Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

14/2015

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Ryj/2

 

07.04.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 366

Lausunto ehdotuksesta Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021

HEL 2014-011859 T 11 01 01

UUDELY/6450/2014

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon ehdotuksesta Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021.

Kaupunginhallitus toteaa, että ehdotus Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesin hoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 on perusteellisesti ja kattavasti laadittu. Suunnitelmassa esille nostetut toimenpiteet vaikuttavat valuma-aluetasolla hyvin valituilta. Vesienhoitosuunnitelman alue käsittää koko Uudenmaan sekä osia Hämeestä, Keski-Suomesta, Savosta ja Kaakkois-Suomesta, alueella on 105 kuntaa.

Helsingin kaupunki on sitoutunut Itämerihaasteen toimenpideohjelmassa vähentämään aiheuttamaansa ravinteiden piste- ja hajakuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehittämään öljyntorjuntavalmiuttaan sekä lisäämään tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi.

Helsingin kannalta tärkeä alue on Suomenlahti ja erityisesti kaupungin edustan rannikkoalue. Ehdotetut sisävesissä ja jokivesistöjen latva-alueilla tehtävät vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat rannikon veden laatuun, mutta vaikutukset ovat hitaita. Sekaviemäröinnin aiheuttamat ohijuoksutukset kuormittavat vesistöjä. Kokonaisvaltaiseen sekavesiviemäröintijärjestelmän korvaamiseen erillisviemäröinnillä ei ole mahdollisuutta ryhtyä. Helsingissä suurena tulevaisuuden haasteena on rehevöitymisestä ja liettymisestä kärsivien merenlahtien kunnostus.

Ehdotuksessa uudeksi vesienhoitosuunnitelmaksi ei ole esitetty varsinaisia toimenpiteitä Helsingille, kuten ei alueen edellisessäkään kauden 2010-2015 hoitosuunnitelmassa. Vesien hoitosuunnitelmassa esitetyt pintavesien toimenpiteet kaudelle 2016-2011 ovat varsin kattavasti jo nykyisellään huomioitu esim. pääkaupunkiseudun jätevesienpuhdistuksessa sekä Helsingin alueen teollisuuden toiminnan valvonnassa. Helsingin pohjavesialueilla ei ole merkitystä normaalitilanteessa talousveden tuotannossa. Helsingin pohjavesien kemiallista laatua ja määrää seurataan vuosittain otettavilla näytteillä.

Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa olevien vesimuodostelmien joukkoon kuuluu Helsingin alueelta Kruunuvuorenselkä. Vesialueella vesiympäristölle haitallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso pintavesissä tai eliöstössä ylittää Euroopan yhteisön tasossa vahvistetun haitallisen tai vaarallisen aineen laatunormin. Kruunuvuorenselän rannikkomuodostuman hyvää huonompi tila johtuu veden korkeista organotinapitoisuuksista (TBT).

Vesienhoitosuunnitelmassa ei esitetä Helsingille toimenpiteitä Kruunuvuorenselän vesimuodostelman kemiallisen tilan parantamiseksi hyvään tilaan, mutta kokonaisuutena edellisellä toimenpidekaudella asetetut toimenpiteet todetaan osittain riittämättömiksi. Helsingin kaupungin tulisikin tehostaa omissa ympäristöseurannoissaan organotinapitoisuuksien seurantaa Kruunuvuorenselän vesimuodostelman alueella. Seurannan tulosten perusteella voidaan määrittää kemiallisen tilan parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja laatia alueelle kunnostussuunnitelma, jotta vesialueen hyvä kemiallinen tila saavutetaan.

Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole mukana rannikon pieniä puroja, joiden merkitys matalien merenlahtien veden laadulle voi olla suuri. Kaupunkialueen pienillä puroilla on merkitystä myös virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osalla Helsingin alueen puroista on merkitystä myös uhanalaisen taimenen potentiaalisina poikastuottoalueina.

Hulevesien hallinnassa ja käsittelyssä on parannettavaa. Yhä tiivistyvä rakentaminen lisää hulevesien aiheuttamaa kuormitusta läpäisemättömän pinnan kasvaessa. Hulevesisuunnitelmien laatiminen sekä kaavoituksen että maankäyttö- ja rakennuslain keinot ovat tärkeitä hulevesien hallinnan kehittämisessä. Uusissa asemakaavoissa on esitetty aluevarauksia hulevesien viivytys- ja imeytysalueille. Rakentamisen aiheuttamat kiintoainepäästöt vesistöihin aiheuttavat myös rehevöitymistä ja ne tulisi saada kuriin. Uutta ohjeistusta hulevesistä on koottu Kuntaliiton vuonna 2012 valmistuneeseen hulevesioppaaseen.

Vesienhoitosuunnitelmassa on todettu vesistöjen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin varatun rahoituksen riittämättömyys. Toimenpiteet tulisi kohdistaa riskialueille sekä alueille, joiden kunnostuksesta saatava hyöty on mahdollisimman suuri. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta on tärkeää. Riittävät seuranta- ja neuvontaresurssit tulee turvata, jotta päästäisiin mahdollisimman kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin.

