§ 351

V 22.4.2015, Kaj / Kunnan asukkaan aloite Lasipalatsin sisäpihan (vanhan linja-autoaseman) elävöittämiseksi

HEL 2014-015629 T 10 05 02

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi.

Esittelijä

vs. kaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kunnan asukas ********** on 29.12.2014 tehnyt aloitteen, että Lasipalatsin ankea (vanhan linja-autoaseman) sisäpiha elävöitetään ja kehitetään pienravintola-alueeksi. Aloitteen ideana on muuttaa nykyisin ankea ja vähäisessä käytössä oleva alue viihtyisäksi ja kaupunkikulttuuria edistäväksi. Kehittämisidean taustalla on samantapainen pysyvä ja ympäri vuoden toimiva pienravintola- ja ruokamarkkina-alue kuin Wienin kaupungin  Naschmarkt.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 §:n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Kaupunginhallituksen on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi.

Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että aloitteesta on saatu päätöshistoriasta ja liitteistä ilmenevät kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen sekä kulttuurikeskuksen ja nuorisokeskuksen lausunnot. Rakennusvalvontaviraston lausunnon liitteenä on kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja vastasi aloitteen tekijälle kirjeellään 20.3.2015 ja nojautui vastauksessaan lausunnoissa esitettyihin johtopäätöksiin. Vastaus ilmenee päätöshistoriasta.

Vastauksessa käsiteltiin Lasipalatsinaukion ajankohtaisia suunnitelmia, pienravintola- ja ruokatoritoiminnan yleisiä edellytyksiä sekä mahdollisia sijaintipaikkoja.

Vastauksessa todettiin, että Lasipalatsinaukion muuttaminen kaupunkilaisia palvelevaan käyttöön
on ollut myös kaupungin tavoitteena. Linja-autoaseman muutettua Kamppiin aukio muutettiin ravintoloiden ulkoterasseiksi ja kaupunkitapahtumien näyttämöksi. Aukion ilme jäi kuitenkin asfalttiseksi entiseksi linja-autokentäksi, mikä tapahtumien ulkopuolisena aikana on herättänyt kaupunkilaisissa tyytymättömyyttä.

Lasipalatsin aukiolla on järjestetty vuosittain muutamia suurempia tapahtumia, joihin on osallistunut kymmeniä erilaisia elintarvikemyyjiä. Yksi tapahtumista on kiinalainen uusivuosi. Aukiolla järjestettävät
tapahtumat ovat olleet tilapäisiä, korkeintaan viikon kestäviä tapahtumia, joissa vesi-, sähkö- ja wc- sekä jätehuoltojärjestelyt on toteutettu tilapäisin ratkaisuin.

Kaupunginvaltuusto päätti 2014 keväällä perustaa uuden yhtiön, Helsingin Lasipalatsi Oy:n, Amos Andersonin taidemuseon kanssa hallinnoimaan Lasipalatsia ja pihaa. Parhaillaan valmistellaan
asemakaavan muutosta Amos Andersonin taidemuseota varten.

Taidemuseohanke tulee toteutuessaan muuttamaan aukion käyttöä ja ilmettä. Osa aukiosta tulee taidemuseon ulko-näyttelytiloiksi, osa varataan kaupunki- ja kulttuuritapahtumia varten sekä yleiseen
jalankulkuun ja oleskeluun. Lisäksi aukiolta varataan tilaa Pisararautatien keskusta-aseman sisäänkäyntiä varten. Aukiolle tulee myös museon kattoikkunarakenteita.

Muutokset kohentavat aukion ilmettä nykyisestään ja tuovat sille uusia toimintoja, mutta esim. ulkotarjoilualuetta on tarkoitus varata nykyistä pienimuotoisemmin.

Museon rakentaminen alkaa nykyisen suunnitelman mukaan vuoden 2015 aikana. Uusien toimintojen sijoituttua aukiolle sen kaupunkitapahtumille varattu alue on vain murto-osa Wienin suositusta
Naschmarkt -alueesta, joten esitetynkaltaisen pienravintola- ja ruokamarkkinatoiminnan sijoittaminen Lasipalatsin sisäpihalle ei ole mahdollista.

