§ 305

Lausunto ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021

HEL 2014-014325 T 11 00 02

HAMELY/1743/2014

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon ehdotuksesta Vantaajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi.

Vantaanjoen tulvien kannalta suurimpana ongelmana ovat suuret virtaamavaihtelut sekä ilmastonmuutoksen myötä oletettavasti lisääntyvät ja yleistyvät rankkasateet.

Kaupunginhallitus toteaa, että tulvariskien hallintasuunnitelmat on laadittu sisällöltään yhteneväisesti kaikille Suomen tulvariskialueille, jolloin hallintasuunnitelma sisältää varsin paljon menettelykuvausta, lainsäädäntöä ja yleisiä tulvariskien hallinnan tavoitteiden kuvausta, jotka ovat Suomen kaikille tulvariskialueille samat. Hallintasuunnitelmassa olisi hyvä keskittyä kuhunkin merkittävään tulvariskialueeseen ja sille räätälöityihin tulvariskien hallintatoimenpiteisiin. Prosessikuvaukset sekä lainsäädäntö ja muut valtakunnallisesti yleiset asiat voidaan esittää liitteinä. Nyt hallintasuunnitelma on prosessikuvauskeskeinen, kun sen keskiössä pitäisi olla tulvariskien hallintatoimenpiteet.

Vantaanjoen yläjuoksulla tehtävät tulvien hallintatoimenpiteet vaikuttavat joen alajuoksulla eri tavoin. Yläjuoksun teknisillä toimenpiteillä esim. paikallisten penkereiden rakentamisella ei ole tulvia estävää vaikutusta alajuoksulla. Riihimäen alapuoliselle jokiosuudelle on tärkeää, että tulvien syntyä pyritään ennalta ehkäisemään. Keskeisiä toimenpiteitä tulvien vähentämiseksi ovat maankäytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus sekä tulvavesien pidättäminen ja sadevesien viivyttäminen ja imeyttäminen. Nämä toimenpiteet hallintasuunnitelmassa onkin priorisoitu, kun tarkastellaan koko Vantaanjoen valuma-aluetta.

Riihimäen jätevedenpuhdistamo, joka käsittelee Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhdyskuntajätevesiä ja alueen teollisuusjätevesiä, on tulva-alueella ja sen toiminta vaikeutuu tulvatilanteessa. Hallintasuunnitelmassa esiin nostettu tärkeä toimenpide on Riihimäen puhdistamon saneeraus ja sekaviemäriverkoston korvaaminen erillisviemäröinnillä asteittain. Näillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi vaikuttaa myös Vantaanjoen veden laatuun ja toimenpiteiden vaikutus ulottuu aina Helsinkiin asti. Nämä toimenpiteet edistävät lisäksi vesienhoidon tavoitteita, joten toimenpiteiden toteuttaminen on erittäin kannatettavaa ja ne tulisikin nostaa vielä selvemmin esille tulvariskien hallintasuunnitelmassa.

Hallintasuunnitelmaan olisi tarpeen lisätä vielä koko Vantaanjoen valuma-aluetta koskevat yleiset toimenpidesuositukset, mitä jokaisen kunnan Vantaanjokivarressa tulisi tehdä tulvariskeihin varautumiseksi ja tulvien vähentämiseksi omalta osaltaan. Tällaisia yleisiä toimenpiteitä voisivat olla tulvariskien selkeä huomioiminen kaavoituksessa, sadevesien viivyttämisen ja imeyttämisen edistäminen, tulvapenkereiden rakentaminen tarpeellisille alueille ja kiinteistöjen ohjeistaminen tulviin varautumiseksi.

Vantaanjoen vesistön suulla olevan Helsingin kannalta tulvariskien hallinnan toimenpide-esityksistä tärkeimpiä ovat toimenpiteet joiden vaikutukset koskevat lähes koko vesistöaluetta. Näitä ovat maankäytön suunnittelu, vesistöennusteiden ja -varoituspalveluiden kehittäminen, varautumisen kehittäminen sekä jätevedenpuhdistuksen kehittäminen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Lausuntopyyntö

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021. ELY-keskus on laatinut ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi, jossa käsitellään mm. tulvariskialueelle nimetyn yhteistyöelimen eli Vantaanjoen tulvaryhmän asettamat tulvariskin hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariski-kartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Vantaanjoen vesistössä Rihimäen keskusta on valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue. Lausunnoissa esitettävät näkökohdat tulevat ELY-keskuksen ja alueen tulvaryhmän käyttöön. Palaute otetaan huomioon tarkistettaessa suunnitelmaa ennen kuin se menee maa- ja metsätalousministeriön hyväksyttäväksi loppuvuodesta 2015.

