§ 905

Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019

HEL 2015-008684 T 08 00 01

Lausunto

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ELY-keskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016 – 2019 seuraavan lausunnon:

Yleisiä huomioita

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2016−2019 esitetyt tienpidon keskeiset linjaukset ovat oikeansuuntaiset ottaen huomioon tienpidon rahoitustason. On kuitenkin huolestuttavaa, että Helsingissä sijaitseville maanteille ei osoiteta enempää investointihankkeita lähivuosina. Valtion investointeja tarvittaisiin jatkossa joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn tukemisen lisäksi myös logistiikan yhteyksien ja palveluiden sekä tiivistyvän maankäytön tukemiseen ja meluntorjuntaan. Joidenkin liikennehankkeiden myöhästyminen voi aiheuttaa jopa asuntotuotannon myöhästymistä, jolloin tilanne on erittäin kriittinen.

Uudenmaan ELY-keskuksen tavoiteasettelu liikenneturvallisuuden parantamiseksi ei näy suunnitelmassa Helsingin osalta. Pelkällä asenteisiin vaikuttamisella ei voida saavuttaa haluttuja tuloksia, vaan myös infratoimenpiteitä tarvitaan.

Hankkeet

Kiireellisimmiksi priorisoiduista investointihankkeista Runkolinjan 560 (Jokeri 2) vaihtopysäkkijärjestelyjen toteutus Yhdyskunnantien liittymässä Tuusulantiellä tulee käynnistää pikaisesti, jotta juuri käyttöön otetusta runkolinjasta 560 saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Helsingin kaupunki on omalta osaltaan investoinut runkolinjaan 560 jo yli 30 milj. euroa.

Seuraavat maanteille sijoittuvat hankkeet, joita ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan ei sisälly, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2016−2019:

- Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hankkeen kokonaisvaikuttavuus on suuri. Hankkeen liikenneturvallisuushyödyt ovat myös merkittävät.

- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeet ovat vuosi vuodelta siirtyneet eteenpäin. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä edelleen kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi.

Maanteiden parantamishankkeiden kustannuksia rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien verorahoista. Tämä kehitys on väärän suuntainen. Jatkossakin tulisi noudattaa maantielakiin pohjautuvia yhteisesti sovittuja suosituksia maanteiden tienpidon kustannusjaosta.

Tieverkon isojen kehittämisinvestointien toteutus riippuu valtion budjettirahoituksesta, joten hankkeiden täsmällinen ohjelmointi ja aikatauluttaminen on toistaiseksi avoin. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti.

Helsingin kaupunki on jo aikaisemmissa lausunnoissaan korostanut, että valtion osallistuminen ns. kaupungin maankäytöstä johtuvien hankkeiden kustannuksiin on jatkossa erittäin perusteltua. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Vaikka hankkeet sijaitsevat Helsingin alueella, eivät ne ole pelkästään helsinkiläisiä palvelevia vaan niistä hyötyy koko Uudenmaan alue.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Uudenmaan ELY-keskus on lähettänyt Helsingin kaupungin käyttöön ja mahdollista lausuntoa varten Tienpidon ja liikenteen suunnitelman 2016–2019. Mahdolliset lausunnot on pyydetty lähettämään 31.10.2015 mennessä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia.

Suunnitelmat löytyvät Internet-osoitteesta:www.ely-keskus.fi/liikenne >Valitse alue: Uusimaa.

Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja suunnitelma liitteenä 2. Tieverkon korjausvelkaa koskeva selvitys on liitteenä 3.

Suunnitelman sisällöstä

Tienpito rahoitetaan pääosin valtion talousarviosta. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueelle on osoitettu määrärahat perusväylänpitoon ja joukkoliikennepalveluihin. Uudenmaan ELY-keskuksen vastuualue kattaa Uudenmaan sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet. Liikennevastuualueeseen kuuluu 48 kuntaa ja 1,9 miljoonaa asukasta.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) vetämänä on käynnissä neljäntoista kunnan alueella jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessi. Uudenmaan alueellisissa maankäytön ja liikenteen suunnitelmissa elinkeinoelämän tarpeet ja logistiikka ovat tällä hetkellä keskeinen teema. Helsingin seudulla ovat nyt viimeistelyssä maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), asuntostrategia 2025 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille 2016–2019.