Aloitteen idea on kuitenkin kiinnostava ja kannatettava ja voisi olla luonteva osa Helsingin tavoitetta olla varteenotettava eurooppalainen ruokakaupunki. Sijaintipaikaksi voisi miettiä muita keskustan keskeisiä
alueita.

Kauppatorin ja Senaatintorin välissä olevaa Torikortteleiden aluetta on elävöitetty jo useamman vuoden ajan kaupungin tytäryhtiön Helsingin Leijona Oy:n toimesta. Torikortteleiden kävijämäärältään suurimpia
vuosittaisia tapahtumia ovat Street Helsinki EATS katuruokatapahtuma, jossa kävijöitä oli v. 2014 n. 20 000 ja joulukuinen Tuomaan markkinat. Tänä vuonna Street Helsinki EATS on laajentunut edellisvuodesta ja on kansainvälisestikin suuri katuruokatapahtuma. Tapahtumaan on tulossa
66 katukeittiötä kaksipäiväiseen tapahtumaan 21.-22.3. ja alue on laajentunut Pohjois-Esplanadille ja Aleksanterinkadulle liikenteen poikkeusjärjestelyin.

Viime vuosina on syntynyt myös muita lyhytaikaisia pienravintola-alueita. Esimerkiksi Kasarmintori muuttui kesällä 2014 ruokarekkojen muodostamaksi pienravintola-alueeksi useampana päivänä.
Ruokarekat jatkavat toimintaansa toistaiseksi, mutta yrittäjät päättävät itsenäisesti kokoontumispaikkansa ja aikansa. Helsingissä on paljon hyviä ruokarekkojen kokoontumispaikkoja, joissa toimintaa voisi tehdä pysyvämmäksi. Rakennusviraston hallinnassa mahdollisia alueita ovat
esimerkiksi Vaasanpuistikko, Rautatientori, Kasarmintori tai Kansalaistori.

Helsingin Tukkutorin hallinnoimilla torialueilla on perinteistä toritoimintaa ympäri vuoden. Pienravintolatoimintaa voisi olla mahdollista järjestää myös toritoiminnan yhteyteen.

Ympärivuotista ruokamarkkinatoimintaa on esimerkiksi kauppatorilla. Ympärivuotisen pienravintolatoiminnan edellytyksenä on, että alueelle on järjestetty pysyvät sosiaali- ja huoltotilat, sekä jatkuva veden että sähkön saanti ja jätehuoltojärjestelyt, kuten muillakin torialueilla. Lisäksi
asiakkaita varten on varattava kiinteät asiakas-WC:t, joiden määrä riippuu asiakaspaikkojen määrästä.

Pienravintola- ja ruokamarkkinatoimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Harjoitettavan toiminnan laajuus ja toimintaan liittyvät riskit, kuten helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely, vaikuttavat vaatimustasoon.

Helsingin kaupungin eri hallintokunnat kulttuurikeskuksesta tukkutoriin ovat olleet tukemassa ja kehittämässä ideoita alkuun, mutta tällainen kokonaisuus tarvitsee lisäksi toteutuakseen yrittäjiä, jotka sitoutuvat toimintaan ja löytävät siitä oman toimintansa ansaintalogiikan.

Kaupunginhallitus katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 30.03.2015 § 321

HEL 2014-015629 T 10 05 02

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Kaupunginkanslia Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 20.03.2015 § 23

HEL 2014-015629 T 10 05 02

Päätös

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti lähettää kirjeen kirjoittajalle seuraavan vastauksen:

Helsingin Lasipalatsin sisäpihan elävöittämistä kehittämällä aluetta pienravintola-alueeksi on selvitetty eri hallintokuntien kanssa yhteistyössä.

Lasipalatsinaukion muuttaminen kaupunkilaisia palvelevaan käyttöön on ollut myös kaupungin tavoitteena. Linja-autoaseman muutettua Kamppiin aukio muutettiin ravintoloiden ulkoterasseiksi
ja kaupunkitapahtumien näyttämöksi. Aukion ilme jäi kuitenkin asfalttiseksi entiseksi linja-autokentäksi, mikä tapahtumien ulkopuolisena aikana on herättänyt kaupunkilaisissa tyytymättömyyttä.

