj. euroa valtakunnan tasosta, eli nousu olisi suuri. Varhaiskasvatusvirastossa tehtyjen laskelmien mukaan vaikutus Helsingin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen maksukertymään olisi kuitenkin pienempi.

Esitysluonnoksen mukaan asiakasmaksujen korotus ei vaikuta valtion ja kuntien väliseen varhaiskasvatuksen rahoitukseen eikä esityksellä ole vaikutusta valtionosuusjärjestelmään. Kuitenkin valtionvarainministeriön kuntatalousohjelmassa on huomioitu kuntatalouteen vaikuttavina valtion toimenpiteinä varhaiskasvatuksen maksujen korotus. Maksukorotukset vahvistavat julkista taloutta ja parantavat palvelujen rahoituspohjaa. Kuntatalousohjelman mukaan asiakasmaksutulojen korotusmahdollisuus tulee hyödyntää kunnissa mahdollisimman kattavasti.

Enimmäismaksun korotuksen voidaan arvioida lisäävän varhaiskasvatuksen, päiväkoti- ja perhepäivähoidosta perittäviä, asiakasmaksutuloja.  Esityksen vaikutuksia perheiden valintoihin on vaikea arvioida tässä vaiheessa.

Lausunnon keskeinen sisältö

Helsingissä lähes neljännes varhaiskasvatuksen asiakasperheistä kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan ja maksimikorotus esitysluonnoksen mukaan on näille perheille korkea. Näiden asiakasperheiden maksutuloista muodostuisi suurimmaksi osaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulokertymän nousu. Korkeimman maksuluokan alarajalle kuuluville perheille maksurasitus voi muodostua kohtuuttoman suureksi. Näin suuren kertakorotuksen tekemistä korkeimpaan maksuluokkaan ei voida pitää perusteltuna. Varhaiskasvatukseen on jo kansallisesti kohdistettu säästötoimia eikä samaan yhteyteen tehtäviä maksukorotuksia voi pitää kohtuullisina.

Lain jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi ylin maksuluokka, jolloin ensimmäisen lapsen enimmäismaksua korotettaisiin vain suurituloisempien perheiden osalta. Samalla tulisi selvittää edellytykset mahdollistaa kunnille ylemmän maksuluokan käyttöönotto nykyisen ylimmän maksuluokan sisällä kunnan omalla päätöksellä.

Toteutuessaan esitys  kohtelisi monilapsisia perheitä huomattavasti nykyistä tasapuolisemmin, koska muutoksen myötä toisen lapsen alennus kohdistuisi kaikkiin useampilapsisiin perheisiin.

Maksun määräämisen perusteena olevien tulorajojen korottamisella kahden ja kolmen hengen perheiden osalta pyritään kannustamaan näitä vanhempia työllistymään ja lisäämään pienituloisten perheiden mahdollisuuksia käyttää varhaiskasvatuspalveluita. Näiden perheiden asiakasmaksut laskisivat jonkin verran tulorajojen nostamisen myötä laskien erityisesti yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien maksuja.

Koulutusrahaston maksama aikuiskoulutustuki tulisi ottaa asiakasmaksua määrättäessä tulona huomioon. Aikuiskoulutustuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia ja etuus on tasoltaan merkittävä.

Lakiluonnoksen 6 § antaa kunnille harkintavallan päättää suhteutetusta asiakasmaksusta. Rajat tulisivat Helsingissä olemaan yli 4 tuntia, mutta alle 7 tuntia päivässä. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuksi muodostuisi 80 % kokoaikaisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta. Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen laajuus ja olemassa olevat tietojärjestelmät huomioon ottaen ei ole toiminnallisesti mahdollista toteuttaa kuin yksi asiakasmaksuluokka edellä mainitussa välyksessä.

Esitysluonnoksessa mainittu muutosajankohta toimintakauden alussa 1.8.2016 on toiminnallisesti ja perheiden kannalta järkevä, mutta valmistelun aikataulun kannalta tiukka, koska asiakasmaksujärjestelmän muutosten toimeenpanoon voidaan ryhtyä vasta, kun lain voimaantulo on vahvistunut.

Esityksen 22 §:n mukaan kunta voisi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan määräytyviä asiakasmaksuja vuoden 2016 loppuun asti. Lisäksi todetaan, että mikäli asiakkaalta peritty asiakasmaksu on tämän lain mukaan pienempi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n mukaan peritty asiakasmaksu, on liikaa peritty maksu palautettava asiakkaalle. Asiakasmaksun palautusta koskeva edellä mainittu virke esitetään poistettavaksi, koska ei ole tarkoituksenmukaista aiheuttaa kunnille suurempaa määrää hallinnollista työtä.

