§ 1231

Valtuutettu Ulla-Marja Urhon toivomusponsi Koivusaaren metroasemalle johtavista jalankulku- ja pyöräily-yhteyksistä

HEL 2015-000871 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.1.2015 hyväksymän toivomusponnen (Urho) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Hyväksyessään 14.1.2015 Koivusaaren osayleiskaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään Koivusaaren osayleiskaavan valtuusto edellyttää että selvitetään Koivusaaren metroasemalle Lauttasaaresta tuovat jalankulku-/pyöräily-yhteydet. (Ulla-Marja Urho)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään
vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että asiaa on selvitetty yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kanssa ja siitä on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan ja rakennusviraston lausunnot.

Saatuihin lausuntoihin viitaten voidaan todeta seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2015 hyväksyä Koivusaaren osayleiskaavan. Osayleiskaava on laadittu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimesta yhteistyössä kaupungin muiden virastojen kanssa.

Koivusaaren yleiskaavaselostuksessa on esitetty pyöräreittien suunnitteluvaihtoehdot. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto ovat yhteistyössä laatineet kaavoitustyön tueksi Koivusaaren metroasemien ympäristön yleisten alueiden yleissuunnitelman, jossa jalankulku- ja pyöräily on otettu huomioon.

Suunnitellut jalankulku- ja pyöräilyreitit

Koivusaaren metroaseman Lauttasaaren puoleinen sisäänkäyntirakennus on lähtökohtaisesti suunniteltu niin, että se palvelee hyvin Katajaharjun ja läntisen Lauttasaaren asukkaita.
Sisäänkäynti sijoittuu Lauttasaaren länsirannan tärkeälle jalankulku- ja pyöräilyreitille ja Länsiväylän alittavan alikulun kohdalle. Olemassa olevia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä on hyödynnetty
mahdollisimman tehokkaasti suunniteltaessa yhteyksiä uudelle metroasemalle.

Ensimmäisessä vaiheessa (v. 2016) Lauttasaaren puoleiseen asemarakennukseen, tullaan sisään Vaskilahden venesataman rannan puolelta tasolta + 3,8. Kävelijät ja pyöräilijät pääsevät sisäänkäynnille edellä mainittuja kävely- ja pyöräilyreittejä sekä olemassa olevien katujen, ennen kaikkea Sotkatien ja Telkkäkujan kautta. Sotkatien jalankulkuyhteydet rannassa paranevat metroaseman ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä ja liittyvät paremmin nykyisiin yhteyksiin. Sotkatiellä ja Telkkäkujalla on jalkakäytävä kadun toisella puolella ja pyöräily tapahtuu vähäisen autoliikenteen kanssa ajoradalla. Asemalle on suunniteltu ensimmäisessä vaiheessa 50 ja lopputilanteessa 100 polkupyöräpaikkaa, jotka sijaitsevat Länsiväylän alikulun välittömässä läheisyydessä.

Länsiväylän pohjoispuolella Koivusaaressa kulkee tärkeä, erityisesti työmatkailijoiden suosima, pyörätie. Suunnitellussa baanaverkossa Länsiväylälle on esitetty pyöräilyn laatukäytävä, joka jatkuu Länsiväylän varressa Helsingin niemelle saakka. Länsiväylän baanan suunnittelua jatketaan Koivusaaren jatkosuunnittelun kanssa samanaikaisesti. Baanalta tulee sujuva jalankulun ja pyöräilyn yhteys metroaseman sisäänkäynnille Länsiväylän alikulun kautta.

Jatkosuunnittelussa voidaan myös selvittää Länsiväylän alikulun parantamista yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Alikulku on tieliikennealueella ja vastuu alikulun parantamisesta kuuluu valtiolle.

Esteettömyys

Luonnollisten korkeuserojen takia pyöräilyreitit ovat osin mäkisiä ja jyrkkiä pääpyöräilyverkolle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Uusien katujen suunnittelun lähtökohtana on aina vähintään esteettömyyden perustaso.