Lasipalatsin aukiolla on järjestetty vuosittain muutamia suurempia tapahtumia, joihin on osallistunut kymmeniä erilaisia elintarvikemyyjiä. Yksi tapahtumista on kiinalainen uusivuosi. Aukiolla järjestettävät
tapahtumat ovat olleet tilapäisiä, korkeintaan viikon kestäviä tapahtumia, joissa vesi-, sähkö- ja wc- sekä jätehuoltojärjestelyt on toteutettu tilapäisin ratkaisuin.

Kaupunginvaltuusto päätti 2014 keväällä perustaa uuden yhtiön, Helsingin Lasipalatsi Oy:n, Amos Andersonin taidemuseon kanssa hallinnoimaan Lasipalatsia ja pihaa. Parhaillaan valmistellaan
asemakaavan muutosta Amos Andersonin taidemuseota varten. Museo julkisti omat suunnitelmansa 20.1.2015.

Taidemuseohanke tulee toteutuessaan muuttamaan aukion käyttöä ja ilmettä. Osa aukiosta tulee taidemuseon ulko-näyttelytiloiksi, osa varataan kaupunki- ja kulttuuritapahtumia varten sekä yleiseen jalankulkuun ja oleskeluun. Lisäksi aukiolta varataan tilaa Pisararautatien keskusta-aseman sisäänkäyntiä varten. Aukiolle tulee myös museon kattoikkunarakenteita.

Muutokset kohentavat aukion ilmettä nykyisestään ja tuovat sille uusia toimintoja, mutta esim. ulkotarjoilualuetta on tarkoitus varata nykyistä pienimuotoisemmin.

Museon rakentaminen alkaa nykyisen suunnitelman mukaan vuoden 2015 aikana. Uusien toimintojen sijoituttua aukiolle sen kaupunkitapahtumille varattu alue on vain murto-osa Wienin suositusta Naschmarkt -alueesta, joten esitetynkaltaisen pienravintola- ja ruokamarkkinatoiminnan sijoittaminen Lasipalatsin sisäpihalle ei ole mahdollista.

Aloitteen idea on kuitenkin kiinnostava ja kannatettava ja voisi olla luonteva osa Helsingin tavoitetta olla varteenotettava eurooppalainen ruokakaupunki. Sijaintipaikaksi voisi miettiä muita keskustan keskeisiä alueita.

Kauppatorin ja Senaatintorin välissä olevaa Torikortteleiden aluetta on elävöitetty jo useamman vuoden ajan kaupungin tytäryhtiön Helsingin Leijona Oy:n toimesta. Torikortteleiden kävijämäärältään suurimpia vuosittaisia tapahtumia ovat Street Helsinki EATS katuruokatapahtuma, jossa kävijöitä oli v. 2014 n. 20 000 ja joulukuinen Tuomaan markkinat. Tänä vuonna Street Helsinki EATS on laajentunut edellisvuodesta ja on kansainvälisestikin suuri katuruokatapahtuma. Tapahtumaan on tulossa 66 katukeittiötä kaksipäiväiseen tapahtumaan 21.-22.3. ja alue on laajentunut Pohjois-Esplanadille ja Aleksanterinkadulle liikenteen poikkeusjärjestelyin.

Viime vuosina on syntynyt myös muita lyhytaikaisia pienravintola-alueita. Esimerkiksi Kasarmintori muuttui kesällä 2014 ruokarekkojen muodostamaksi pienravintola-alueeksi useampana päivänä. Ruokarekat jatkavat toimintaansa toistaiseksi, mutta yrittäjät päättävät itsenäisesti kokoontumispaikkansa ja aikansa. Helsingissä on paljon hyviä ruokarekkojen kokoontumispaikkoja, joissa toimintaa voisi tehdä pysyvämmäksi. Rakennusviraston hallinnassa mahdollisia alueita ovat esimerkiksi Vaasanpuistikko, Rautatientori, Kasarmintori tai Kansalaistori.

Helsingin Tukkutorin hallinnoimilla torialueilla on perinteistä toritoimintaa ympäri vuoden. Pienravintolatoimintaa voisi olla mahdollista järjestää myös toritoiminnan yhteyteen.