Liikenneviraston yhdeksi strategiseksi päämääräksi on nostettu Suomen kilpailukykyä edistävät toimivat kuljetusreitit. Elinkeinoelämän tarpeet ja logistiikka ovat keskeinen teema Uudenmaan alueellisissa maankäytön ja liikenteen suunnitelmissa. Mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) on käsitelty logistiikkaa laajasti. Vuoden 2015 aikana Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset tarkentavat vuonna 2013 Liikenneviraston toimesta päätettyä suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoa ja määrittää tällä verkolla tarvittavat parannustoimenpiteet.

Uudenmaan ELY-keskuksen perusväylänpidon rahoitus vuosina 2016 - 2019 vaihtelee 90 - 95 miljoonan euron välillä, mikä on selkeästi vähemmän kuin aikaisemmin vastaavissa suunnitelmissa käytetty taso. Määrärahalla rahoitetaan koko tienpito lukuun ottamatta Liikenneviraston toteuttamia yksittäisiä isoja kehittämisinvestointeja.

Päivittäisellä kunnossapidolla, kuten talvihoidolla, varmistetaan tieverkon päivittäinen liikennöitävyys. Päivittäisen kunnossapidon tason säilyttäminen edellyttää, että näiden toimien rahoituksen reaalinen taso säilytetään lisäämällä kustannustason nousu rahoitukseen vuosittain.

Ylläpito tarkoittaa väylien jaksottaista kunnossapitoa ja väylärakenteiden uusimista, kuten päällystämistä ja siltojen korjausta. Näillä toimilla korjataan tieverkon ja sen laitteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja puutteita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle.

Kustannustason noususta johtuva ostovoiman väheneminen on osaltaan johtanut huonokuntoisten väylien ja korjaustarpeessa olevien tierakenteiden määrän merkittävään kasvuun. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti pyritään keskeisen tieverkon kunto pitämään nykytasolla ja muun verkon kunto joustaa rahoituksen puutteessa. Huonokuntoisten teiden määrä tulee kuitenkin edelleen lisääntymään, ja nopeus- ja painorajoituksia on tulossa nykyistä enemmän.

Parantaminen tähtää liikenteen palvelutason nostamiseen. Vuonna 2015 saadaan parantamisen erillisrahoitusta MAL-hankkeisiin (Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeet) ja raskaan kaluston massat ja mitat -hankkeisiin. Näiden rahoitusinstrumenttien jatkosta ei ole toistaiseksi varmuutta. Suunnitteluvalmiudessa varaudutaan rahoituksen jatkumiseen mm. MAL-rahoituksen osalta. Se painottaa nyt jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimenpiteitä, mutta jatkossa rahoitusta on tavoitteena kohdistaa myös logistiikan yhteyksiin ja palveluihin, tiivistyvän maankäytöntukemiseen sekä meluntorjuntaan.

Uudenmaan ELY-keskuksen mahdollisuudet erillisrahoituksen ulkopuolisten tieverkon parantamishankkeiden toteuttamiseen ovat vähäiset.

Uudenmaan ELY-keskus huolehtii osaltaan joukkoliikennepalveluiden saatavuudesta ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. Linja-autoliikenteen tukemiseen on Uudenmaan ELYkeskuksella toimivaltaisena viranomaisena käytettävissä vuonna 2015 noin 5,5 miljoonaa euroa, josta lipputulojen osuudeksi on arvioitu 0,7 miljoonaa euroa.

Uudenmaan ELY-keskuksen yhtenä kiireelliseksi priorisoiduksi käynnistettävänä investointihankkeena on Runkolinjan 560 (Jokeri 2) vaihtopysäkkijärjestelyjen toteutus Yhdyskunnantien liittymässä Tuusulantiellä.

Ylläpidon hankkeina suunnitelmakaudella 2016−2019 Helsingin alueella on siltojen peruskorjaushankkeita Vt 4:llä Suurmetsän risteyssilta ja Jakomäen alikulkukäytävä sekä Kehä I:llä Klaukkalanpuiston sillat.

Käynnissä olevia hankkeita ovat Vihdintien 1. vaiheen parannustoimenpiteet (2,2 milj. euroa) ja automaattista nopeuden valvonnan rakentaminen Kehä I:lle (0,5 milj. euroa). Peruskorjauksessa ovat Metsämäentiensilta Hakamäentiellä ja Tattariharjun risteyssilta Porvoontiellä.

Kehittämishankkeista käynnissä on Kehä I:n parantamishankkeista (35,0 milj. euroa) Kivikon eritasoliittymän parantaminen ja käynnistymässä välin Espoon raja−Vihdintie sekä Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän parantaminen.