Purojen ja pienvesien kunnostusprojekteja toteutetaan Helsingissä mahdollisuuksien mukaan. Puroista on poistettu nousuesteitä ja niitä on muutettu luonnonmukaisemmiksi joiltain osin. Vapaaehtoisten toimijoiden järjestämät kunnostustalkoot ovat olleet merkittävä lisäresurssi kunnostustöiden toteutuksessa.

Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien käynnistämän Itämerihaasteen toisen ohjelmakauden toimenpideohjelmassa (2014-2018) Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuvat konkreettisiin vapaaehtoisiin toimiin rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi. Itämerihaasteen uudessa toimenpideohjelmassa on asetettu viisi päämäärää: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma toimii mm. vesienhoitosuunnitelman ja muiden valtakunnallisten ohjelmien hyväksi, sekä osaltaan toteuttaa ja tukee niissä asetettuja tavoitteita.

Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikassa on asetettu vesiensuojelulle keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, kuten keskeisten virkistyssaarien keskitetty vesihuolto, sekaviemäriverkoston ylivuotojen vähentäminen, ravinnekuormituksen vähentäminen sekä öljyntorjuntavalmiuden ylläpito. Näiden Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteuttaminen tukee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteita.

Vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan laajasti eri toimialojen, yksittäisten toiminnanharjoittajien, järjestöjen, yhdistysten ja kansalaisten sekä eri viranomaisten yhteistoimintaa. Valtion ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien heiketessä tulee panostaa uusien yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen.

Helsingin kaupunki onkin siten sitoutunut omissa toimissaan edellä mainittujen ohjelmien kautta toteuttamaan osaltaan Kymijoen - Suomenlahden vesien hoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Kaupunginhallituksen mielestä vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksia alueella tulisi parantaa rakentamalla kalatiet Helsingin kaupungin energiayhtiön omistamiin voimalaitoksiin Kymijoessa.

Käsittely

Vastaehdotus:
Hannu Oskala: Kappaleen 15 jälkeen lisätään:

“Kaupunginhallituksen mielestä vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksia alueella tulisi parantaa rakentamalla kalatiet Helsingin kaupungin energiayhtiön omistamiin voimalaitoksiin Kymijoessa."

Kannattaja: Emma Kari

 

Äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

EI-ehdotus: Kappaleen 15 jälkeen lisätään: “Kaupunginhallituksen mielestä vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksia alueella tulisi parantaa rakentamalla kalatiet Helsingin kaupungin energiayhtiön omistamiin voimalaitoksiin Kymijoessa."

Jaa-äänet: 5
Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Mika Raatikainen, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen

Ei-äänet: 9
Emma Kari, Otso Kivekäs, Silvia Modig, Henrik Nyholm, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Marcus Rantala, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka

Tyhjä: 1
Terhi Peltokorpi

Poissa: 0

Äänin 5 - 9 (1 tyhjä) kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Oskalan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun esityksen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Liitteet

1

ELY lausuntopyyntö

2

Ehdotus Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoksiksi 2016-2021.pdf

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Esitysteksti

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon ehdotuksesta Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021.

Kaupunginhallitus toteaa, että ehdotus Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesin hoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 on perusteellisesti ja kattavasti laadittu. Suunnitelmassa esille nostetut toimenpiteet vaikuttavat valuma-aluetasolla hyvin valituilta. Vesienhoitosuunnitelman alue käsittää koko Uudenmaan sekä osia Hämeestä, Keski-Suomesta, Savosta ja Kaakkois-Suomesta, alueella on 105 kuntaa.

Helsingin kaupunki on sitoutunut Itämerihaasteen toimenpideohjelmassa vähentämään aiheuttamaansa ravinteiden piste- ja hajakuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehittämään öljyntorjuntavalmiuttaan sekä lisäämään tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi.

Helsingin kannalta tärkeä alue on Suomenlahti ja erityisesti kaupungin edustan rannikkoalue. Ehdotetut sisävesissä ja jokivesistöjen latva-alueilla tehtävät vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat rannikon veden laatuun, mutta vaikutukset ovat hitaita. Sekaviemäröinnin aiheuttamat ohijuoksutukset kuormittavat vesistöjä. Kokonaisvaltaiseen sekavesiviemäröintijärjestelmän korvaamiseen erillisviemäröinnillä ei ole mahdollisuutta ryhtyä. Helsingissä suurena tulevaisuuden haasteena on rehevöitymisestä ja liettymisestä kärsivien merenlahtien kunnostus.

Ehdotuksessa uudeksi vesienhoitosuunnitelmaksi ei ole esitetty varsinaisia toimenpiteitä Helsingille, kuten ei alueen edellisessäkään kauden 2010-2015 hoitosuunnitelmassa. Vesien hoitosuunnitelmassa esitetyt pintavesien toimenpiteet kaudelle 2016-2011 ovat varsin kattavasti jo nykyisellään huomioitu esim. pääkaupunkiseudun jätevesienpuhdistuksessa sekä Helsingin alueen teollisuuden toiminnan valvonnassa. Helsingin pohjavesialueilla ei ole merkitystä normaalitilanteessa talousveden tuotannossa. Helsingin pohjavesien kemiallista laatua ja määrää seurataan vuosittain otettavilla näytteillä.

Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa olevien vesimuodostelmien joukkoon kuuluu Helsingin alueelta Kruunuvuorenselkä. Vesialueella vesiympäristölle haitallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso pintavesissä tai eliöstössä ylittää Euroopan yhteisön tasossa vahvistetun haitallisen tai vaarallisen aineen laatunormin. Kruunuvuorenselän rannikkomuodostuman hyvää huonompi tila johtuu veden korkeista organotinapitoisuuksista (TBT).

Vesienhoitosuunnitelmassa ei esitetä Helsingille toimenpiteitä Kruunuvuorenselän vesimuodostelman kemiallisen tilan parantamiseksi hyvään tilaan, mutta kokonaisuutena edellisellä toimenpidekaudella asetetut toimenpiteet todetaan osittain riittämättömiksi. Helsingin kaupungin tulisikin tehostaa omissa ympäristöseurannoissaan organotinapitoisuuksien seurantaa Kruunuvuorenselän vesimuodostelman alueella. Seurannan tulosten perusteella voidaan määrittää kemiallisen tilan parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja laatia alueelle kunnostussuunnitelma, jotta vesialueen hyvä kemiallinen tila saavutetaan.

Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole mukana rannikon pieniä puroja, joiden merkitys matalien merenlahtien veden laadulle voi olla suuri. Kaupunkialueen pienillä puroilla on merkitystä myös virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osalla Helsingin alueen puroista on merkitystä myös uhanalaisen taimenen potentiaalisina poikastuottoalueina.

Hulevesien hallinnassa ja käsittelyssä on parannettavaa. Yhä tiivistyvä rakentaminen lisää hulevesien aiheuttamaa kuormitusta läpäisemättömän pinnan kasvaessa. Hulevesisuunnitelmien laatiminen sekä kaavoituksen että maankäyttö- ja rakennuslain keinot ovat tärkeitä hulevesien hallinnan kehittämisessä. Uusissa asemakaavoissa on esitetty aluevarauksia hulevesien viivytys- ja imeytysalueille. Rakentamisen aiheuttamat kiintoainepäästöt vesistöihin aiheuttavat myös rehevöitymistä ja ne tulisi saada kuriin. Uutta ohjeistusta hulevesistä on koottu Kuntaliiton vuonna 2012 valmistuneeseen hulevesioppaaseen.

Vesienhoitosuunnitelmassa on todettu vesistöjen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin varatun rahoituksen riittämättömyys. Toimenpiteet tulisi kohdistaa riskialueille sekä alueille, joiden kunnostuksesta saatava hyöty on mahdollisimman suuri. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta on tärkeää. Riittävät seuranta- ja neuvontaresurssit tulee turvata, jotta päästäisiin mahdollisimman kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin.

Purojen ja pienvesien kunnostusprojekteja toteutetaan Helsingissä mahdollisuuksien mukaan. Puroista on poistettu nousuesteitä ja niitä on muutettu luonnonmukaisemmiksi joiltain osin. Vapaaehtoisten toimijoiden järjestämät kunnostustalkoot ovat olleet merkittävä lisäresurssi kunnostustöiden toteutuksessa.

Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien käynnistämän Itämerihaasteen toisen ohjelmakauden toimenpideohjelmassa (2014-2018) Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuvat konkreettisiin vapaaehtoisiin toimiin rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi. Itämerihaasteen uudessa toimenpideohjelmassa on asetettu viisi päämäärää: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma toimii mm. vesienhoitosuunnitelman ja muiden valtakunnallisten ohjelmien hyväksi, sekä osaltaan toteuttaa ja tukee niissä asetettuja tavoitteita.

Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikassa on asetettu vesiensuojelulle keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, kuten keskeisten virkistyssaarien keskitetty vesihuolto, sekaviemäriverkoston ylivuotojen vähentäminen, ravinnekuormituksen vähentäminen sekä öljyntorjuntavalmiuden ylläpito. Näiden Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteuttaminen tukee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteita.

Vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan laajasti eri toimialojen, yksittäisten toiminnanharjoittajien, järjestöjen, yhdistysten ja kansalaisten sekä eri viranomaisten yhteistoimintaa. Valtion ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien heiketessä tulee panostaa uusien yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen.

Helsingin kaupunki onkin siten sitoutunut omissa toimissaan edellä mainittujen ohjelmien kautta toteuttamaan osaltaan Kymijoen - Suomenlahden vesien hoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Esittelijän perustelut

Lausuntopyyntö

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää lausuntoa ehdotuksesta Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021. Lausunnoissa esitettävät näkökohdat tulevat ELY - keskuksen ja sen alueella toimivan vesienhoidon yhteistyöryhmän käyttöön. Lausuntoa on pyydetty 31.3.2015 mennessä, lausunnon antamiselle varattua määräaikaa on pidennetty 14.4.2015 asti. Palaute otetaan huomioon tarkistettaessa suunnitelmaa ennen sen valtioneuvostokäsittelyä loppuvuodesta 2015.

Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että tila on vähintään hyvä.

Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vesienhoitoa suunnitellaan vesienhoitoalueittain, joita Manner - Suomessa viisi. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset ja määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle. Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat valmistellaan laajassa yhteistyössä yhteiskunnan eri tahoja kuullen. Ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat laadittiin vesienhoitoalueille vuosiksi 2010–2015. Nyt lausunnolla on toisen suunnittelukierroksen ehdotus vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016–2021.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien tilan osalta vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet.

Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään tiedot pinta- ja pohjavesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja tilan seurannasta. Suunnitelmassa esitetään myös tilaa koskevat tavoitteet ja yhteenveto vesienhoidon toimenpiteistä kustannusarvioineen. Päätavoitteena vesienhoidossa on pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Tälle yleiselle tavoiteajalle on esitetty jatkoaikaa vesienhoitosuunnitelmassa esitetyistä perustelluista syistä vuoteen 2021 tai 2027 saakka. Myös erityisiä alueita, kuten Natura - alueita, EU - uimarantoja ja vedenottoa koskevat erityiset tilatavoitteet on otettava huomioon ja ne saattavat vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Vesienhoidon keskeiset kysymykset Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueella jaksolle 2016-2021 ovat maatalouden toimenpiteet käytäntöön, metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen, vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa, vesielinympäristön parantaminen, pohjavesien turvaaminen, jätevesihaitat hallintaan, turvetuotannon päästöt hallintaan, erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen ja toimeenpanon turvaaminen.

Toisella suunnittelukierroksella on otettu huomioon muutokset, joita on tapahtunut ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien (2010–2015) valmistumisen jälkeen. Vesienhoitosuunnitelmassa on otettu huomioon suunnitteluun vaikuttava yleinen kehitys. Vesienhoitoa on aktiivisesti edistetty ohjelmilla ja strategioilla. Vesienhoidon rinnalle on tullut merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty säädökset merenhoidon suunnittelusta, ja lain nimi on laajentunut laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Tarkasteluun on otettu myös aiempaa pienempiä vesimuodostumia. Ilmastonmuutos on myös otettu huomioon.

Saadut lausunnot

Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelu-, liikunta-, yleistentöiden- ja ympäristölautakunta sekä Helsingin Energian johtokunta ja Helsingin Satama - liikelaitos ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa.  Liikuntalautakunnassa asiasta äänestettiin, vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen (9-0), muiden lautakuntien päätökset olivat yksimielilisiä. 

Kaupunkisuunnittelulautakunta on lausunnossaan todennut, että vesiensuojelu on Helsingille tärkeää, sillä vesistöjen hyvä laatu lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja epäsuorasti kaupungin kilpailukykyä. Vesienhoitosuunnitelmassa esiin nostetut toimenpiteet vaikuttavat valuma-aluetasolla hyvin valituilta. Helsingin merialueen hajakuormituksen vähentämistä, itäisen Suomenlahden jätevesipäästöjen pienentämistä, Vantaanjoen jätevesi- ja hajakuormituksen, Helsingin juomavesilähteenä toimivan Päijänteen hyvän vedenlaadun turvaamista ja näiden toimenpiteiden turvaamista koskevia toimia voidaan pitää Helsingin kannalta tärkeimpinä. Helsingin kuntakaavoituksessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määräykset vesi- ja ilmastomuutosvaikutusten selvittämisestä ja  arvioinnista. Käytännössä tämä tapahtuu jo nyt laatimalla selvityksiä, vaikutusarviointeja ja kaavojen liiteasiakirjoja mm. viemäröinnistä, hulevesien johtamisesta ja käsittelystä, pohjavesien suojelusta, korkeustasoista, tulvilta suojautumisesta, pohjarakentamisesta, maiden ja merisedimenttien pilaantuneisuuden kunnostuksesta ja vesiluonnosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa vesihuoltosuunnitelman hyväksymistä.

Liikuntalautakunta on lausunnossaan todennut, että vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksien lisääminen alueella rakentamalla Helsingin kaupungin energiayhtiöiden omistamiin voimalaitoksiin Kymijoessa kalatiet olisi suotavaa.

Yleistentöidenlautakunta on lausunnossaan todennut, että vesienhoitosuunnitelmat on valmistelut laajassa yhteistyössä ja yhteiskunnan eri tahoja kuullen. Toisella suunnittelukierroksella on otettu huomioon muutokset, joita on tapahtunut ensimmäisen vesienhoitosuunnitelmien  (2010-2015) valmistumisen jälkeen. Vesienhoitosuunnitelmassa on otettu huomioon suunnitteluun vaikuttava yleinen kehitys. Vesienhoitoa on aktiivisesti edistetty ohjelmilla ja strategioilla. Vesienhoidon rinnalle on tullut merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Helsingin kannalta tärkeä alue on Suomenlahti ja erityisesti kaupungin edustan rannikkoalue. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole mukana rannikon pieniä puroja, joiden merkitys matalien merenlahtien veden laadulle voi olla suuri. Hulevesien hallinnassa ja käsittelyssä on parannettavaa. Vesienhoitosuunnitelmassa on todettu vesistöjen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin varatun rahoituksen riittämättömyys. Vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan laajasti eri toimialojen, yksittäisten toiminnanharjoittajien, järjestöjen, yhdistysten ja kansalaisten sekä viranomaisten yhteistoimintaa. Yleistentöidenlautakunta puoltaa suunnitelmaa edellä esitetyin huomautuksin.

Ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että hoitosuunnitelman ensimmäisen vaiheen (2010 - 2015) tulosten perusteella Helsingin edustan merialueen pintavesien ekologinen tila on välttävä. Ekologisin tilan parantaminen hyvään tilaan vaatii mittavia yhteisiä ponnisteluja. Helsingin edustan, kuten koko Suomenlahdenkin, hyvä tila tulisi saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksessa ei ole esitetty varsinaisia toimenpiteitä Helsingille, kuten ei edellisessäkään hoitosuunnitelmassa. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat varsin kattavasti jo nykyisellään huomioitu esim. pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksessa sekä Helsingin alueen teollisuuden toiminnan valvonnassa. Helsingin pohjavesialueilla ei ole merkitystä normaalitilanteessa. Pohjaveden laatua seurataan.

Helsingin Energian johtokunta on lausunnossaan todennut, että energiatuotannon osalta vesienhoitosuunnitelmassa tarkastellaan jokivesissä säännöstelystä tai rakentamisesta aiheutuneita virtaamamuutoksia sekä patojen muodostamia kulkuesteitä, jotka heikentävät vesien ekologista tilaa. Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella on tunnistettu 13 voimakkaasti muutettua jokea tai joen osaa, jotka kaikki sijaitsevat Helsingin ulkopuolella. Näiden voimakkaasti muutettujen jokien kunnostuksia ohjataan kansallisessa kalatiestrategiassa. Kansallisessa kalatiestrategiassa laajapohjainen kehittämisryhmä on arvioinut kokonaisvaltaisesti kalateiden tarpeen kaikkien keskeisiin jokikohteisiin ja strategiassa on priorisoitu tärkeimmät kalatiekohteet.

Helsingin Satama - liikelaitos toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Esittelijän kannanotto

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että lausunnoissa esitetyt seikat on syyttä ottaa huomioon hallintasuunnitelmassa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Liitteet

1

ELY lausuntopyyntö

2

Ehdotus Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoksiksi 2016-2021.pdf

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Esitysteksti

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 24.03.2015 § 133

HEL 2014-011859 T 11 01 01

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa ehdotuksesta Kymijoen-Suomenlahden vesien hoitoalueen vesien hoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 seuraavan lausunnon.

Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden hoitoalueen vesien hoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-2021 on perusteellisesti ja kattavasti laadittu. Suunnitelma liitteineen on nähtävissä internet-osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienho
itoalueet/KymijokiSuomenlahti/Osallistuminen_vesienhoitoon

Suunnitelmaehdotuksessa arvioidaan edellisen hoitosuunnitelman toimenpiteiden toteutumista, sekä asetetaan toiselle hoitokaudelle ympäristötavoitteet ja vesien tilan parantamistarpeet. Kymijoen-
Suomenlahden vesienhoitoalueella erityisesti maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttama hajakuormitus ovat syynä vesien laatuongelmiin. Teollisuuden ja taajamien jätevesien aiheuttama pistekuormitus on
lähinnä alueellinen tai paikallinen ongelma.

Hoitosuunnitelman ensimmäisen vaiheen (2010-2015) tulosten perusteella Helsingin edustan merialueen pintavesien ekologinen tila on välttävä. Ekologisen tilan parantaminen hyvään tilaan vaatii mittavia
yhteisiä ponnisteluja. Helsingin edustan, kuten koko Suomenlahdenkin, hyvä tila tulisi saavuttaa vuoteen 2027 mennessä.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa (2016-2021) ei ole esitetty varsinaisia toimenpiteitä Helsingille, kuten ei edellisessä alueen kauden 2010-2015 hoitosuunnitelmassa. Vesien hoitosuunnitelmassa esitetyt pintavesien toimenpiteet kaudelle 2016-2011 ovat varsin kattavasti jo nykyisellään huomioitu esim. pääkaupunkiseudun jätevesienpuhdistuksessa ,sekä Helsingin alueen
teollisuuden toiminnan valvonnassa. Helsingin pohjavesialueilla ei ole merkitystä normaalitilanteessa talousveden tuotannossa. Helsingin pohjavesien kemiallista laatua ja määrää seurataan vuosittain
otettavilla näytteillä.

Vantaanjoki on Helsingin edustan merialueen huomattava vierasaine- ja ravinnekuormittaja. Sikäli onkin merkityksellistä, että Vantaanjoen valuma-alueella toteutetaan vesienhoitosuunnitelmassa ehdotettuja
sektorikohtaisia toimenpiteitä, jotta Suomenlahden hyvän tilan saavuttamiselle on edellytyksiä.