Ympärivuotista ruokamarkkinatoimintaa on esimerkiksi kauppatorilla. Ympärivuotisen pienravintolatoiminnan edellytyksenä on, että alueelle on järjestetty pysyvät sosiaali- ja huoltotilat, sekä jatkuva veden että sähkön saanti ja jätehuoltojärjestelyt, kuten muillakin torialueilla. Lisäksi asiakkaita varten on varattava kiinteät asiakas-WC:t, joiden määrä riippuu asiakaspaikkojen määrästä.

Pienravintola- ja ruokamarkkinatoimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Harjoitettavan toiminnan laajuus ja toimintaan liittyvät riskit, kuten helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely, vaikuttavat vaatimustasoon.

Helsingin kaupungin eri hallintokunnat kulttuurikeskuksesta tukkutoriin ovat olleet tukemassa ja kehittämässä ideoita alkuun, mutta tällainen kokonaisuus tarvitsee lisäksi toteutuakseen yrittäjiä, jotka sitoutuvat toimintaan ja löytävät siitä oman toimintansa ansaintalogiikan.

Lisätiedot

Katri Erroll, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

katri.erroll(a)hel.fi

Ympäristökeskus 24.2.2015

HEL 2014-015629 T 10 05 02

Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan Lasipalatsin sisäpihan kehittämistä pienravintola- ja ruokamarkkina-alueeksi. Idean taustaksi mainitaan Wienissä vuoden ympäri toimiva Naschmarkt.

Lasipalatsin aukiolla järjestetään vuosittain muutamia suurempia tapahtumia, joihin on osallistunut kymmeniä erilaisia elintarvikemyyjiä. Yksi tapahtumista on kiinalainen uusivuosi. Aukiolla järjestettävät tapahtumat ovat olleet tilapäisiä, korkeintaan viikon kestäviä tapahtumia, joissa vesi-, sähkö- ja wc- sekä jätehuoltojärjestelyt on toteutettu tilapäisin ratkaisuin.

Ympäristökeskus toteaa, että kaupungissa ympärivuotista ruokamarkkinatoimintaa on esimerkiksi kauppatorilla. Ympärivuotisen pienravintolatoiminnan edellytyksenä on, että alueelle on järjestetty pysyvät sosiaali- ja huoltotilat, sekä jatkuva veden että sähkön saanti ja jätehuoltojärjestelyt, kuten muillakin torialueilla. Lisäksi asiakkaita varten on varattava kiinteät asiakas-WC:t, joiden määrä riippuu asiakaspaikkojen määrästä.

Pienravintola- ja ruokamarkkinatoimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Harjoitettavan toiminnan laajuus ja toimintaan liittyvät riskit, kuten helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely, vaikuttavat vaatimustasoon.

Lisätiedot

Anni Järveläinen, elintarviketarkastaja, puhelin: +358 9 310 32046

anni.jarvelainen(a)hel.fi

Nuorisoasiainkeskus 20.2.2015

HEL 2014-015629 T 10 05 02

Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan, että Helsingin vanhan linja-autoaseman (Lasipalatsin sisäpiha) alue elävöitetään ja kehitetään pienravintola-alueeksi. Aloitteen ideana on muuttaa nykyisin ankea ja vähäisessä käytössä oleva alue viihtyisäksi ja kaupunkikulttuuria edistäväksi. Kehittämisidean taustalla on samantapainen pysyvä ja vuoden ympäri toimiva pienravintola- ja ruokamarkkina-alue kuin Wienin kaupungin Naschmarkt.

Nuorisoasiainkeskus toteaa aloitteesta seuraavaa: Lasipalatsin sisäpiha on viime vuosina ollut varsin vähäisessä käytössä. Sisäpihalle on muutaman viime vuoden aikana rakennettu ravintola- ja kahvilaterasseja sekä pienimuotoinen esiintymislava. Lasipalatsin sisäpihan tulevaisuus ratkaistiin toukokuussa 2014. Silloin kaupunginvaltuusto teki päätöksen kiinteistöyhtiöstä Amos Andersonin museon rakentamiseksi Lasipalatsin aukion alle. Osa museon rakennelmista toteutetaan maan päälle sisäpihalle. Sinne on tarkoitus sijoittaa pienehköt tornimaiset rakennelmat, joiden kautta maan alle näyttelytiloihin johdetaan luonnonvaloa. Suunnitelmiin sisältyy myös tavoite tehdä Lasipalatsin aukiosta nykyistä elävämpi. Osa museon tiloista sijoittuu Lasipalatsiin Mannerheimintien varteen.