Saadut lausunnot

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää huolestuttavana, että Helsingissä sijaitseville maanteille ei osoiteta enempää investointihankkeita lähivuosina. Joidenkin liikennehankkeiden myöhästyminen voi aiheuttaa jopa asuntotuotannon myöhästymistä, jolloin tilanne on erittäin kriittinen.

Yleisten töiden lautakunta kiinnittää myös huomiota tienpitoon kohdistettavien määrärahojen niukkuuteen.

Molemmissa lausunnoissa kiirehditään Runkolinjan 560 (Jokeri 2) Yhdyskunnantien pysäkkien nopeata aloittamista sekä Kehä I:n Myllypurontien eritasoliittymän toteuttamista sekä meluntorjuntahankkeita.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että valtion talousarvioehdotuksessa valtion koko liikenneverkolle esitetään 1 648,2 milj. euroa. Perusväylänpitoon koko maassa on ehdotettu 965,0 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaan kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti 1,6 mrd. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Panostuksista noin 600 milj. euroa kohdistetaan korjausvelan vähentämiseen. Korjausvelan vähentämiseksi hallitus kohdentaa lisäksi vuosina 2017 - 2019 yhteensä 364 milj. euroa liikennehankeinvestointien määrärahoja uudelleen kehittämishankkeista perusväylänpitoon ja yksityisteiden avustuksiin. ELY -keskuksen suunnitelmassa ei ole huomioitu valtion talousarvioehdotuksen vaikutuksia ELY - keskuksen rahoitukseen.

Liikenneväylien korjausvelka on jatkuvasti kasvanut, koska perusväylänpidon rahoitus on ollut viime vuosina alhaisella tasolla. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan korjausvelan suuruus Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien alueella on noin 230 milj. euroa. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja vähentäminen vaatisi 25 milj. euron vuosittaisen lisärahoituksen alueen tieverkon ylläpitoon.

Esittelijä toteaa, että pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta koko maan kannalta tärkeä pääkaupunkiseudun liikenneverkko saadaan pidettyä hyvässä kunnossa ja uusia tarpeellisia investointihankkeita voidaan käynnistää. Tienpidossa on syytä panostaa toimiin, joilla kehitetään ja eheytetään Helsingin seudun liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja MAL -aiesopimuksen mukaisesti. Keskeisiä ovat elinkeinoelämän ja logistiikan sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalta tärkeät hankkeet, joihin myös valtion on osallistuttava.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

HKR

Ksv

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.08.2015 § 237

HEL 2015-008684 T 08 00 01

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2016 - 2019 on esitetty Uudenmaan ELY-keskuksen kiireellisimmiksi priorisoidut investointihankkeet, joista Helsingin alueelle sijoittuu ainoastaan ns. Jokeri 2 -vaihtopysäkkijärjestelyt. Järjestelyt tulee toteuttaa mahdollisimman pikaisesti, jotta juuri käyttöön otetusta runkolinjasta 560 saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Lisäksi vuoden 2015 kehittämishankkeista Helsingin alueelle sijoittuvat:

-        Automaattinen nopeuden valvonta mt 101 Kehä I (0,5 milj. €)
 

-        Mt 120 Vihdintie, Huopalahdentie–Kehä III, 1-vaiheen toimenpiteet (2,2 milj. €)
 

-        Kehä I:n parantaminen (35,0 milj. €)

On huolestuttavaa, että Helsingissä sijaitseville maanteille ei osoiteta enempää investointihankkeita lähivuosina. Valtion investointeja tarvittaisiin mm. joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien sekä kestävän yhdyskuntarakenteen mahdollistavien hankkeiden toteuttamiseen. Joidenkin liikennehankkeiden myöhästyminen voi aiheuttaa jopa asuntotuotannon myöhästymistä, jolloin tilanne on erittäin kriittinen.

Uudenmaan ELY-keskuksen tavoiteasettelu liikenneturvallisuuden parantamiseksi ei näy suunnitelmassa Helsingin osalta. Pelkällä asenteisiin vaikuttamisella ei voida saavuttaa haluttuja tuloksia, vaan myös infratoimenpiteitä tarvitaan.

Maanteiden parantamishankkeiden kustannuksia rahoitetaan yhä enemmän kaupunkien verorahoista. Tämä kehitys on väärän suuntainen. Jatkossakin tulisi noudattaa maantielakiin pohjautuvia yhteisesti sovittuja suosituksia maanteiden tienpidon kustannusjaosta.

Seuraavat maanteille sijoittuvat hankkeet, joita ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan ei sisälly, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2016 - 2019:

-        Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Hankkeen positiiviset vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat merkittävät.
 