Esitysluonnoksessa todetaan, että kuntien maksutulot nousisivat vuodesta 2017 alkaen yhteensä noin 54 milj. euroa. Yleisesti lasketaan, että Helsingin kaupungin osuus olisi noin 10-11 %, eli 5,4 -5,9 milj. euroa valtakunnan tasosta, eli nousu olisi hyvin suuri. Varhaiskasvatusvirastossa tehtyjen laskelmien mukaan vaikutus Helsingin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen maksukertymään olisi huomattavasti pienempi.

Enimmäismaksun korotuksen voidaan arvioida lisäävän varhaiskasvatuksen, päiväkoti- ja perhepäivähoidosta perittäviä, asiakasmaksutuloja. Esityksen vaikutuksia perheiden valintoihin on vaikea arvioida tässä vaiheessa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

annikki.thoden(a)hel.fi

Liitteet

1

OKM/2/010/2016, Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

2

OKM/2/010/2016, Ruotsinkielinen lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

3

OKM, Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle

4

OKM, Ruotsinkielinen käännös hallituksen esityksen pykäläluonnoksista

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt kirjeellään 20.1.2016 lausuntoa lausuntopyynnössä mainituilta tahoilta luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki. Laissa säädettäisiin kunnan järjestämästä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Muusta kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta, mm. leikkitoiminnasta ja muista avoimista varhaiskasvatuspalveluista sekä tilapäisesti järjestettävästä varhaiskasvatuksesta kunta voisi periä päättämänsä asiakasmaksun. Esitys pohjautuu voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja –asetuksen asiakasmaksuja koskeviin säännöksiin.

Esitysluonnoksessa pienimmän maksun tulorajoja on kahden ja kolmen hengen perheiden osalta korotettu. Tämä vaikuttaa yksinhuoltajien, mutta myös pienituloisten yhden lapsen ja kahden aikuisen perheiden maksuja alentavasti. Tätä kautta parannetaan yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan. Hallitusohjelman tavoitteen mukainen asiakasmaksutulojen korottaminen kohdentuu pääasiassa keski- ja suurituloisiin perheisiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen ei kuitenkaan tulisi muodostaa kynnystä työhön siirtymiselle tai osa-aikaisen työntekemiselle vaan kannustaa työllistymään.

Helsingissä vuonna 2015 korkein asiakasmaksu perittiin 22,2 prosentilta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Varhaiskasvatuksessa olleista lapsista 22,6 prosentilta asiakasmaksua ei peritty lainkaan.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot olivat vuoden 2015 lopussa 36,9 milj. euroa vuodessa. Ne kattavat noin 10 % varhaiskasvatusviraston menoista ja 13,7 % kunnallisen päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon menoista. Helsingissä käytössä oleva sisaralennus merkitsee noin 1,6 milj. euroa asiakasmaksutulojen menetystä vuodessa.

Esityksen mukaan tulorajoja ja enimmäismaksuja tarkistettaisiin kuten nykyisinkin jatkossa kahden vuoden välein. Ensimmäisen kerran tarkistaminen tulisi voimaan 1.8.2018.

Esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia varhaiskasvatuksen henkilöstön asemaan.

Pääkaupunkiseudun kunnissa tehtävät varhaiskasvatuslain mukaiset erilaiset ratkaisut palvelujen tarjontaan ja mahdolliset päätökset varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa yli kuntarajojen tehtävään yhteistyöhön varhaiskasvatuksessa ja tehtyihin sopimuksiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää toimittamaan lausunnot sähköisesti viimeistään 24.2.2016 osoitteeseen kirjaamo@minedu.fi sekä lisäksi Word -muodossa osoitteeseen vakamaksulaki@minedu.fi. Ministeriö on lisäksi pyytänyt lausunnon antajia tiivistämään lausunnon päätteeksi lyhyen tiivistelmän otsikolla lausunnon keskeinen sisältö. Lausuntoyhteenveto julkistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilla.

Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan lausunnot ovat päätöshistoriassa ja lausuntopyyntö sekä luonnoshallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi ovat liitteinä.