Merkittävimmin Lasipalatsin sisäpihan uutta käyttöä haittaa Amos Andersonin museon rakentamistyö. Se alkaa nykyisen suunnitelman mukaan vuoden 2015 aikana. Rakennustyön vaatima louhintatyö kuljetuksineen ja myöhemmin valotornien rakentaminen tekevät pysyvän tai pitkäaikaisen Wienin kaupungin kaltaisen ravintola- ja markkinatoritoiminnan järjestämisen vaikeaksi.

Nuorisoasiainkeskuksen näkemyksen mukaan Lasipalatsin aukion toiminnallinen ja väliaikainen elävöittäminen sekä toimintaa että tapahtumia lisäämällä on myönteinen kehityssuunta. Sen tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä tapahtumatuottajien, kuten kulttuurikeskuksen, Amos Andersonin museon, järjestöjen, museon rakentajan ja kaupungin muiden toimijoiden kesken. Tavoitteenahan on, että museo toimii maan alla, sisäpihalla ja Lasipalatsin tiloissa jo vuonna 2018. Näin todellista väliaikaisen toiminnallisuuden tuottamisen aikaa on noin kolme vuotta. Vasta museon valmistumisen jälkeen on mahdollista tehdä pysyvämpiä ratkaisuja aukion kehittämiseksi.

Myös nuorisoasiainkeskus haluaa olla mahdollisuuksiensa mukaan olla lisäämässä Lasipalatsin sisäpihan toiminnallisuutta. Nuorisoasiainkeskuksen tuottaman toiminnan yhtenä keskeisenä periaatteena on päihteettömyys ja laajemminkin nuorten terveiden elämänvalintojen edistäminen. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että sen tuottaman ja tukeman toiminnan kannalta ravintolatoiminnan laajentaminen kaupungin ydinkeskustan merkittävälle aukiolle ei ole tarkoituksenmukaista. Helsingissä on nykyisin noin 1300 ravintolaa ja niiden tiheys on suurinta juuri ydinkeskustassa ja Kalliossa.

Nuorisoasiainkeskuksen mielestä kaupungin strategiaohjelman mukainen ”hauskan ja houkuttelevan kaupungin” idean edistäminen toteutuu parhaiten niin nuorten kuin muidenkin kaupunkilaisten oman toiminnan tukemisella ja kulttuurisia mahdollisuuksia vahvistamalla. Tällaista toiminnallisuutta nuorisoasiainkeskus kumppaniensa kanssa haluaa olla tukemassa myös Lasipalatsin aukiolla.

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Kaupunkisuunnitteluvirasto 16.2.2015

HEL 2014-015629 T 10 05 02

********** esitätte kuntalaisaloitteessanne Lasipalatsinaukion muuttamista nykyistä elävämpään ja viihtyisämpään käyttöön pienravintola- ja ruokamarkkina-alueeksi sekä alueen ankean ilmeen kohentamista.

1990-luvun asemakaavaluonnosvaiheessa on alueelle alustavasti hahmoteltu samansuuntaisia käyttötarkoituksia ja ruokamarkkinatorista on tullut myöhemminkin joitakin yritysten esityksiä kaupungille.

Aukio vapautui Kampin keskuksen vapauduttua linja-autoasemakäytöstä. Se muutettiin tuolloin ravintoloiden ulkoterasseiksi ja kaupunkitapahtumien näyttämöksi. Aukion ilme jäi kuitenkin asfalttiseksi entiseksi linja-autokentäksi, mikä tapahtumien ulkopuolisena aikana on herättänyt kaupunkilaisissa tyytymättömyyttä.

Kaupunginvaltuusto päätti 2014 keväällä perustaa uuden yhtiön, Helsingin Lasipalatsi Oy:n, Amos Andersonin taidemuseon kanssa hallinnoimaan Lasipalatsia ja pihaa. Parhaillaan valmistellaan asemakaavan muutosta Amos Andersonin taidemuseota varten. Museo julkisti omat suunnitelmansa 20.1.2015.