Alueen korkeuserot johtuvat luonnollisesta topografiasta, jota ei voi merkittävästi muuttaa. Katajaharjuntie on ylimmillään Länsiväylän ylittävällä sillalla tasolla + 18,3. Asemarakennus on kuitenkin suunniteltu niin, että lopputilanteessa jalankulku on mahdollista kahdelta tasolta. Tason + 3,8 lisäksi asemalle pääsee myös rakennuksen pohjoispuolelle rakennettavalta Vaskilahdenkadulta tasolta + 7,85. Ylemmällä tasolla oleva sisäänkäynti tulee helpottamaan Katajaharjun ja metroaseman sisäänkäynnin välistä tasoeroa, mutta uuden kadun rakentaminen on perusteltua vasta sitten, kun Koivusaaren toteutus alkaa. Uusi Vaskilahdenkatu täyttää myös esteettömyyden vaatimukset.

Liikennejärjestelyt täyttävät Helsingin strategiset esteettömyystavoitteet. Kaavaselostuksessa todetaan:
”Esteettömyyden näkökulmasta tässä suunnitteluvaiheessa merkittävin tekijä on katujen pituuskaltevuus. Lähtökohtana suunnittelussa on, että pääasiassa pyritään esteettömyyden erikoistasoon (pituuskaltevuus
alle 5 %), mutta aina vähintään esteettömyyden perustasoon (alle 8%).”

Yhteenveto

Esittelijä viittaa edellä esitettyyn ja toteaa että Koivusaaren metroasemalle on järjestettävissä sujuvat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet, jotka täyttävät esteettömyyden vaatimukset.

Metroaseman sisäänkäynnit asettuvat jalankulku- ja pyöräilyreittien varrelle. Lauttasaaren puoleisen sisäänkäynnille on jalankulku- ja pyöräily-yhteys sekä etelästä Sotkatieltä että uuden rakennettavan kadun, Vaskilahdenkadun puolelta pohjoisesta. Myös pyöräpysäköintiin on varauduttu metron sisäänkäyntien yhteydessä.

Jatkosuunnittelussa voidaan myös selvittää Länsiväylän alikulun parantamista yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Katri Erroll, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

katri.erroll(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.10.2015 § 296

HEL 2015-000871 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi lausunnon kaupunginhallitukselle:

Koivusaaren metroaseman vuonna 2016 valmistuva Lauttasaaren puoleinen sisäänkäyntirakennus on lähtökohtaisesti suunniteltu niin, että se palvelee hyvin Katajaharjun ja läntisen Lauttasaaren asukkaita. Sisäänkäynti sijoittuu Lauttasaaren länsirannan tärkeälle jalankulku- ja pyöräilyreitille ja Länsiväylän alittavan alikulun kohdalle. Olemassa olevia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä on hyödynnetty mahdollisimman tehokkaasti suunniteltaessa yhteyksiä uudelle metroasemalle.

Ensimmäisessä vaiheessa Lauttasaaren puoleiseen asemarakennukseen tullaan sisään Vaskilahden venesataman rannan puolelta tasolta + 3,8. Kävelijät ja pyöräilijät pääsevät sisäänkäynnille edellä mainittuja kävely- ja pyöräilyreittejä sekä olemassa olevien katujen, ennen kaikkea Sotkatien ja Telkkäkujan kautta. Sotkatien jalankulkuyhteydet rannassa paranevat metroaseman ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä ja liittyvät paremmin nykyisiin yhteyksiin. Sotkatiellä ja Telkkäkujalla on jalkakäytävä kadun toisella puolella ja pyöräily tapahtuu vähäisen autoliikenteen kanssa ajoradalla. Asemalle on suunniteltu ensimmäisessä vaiheessa 50 ja lopputilanteessa 100 polkupyöräpaikkaa, jotka sijaitsevat Länsiväylän alikulun välittömässä läheisyydessä.