 

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Annikki Thoden, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

annikki.thoden(a)hel.fi

Liitteet

1

OKM/2/010/2016, Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

2

OKM/2/010/2016, Ruotsinkielinen lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

3

OKM, Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle

4

OKM, Ruotsinkielinen käännös hallituksen esityksen pykäläluonnoksista

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Tiedoksi

Varhaiskasvatuslautakunta

Opetuslautakunta

Päätöshistoria

Varhaiskasvatuslautakunta 09.02.2016 § 11

HEL 2016-000783 T 03 00 00

Lausunto

Varhaiskasvatuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi seuraavan lausunnon:

Hallitusohjelman 27.5.2015 mukaisesti säädettäisiin uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki, jolloin kuntien maksutulot nousisivat vuodesta 2017 alkaen yhteensä 54 milj. euroa. Laki tulisi voimaan 1.8.2016 lukien. Hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi on pyydetty Helsingin kaupungin lausunto.

Laissa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Maksu määräytyisi edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Maksujen määrittelyssä käytettyjä tulorajoja esitetään muutettavaksi siten, että tulorajoja nostetaan perheen koosta riippumatta. Tulorajoja on pienempien eli kahden ja kolmen hengen perheiden osalta ehdotettu korotettavaksi kuitenkin suhteessa enemmän kuin isompien perheiden osalta.

Myös maksun määräämisen perusteena huomioitavat tulotyypit säilyisivät ennallaan. Myöskään tuloihin, joita ei oteta maksun määrittelyssä huomioon, ei esitetä muutoksia (11 §). Koulutusrahaston maksama aikuiskoulutustuki tulisi ottaa asiakasmaksua määrättäessä tulona huomioon. Aikuiskoulutustuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Etuus on tasoltaan merkittävä.

Riippumatta uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain valmistelusta opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut 27.11.2015 voimassa olevien asiakasmaksulain säännösten mukaisesti ilmoituksen indeksillä tarkistetuista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1411/2015). Indeksitarkistukset on otettu huomioon uuden asiakasmaksulain valmistelussa.

Hallituksen esitysluonnoksessa on nostettu tulorajoja ja muutettu maksuprosentteja seuraavasti verrattuna indeksitarkistettuihin tulorajoihin 1.8.2016:

 

Perhekoko, henkilöä

Maksuttomuuden vähimmäisbruttotuloraja, €/kk/muutos €

Maksuprosentti/ muutos prosenttiyksikkö

Korkeimman maksun bruttotuloraja, €/kk/muutos €

 

 

 

 

2

1 915/512

11,5/-

4 993/1 068

3

1 915/185

10,0/+0,6

5 455/639

4

2 088/35

8,8/+0,9

6 111/387

5

2 226/35

8,8/+0,9

6 249/387

6

2 363/35

8,8/+0,9

6 386/387

 

Esityksen mukaiset maksujen korotukset toteutuisivat pääosin siten, että kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevan ensimmäisen lapsen enimmäismaksua 290 €/kk (indeksitarkistus 1.8.2016) korotettaisiin 22 prosenttia, eli 64 euroa/kk (lakiluonnos 7 §). Korotus painottuisi näin suurempituloisiin perheisiin, kun enimmäismaksu ulottuisi 354 euroon/kk saakka. Nykyisen enimmäismaksun alle jääviä maksuja esitetään korotettavaksi hieman. Varhaiskasvatuslautakunta toteaa, että merkittävä osa varhaiskasvatuksen asiakasperheistä Helsingissä kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan ja maksimikorotus on näille perheille korkea. Voidaan kuitenkin todeta, että suurimmaksi osaksi juuri näiden asiakasperheiden maksutuloista muodostuisi esitysluonnoksen mukainen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulokertymän nousu. Maksuluokan alarajalle kuuluville perheille maksurasitus voi muodostua kohtuuttoman suureksi.

Maksun määräämisen perusteena olevien tulorajojen korottamisella kahden ja kolmen hengen perheiden osalta pyritään kannustamaan näitä vanhempia työllistymään ja lisäämään pienituloisten perheiden mahdollisuuksia käyttää varhaiskasvatuspalveluita. Samoin lasten välinen tasa-arvo lisääntyisi. Näiden perheiden asiakasmaksut laskisivat jonkin verran tulorajojen nostamisen myötä laskien erityisesti yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien maksuja.