Vireillä oleva taidemuseohanke tarkoittaa aukion käytölle ja ilmeelle muutoksia siten, että siitä varataan tilaa ulkotarjoilualueiksi nykyistä pienimuotoisemmin sekä lisäksi taidemuseon ulko-näyttelytiloiksi, yleiseen jalankulkuun ja oleskeluun. Aukiolle tulee myös museon kattoikkunarakenteita. Alueen länsiosa varataan kaupunki- ja kulttuuritapahtumia varten. Lisäksi aukiolta varataan tilaa Pisara-rautatien keskusta-aseman sisäänkäyntiä varten. Vireillä oleva muutos kohentaa aukion ilmettä nykyisestään ja tuo sille uusia toimintoja. Rakentamisen on arvioitu alkavan vuoden 2015 aikana.

Edellä olevista syistä Lasipalatsin aukiolla ei ole tilaa aloitteenne mukaiselle toiminnalle. Uusien toimintojen sijoituttua aukiolle sen kaupunkitapahtumille varattu alue on esimerkiksi vain murto-osa Wienin suositusta Naschmarkt-alueesta.

Lisätiedot

Ilpo Forssen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37199

ilpo.forssen(a)hel.fi

Kulttuurikeskus 16.2.2015

HEL 2014-015629 T 10 05 02

Aloitteessa esitetään, että Lasipalatsin aukiota elävöitettäisiin pienravintola-alueena. Aloitteen tavoittelema kokonaisuus sinällään varmasti elävöittäisi Helsinkiä, mutta Lasipalatsin aukio ei enää ole oikea paikka sellaisen suunnittelulle.

Lasipalatsin aukio kehittyy osana Amos Andersonin museohanketta kaavamuutoksen aikataulusta riippuen jo vuoden 2015 aikana. Tuleva museo sijoittuu sisäpihan alapuolelle ja sen rakenteet muokkaavat nyt tasaista pihaa voimakkaasti. Pihalle tulee jäämään ravintolapalveluita ja sen toimintaa kehittää yhteistyössä Amos Andersonin museo ja Helsingin kaupunki. Aloitteessa esitettyä pienravintoloiden laajempaa kokonaisuutta aukiolle ei enää mahdu.

Aloitteen idea on kuitenkin kiinnostava. Mikäli tällaisen kokonaisuuden suunnittelu jatkuu, kannattaa sen sijoittumisessa miettiä muita keskustan keskeisiä alueita. Jopa Narinkkatori Lasipalatsin aukion lähellä voisi olla mahdollinen, sillä torin tapahtumakanta ei ole kovin vakiintunutta ja sen käyttöaste ei ole kovin korkea. Toisaalta paikkana voisi toimia Kasarmi- ja Fredrikintorikin.

Kulttuurikeskus näkee tällaisen toiminnan luontevana osana Helsingin tavoitetta olla varteenotettava eurooppalainen ruokakaupunki. Samalla on kuitenkin todettava, ettei tällaisen pienravintoloiden keskittymän aikaansaaminen ole ensisijaisesti kaupungin vastuulla. Helsingin kaupungin eri hallintokunnat kulttuurikeskuksesta tukkutoriin voivat olla tukemassa ja kehittämässä ideaa alkuun, mutta tällainen kokonaisuus tarvitsee toteutuakseen yrittäjän, joka sitoutuu toimintaan ja löytää siitä oman toimintansa ansaintalogiikan.

Liiketoiminnallisen konseptin onnistumisen edellytyksenä lienee se, että Helsingin ulkotarjoilun periaatteita helpotetaan valitussa paikassa – mieluiten kaikkialla Helsingissä - siten, että tarjoilu on mahdollista myös klo 22 jälkeen. Tämä nykyrajoitus voidaan nähdä yhtenä syynä sille, miksi kesäravintolatoiminta on kaupungissa kehittymätöntä. Lyhyt sesonki yhdistettynä lyhyisiin päiväkohtaisiin aukioloaikoihin rajoittavat yrittäjien riskinottokykyä ja –halua.

Lisätiedot

Stuba Nikula, kulttuurijohtaja, puhelin: 310 37000

stuba.nikula(a)hel.fi