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen hyvää huonommassa kemiallisessa tilassa olevien vesimuodostelmien joukkoon kuuluu Helsingin alueelta Kruunuvuorenselkä. Vesialueella vesiympäristölle
haitallisen aineen keskimääräinen pitoisuustaso pintavesissä tai eliöstössä ylittää Euroopan yhteisön tasossa vahvistetun haitallisen tai vaarallisen aineen laatunormin. Kruunuvuorenselän rannikkomuodostuman hyvää huonompi tila johtuu veden korkeista organotinapitoisuuksista (TBT).

Vesienhoitosuunnitelmassa ei esitetä Helsingille toimenpiteitä Kruunuvuorenselän vesimuodostelman kemiallisen tilan parantamiseksi hyvään tilaan, mutta kokonaisuutena edellisellä toimenpidekaudella
asetetut toimenpiteet todetaan osittain riittämättömiksi. Helsingin kaupungin tulisikin tehostaa omissa ympäristöseurannoissa organotinapitoisuuksien seurantaa Kruunuvuorenselän vesimuodostelman alueella. Seurannan tulosten perusteella voidaan määrittää kemiallisen tilan parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja laatia alueelle kunnostussuunnitelma, jotta vesialueen hyvä kemiallinen
tila saavutetaan.

Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien käynnistämän Itämerihaasteen toisen ohjelmakauden toimenpideohjelmassa (2014-2018) Helsingin ja Turun kaupungit sitoutuvat konkreettisiin vapaaehtoisiin toimiin rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi. Itämerihaasteen uudessa toimenpideohjelmassa on asetettu viisi päämäärää: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen
vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma toimii mm. vesienhoitosuunnitelman ja muiden
valtakunnallisten ohjelmien hyväksi, sekä osaltaan toteuttaa ja tukee
niissä asetettuja tavoitteita.

Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikassa on asetettu vesiensuojelulle keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, kuten keskeisten virkistyssaarien keskitetty vesihuolto, sekaviemäriverkoston ylivuotojen
vähentäminen, ravinnekuormituksen vähentäminen sekä öljyntorjuntavalmiuden ylläpito. Näiden Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteuttaminen tukee Kymijoen
Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteita.

Helsingin kaupunki onkin siten sitoutunut omissa toimissaan edellä mainittujen ohjelmien kautta toteuttamaan osaltaan Kymijoen-Suomenlahden vesien hoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden
saavuttamista.

27.01.2015 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Jari-Pekka Pääkkönen, johtava ympäristötutkija, puhelin: +358 9 310 31536

jari-pekka.paakkonen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2015 § 6

HEL 2014-011859 T 11 01 01

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Vesiensuojelu on Helsingille tärkeää, sillä vesistöjen hyvä laatu lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja epäsuorasti kaupungin kilpailukykyä.

Vesien hyvää tilaa säilyttävissä ja parantavissa toimissa yksittäisen toimijan mahdollisuudet ovat harvoin riittäviä. Siksi vesienhoidon suunnittelun perusajatus valuma-aluekohtaisuudesta ja poikkihallinnollisuudesta on kannatettava.

Lausunnoilla olevassa vuodet 2016-2021 käsittävässä uudessa vesienhoitosuunnitelmassa esille nostetut toimenpiteet vaikuttavat valuma-aluetasolla hyvin valituilta. Vesienhoitosuunnitelman alue käsittää koko Uudenmaan sekä osia Hämeestä, Keski-Suomesta, Savosta ja Kaakkois-Suomesta. Alueella on 105 kuntaa.

Tässä mittakaavassa Helsingin merialueen hajakuormituksen vähentämistä, itäisen Suomenlahden jätevesipäästöjen pienentämistä, Vantaanjoen jätevesi- ja hajakuormituksen vähentämistä, Helsingin juomavesilähteenä toimivan Päijänteen hyvän vedenlaadun turvaamista ja näiden toimeenpanon turvaamista koskevia toimia voidaan pitää Helsingin kannalta tärkeimpinä.

Keskeisiksi Helsingin kaavoitusta koskeviksi ohjauskeinoiksi on vesienhoitosuunnitelmassa esitetty seuraavia:

-        Maankäytön, vesihuollon ja vesienhoidon suunnittelun yhteistyö (valuma-aluetarkastelu)

-        Kaavoituksen ulottaminen koskemaan kattavammin myös vesialueita

-        Pinta- ja pohjavesien tilan huomioon ottavat kaavamääräykset

-        Erilaisten toimintojen sijoituksen ohjaus vesiensuojeluperusteisesti

-        Ilmastonmuutoksen, mm. tulvien, huomioon ottaminen kaavoituksessa

-        Hulevesisuunnitelmien laatiminen kunnille ja ylikunnallisesti sekä hulevesien käsittelyn ottaminen huomioon rakentamisessa

-        Kaavasuositusten ja alueellisten ympäristönsuojelumääräyksien hyödyntäminen kuntakaavoituksessa

Helsinkiä ja sen kuntakaavoitusta koskevissa toimissa on jatkossa otettava huomioon mm. jo pitkälle valmis ja yhä tiivistyvä kaupunkirakenne sekä hyvin toimiva ylikunnallisesti toteutettu vesi- ja jätevesihuolto. Pääkaupunkiseudun kunnat käsittävä seudullinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka ottaa huomioon sekä maankäytön että vesi- ja jätevesihuollon, on äskettäin valmistunut.