Tulvariskin hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvien esiintymisen todennäköisyyttä tai tulvien vahingollisia seurauksia. Tulva-riskien hallinnasta annetun lain (620/2010) ja asetuksen (VNA 659/2010) mukaan merkittäviksi tulva-riskialueiksi todetuilta alueilta on laadittava tulva-vaara- ja tulvariskikartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Riihimäen keskusta on nimetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä 22.12.2011 yhdeksi Suomen 21 merkittävästä tulvariskialueesta.

Vantaanjoen vesistöalueelle laadittiin vuosina 2013–2014 ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikartat, arviot tulvavahingoista, tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Hallintasuunnitelmassa esitetään myös suunnittelun aikainen sidostahojen ja kansalaisten osallistuminen ja kuuleminen.

Merkittäville tulvariskialueille laadittiin kartat, jotka kuvaavat eri todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien leviämisalueita (tulvavaarakartta) sekä kartat, joista ilmenevät tällaisista tulvista mahdollisesti aiheutuvat vahingolliset seuraukset (tulvariskikartta).

Merkittäviksi tulvariskialueiksi Vantaanjoen vesistöalueella on nimetty Riihimäen keskusta. Alustavassa arvioinnissa tunnistetut muut tulvariskialueet ovat alueita, joilla tulvariski ei ole merkittävä EU-tasolla ja joita ei raportoida Euroopan komissiolle. Alueet voivat kuitenkin olla paikallisesti merkittäviä ja niiden tulvariskien hallintaa voidaan parantaa laatimalla alueille ensin tulvavaara- ja tulvariskikartat. Niiden perusteella tarvittaessa paikallisia tulvariskien hallinnan yleis- tai hankesuunnitelmia. Silvolan ja Pirttirannan 1-luokan patojen lähialueiden lisäksi Vantaanjoen paikallisesti merkittäviä tunnistettuja tulvariskialueita ovat Oulunkylän siirtolapuutarha-alue ja Savelan asuinalue Helsingissä, Myyraksen asuinalue Sipoossa sekä Nikinmäen-Jokivarren alue Vantaalla.

Tulvariskien hallinnan suunnittelussa tarkasteltiin vaihtoehtoisia tapoja tulvahaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset tulvariskien hallinnan suunnittelun kaudelle 2016–2021 ovat käytössä olevien tulvariskien hallinnan keinojen tehostaminen, veden virtauksen parantaminen Riihimäen keskusta-alueella korvaamalla alimitoitettuja siltarumpuja putkisilloilla, veden pidätysmahdollisuuksien selvittäminen valuma-alueella sekä veden leviämisen estäminen Peltosaaren rakennettavalla penkereellä. Esitetyillä toimenpiteillä pyritään parantamaan varautumista harvinaisiin tulvatilanteisiin.

Toimenpiteitä valittaessa on mahdollisuuksien mukaan pyritty vähentämään tulvien todennäköisyyttä sekä käyttämään muita kun tulvasuojelurakenteisiin perustuvia tulvariskien hallinnan keinoja.

Nykytila

Vantaanjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Uudellamaalla Helsingin, Vantaan, Espoon, Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien sekä Tuusulan, Nurmijärven, Vihdin, Mäntsälän ja Sipoon kuntien alueella. Valuma-alueen yläosa sijaitsee Hämeen alueella Riihimäen kaupungissa sekä Lopen ja Hausjärven kunnissa. Merkittävä tulvariskialue, Riihimäen keskusta, sijaitsee vesistön latvoilla. Vantaanjoki kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen.