Uudistuksessa säilytetään maksuton varhaiskasvatus pienituloisemmille perheille. Varhaiskasvatus olisi edelleen maksutonta lakiluonnoksen 7 §:n mukaisesti niiden perheiden osalta, joiden tulot jäävät luonnoksessa esitettyjen tulorajojen alle ja niiden perheiden osalta, joiden maksu olisi alle 27 €/kk (indeksitarkistus 1.8.2016)

Sisaralennuksia esitetään muutettavaksi siten, että toisen lapsen maksu olisi aina korkeintaan 90 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta (8 §). Nykyisessä järjestelmässä toisesta lapsesta on voinut periä saman maksun kuin ensimmäisestä lapsesta kuitenkin niin, että toisesta lapsesta perittävän maksun enimmäismäärä on ollut voimassa olevan lainsäädännön mukaan 261 €/kk (indeksitarkistus 1.8.2016). Sisaralennus toisesta lapsesta on kohdistunut vain perheisiin, jotka ovat maksaneet enimmäismaksua. Varhaiskasvatuslautakunta toteaa, että esitys kohtelisi monilapsisia perheitä huomattavasti nykyistä tasapuolisemmin, koska muutoksen myötä toisen lapsen alennus kohdistuisi kaikkiin useampilapsisiin perheisiin.

Perheen kolmannesta ja sitä useammasta lapsesta perittävä maksu olisi edelleen 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.   

Lakiluonnoksessa määritellyt maksut ovat enimmäismaksuja, joita kunta voi periä. Lailla ei tultaisi estämään maksujen perimistä esim. tuntiperusteisesti sen mukaan, kuinka paljon lapsi on tosiasiallisesti mukana varhaiskasvatuksessa. Olennaista on, että enimmäismaksuja ei voida ylittää. 

Lakiluonnoksen 6 §:n mukaan osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksu ehdotetaan porrastettavaksi siten, että maksu olisi korkeintaan 60 prosenttia kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta, jos lapsi on varhaiskasvatuksessa korkeintaan 20 tuntia viikossa. Jos lapsi olisi varhaiskasvatuksessa vähintään 35 tuntia, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Varhaiskasvatuksen kestäessä enemmän kuin 20 tuntia, mutta alle 35 tuntia kunnan tulee periä maksu, joka on suhteutettu lapsen varhaiskasvatusaikaan. Lakiluonnoksen 6 § antaa kunnille harkintavallan päättää suhteutetusta asiakasmaksusta. Rajat tulisivat Helsingissä olemaan yli 4 tuntia, mutta alle 7 tuntia päivässä. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuksi muodostuisi 80 % kokoaikaisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta. Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen laajuus ja olemassa olevat tietojärjestelmät huomioon ottaen ei ole toiminnallisesti mahdollista toteuttaa kuin yksi asiakasmaksuluokka edellä mainitussa välyksessä.

Muutokset asiakasmaksuihin edellyttävät asiakasmaksujärjestelmään tehtäviä muutoksia. Esitysluonnoksessa mainittu muutosajankohta toimintakauden alussa 1.8.2016 on toiminnallisesti ja perheiden kannalta järkevä, mutta valmistelun aikataulun kannalta haasteellinen. Asiakasmaksujärjestelmän muutosten toimeenpanoon voidaan ryhtyä vasta, kun lain voimaantulo on vahvistunut.

Esityksen 22 §:ssä säädettäisiin lain siirtymäsäännöksistä, jonka mukaan kunta voisi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan määräytyviä asiakasmaksuja vuoden 2016 loppuun asti. Esityksessä todetaan vielä, että mikäli asiakkaalta peritty asiakasmaksu on tämän lain mukaan pienempi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n mukaan peritty asiakasmaksu, on liikaa peritty maksu palautettava asiakkaalle. Asiakasmaksun palautusta koskeva edellä mainittu virke tulee poistaa lakiesitysluonnoksesta, koska ei ole tarkoituksenmukaista lisätä kunnille aiheutuvaa hallinnollista työtä. Jo asiakasmaksulain uudistamisen vaatimat toimenpiteet ovat kunnille haasteellisia nykyisillä resursseilla. 

Asiakasmaksujen korotus ei esityksen mukaan vaikuta valtion ja kuntien väliseen varhaiskasvatuksen rahoitukseen eikä esityksellä ole vaikutusta valtionosuusjärjestelmään. Tämä mahdollistaa palveluista perittävien maksujen jäämisen kokonaan kunnan tuloksi.

Esitysluonnoksen 17 §:ssä säädetään viranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Tämä varmistaa tarvittaessa sujuvan tiedonkulun asiakasmaksun määräämistä varten tarvittavien tietojen ja selvityksien saamisen.

Taloudelliset vaikutukset

Helsingissä on ollut vuoden 2015 lopussa kunnan järjestämässä suomenkielisessä päiväkotihoidossa  lähes 21.660 lasta ja perhepäivähoidossa noin 1.020 lasta.    