Helsingin kaupunki on viime vuosina runsaasti panostanut maankäytön suunnittelua, muuta suunnittelua ja rakentamista ohjaaviin vesialan ohjelmiin ja määräyksiin. Tällaisia asiakirjoja ovat mm. Helsingin omat tulvastrategia ja hulevesistrategia, tulvariskilain mukainen hulevesitulvien riskikartoitus, pohjavesien suojelusuunnitelma, Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen sekä Espoon kaupungin kanssa laadittu tulvariskilain mukainen merivesitulvien riskinhallintasuunnitelma. Myös Helsingin rakennusjärjestyksessä, sen perusteella annetuissa määräyksissä ja Helsingin ympäristönsuojelumääräyksissä on useita vesiensuojeluun tähtääviä kohtia.

Helsingin kuntakaavoituksessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden määräykset vesi- ja ilmastomuutosvaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista. Käytännössä tämä jo nyt tapahtuu laatimalla suunnitelmia, selvityksiä, vaikutusarviointeja ja kaavojen liiteasiakirjoja mm. viemäröinnistä, hulevesien johtamisesta ja käsittelystä, pohjavesien suojelusta, korkeustasoista, tulvilta suojautumisesta, pohjarakentamisesta, maiden ja merisedimenttien pilaantuneisuuden kunnostamisesta ja vesiluonnosta.

Edellä kerrotuin huomautuksin kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman hyväksymistä.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

 

Yleisten töiden lautakunta 13.01.2015 § 5

HEL 2014-011859 T 11 01 01

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon yleislinjaukset ja määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle. Ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat laadittiin vesienhoitoalueille vuosiksi 2010–2015. Nyt lausunnolla on toisen suunnittelukierroksen ehdotus vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016–2021.

Vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltu laajassa yhteistyössä ja yhteiskunnan eri tahoja kuullen.

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien tilan osalta vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Vesienhoidossa otetaan huomioon myös merenhoidon, tulvariskien hallinnan sekä luonnonsuojelun tavoitteet.

Toisella suunnittelukierroksella on otettu huomioon muutokset, joita on tapahtunut ensimmäisten vesienhoitosuunnitelmien (2010–2015) valmistumisen jälkeen. Vesienhoitosuunnitelmassa on otettu huomioon suunnitteluun vaikuttava yleinen kehitys. Vesienhoitoa on aktiivisesti edistetty ohjelmilla ja strategioilla. Vesienhoidon rinnalle on tullut merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty säädökset merenhoidon suunnittelusta, ja lain nimi on laajentunut laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Tarkasteluun on otettu myös aiempaa pienempiä vesimuodostumia. Ilmastonmuutos on myös otettu huomioon.

Helsingin kaupunki on sitoutunut Itämerihaasteen toimenpideohjelmassa vähentämään aiheuttamaansa ravinteiden piste- ja hajakuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä, kehittämään öljyntorjuntavalmiuttaan sekä lisäämään tutkimusta, tietoisuutta ja yhteistyötä rannikkovesien ja koko Itämeren tilan parantamiseksi.

Helsingin kannalta tärkeä alue on Suomenlahti ja erityisesti kaupungin edustan rannikkoalue. Ehdotetut sisävesissä ja jokivesistöjen latva-alueilla tehtävät vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat rannikon veden laatuun, mutta vaikutukset ovat hitaita. Sekaviemäröinnin aiheuttamat ohijuoksutukset kuormittavat vesistöjä. Kokonaisvaltaiseen sekavesiviemäröintijärjestelmän korvaamiseen erillisviemäröinnillä ei ole mahdollisuutta ryhtyä. Helsingissä suurena tulevaisuuden haasteena on rehevöitymisestä ja liettymisestä kärsivien merenlahtien kunnostus.

Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole mukana rannikon pieniä puroja, joiden merkitys matalien merenlahtien veden laadulle voi olla suuri. Kaupunkialueen pienillä puroilla on merkitystä myös virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Osalla Helsingin alueen puroista on merkitystä myös uhanalaisen taimenen potentiaalisina poikastuottoalueina.

Hulevesien hallinnassa ja käsittelyssä on parannettavaa. Yhä tiivistyvä rakentaminen lisää hulevesien aiheuttamaa kuormitusta läpäisemättömän pinnan kasvaessa. Hulevesisuunnitelmien laatiminen sekä kaavoituksen että maankäyttö- ja rakennuslain keinot ovat tärkeitä hulevesien hallinnan kehittämisessä. Uusissa asemakaavoissa on esitetty aluevarauksia hulevesien viivytys- ja imeytysalueille. Rakentamisen aiheuttamat kiintoainepäästöt vesistöihin aiheuttavat myös rehevöitymistä ja ne tulisi saada kuriin. Uutta ohjeistusta hulevesistä on koottu Kuntaliiton vuonna 2012 valmistuneeseen hulevesioppaaseen.