-        Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä edelleen kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi

Valtion osallistuminen ns. kaupungin maankäytöstä johtuvien hankkeiden kustannuksiin on jatkossa erittäin perusteltua. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Maankäytön kehittäminen yhdyskuntarakenteen kannalta tiiviisti ja keskeisten yhteyksien varteen on kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta johtava periaate, johon valtiokin useissa strategioissaan on sitoutunut. Maankäytön sijoittamisesta keskeisesti ja koko yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ei tule rangaista kuntaa epäämällä valtion osuus väylille tarvittaviin investointeihin.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Reetta Putkonen

Lisätiedot

Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312

heikki.palomaki(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 18.08.2015 § 344

HEL 2015-008684 T 08 00 01

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2016−2019 esitetyt tienpidon keskeiset linjaukset ovat oikeansuuntaiset ottaen huomioon tienpidon rahoitustason. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alueen tienpidon tarpeita. Alueen osuus koko maan liikennesuoritteesta (30 %) on huomattavasti suurempi kuin tienpitoon osoitettu rahoitus (19 %).

Rahoituksen pysyessä nykyisellään on tieverkon liikennöitävyyden pitäminen nykytasolla erittäin haastavaa kehittämisestä puhumattakaan. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja seudun hankkeita voidaan ottaa mukaan tuleviin tienpidon ja liikenteen suunnitelmiin. Erityisesti jalankulun, pyöräilyn, joukkoliikenteen, liikenneympäristön ja meluntorjunnan parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta.

Kiireellisimmiksi priorisoiduista investointihankkeista Runkolinjan 560 (Jokeri 2) vaihtopysäkkijärjestelyjen toteutus Yhdyskunnantien liittymässä Tuusulantiellä tulee käynnistää 2016.

Seuraavat maanteille sijoittuvat hankkeet, joita ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan ei sisälly, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2016−2019:

-        Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Hankkeen liikenneturvallisuushyödyt ovat myös merkittävät.

-        Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeet ovat vuosi vuodelta siirtyneet eteenpäin. Tarve liikennemelusta aiheutuvan haitan vähentämiseksi on huomattava.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan sisältyvät hankkeet Helsingissä ovat ELY-keskuksen ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta on sovittu hankekohtaisesti voimassa olevan kustannusjakomenettelyn periaatteiden pohjalta. Tieverkon isojen kehittämisinvestointien toteutus riippuu valtion budjettirahoituksesta, joten hankkeiden täsmällinen ohjelmointi ja aikatauluttaminen on toistaiseksi avoin. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti.

Käsittely

18.08.2015 Ehdotuksen mukaan

Vastaehdotus:
Antti Möller: Muutetaan kohta 5:

"Seuraavat maanteille sijoittuvat hankkeet, joita ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan ei sisälly, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2016-2019:

- Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Hankkeen liikenneturvallisuushyödyt ovat myös merkittävät.
- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeet ovat vuosi vuodelta siirtyneet eteenpäin. Tarve liikennemelusta aiheutuvan haitan vähentämiseksi on huomattava."

Muutetaan muotoon: "Valtion väylien meluntorjuntahankkeet ovat vuosi vuodelta siirtyneet eteenpäin. Tarve liikennemelusta aiheutuvan haitan vähentämiseksi on huomattava. Siksi meluntorjuntahankkeet tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2016-2019."

Kannattaja: Pörrö Sahlberg

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Muutetaan kohta 5: "Seuraavat maanteille sijoittuvat hankkeet, joita ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan ei sisälly, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2016-2019: - Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Hankkeen liikenneturvallisuushyödyt ovat myös merkittävät.
- Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeet ovat vuosi vuodelta siirtyneet eteenpäin. Tarve liikennemelusta aiheutuvan haitan vähentämiseksi on huomattava."

Muutetaan muotoon: "Valtion väylien meluntorjuntahankkeet ovat vuosi vuodelta siirtyneet eteenpäin. Tarve liikennemelusta aiheutuvan haitan vähentämiseksi on huomattava. Siksi meluntorjuntahankkeet tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2016-2019."

Jaa-äänet: 6
Maria Landén, Jarmo Nieminen, Henrik Nyholm, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi, Tuomo Valokainen

Ei-äänet: 2
Antti Möller, Pörrö Sahlberg

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Wiking Vuori

Esittelijä

osastopäällikkö

Silja Hyvärinen

Lisätiedot

Juha Väätäinen, projektinjohtaja, puhelin: 310 38547

juha.vaatainen(a)hel.fi