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kuntakyselyn lasten päivähoidon osaraportin mukaan vuonna 2013 korkein asiakasmaksu perittiin 25 prosentilta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Varhaiskasvatuksessa olleista lapsista 16 prosentilta asiakasmaksua ei peritty lainkaan.

Helsingissä (ruotsinkielinen varhaiskasvatus mukana) vuonna 2015 korkein asiakasmaksu perittiin 22,2 prosentilta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Varhaiskasvatuksessa olleista lapsista 22,6 prosentilta asiakasmaksua ei peritty lainkaan.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulot olivat vuoden 2015 lopussa 36,9 milj. euroa vuodessa ja kattavat noin 10 % varhaiskasvatusviraston menoista ja 13,7 % kunnallisen päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon menoista. Helsingissä käytössä oleva sisaralennus on vuositasolla noin 1,6 milj. euroa asiakasmaksutuloja vähentävä. 

Esitysluonnoksessa todetaan, että kuntien maksutulot nousisivat vuodesta  2017 alkaen yhteensä noin 54 milj. euroa. Yleisesti lasketaan, että Helsingin kaupungin osuus olisi noin 10-11 %, eli 5,4-5,9 milj. euroa valtakunnan tasosta, eli nousu olisi hyvin suuri. Varhaiskasvatusvirastossa tehtyjen laskelmien mukaan vaikutus Helsingin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen maksukertymään olisi huomattavasti pienempi.  

Liitteenä 1 on tilasto koko Helsingin osalta kunnallisessa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olevien lasten hoitomaksujen jakautumisesta 31.12.2015. Liitteenä 2 on hallituksen esitysluonnoksesta nykytilan ja hallituksen esityksen vertailu tulorajoista ja maksuista. Taloustoimisto on tehnyt laskelmia hallituksen esityksen vaikutuksista perheen asiakasmaksuun eri tulotasoilla, liite 3.

Enimmäismaksun korotuksen voidaan arvioida lisäävän varhaiskasvatuksen, päiväkoti- ja perhepäivähoidosta perittäviä, asiakasmaksutuloja. Asiakasmaksujen korottamisella saattaa olla kuitenkin vaikutuksia vanhempien varhaiskasvatuksen palveluiden valintoihin. Esityksen vaikutuksia perheiden valintoihin on erittäin vaikea arvioida tässä vaiheessa. 

OKM:n lausuntopyyntö on liitteenä 4 ja luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi on liitteenä 5.

Varhaiskasvatuslautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti.

Lausunnon keskeinen sisältö

        Merkittävä osa varhaiskasvatuksen asiakasperheistä Helsingissä kuuluu korkeimpaan maksuluokkaan ja maksimikorotus esitysluonnoksen mukaan on näille perheille korkea. Suurimmaksi osaksi kuitenkin näiden asiakasperheiden maksutuloista muodostuisi varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulokertymän nousu. Myös maksuluokan alarajalle kuuluville perheille maksurasitus voi muodostua kohtuuttoman suureksi. Lautakunta ei pidä perusteltuna näin suuren kertakorotuksen tekemistä korkeimpaan maksuluokkaan. Varhaiskasvatukseen on jo kansallisesti kohdistettu säästötoimia eikä samaan yhteyteen tehtäviä maksukorotuksia voi pitää kohtuullisina.

        Esitys toteutuessaan kohtelisi monilapsisia perheitä huomattavasti nykyistä tasapuolisemmin, koska muutoksen myötä toisen lapsen alennus kohdistuisi kaikkiin useampilapsisiin perheisiin.

        Koulutusrahaston maksama aikuiskoulutustuki tulisi ottaa asiakasmaksua määrättäessä tulona huomioon. Aikuiskoulutustuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Etuus on tasoltaan merkittävä.

        Lakiluonnoksen 6 § antaa kunnille harkintavallan päättää suhteutetusta asiakasmaksusta. Rajat tulisivat Helsingissä olemaan yli 4 tuntia, mutta alle 7 tuntia päivässä. Tällöin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuksi muodostuisi 80 % kokoaikaisesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksusta. Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen laajuus ja olemassa olevat tietojärjestelmät huomioon ottaen ei ole toiminnallisesti mahdollista toteuttaa kuin yksi asiakasmaksuluokka edellä mainitussa välyksessä.