Alueen korkeuserot johtuvat luonnollisesta topografiasta, jota ei voi merkittävästi muuttaa. Katajaharjuntie on ylimmillään Länsiväylän ylittävällä sillalla tasolla + 18,3. Asemarakennus on kuitenkin suunniteltu niin, että lopputilanteessa jalankulku on mahdollista kahdelta tasolta. Tason + 3,8 lisäksi asemalle pääsee myös rakennuksen pohjoispuolelle rakennettavalta Vaskilahdenkadulta tasolta + 7,85. Ylemmällä tasolla oleva sisäänkäynti tulee helpottamaan Katajaharjun ja metroaseman sisäänkäynnin välistä tasoeroa, mutta uuden kadun rakentaminen on perusteltua vasta sitten, kun Koivusaaren toteutus alkaa.

Länsiväylän pohjoispuolella Koivusaaressa kulkee tärkeä, erityisesti työmatkailijoiden suosima, pyörätie. Suunnitellussa baanaverkossa Länsiväylälle on esitetty pyöräilyn laatukäytävä, joka jatkuu Länsiväylän varressa Helsingin niemelle saakka. Länsiväylän baanan suunnittelua jatketaan Koivusaaren asemakaavoituksen kanssa samanaikaisesti. Baanalta tulee sujuva jalankulun ja pyöräilyn yhteys metroaseman sisäänkäynnille Länsiväylän alikulun kautta.

Uusien katujen suunnittelun lähtökohtana on aina vähintään esteettömyyden perustaso. Uusi Vaskilahdenkatu täyttää myös esteettömyyden vaatimukset.

Katujen kunnossapidosta vastaa rakennusvirasto.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Mikko Reinikainen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37206

mikko.reinikainen(a)hel.fi

Rakennusvirasto 20.5.2015

HEL 2015-000871 T 00 00 03

Kaupunginhallitus pyytää rakennusviraston lausuntoa Urho Ulla-Maijan toivomusponsista liittyen Koivusaaren osayleiskaavan hyväksymiseen 29.5.2015 mennessä.

Koivusaaren osayleiskaavan kaavaselostuksessa on kattava selvitys liikennejärjestelyistä, joiden suunnittelusta vastaa kaupunkisuunnitteluvirasto. Kaavaselostuksessa esitetty liikennesuunnitelma on riittävä yleiskaavatasoiselle suunnitelmalle. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto ovat yhteistyössä kaavoitustyön tueksi laatineet Koivusaaren metroasemien ympäristön yleisten aluein yleissuunnitelman, jossa jalankulku- ja pyöräily on otettu huomioon.

Metroaseman sisäänkäynnit asettuvat jalankulku- ja pyöräilyreittien varrelle. Lauttasaaren puoleisen sisäänkäynnille on jalankulku- ja pyöräily-yhteys sekä etelästä Sotkatieltä että uuden rakennettavan kadun puolelta pohjoisesta. Myös pyöräpysäköintiin on varauduttu metron sisäänkäyntien yhteydessä.

Koivusaaren yleiskaavaselostuksessa on selkeästi esitetty pyöräreittien suunnitteluvaihtoehdot. Luonnollisten korkeuserojen takia pyöräilyreitit ovat osin mäkisiä ja jyrkkiä pääpyöräilyverkolle asetettuihin tavoitteisiin nähden.

Liikennejärjestelyt täyttävät Helsingin strategiset esteettömyystavoitteet. Kaavaselostuksessa todetaan:
”Esteettömyyden näkökulmasta tässä suunnitteluvaiheessa merkittävin tekijä on katujen pituuskaltevuus. Lähtökohtana suunnittelussa on, että pääasiassa pyritään esteettömyyden erikoistasoon (pituuskaltevuus alle 5 %), mutta aina vähintään esteettömyyden perustasoon (alle 8%).”

Lisätiedot

Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: 310 38419

anu.kiiskinen(a)hel.fi