Vesienhoitosuunnitelmassa on todettu vesistöjen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin varatun rahoituksen riittämättömyys. Toimenpiteet tulisi kohdistaa riskialueille sekä alueille, joiden kunnostuksesta saatava hyöty on mahdollisimman suuri. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta on tärkeää. Riittävät seuranta- ja neuvontaresurssit tulee turvata, jotta päästäisiin mahdollisimman kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin.

Purojen ja pienvesien kunnostusprojekteja toteutetaan Helsingissä mahdollisuuksien mukaan. Puroista on poistettu nousuesteitä ja niitä on muutettu luonnonmukaisemmiksi joiltain osin. Vapaaehtoisten toimijoiden järjestämät kunnostustalkoot ovat olleet merkittävä lisäresurssi kunnostustöiden toteutuksessa.

Vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan laajasti eri toimialojen, yksittäisten toiminnanharjoittajien, järjestöjen, yhdistysten ja kansalaisten sekä eri viranomaisten yhteistoimintaa. Valtion ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien heiketessä tulee panostaa uusien yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa suunnitelmaa edellä esitetyin huomautuksin.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: 310 38540

tuuli.ylikotila(a)hel.fi

Päivi Islander, projektipäällikkö, puhelin: 310 38649

paivi.islander(a)hel.fi

 

Liikuntalautakunta 11.12.2014 § 208

HEL 2014-011859 T 11 01 01

Lausunto

Liikuntalautakunnan mielestä vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksien lisääminen alueella rakentamalla Hgin kaupungin energiayhtiöiden omistamiin voimalaitoksiin Kymijoessa kalatiet olisi suotavaa.

Käsittely

11.12.2014 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Sallamaari Muhonen: Liikuntalautakunnan mielestä vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksien lisääminen alueella rakentamalla Hgin kaupungin energiayhtiöiden omistamiin voimalaitoksiin Kymijoessa kalatiet olisi suotavaa.

Kannattajat: Joonas Lyytinen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Liikuntalautakunnan mielestä vapaa-ajan kalastusmahdollisuuksien lisääminen alueella rakentamalla Hgin kaupungin energiayhtiöiden omistamiin voimalaitoksiin Kymijoessa kalatiet olisi suotavaa.

Jaa-äänet: 0
 

Ei-äänet: 9
Riku Ahola, Riitta Hämäläinen-Bister, Jukka Järvinen, Heimo Laaksonen, Seppo Lampela, Ari Lanamäki, Joonas Lyytinen, Sallamaari Muhonen, Sebastian Weckman

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Esittelijä

vs. osastopäällikkö

Ari Maunula

Lisätiedot

Soile Lehmusto, hallintosihteeri, puhelin: 310 87803

soile.lehmusto(a)hel.fi

Matti Mielonen, kalastuspäällikkö, puhelin: 310 87824

 

Helsingin Energian johtokunta 18.11.2014 § 80

HEL 2014-011859 T 11 01 01

Lausunto

Helsingin Energian johtokunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien osalta vähintään hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi laaditaan vesienhoitosuunnitelma, jossa suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Nyt lausunnolla oleva Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ulottuu vuoteen 2021 asti.

Vesienhoitosuunnitelma on yleiskatsaus vesihoitoalueen vesiensuojelun tilasta sekä mitä ratkaisuja tarvitaan, jotta saavutetaan kaikkien vesien osalta hyvä tila. Suunnitelmassa on tarkasteltu eri vesialueiden ja pohjavesien nykytilaa sekä arvioitu vesien tilaa heikentäviä eri toimintoja.

Energiatuotannon osalta vesienhoitosuunnitelmassa tarkastellaan jokivesissä säännöstelystä tai rakentamisesta aiheutuneita virtaamamuutoksia sekä patojen muodostamia kulkuesteitä, jotka heikentävät vesien ekologista tilaa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on tunnistettu 13 tällaista voimakkaasti muutettua jokea tai joen osaa, jotka kaikki sijaitsevat Helsingin ulkopuolella. Näitä voimakkaasti muutettujen jokien kunnostuksia ohjataan kansallisessa kalatiestrategiassa.

Helsingin Energia pitää tärkeänä, että kansallisessa kalatiestrategiassa laajapohjainen kehittämisryhmä on arvioinut kokonaisvaltaisesti kalateiden tarpeen kaikkiin keskeisiin jokikohteisiin ja strategiassa on priorisoitu tärkeimmät kalatiekohteet.

Käsittely

18.11.2014 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Pekka Manninen: Esittelijä muutti esitystään seuraavasti: Kappale 5 lisätään alkuun "Helsingin Energia pitää tärkeänä, että kansallisessa..".

Esittelijä

Toimitusjohtaja

Pekka Manninen

Lisätiedot

Maiju Westergren, Ympäristöjohtaja, puhelin: +35896172075

maiju.westergren(a)helen.fi

 

Helsingin Satama -liikelaitos 18.11.2014

HEL 2014-011859 T 11 01 01

Helsingin Satamalla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 - 2021. 

Lisätiedot

Ari Piispanen, Ympäristökonsultti, puhelin

ari.piispanen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566