        Esitysluonnoksessa mainittu muutosajankohta toimintakauden alussa 1.8.2016 on toiminnallisesti ja perheiden kannalta järkevä, mutta valmistelun aikataulun kannalta haasteellinen, koska asiakasmaksujärjestelmän muutosten toimeenpanoon voidaan ryhtyä vasta, kun lain voimaantulo on vahvistunut.

        Esityksen 22 §:n mukaan kunta voisi soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaan määräytyviä asiakasmaksuja vuoden 2016 loppuun asti. Lisäksi todetaan, että mikäli asiakkaalta peritty asiakasmaksu on tämän lain mukaan pienempi kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n mukaan peritty asiakasmaksu, on liikaa peritty maksu palautettava asiakkaalle. Asiakasmaksun palautusta koskeva edellä mainittu virke tulee poistaa lakiesitysluonnoksesta, koska ei ole tarkoituksenmukaista aiheuttaa kunnille suurempaa määrää hallinnollista työtä, mikä aiheutuu jo lakiuudistuksen muutosten toimeenpanosta.

        Esitysluonnoksessa todetaan, että kuntien maksutulot nousisivat vuodesta 2017 alkaen yhteensä noin 54 milj. euroa. Yleisesti lasketaan, että Helsingin kaupungin osuus olisi noin 10-11 % eli 5,4-5,9 milj. euroa valtakunnan tasosta, eli nousu olisi hyvin suuri. Varhaiskasvatusvirastossa tehtyjen laskelmien mukaan vaikutus Helsingin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen maksukertymään olisi huomattavasti pienempi.  

        Enimmäismaksun korotuksen voidaan arvioida lisäävän varhaiskasvatuksen, päiväkoti- ja perhepäivähoidosta perittäviä, asiakasmaksutuloja. Asiakasmaksujen korottamisella saattaa olla kuitenkin vaikutuksia vanhempien varhaiskasvatuksen palveluiden valintoihin. Esityksen vaikutuksia perheiden valintoihin on erittäin vaikea arvioida tässä vaiheessa.

        Lain jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi ylin maksuluokka, jolloin ensimmäisen lapsen enimmäismaksua korotettaisiin vain suurituloisempien perheiden osalta. Samalla tulisi selvittää edellytykset mahdollistaa kunnille ylemmän maksuluokan käyttöönotto nykyisen ylimmän maksuluokan sisällä kunnan omalla päätöksellä.

Käsittely

09.02.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Pauliina Lehtinen: LISÄYS EKAAN PALLURAAN: Lautakunta ei pidä perusteltuna näin suuren kertakorotuksen tekemistä korkeimpaan maksuluokkaan.

LISÄYS UUDEKSI PALLURAKSI: Lain jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi ylin maksuluokka, jolloin ensimmäisen lapsen enimmäismaksua korotettaisiin vain suurituloisempien perheiden osalta. Samalla tulisi selvittää edellytykset mahdollistaa kunnille ylemmän maksuluokan käyttöönotto nykyisen ylimmän maksuluokan sisällä kunnan omalla päätöksellä.

Kannattaja: Petra Malin

Vastaehdotus:
Petra Malin: Lisäys ensimmäisen palluran loppuun:

Varhaiskasvatukseen on jo kansallisesti kohdistettu säästötoimia eikä samaan yhteyteen tehtäviä maksukorotuksia voi pitää kohtuullisina.

Kannattaja: Terhi Mäki

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: LISÄYS EKAAN PALLURAAN: Lautakunta ei pidä perusteltuna näin suuren kertakorotuksen tekemistä korkeimpaan maksuluokkaan. LISÄYS UUDEKSI PALLURAKSI: Lain jatkovalmistelussa tulisi selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön uusi ylin maksuluokka, jolloin ensimmäisen lapsen enimmäismaksua korotettaisiin vain suurituloisempien perheiden osalta. Samalla tulisi selvittää edellytykset mahdollistaa kunnille ylemmän maksuluokan käyttöönotto nykyisen ylimmän maksuluokan sisällä kunnan omalla päätöksellä.

Jaa-äänet: 2
Mukhtar Abib, Juha Levo

Ei-äänet: 6
Mika Ebeling, Emma Kari, Pauliina Lehtinen, Petra Malin, Terhi Mäki, Laura Simik

Tyhjä: 1
Aleksi Niskanen

Poissa: 0

Suoritetussa äänestyksessä Pauliina Lehtisen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6–2. Tyhjää äänesti 1.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisäys ensimmäisen palluran loppuun: Varhaiskasvatukseen on jo kansallisesti kohdistettu säästötoimia eikä samaan yhteyteen tehtäviä maksukorotuksia voi pitää kohtuullisina.

Jaa-äänet: 4
Mukhtar Abib, Juha Levo, Aleksi Niskanen, Laura Simik

Ei-äänet: 5
Mika Ebeling, Emma Kari, Pauliina Lehtinen, Petra Malin, Terhi Mäki

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Suoritetussa äänestyksessä Petra Malinin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 5–4.

Esittelijä

varhaiskasvatusjohtaja

Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Armi Vaden, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 43346

armi.vaden(a)hel.fi

 

Opetuslautakunta 02.02.2016 § 18

HEL 2016-000783 T 03 00 00

Lausunto

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi seuraavan lausunnon:

Hallitusohjelman mukaisesti asiakasmaksuja tulee muuttaa siten, että kuntien maksutulot nousisivat vuodesta 2017 alkaen yhteensä 54 milj. euroa. Hallitus on päättänyt toteuttaa muutokset valmistelemalla uuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevan lain, joka tulisi voimaan 1.8.2016 alkaen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista, jossa säädettäisiin kunnan järjestämässä päiväkoti- ja perhepäivähoidossa perittävistä asiakasmaksuista. Esitys pohjautuu voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen asiakasmaksuja koskeviin säännöksiin. Maksu määräytyisi edelleen perheen koon ja tulojen sekä varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Maksun määräämisen perusteena olevat tulot säilyisivät ennallaan. Maksun määrittelyssä käytettäviä tulorajoja esitetään muutettavaksi siten, että tulorajoja nostettaisiin perheen koosta riippumatta. Esityksessä tulorajoja on korotettu pienimpien eli kahden ja kolmen hengen perheiden osalta suhteessa enemmän kuin isompien perheiden kohdalla. Esityksen mukaan tämä vaikuttaa pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden maksuja alentavasti ja parantaa työnteon kannustimia näiden perheiden osalta. Muutoksen todetaan helpottavan erityisesti pienituloisten yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajien varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja ja parantavan yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan.

Lakiesityksen 5 §:ssä säädetään kokoaikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksun määräytymisen maksuprosentit ja tulorajat. Maksun määräytyminen on porrastettu perhekoon, tulorajan ja maksuprosentin mukaan. Hallituksen esityksessä on nostettu tulorajoja ja muutettu maksuprosentteja seuraavasti:

Perhekoko

Uusi tuloraja €/muutos €

Korkein maksuprosentti/ muutos prosenttiyks

2

1915 /+ 560

11,5/-

3

1915/+244

10,0/+0,6

4

2088/+105

8,8/+0,9

5

2226/+110

8,8/+0,9

6

2363/+115

8,8/+0,9

 

Esityksen mukaan tulorajojen korotus vaikuttaisi kahden ja kolmen hengen perheiden maksuja alentavasti ja muutos parantaisi esimerkiksi yhden huoltajan perheiden taloudellista asemaa tältä osin. Tämä saattaa antaa perheelle taloudellisia mahdollisuuksia ottaa lapsen hyvinvointi entistä paremmin huomioon.

Keskeinen muutos hallituksen esityksessä verrattuna aikaisempaan lakiin kunnallisen päivähoidon asiakasmaksuista on kokoaikaisen varhaiskasvatuksen enimmäismaksun korotus esityksen 7 §:ssä. Kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevan ensimmäisen lapsen osalta enimmäismaksu esityksen mukaan olisi 354 euroa kuukaudessa, joka on 22 % suurempi kuin 1.8.2016 voimaan tuleva indeksitarkistettu maksu. Ruotsinkielisessä päivähoidossa enimmäismaksujen osuus perittävistä maksuista on 28 %. Asiakasmaksuista 36 % sijoittuu välille 180-239 euroa kuukaudessa. Ruotsinkielinen päivähoito on maksutonta perheen tulojen perusteella 8 %:lla lapsista.

Enimmäismaksun korotuksen voidaan arvioida lisäävän päivähoidon asiakasmaksutuloja. Sen sijaan tulorajojen ja maksuprosenttien muutokset voivat vaikuttaa myös siten, että lapset siirtyvät osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen, yksityisen palveluntuottajan järjestämän varhaiskasvatuksen piiriin tai kotihoitoon. Tällöin tulojen kasvu jäisi vähäisemmäksi, mutta kustannukset eivät välttämättä alenisi vastaavasti.