Vantaanjoki virtaa pohjoisesta etelään. Sen pituus on noin 100 km, valuma-alueen suuruus lähes 1700 km2 ja järvisyysprosentti 2,25 %. Vantaanjoen vesistöalueella asuu yli puoli miljoonaa ihmistä. Silti yli puolet valuma-alueesta on metsää ja neljännes maatalous-aluetta. Pellot sijaitsevat pääosin jokien ja purojen varsilla. Suurimmat peltoalueet sijaitsevat Nurmijärven ja Tuusulan alueilla. Rakennettuja alueita on lähes 20 %. Valuma-alueen alaosalla sijaitsee suurin yhtenäinen rakennettujen alueiden keskittymä, jonka muodostavat Helsingin, Vantaan, Keravan ja Tuusulan asuin- ja liiketoiminta-alueet.

Ilmastomuutos

Tulvariskien hallinnan suunnittelu edistää varautumista ilmastonmuutokseen. Suunnittelussa on myös huomioitu ilmastonmuutosennusteiden vaikutus tulvien muuttumiseen. Vaikka kevättulvien ennustetaan pienenevän lumen määrän vähentyessä, voivat kesäiset rankkasateet kuitenkin kasvaa ja yleistyä. Siksi suunnittelun pohjana on käytetty vähintään nykytilanteen suuruisia tulvia. Samalla on huomioitu ilmastonmuutokseen liittyviä epävarmuuksia.

Tulvariskien hallinnan vastuut

Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan ELY -keskuksen tehtävänä on huolehtia tulvan uhatessa ja tulvan aikana viranomaisten yhteistyön järjestämisestä ja ohjata toimenpiteitä vesistössä. Myös ennakoivat tulvantorjuntatoimenpiteet ovat pääosin ELY-keskusten vastuulla, yhteistyössä kuntien ja toiminnanharjoittajien kanssa. ELY -keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta, tulviin varautuminen ennen tulvia sekä vesistön käytön valvonta.

ELY-keskus huolehtii toimialallaan tehtävästä tulvariskien hallinnasta myös sen jälkeen, kun pelastusviranomainen on käynnistänyt pelastustoiminnan ja ottanut pelastustoiminnasta pelastuslain mukaisen johtovastuun.

Pelastusviranomaisille kuuluu onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö. Pelastustoimi suorittaa tulvatilanteessa ne pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät, joita on pidettävä pelastuslain mukaan kiireellisinä. Yleensä kyse on toimista, joihin on ryhdyttävä muutaman tunnin kuluessa. Tähän vaikuttaa myös vahinkoalueen laajuus ja seurausten vakavuus.

Kunnan vastuulla on suojella omia rakenteita ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisia tulvasuojelussa. Tehtävään kuuluu kunnan omaisuuden (esimerkiksi vesihuolto, terveyskeskukset, koulut ja päiväkodit) ja tietoliikenneyhteyksien suojeleminen, mahdollisen evakuoinnin toteutus, hätämajoituksen järjestäminen, työvoiman luovuttaminen tulvantorjuntaa ja pelastustoimintaa varten sekä tarvittavan kaluston luovuttaminen tarvittaessa pelastusviranomaisen käyttöön

Kiinteistön omistajan ja haltijan tai asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan sekä auttaa naapureita mahdollisuuksiensa mukaan.

Viranomaisyhteistyö on erityisen tärkeää tulvatilanteissa. ELY-keskukset ovat ottaneet käyttöön tulviin liittyen viranomaiskokoonpanoja, joista käytetään eri alueilla hieman eri nimityksiä. ELY-keskukset huolehtivat tulvatilanteiden varautumisvaiheessa viranomaisryhmän koolle kutsumisesta ja tarvittavasta yhteydenpidosta Tulvakeskuksen kanssa.

Saadut lausunnot

Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelu-, yleistentöiden- ja ympäristölautakunta ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on lausunnossaan puoltanut hallintasuunnitelman hyväksymistä. Esittelijän tekstiosuudessa esitetyt tausta-aineiston puutteet eivät edellytä hallintasuunnitelman täydentämistä.

Yleistentöidenlautakunta on lausunnossaan todennut, että ehdotetuista toimenpiteistä ei aiheudu kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toimenpiteiden valinnassa on huomioitu vesienhoidon tavoitteet ja ilmastomuutokseen sopeutuminen. Toimenpiteet edistävät terveellisen ja turvallisen elinympäristön luomista ja parantavat elinkeijojen toimintaedellytyksiä.

Ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että tulvariskien hallintasuunnitelmat on toteutettu sisällöllisesti saman sapluunan mukaan koko Suomessa, mikä tekee suunnitelman rakenteesta kömpelön ja keskeiset paikalliset suunnitelmat eivät nouse keskitetysti esille. Hallintosuunnitelmassa olisi ollut hyvä keskittyä kuhunkin merkittävään tulvariskialueeseen ja sille räätälöityihin tulvariskien hallintatoimenpiteisiin.

Kiinteistövirasto on todennut tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen toimenpiteiden kohdistuvan merkittävästi tulvariskialueeksi nimettyyn Riihimäen kaupunginalueeseen ja koska ehdotuksessa ei esitetä toimenpiteitä Helsingin kaupungin alueelle, ei sillä ole asiasta lausuttavaa.

Esittelijän kannanotto

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että lausunnoissa esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon hallintasuunnitelmassa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Timo Linden, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 27.01.2015 § 32

HEL 2014-014325 T 11 00 02

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY keskus) on laatinut ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi, jossa käsitellään mm. tulvariskialueelle nimetyn yhteistyöelimen eli Vantaanjoen tulvaryhmän asettamat tulvariskien hallinnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariski-kartat sekä koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma. Vantaanjoen vesistössä Riihimäen keskusta on valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue.

Vantaanjoen tulvien kannalta suurimpana ongelmana ovat suuret virtaamavaihtelut sekä ilmastonmuutoksen myötä oletettavasti lisääntyvät ja yleistyvät rankkasateet.

Tulvariskien hallinnan suunnittelussa tarkasteltiin vaihtoehtoisia tapoja tulvahaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset tulvariskien hallintaan ovat käytössä olevien tulvariskien hallinnan keinojen tehostaminen, veden virtauksen parantaminen Riihimäen keskusta-alueella korvaamalla alimitoitettuja siltarumpuja putkisilloilla, veden pidätysmahdollisuuksien selvittäminen valuma-alueella sekä veden leviämisen estäminen Riihimäen Peltosaaren asuinalueelle rakennettavalla penkereellä. Esitetyillä toimenpiteillä pyritään parantamaan varautumista harvinaisiin tulvatilanteisiin.

Toimenpiteistä ei aiheudu kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toimenpide-ehdotusten valinnassa on huomioitu vesienhoidon tavoitteet ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Toimenpiteet edistävät terveellisen ja turvallisen elinympäristön ja luomista ja parantavat elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Ehdotuksessa todetaan, että Vantaanjoen paikallisesti merkittäviä tunnistettuja tulvariskialueita ovat Helsingissä Oulunkylän siirtolapuutarha-alue ja Savelan asuinalue. Savelan asuinalueen tulvasuojausta on parannettu äskettäin valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä, jolloin muun muassa tulvavallia korotettiin ja laajennettiin. Oulunkylän siirtolapuutarha-alueen tulvasuojelun suunnittelu on aloitettu rakennusvirastossa vuonna 2014. Suunnittelua tehdään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.

Vantaanjoen vesistön suulla olevan Helsingin kannalta tulvariskien hallinnan toimenpide-esityksistä tärkeimpiä ovat toimenpiteet joiden vaikutukset koskevat lähes koko vesistöaluetta. Näitä ovat maankäytön suunnittelu, vesistöennusteiden ja -varoituspalveluiden kehittäminen, varautumisen kehittäminen sekä jätevedenpuhdistuksen kehittäminen.

Riihimäen jätevedenpuhdistamo on myös tulva-alueella ja sen toiminta vaikeutuu tulvatilanteessa. Puhdistamoa remontoidaan parasta aikaa. Riihimäen jätevedenpuhdistamo käsittelee Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhdyskuntajätevesiä sekä alueen teollisuusjätevesiä. Saneeraus tehostaa puhdistamon esikäsittelyä ja nostaa sen kapasiteettia, tehostaa typenpoistoa ja lisää puhdistamon toimintavarmuutta. Puhdistamon saneerauksen valmistuttua todennäköisyys puhdistamo-ohituksiin pienenee merkittävästi ainakin pienillä tulvilla ja mahdolliset ohitusvedet pystytään käsittelemään nykyistä paremmin ennen johtamista Vantaanjokeen.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440

petri.arponen(a)hel.fi

Päivi Islander, projektipäällikkö, puhelin: 310 38649

paivi.islander(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 27.01.2015 § 38