Hallituksen esityksen 17 §:ssä säädetään viranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Tämä varmistaa tarvittaessa sujuvan tiedonkulun asiakasmaksun määräämistä varten tarvittavien tietojen ja selvityksien saamisen.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2016. Muutokset asiakasmaksuihin edellyttävät asiakasmaksujärjestelmään tehtäviä muutoksia. Ruotsinkielisen päivähoidon osalta asiakasmaksujärjestelmää hallinnoi varhaiskasvatusvirasto. Tietojärjestelmämuutosten osalta opetuslautakunta ei ota kantaa esitykseen.

Asiakasmaksujen korotus ei esityksen mukaan vaikuta valtion ja kuntien väliseen varhaiskasvatuksen rahoitukseen eikä esityksellä ole vaikutusta valtionosuusjärjestelmään. Tämä mahdollistaa palveluista perittävien maksujen jäämisen kokonaan kunnan tuloksi.

Opetuslautakunnan mielestä Helsingin tulisi lausunnossaan esittää, että lain jatkovalmistelussa selvitettäisiin mahdollisuutta muuttaa asiakasmaksuperusteita siten, että ensimmäisen lapsen enimmäismaksun korotus koskisi vain suurituloisempia perheitä. Tätä ryhmää pienituloisempia perheitä koskeva korotus olisi ehdotettua maltillisempi. Tällaisen mallin selvittäminen kuuluikin työryhmän toimeksiantoon. Helsinki voisi ainakin esittää, että lakia tulee muotoilla siten, että kunnat voisivat itse tehdä tämän tyyppisiä päätöksiä.

Korkeimpaan maksuluokkaan kuuluu merkittävä osa päivähoidon asiakasperheistä. Maksuluokan alarajalle kuuluville perheille maksurasitus voi muodostua kohtuuttomaksi. Lakiehdotuksessa mainittu maksimikorotus on lautakunnan mielestä liian iso. Mikäli korotuksia tehdään, tulisi harkita uuden maksuluokan perustamista, jossa tuloraja olisi selvästi nykyistä korkeampi. Maksuja määriteltäessä tulee myös varoa kannustinloukun syntymistä, jossa progressiivisen verotuksen päälle tulee bruttotuloista määräytyviä maksukorotuksia.

Käsittely

02.02.2016 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Keskustelu.

Jäsen Nordman teki vastaehdotuksen, että lausuntoehdotuksen loppuun lisätään seuraavat kappaleet:

"Opetuslautakunnan mielestä Helsingin tulisi lausunnossaan esittää, että lain jatkovalmistelussa selvitettäisiin mahdollisuutta muuttaa asiakasmaksuperusteita siten, että ensimmäisen lapsen enimmäismaksun korotus koskisi vain suurituloisempia perheitä. Tätä ryhmää pienituloisempia perheitä koskeva korotus olisi ehdotettua maltillisempi. Tällaisen mallin selvittäminen kuuluikin työryhmän toimeksiantoon. Helsinki voisi ainakin esittää, että lakia tulee muotoilla siten, että kunnat voisivat itse tehdä tämän tyyppisiä päätöksiä.

Korkeimpaan maksuluokkaan kuuluu merkittävä osa päivähoidon asiakasperheistä. Maksuluokan alarajalle kuuluville perheille maksurasitus voi muodostua kohtuuttomaksi. Lakiehdotuksessa mainittu maksimikorotus on lautakunnan mielestä liian iso. Mikäli korotuksia tehdään, tulisi harkita uuden maksuluokan perustamista, jossa tuloraja olisi selvästi nykyistä korkeampi. Maksuja määriteltäessä tulee myös varoa kannustinloukun syntymistä, jossa progressiivisen verotuksen päälle tulee bruttotuloista määräytyviä maksukorotuksia."

Kannattaja puheenjohtaja Krohn

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Jäsen Nordmanin vastaehdotus

Jaa-äänet: 1
jäsen Sazonov

Ei-äänet: 8
jäsenet Hertzberg, Jalovaara, Korolainen, Leoni, Nordman, Nyman, Rode, puheenjohtaja Krohn

Tyhjä: 2
jäsenet Palm, Raittinen

Hyväksyttiin jäsen Nordmanin vastaehdotus äänin 8-1 (2 tyhjää).

Hyväksyttiin esittelijän ehdotuksesta poiketen.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Nina Fabricius, päivähoidon päällikkö, puhelin: 310 44803

nina.fabricius(a)hel.fi

Seija Ryymin, talousjohtaja, puhelin: 310 86278

seija.ryymin(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566