HEL 2014-014325 T 11 00 02

Lausunto

Ympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon ehdotuksesta Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016-2021.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat on toteutettu sisällöllisesti saman sapluunan mukaan koko Suomessa, mikä tekee suunnitelman rakenteesta kömpelön ja keskeiset paikalliset suunnitelmat tulvariskien vähentämiseksi eivät nouse keskitetysti esille. Hallintasuunnitelmassa olisi ollut hyvä keskittyä kuhunkin merkittävään tulvariskialueeseen ja sille räätälöityihin tulvariskien hallintatoimenpiteisiin. Prosessikuvaukset sekä lainsäädäntö ja muut valtakunnallisesti yleiset asiat olisi voitu esittää liitteinä. Nyt hallintasuunnitelma on prosessikuvauskeskeinen, kun sen keskiössä pitäisi olla tulvariskien hallintatoimenpiteet.

Vantaanjoen yläjuoksulla tehtävät tulvien hallintatoimenpiteet vaikuttavat joen alajuoksulla eri tavoin. Yläjuoksun teknisillä toimenpiteillä esim. paikallisten penkereiden rakentamisella ei ole tulvia estävää vaikutusta alajuoksulla. Riihimäen alapuoliselle jokiosuudelle on tärkeää, että tulvien syntyä pyritään ennalta ehkäisemään. Keskeisiä toimenpiteitä tulvien vähentämiseksi ovat maankäytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus sekä tulvavesien pidättäminen ja sadevesien viivyttäminen ja imeyttäminen. Nämä toimenpiteet hallintasuunnitelmassa onkin priorisoitu, kun tarkastellaan koko Vantaanjoen valuma-aluetta.

Hallintasuunnitelmassa esiin nostettu tärkeä toimenpide on Riihimäen puhdistamon saneeraus ja sekaviemäriverkoston korvaaminen erillisviemäröinnillä asteittain. Näillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi vaikuttaa myös Vantaanjoen veden laatuun ja toimenpiteiden vaikutus ulottuu aina Helsinkiin asti. Nämä toimenpiteet edistävät lisäksi vesienhoidon tavoitteita, joten toimenpiteiden toteuttaminen on erittäin kannatettavaa ja ne tulisikin nostaa vielä selvemmin esille tulvariskien hallintasuunnitelmassa.

Hallintasuunnitelmaan pitäisi lisätä vielä koko Vantaanjoen valuma-aluetta koskevat yleiset toimenpidesuositukset, mitä jokaisen kunnan Vantaanjokivarressa tulisi tehdä tulvariskeihin varautumiseksi ja tulvien vähentämiseksi omalta osaltaan. Tällaisia yleisiä toimenpiteitä voisivat olla tulvariskien selkeä huomioiminen kaavoituksessa, sadevesien viivyttämisen ja imeyttämisen edistäminen, tulvapenkereiden rakentaminen tarpeellisille alueille ja kiinteistöjen ohjeistaminen tulviin varautumiseksi.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005

paula.nurmi(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.01.2015 § 20

HEL 2014-014325 T 11 00 02

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lausunto

Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman laatimiseksi tehty työ on aiemmissa työvaiheissa tuottanut hyödyllistä tietoa myös Helsingin maankäytön suunnitteluun, vaikkei itse hallintasuunnitelma varsinaisesti käsittelekään Helsingin aluetta. Erityisesti tulvariskikarttoja voidaan jatkossa hyödyntää tunnistettaessa tulvien huomioon ottamistarvetta Vantaanjoen ja Keravanjoen varren asemakaavoituksessa. Valmisteilla olevan Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa merkittävimpiä tällaisia uusien asuinalueiden varauksia on Savelan, Veräjälaakson, Veräjämäen ja Pihlajiston reuna-alueilla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksymistä. Esittelijän tekstiosuudessa esitetyt tausta-aineiston puutteet eivät edellytä hallintasuunnitelman täydentämistä.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi